Sehän kertoo enemmän KHL:n perushankinnasta kun pelaajia hankitaan miten sattuu, eikä mietitä mihin rooliin pelaaja soveltuu. Ei ole ensimmäinen tapaus kun hankitaan puolustava pelaaja tulos rooliin ja tulee potkut kun ei tule tulosta.Tätä oon itsekkin nauranut. Lammikko sai kenkää Kohelosta, siirtyi Panthersiin, minne olisi siirtynyt jo aikaisemmin ilman koronaa, ja nyt häntä pidetään kisapelaajana, vain sen takia, koska on pelannut 23 peliä NHL:ssä tällä kaudella. Mm. Sakari Manninen olisi monta kertaa parempi pelaaja, kuin Lammikko sentterin tontille. Muutenkin Ufan ykköskenttää kannattaisi harkita neloskentäksi. Mun mielestä nää on vaan parempia pelaajia, kun Luostariset etc..
Vatanen olisi etenkin ylivoimille pätevä, mutta meillä on jo Heiskanen ja Lehtonen omissa kirjoissa siihen, koska varmasti neljällä hyökkääjällä YV:t pelataan.
Itse lähtisin Laineen yvlle hakemaan rightin pakkia viivaan, koska se tullaan leftin pelaajalta pyörittämään niin olisi parempi, jos viiivassakin olisi onetimer uhka. Tosin en ihmettelisi, jos vastustajat merkkaa miesvartiointiin Laineen ja pelaavat ennemmin ns 4vs3.
Lisäksi rightin kaverin on helpompi valelaukauksesta syöttää tai toisin sanoen kääntää ns piilosta syöttö pointille Laineelle kuin leftin pakin.
Tämä "NHL:n ihannointi" johtuu näiden kisojen osalta ehkä myös siitä, että kisat pelataan pienessä kaukalossa. Tämän vuoksi voi olla, että pelaajia otetaan Pohjois-Amerikasta Euroopan sijaan siksi, että Atlantin takana pelaavilla on parempi kokemus ja tuntuma kaukaloon, jossa turnaus pelataan.
Tämä menee vahvasti mutuilun puolelle, mutta saattaisi olla yksi syy, miksi vaikka nelossentteriksi otetaan mieluummin Lammikko kuin Manninen, vaikka pelitaidot ovat kummallakin kiistattomat.
On toki hyvä muistaa, että myös KHL:ssä moni joukkue pelaa pohjoisamerikkalaisen standardin kaukalossa. Ulkomuistista sanon, että ainakin kolmasosa joukkueista.
Se on totta, mutta nykykiekossa ylivoimalla viivamies jätetään yleensä hyvin rauhaan, koska hyökkäysaluetta on isonnettu, jolloin viivassa ei välttämättä tarvitse enää olla niin puhtaasti one-timer -uhkaa. Hyvähän se on olla siellä olemassa, mutta ei niin tärkeä kuin ennen. Toki vastapainona jos siellä vasemmalla on Laine, hänet varmasti pelataan pois aika vahvasti, niin Laineen kautta kiekon käyttö takaisin viivaan tuo taas sen one-timerin sinne leftin pakille.Itse lähtisin Laineen yvlle hakemaan rightin pakkia viivaan, koska se tullaan leftin pelaajalta pyörittämään niin olisi parempi, jos viiivassakin olisi onetimer uhka. Tosin en ihmettelisi, jos vastustajat merkkaa miesvartiointiin Laineen ja pelaavat ennemmin ns 4vs3.
Lisäksi rightin kaverin on helpompi valelaukauksesta syöttää tai toisin sanoen kääntää ns piilosta syöttö pointille Laineelle kuin leftin pakin.
Suomella olisi ehkä kaikkien aikojen joukkue ja kisoja ei pelata. Sopii täydellisesti suomalaiseen urheilutarinaan.
1. Pelaajien roolitus ("jarrukenttä"/hyökkäävä kenttä). Voisiko joku selventää mikä jarrukentän tarkoitus on olympialaisissa, jos suomalainen jarrukenttä sisältää pelaajia, jotka eivät sovi kärkikenttiin? Kärkimailla on materiaalilaajuutta niin paljon, että niiden neloskenttäkin on paperilla Suomen ykkösen tasoa. Mitä vastustajan ketjua vastaan Suomen jarrukenttä siis pelaa?
Onko suomalaisista keskitason NHL-pelaajista koostuva kenttä parempi vastustajan pimentämiseen kuin Suomen ykköskenttä? Eikö kiekon pitäminen ja hyökkääminen ole paras tapa puolustaa? Mielestäni sopivampi vaihtoehto olisi rakentaa neljä tasapainoista hyökkäyspeliin ja puolustamiseen pystyvää ketjua. En vain oikein ymmärrä tuota jarrukenttäajattelutapaa varsinkaan olympialaisissa Suomen materiaalilla, mutta ehkä joku voi selventää sitä.
