Omat runot

[Breeze Harbour]

Uusi kuu
Täysi mysteeri
Täysikuu
Uusi kuukausi

Yksi lehti
Puusta putoaa
Toinen lehti
Elämässä aukeaa

Askel kohti
Tuntematonta
Edessäni näen
Salamoita

Välkehtivä
Keltainen valo
Liekehtivä
Elämänjano

Väreillään se
Maan tän täyttää
Uudet tuulet
Suunnan näyttää

@Punamusta melkonen ajoitus. Painettiin enteriä lähes samaan aikaan!

 

[Breeze Harbour]

Ajattelin omistaa vielä yhden runon @Punamusta lle. Emme tule häntä enää mitä ilmeisimmin tällä palstalla näkemään, mutta oli Puniksesta mitä mieltä tahansa, hän ehti muutamassa vuodessa jättää lähtemättömän jälkensä tälle palstalle. Tulen muistamaan hänet lahjakkaana kirjoittajana, jonka ajatuksia oli mielenkiintoista lukea. Harmi että asiat menivät niin kuin menivät. Aina ei vain voi mitään ja toivon että löydät suuntasi ja kutsumuksesi elämässä palstan jälkeen. Kiitos kaikesta!

Hulmuava tukka
Kuiskaus tuulen
Vaikka sä lähdit
Yhä sut kuulen

Muistojen jälki
Vietetyt hetket
Ikävöiden muistan
Kaikki ne retket

Vuosien renkaat
Aikansa kutakin
Kenties uutta sä
Kaipasit jotakin

Hiljainen toiveeni
Pidäthän huolta
Itsestäs kuten mä
Pidin sun puolta

Nyt kaikuu kiitos
Ja aika hyvästien
Päätit sä oikein
Onnea matkaan
Toivon hymyillen

Kiitos kontribuutiostasi palstalle Punis! Toivon edelleen tapaavani jätkän. Ehkä sitten jäähallilla, kenties joskus paljon myöhemmin. Kuitenkin, niin paljon kun sait kritiikkiä ja huutia niskaasi, teit myös jotain mihin moni 19-vuotias ei uskaltaisi. Avasit suusi ja ehkä samalla jonkun silmät. Kiitos!

Edit: sait näköjään vielä juuri ennen lähtöäsi 100 runoa täyteen tässä ketjussa. Komea luku johon on mainio lopettaa.

 

[Breeze Harbour]

Ettei Puniksen tarvisi taaskaan pitää yksikseen tätä runoketjua pystyssä, niin ajattelin että voisi itsekin jakaa melkein kuukauden tauon jälkeen taas jotain.

Ei siinä että tossa mun uudessa runotuotannossa mitään vikaan olisi, mulla on vaan sydämen pohjassa vahva tunne siitä, että haluan toistaiseksi pitää kyseiset runot vielä omina pikku salaisuuksinani. Tosi monihan niistä käsittelee erästä vasta viime aikoina tärkeäksi kasvanutta ihmistä... Mutta kuten sanottu, ehkä noidenkin runojen aika tässä ketjussa koittaa joskus myöhemmin, ei kuitenkaan nyt.

Tämän kirjoitin noin vuosi sitten heti seuraavana päivänä minun ja silloin vielä tulevan työihastukseni ensitapaamisen jälkeen. Rehellisesti en varmaan pystyisi laittamaan tätä tänne julkisena, ellen olisi käsitellyt kaikkea sitä kipua ja surua läpi, josta ei näitä riimejä tehdessä ollut vielä tietoakaan.


14.9.2019
I saw stars when she smiled

I met a girl today
One who gave me
A reason to write again
I felt so happy when
I saw her beautiful smile
Oh if only I could've stayed
In that moment for a little while

I know I barely know you
But connections were never about time
Were they
All that matters is I felt you here
Somewhere within my heart
Which makes it difficult
To now watch you from afar
All I know is
Today you were the light in my dark

 

[Breeze Harbour]

Laitanpas sittenkin ihan pienen palasen siitä mitä olen kirjoitellut tasan 365 päivää myöhemmin tuon edellisen runon jälkeen, eli 14.9. viime kuussa, tietysti täysin eri henkilöstä. Tyylillisesti näiden kahden kirjoituksen välillä on aika selkeä kontrasti. Tätä tehdessä käytin todella paljon symboliikkaa, mielikuvitusta ja myös aikaa.

