Olympiakisat 2014: Suomi

[erku]

Esitin muutes ihan kysymyksenkin tuossa samassa kappaleessa, jonka kätevästi sivuutit ja tartuit kaikkein epäoleellisimpaan kohtaan koko kappaleessa. Hieno suoritus. No, vastataan silti. Hieman pitäisi tarkentaa tuota "vahvoilla". Eiköhän Erkka ole kaikkia KHL:n pelaajia mahdollisina pitänyt. Kapanen tietenkin on vanhoilla näytöillä aina vahvoilla. Minkä lisäksi tuo ei siltikään tarkoita sitä, että Kapasen taso riittäisi noissa karkeloissa (vaikka itse jotenkin tunnut olettavan, että tähän asiaan ei Humen giljotiini soveltuisi).

Et vastannut siihen, kuinka monta peliä olet nähnyt Kapaselta tämän ja viime kauden aikana. No, arvelen ettet montaa, jos yhtäkään. Hauskintahan tässä on se, että sinä olet juuri nimimerkki tällä palstalla, joka tivaa muilta yksityiskohtaisia analyyseja milloin Ristolaisesta, milloin Leinosta, kun joku noita suosikkejasi erehtyy kritisoimaan. Jos olisin yhtä lapsellinen kuin sinä, tivaisin nyt yksityiskohtaista analyysiä, mihin perustat väitteesi siitä, ettei Kapanen enää olisi hyvä nelossentteri olympialaisiin. Mutta en jaksa nyt sitä vaatia.

Väitteesi siitä, että Erkka olisi kaikkia KHL-pelaajia pitänyt mahdollisina Sotshi-pelaajina, on helvetin typerä. Jokainen sarjan edes auttavasti tunteva tajuaa, että vaikkapa Tuomas Kiiskisellä, Ilari Filppulalla tai Juha-Pekka Haatajalla ei ollut pienintäkään reaalista saumaa olympiajoukkueeseen.

Mutta väännetään vielä rautalangasta - joukkue tarvitsee siis myös sitä fyysistä ominaisuutta, vaikka jokaisella puolustajalla ei sitä tarvitse olla. Tuossa joukkueessa on kiekollista osaamista huomattavasti enemmän kuin kokoa ja voimaa - ja näiden viimeisten ominaisuuksien merkitys kasvaa, kun vastassa on isoja ja voimakkaita NHL-pelaajia.

Torinossa Suomen pakistossa oli Timonen, Numminen, Salo, Nummelin, Niemi, Lydman, Berg ja Kukkonen. Ei tuo nyt omaan silmääni mikään kovin kookas pakisto ole. Siitä huolimatta kylvetettiin Kanadaa, Tshekkiä, Venäjää ja Yhdysvaltoja noissa kisoissa. Pakiston keskipituus oli nopean laskutoimituksen perusteella 184-185 cm. Nyt ehdottamani Sotshin pakiston keskipituus osuu samaan rakoon eli 184-185 senttimetrin välimaastoon. Myönnän sen, että jonkun kymmenyksen tämä nykyinen nippu olisi pienempi, mutta en osaa nähdä tuota kovinkaan merkittävänä seikkana. Ja yli 185-senttisiä tässä omassa Sotshi-hahmotelmassani on jopa yksi enemmän kuin Torinon joukkueessa oli. Eurooppalaisessa kaukalossa pelattaessa koon merkitys puolustajalla vähenee suhteessa Pohjois-Amerikan tulitikkuaskeihin.

Ristolainen tulee pelaamaan AHL:ssä todennäköisesti sen kuukauden verran ennen Olympialaisia. Laskeppas siitä, kuinka monta tuntia siitä tulee enemmän istumista bussissa kuin Kukkosen Lasselle tai kuinka paljon tiheempää ne matsit oikein ovatkaan. Voit tulokset laittaa tähän kaikkien näkyville. Miten muutes tuo sarjan taso on yhtään sen kirjavampi verrattuna SM-liigaan? Tähänkin voit vastata ihan kaikkien näkyville.

En jaksa laskea. Mutta kun ajattelee, että Kukkosen Lassen seurajoukkue matkustaa jokaiseen vieraspeliin lentokoneella (pl. KalPa) ja Ristolaisen seurajoukkue käsitykseni mukaan jokaiseen vieraspeliin bussilla, niin välttämättä ei tarvitse Einstein olla tajutakseen eroa. Ihan maalaisjärkikin siihen riittänee.

AHL:n ja Liigan välinen tasollinen ero ei ole suuri, siinä olet oikeassa. Mutta kyse onkin kokonaisuudesta. Oikein mikään seikka ei puolla AHL-pelaajien mukaan ottamista. Jos vertaa vaikkapa KHL:ään, niin mikä on se kilpailuetu, jonka AHL-pelaaja lähtökohtaisesti saa suhteessa KHL-peluriin. Kaukalon koko, urheilullinen taso, pelitapa, aikaero, pelaajien kuormittuneisuus. Kaikki nuo ovat nähdäkseni asioita, jotka ovat KHL:ssä lähempänä olympiakiekkoa kuin AHL-kiekko.