Siinä olen samaa mieltä, että kun kärkipään pelaajia on rajallisesti, ei niitä kannata liikaa hajauttaa. Minä olen ymmärtänyt että "roolipelaajista", "jarrukentistä" ym. puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että ne alempien ketjujen (varsinkin nelosen) pelaajat ovat ainakin osin eri pelaajia kuin jotka valittaisiin silloin kun halutaan muodostaa parhaat kokonaisvaltaisesti pelaavat ketjut.Voisin ottaa koppia tästä. Ideanahan näissä "jarrukentissä" ainakin omasta mielestä on se, ettei Suomella ole tuolla Barkovia laittaa jokaiseen ketjuun. Jos rosteri olisi koostettu neljästä tasapaksusta kentästä, peluutus olisi vaikeampaa ja ne supertähti-statuksen omaavat Barkovit pelaisi samalla peliajalla kuin nelosketjun Kiviranta. Tämän takia lähdetään usein siitä, että parhaat pyritään laittamaan kahteen ekaan ketjuun, jotta voisi pelata eniten.
Donskoi kuuluu muualle kuin 4. ketjuun ja Rantanen tuntuu menevän hukkaan 3. ketjussa. Riippuu toki täysin peluutuksesta ja ymmärrän että noin saataisiin tasaisemmat ketjut, mutta lähtökohtaisesti "kuumien" pelaajien tulisi pelata eniten.Laine-Barkov-Kapanen
Teräväinen-Aho-Puljujärvi
Granlund-Hintz-Rantanen
Donskoi-Haula-Armia
Kotkaniemi
Lindell-Ristolainen
Heiskanen-Jokiharju
Välimäki-Hakanpää
Mikkola-Vatanen
Rask
Korpisalo
Kähkönen
Tämmöistä kokoonpanoa olen miettinyt. Oli kyllä haastava hyökkäyksen osalta, koska laiturivaihtoehtoja on runsaasti ja tuntuu, että joku kova nimi jää ulkopuolelle.
Maalivahtiosasto on aika selkeä, jos Rask jatkaa uraansa, niin on ykkönen ja jos ei niin Korpisalo on. Kähkönen on siellä kolmantena, ehkä pitäisi olla Saros, mutta kolmosveskari harvemmin pelaa näin lyhyessä turnauksessa, niin aika sama kuka siellä on.
Pakisto on suoraviivaisin. Lindell ja Ristolainen ottaa pahimmat vastustajat. Heiskanen ja Jokiharju pelaavat varmasti fiksusti yhteen. Välimäki ja Hakanpää kuulostaa hyvältä kaksikolta, ja Mikkola-Vatanen on laadukas nelospari. Määttä tippui nyt omista suunnitelmistani ulos, kun saa nähdä onko hän edes NHL:ssä ensi kaudella. Nutivaarakin menee tällä hetkellä hänen edelle.
Hyökkäyksen osalta on tosiaankin tarjontaa laidoille. Sentteritilanne on selvempi: Barkov-Aho-Hintz on kärkikolmikko ja neloseen on tarjolla Haulaa ja Kotkaniemeä ensisijaisesti. Laitoin vielä Haulan edelle, koska haluaisin nelosen keskelle kokeneen kaverin, mutta voi olla, että Kotkaniemi lyö ensi kaudella niin kovaa läpi ettei häntä voi enää jättää kokoonpanon ulkopuolelle.
Ykkösketju rakentuu kaverusten Barkovin ja Laineen ympärille. Toki tämä kausi on nostattanut vähän huolia Laineen osalta, mutta jos Barkov pystyy tekemään jostain Duclairista ja Verhaegista top 6 -pelaajia, niin mitä hän tekeekään Laineesta? Kapanen on ketjun kolmas pelaaja ja hän tuo nopeutta ja työteliäisyyttä ketjuun ja kykenee hyvin tekemään pisteitäkin eli ei ole mukana vain haalarimiehenä.
Kakkosketjussa on tuttu Carolinan duo eli Teräväinen ja Aho. Toivottavasti Teräväinen tervehtyy tämän kauden terveysongelmistaan hyvin kisoihin mennessä ja mieluusti jo tämän kauden aikana. Heidän vierelleen laitoin Puljujärven, jonka paikkaa näinkin korkealla kokoonpanossa voi kyseenalaistaa. Hän on kumminkin pelannut hyvin Oilersin kärkiketjussa ja tuo tuohon ketjuun fyysisyyttä ja kokoa, mitä Carolinan kaksikko hieman kaipaa. Pulju voi pelata samalla tyylillä kuin Edmontonissa, ajaa maalille, tehdä maskia ja voittaa kiekkoja. Uskon, että kisoihin mennessä hän on ottanut taas askeleen eteenpäin kehityksessä tuohon mennessä, jolloin hän pystyy tekemään enemmän kiekollisenakin ja uskon, että hänen historiasta Ahon kanssa on hyötyä.