Our words in rhythm
Flowers and bees
Your name on my lips
Sweet like cheese

And if you are the forest
Then I could be the trees
Keep you safe and warm
So even when it's colder
Your colors won't freeze

 

[Iisoppi]

Elin kerran
Jossain unelmassa
Se särkyi
Petyin
Ehkä kuolin
Sisältä

Heräsin
Näin maailman
Uudessa valossa
Ehkä elin
En kuollutkaan
Olin olemassa

Hyvä niin

 

[Breeze Harbour]

Huomenna se alkaa, on tullut kannatusrunon aika...

Huominen ilta
Päättyvä odotus
Kansa ryntää jo hallille
Erätaukolihis ja jonotus

Perjantai-ilta Lahes
Laschin odotettu paluu
Jos väris on turkoosi
Tätä missata et sä haluu

Kiekko lyödään jäähän
Ja paine Sportin päähän
Summeri vihdoin soittaa
Kun Pelsu tyylillä voittaa

Vihaajilla tapana vihata
Meitä jumboksi veikata
Mä sille vain hymyilen
Uutta kautta venaillen

Tässä teille varoitus;
Turkoosi tulee lujaa
Halusitte tai ette niin
Teil ei oo sillon kivaa


PELICANS!

 

[vastaantulija]

Oli kerran Heikki
Vehkeellänsä leikki
Haavan siihen raapas
Kiihokkeenaan saapas

Heikin tunsi kaikki
Kylään tuli Maikki
Tarvittu ei jarruu
Laastaroituu parruu

Kasvoi täyteen tuumaan
Uppos koloon kuumaan
Lemmen kiima kasvoi
Tarvittu ei rasvoi

Hetken päästä Heikki heräs
Itsetunnon rippeet keräs
Munankarvat sheivas
Itsensä uneen veivas

 

[Breeze Harbour]

Tää ei itseasiassa ole edes se runo jonka lupasin äsken yöketjussa kirjoittaa, mun pääkielihän on muutenkin englanti. Kunhan aloin kelaamaan miten hajalla olin tammikuussa ja tein sillä sanoja.

Kääntyvä lehti
Kuin veitsi haavassa
Harhainen retki
Ja iltakävely laavassa

Satuttava satu
Kipinöivä kipu
Mun täytyy itkeä
Muuten ei tää lopu

Haavan lehti
Haavoittunut sydän
Olen niin rikki
En muista miksi elän

Mulla oli sanat
Sulla oli luodit
Kun arkkuni avasin
Sä pistoolin latasit

Tää todellisuus sattuu
Seinät ympärillä kaatuu
Luulin et tää oli rakkautta
Ei rakkaus ole murhaaja

Hukutin mun suunnan
Ja hukuin samalla itse
Jos leikkii tulivuorella
Palaa silloin itsekin

 

[Breeze Harbour]

En kirjoita yleensä näin raskasmielisiä tai melankolisia runoja ja eilenkin se vaati oikean mielentilan sekä inspiroitumisen musiikista jota kuuntelin päivän mittaan. Tästä tuli sen verran lyyrinen tapaus että kaipa tästä saisi joskus vielä jonkun biisinkin väännettyä jos sellaisen haluaisi kirjoittaa. Milloinkohan olen viimeksi edes jakanut tähän ketjuun jonkun sellaisen tuoreen runon kokonaisena, jota en ole kirjoittanut suoraan jatkikseen... Varmaan useampi kuukausi sitten.

My Sinking Heart

I'm dragged by an anchor
It's pulling my feet down
I begin to lose my breath
And I think I might drown

When you're out of sight
My chest feels out of place
Everything becomes heavy
This apathy I have to face

And when I can't feel you
I struggle to feel at all
Does it ever get easier
To try manage my rainfall

Well if the ocean calls me
Then don't try to catch me
Cos I could be in too deep
For your echo to find me

And if I sink to the floor
I guess I'll just stay there
Being lost is better than
The sinking feeling when
I can't find you anywhere

So please don't mind me
As my mind falls even lower
My heart feels like Titanic
So can you wake me up when
This losing battle is over

My anchors hit the ground
I think I have finally drowned
As I take my one last breath
I stutter "Where are you now?"

 

[Evil]

Monet ne vääntää runoa
jotka synkissä maastoissa viipyilee
ehkä jo tahtovi punoa
köyttä paksua, sen pian rasvailee

Kaikista meistä ei tähteä
tullut, ei tuikkua päälle maan
silti ei tarvinne lähteä
tuliluikkua ladata laukeamaan

Ymmärrä en niitä jotka
ennen aikojaan lähtevät päältä maan
toinen ihminen, taide ja votka
minut ainakin pitävät otteessaan

Meille luvattu ei ole muuta
kuin yksi elämä täällä, siksi vaivattomasti
pidän kielen keskellä suuta
ja katson tän kortin loppuun asti

 

[Breeze Harbour]

Viimeisin suomeksi kirjoittamani runo [joka ei ole jo tässä ketjussa] syyskuun lopulta (24.9.) ja sen loppusäkeet...

Horisontin takaa lähestyvä
Hän, kultainen musta ruusu
Näkökarttani himmentävä
Oli hänen salainen sointu

Nyt sointu näkyy kirkkaammin
Sen hehku kuuluu selkeemmin
Mihin polkuu tää minut johtaa
Selviää ku pelkoni mä kohtaan

 

[Breeze Harbour]

Nukuin viime yönä aivan liian pitkään.

Ei nukuta.

En ole jakanut tänne pahemmin mun runoja kokonaisina viime kuukausina.

Tässä tulee yksi lyhykäinen:

Sandaalit ja muistopuisto (15.7.)

Nyt metsä jyskyy
Melkonen myrsky
Mitä en muista
Sen luen puista

Sanan jos suusta
Saisin, voisi sillon
Kuoriutua puusta
Tai jostain muusta
Perhonen kaunis

Ikuistan jälleen
Uuden muiston
Sandaalit ylleni
Taas puen, kun
Matkaani teen
Muistopuistoon

 

[redpecka]

Muunnelma runosta Qué será:

When I was just a little SaiPa-boy
I asked my mother, what will It be
Will It be pretty, will It be rich
Here's what she said to me:

Leh-terá, terá
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Leh-terá, terá
What will be, will be.

When I grew up and fell in love
I asked Tuomenoksa what lies ahead
Will we have medals, atleast some day
Here's what Tuomenoksa said:

Leh-terá, terá
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Leh-terá, terá
What will be, will be.

Musa-taustatukea tarjoilee Doris Day:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=SdhAfMor9BM

 

[redpecka]

Hirvee hinku olisi kirjoittaa joku runo nyt lauantaiyönä kun ei ole enää pienoismalli mallariketjujakaan. Pyörii päässä joku sellainen mariacopacabana-resuinenmekko-teema. Kaikki varmaan muistaa sen Copacabanan Marian?

Meilläkin sitä tarhassa hoilattiin, sitä surumielistä brassikansanlaulua. Light Beer -mainos tuli vasta kasarilla eli se El condor pasa. En tiedä onko Brasiliasta se, mutta E-Americasta jokatapauksessa kai. Nyt näköjään ajatusvirtautin...

.. ma itseni ponchoon,
kuuraisille Andien rinteille.
Onnellinen ma kai oon,
matkalla tuntemattomille teille.

 

[Frank McKee]

Tämä koskettaa, John Gillispie Magee. Melkeen niinkuin mun nickin serkku.

"Oh, I have slipped the surly bonds of earth,
And danced the skies on laughter-silvered wings;
Sunward I've climbed and joined the tumbling mirth of sun-split clouds -
and done a hundred things You have not dreamed of -
wheeled and soared and swung high in the sunlit silence.