Kolmosketjusta pidän, koska siitä löytyy taitoa, kokoa, nopeutta ja voimaa. Moni varmaan haluaisi laittaa Rantasen korkeammalle, mutta uskon, että Jalonen haluaa levittää näitä kärkijätkiä useampaan ketjuun. Hintz ja Rantanen pelasivat 2016 kisoissa yhdessä ja toivottavasti kemiat on tallella. Granlund pystyy pelaamaan kenen tahansa kanssa ja hän varmistaa puolustussuuntaan. Uskon, että Hintz ja Rantanen pystyvät aiheuttamaan melkoisesti kaaosta vastustajalle.
Nelosesta löytyy sitten puolustusosaamista Haulan ja Armian kautta ja kolmantena lenkkinä on Donskoi, jota on vaikea jättää kisakoneesta pois. Hän pystyy pelaamaan vastuullisesti oman päätyyn ja tuo taitoa neloseen. Tämän nelosketjun tavoite on pelaa nolla nollaa, mutta jos jokunen maalikin tulisi, niin en pistäisi pahitteeksi.
Pitää erikoistilannekoostumuksia vielä miettiä, niistä kun saa rakenneltua vaikka mitä.
Donskoi kuuluu muualle kuin 4. ketjuun ja Rantanen tuntuu menevän hukkaan 3. ketjussa. Riippuu toki täysin peluutuksesta ja ymmärrän että noin saataisiin tasaisemmat ketjut, mutta lähtökohtaisesti "kuumien" pelaajien tulisi pelata eniten.
Ei tietenkään. Eikä Laineen slumppi tarkoita vielä mitään peilaten ensi helmikuuta. Mutta kovia näyttöjä antaa Donskoi tulosketjun roolia ajatellen.Toisaalta Donskoin kuuma putki maaliskuussa 2021 ei tarkoita mitään peilaten helmikuuta 2022.
Mutta toisaalta, jos tuohon on laitettu Puljujärvi kakkosketjuun ja Donskoin neloseen, niin vanhoilla näytöillä Donskoi kuuluisi kakkosketjuun. Ja jos otetaan huomioon maaliskuun 2021 näytöt, niin kuuluu entistä varmemmin. Joten ehkä Donskoin nostaminen Puljujärven paikalle ei ole vain yhdestä kuukaudesta kiinni.Toisaalta Donskoin kuuma putki maaliskuussa 2021 ei tarkoita mitään peilaten helmikuuta 2022.
Mutta toisaalta, jos tuohon on laitettu Puljujärvi kakkosketjuun ja Donskoin neloseen, niin vanhoilla näytöillä Donskoi kuuluisi kakkosketjuun. Ja jos otetaan huomioon maaliskuun 2021 näytöt, niin kuuluu entistä varmemmin. Joten ehkä Donskoin nostaminen Puljujärven paikalle ei ole vain yhdestä kuukaudesta kiinni.
Turnauksen aikana kuumien pelaajien kuuluisi pelata eniten, ja kuuma maalivahti tulee valita ratkaiseviin pudotuspeleihin, jotta voidaan maksimoida menestys. Tietenkin joistain pelaajista saadaan enemmän irti maltillisella peluutuksella, mutta en näe miksi Lainetta peluutettaisiin automaattisesti ykkösketjussa kun Rantanen on siirretty kolmoseen (mahdollisesti pelaamaan 3. kentän minuutteja). Jos turnaus pelattaisiin esimerkiksi kuukauden päästä, Donskoi kuuluisi mielestäni 1-2. ketjuun ja Laine ei. Parhaimmillaan Laine kuuluisi heittämällä ykköseen, mutta hänen roolinsa riippuu hieman minkälaisen version hänestä saamme.Ei tietenkään ole, mutta särähti vain korvaan tuo, että kuumien pelaajien pitää saada pelata eniten, joten Donskoi kuuluu kärkiketjuihin.
Turnauksen aikana kuumien pelaajien kuuluisi pelata eniten, ja kuuma maalivahti tulee valita ratkaiseviin pudotuspeleihin, jotta voidaan maksimoida menestys. Tietenkin joistain pelaajista saadaan enemmän irti maltillisella peluutuksella, mutta en näe miksi Lainetta peluutettaisiin automaattisesti ykkösketjussa kun Rantanen on siirretty kolmoseen (mahdollisesti pelaamaan 3. kentän minuutteja). Jos turnaus pelattaisiin esimerkiksi kuukauden päästä, Donskoi kuuluisi mielestäni 1-2. ketjuun ja Laine ei. Parhaimmillaan Laine kuuluisi heittämällä ykköseen, mutta hänen roolinsa riippuu hieman minkälaisen version hänestä saamme.
Donskoi kuuluu muualle kuin 4. ketjuun ja Rantanen tuntuu menevän hukkaan 3. ketjussa. Riippuu toki täysin peluutuksesta ja ymmärrän että noin saataisiin tasaisemmat ketjut, mutta lähtökohtaisesti "kuumien" pelaajien tulisi pelata eniten.