Hovering there I've chased the shouting wind along
and flung my eager craft through footless halls of air.

"Up, up the long delirious burning blue
I've topped the wind-swept heights with easy grace,
where never lark, or even eagle, flew;
and, while with silent, lifting mind I've trod
the high untrespassed sanctity of space,
put out my hand and touched the face of God."

 

[Breeze Harbour]

Uusi maailma avautuu

Odotan avaajaa
Mun painepurkki
Mis menee mun
Tunteiden tulkki

Ehkä en osaa puhuu
Tai sanon ihan liikaa
Seinät syliini kaatuu
Vaik etsin pikaliimaa

Nyt hengitän vaa ilmaa
Ihailen uutta maailmaa
Kaikki siinä on kaunista
Epätäydellisen valmista

Siis ehkä myös huomenna
En haaveiluain mä lopeta
Avaan silmät ja mä tajuan
Mul on kaikki mitä haluan

 

[Baikonur]

Museo

Meri, tyyni jättiläinen
lepää tänään kuin keräisi voimia
vaahtopäiseen leikkiin,
josta on leikki kaukana.
Kunnioittakaamme syvyyttäsi
salaperäisyyttäsi, josta tarinat kumpuavat
hylyiksi ajelehtineet laivat
ankkuroit pohjasi hiekkaan
kuin keräilisit muistoja.

 

[Breeze Harbour]

There is something in the air tonight
Free of gravity, our galaxies collide
This time the collision isn't heavy
Everything is light, soft and steady
And like an astronaut to the moon
My two feet will hit the ground soon

Mielikuvitus lensi taas kuuhun asti...

 

[finnjewel]

Monet hakee lastin alkosta,
kun ei Trumppi johda Taloo Valkosta.
Joltain menee viikko naiden,
nyt tahdin määrää Joseph Biden.
Hommassa on uusi sävy,
kun ulos saadaan tytär, vävy.

 

[Breeze Harbour]

Satunnaiset sunnuntaihaaveilut pari sunnuntaita sitten..

Kulkuportti kohti jotakin uutta
Hämärän peittoista tulevaisuutta
Putoavat lehdet kääntää mun sivun
Tää seuraava luku saattaa olla sinun

Tutkimusretki marraskuuhun
Taisin ihastua taas täysikuuhun
Astelen nyt elon palstalle uudelle
Tehden uutta tilaa mahdollisuuksille

Mitä uus uusikuu pitää sisällään
Hän ei kerro mulle sitä aivan vielä
Siispä suuntaan katseeni taas tähtiin
Mielikuvitus jossakin linnunradantiellä

 

[Evil]

Kylillä hauska on hillua
kun tietää saavansa kaljaa
paljussa illalla lillua
ja nostaa ilmaan maljaa

Tytöt pyörittää hiuksiinsa rullia
he tahtovat saada mainetta
ei tarvita kahvia, pullia
kun tarjotaan parempaa ainetta

 

[Breeze Harbour]

Kristallipallo, säestä mun tie
Elämänpolku, kohti uutta vie
Huominen, niin kauas en vielä näe
Ei haittaa, sä oot kristallipallon säe

 

[Baikonur]

Keskellä yöpymisparvea
ennen tuntematonta.
Tähtitaivas syvenee
tässä on hyvä ummistaa silmät,
nukkua siivet täyteen.

 

[Evil]

Alati vittuilee Kalevi-appi
vävynsä paksua kalloa
”Edessä siintävi ihana Lappi
ja sä vain tuijotat jalkapalloa.”

 

[Breeze Harbour]

Alkusäkeet vielä melko tuoreesta kyhäelmästä nimeltä Fireworks. Pitäis varmaan koittaa taas tempaista jotain suomeksikin, joulukuun alku on mennyt toistaiseksi vaihteeksi aika enkkupainotteisesti.

My passion lights up
Just like fireworks do
The anchor pulls me
Closer to the surface
And it looks like you