Minkä verran Kontiolalta löytyy kokemusta pelaamisesta puolustavassa roolissa NHL:n parhaita vastaan?

Ei varmaankaan paljoa. 2012 MM-kisoissa hän pelasi Leijonien nelossentterinä puolustavassa roolissa. Tuolloin vastaan tuli ainakin esimerkiksi Datsjukia, Malkinia ja Getzlafia. Tosin tarkkaa peluutusta en kykene enää muistamaan, jos sellaista nyt oli olemassakaan.

Jotenkin musta muuten tuntuu, että Venäjäkin valitsee joukkueeseensa kolmos- tai nelossentteriksi aika paljon ennemmin Aleksei Tereshenkon kuin vaikkapa Loktionovin tai Burmistrovin, vaikka jälkimmäisillä voi hyvinkin olla enemmän kokemusta NHL:n parhaita vastaan pelaamisesta.

 

[Kauniit kalikat]

Monet ovat sijoittamassa Barkovia ja Bergenheimia yhteen, koska ovat "pelanneet hyvin yhteen". Voisitteko kertoa että montako peliä pelanneet samassa kentässä ja miten yhteistyö näkyy kentällä? Itse olen katsonut vain maalit eli en Panthersin pelejä ja aika säkä pomppuja on noi maalit olleet joissa molemmille on tullut tehoja. Sinällään sopiva pari olisivat kolmoseen esim. Komarovin kanssa, mut kiva ois kuulla tarkemmin yhteispelistä niiltä, jotka matseja on viime aikoina katsoneet.

Yksinpuheluksi menee, mut kun ei vastauksia tule muualta, niin ajattelin tarkastella historiaa statsien perusteella. Pelanneet nyt yhdessä 10 ottelua joista ekaan 5 peliin 3 tappiota, mutta nyt 5 ottelun voittoputkessa. Barkov-Bergenheim pelannut kaikissa otteluissa koko ajan yhdessä, joten ainoa realistinen tutkapari tulevaan olympiajoukkueeseen, joka pelaa tällä hetkellä päivittäin samassa kentässä.

Itseä mietityttää se, että näkisin nämä pantterit 3.kentän pelaajina joita sopisi roolittaa myös alivoimaan, mutta eivät ole pelanneet lainkaan alivoimaa seurajoukkueessa yhdessä. Vaikka en ole pitkään aikaan nähnyt näiden miesten pelaavan, niin jotenkin tuntuisi silti hyvälle parivaljakolle myös alivoimaan. Mitäs muut mieltä?

 

[Dissonanssi]

Et vastannut siihen, kuinka monta peliä olet nähnyt Kapaselta tämän ja viime kauden aikana. No, arvelen ettet montaa, jos yhtäkään. Hauskintahan tässä on se, että sinä olet juuri nimimerkki tällä palstalla, joka tivaa muilta yksityiskohtaisia analyyseja milloin Ristolaisesta, milloin Leinosta, kun joku noita suosikkejasi erehtyy kritisoimaan. Jos olisin yhtä lapsellinen kuin sinä, tivaisin nyt yksityiskohtaista analyysiä, mihin perustat väitteesi siitä, ettei Kapanen enää olisi hyvä nelossentteri olympialaisiin. Mutta en jaksa nyt sitä vaatia.

En ole nähnyt otteluita. Viimeisin on 2011 vuoden MM-kisat. Tuolloin oli selvästi jo nähtävissä, että taso on ruvennut jo laskemaan. Tein mielestäni aika turvallisen oletuksen, että ei hänen ikäisen pelaajan taso ainakaan nouse - todennäköisemmin se laskee - vuosien edetessä. Toki hän on saattanut nostaa tasoansa huomattavasti, mutta asia tuskin on näin. Eipä minulla mitään Lallia vastaan ole. Toivottavasti tulee pian Kerhoon takaisin. Lupaan ostaa mukin!

Väitteesi siitä, että Erkka olisi kaikkia KHL-pelaajia pitänyt mahdollisina Sotshi-pelaajina, on helvetin typerä. Jokainen sarjan edes auttavasti tunteva tajuaa, että vaikkapa Tuomas Kiiskisellä, Ilari Filppulalla tai Juha-Pekka Haatajalla ei ollut pienintäkään reaalista saumaa olympiajoukkueeseen.

Tuskin hän esim. Sakari Salmista suorilta käsin pois laski, vaikka ei hän mikään todennäköinen ole. Eiköhän siis KHL-pelaajat siellä harkinnassa hyvin vahvasti ole - eritoten silloin, jos aikaisempaa taustaa on.

Torinossa Suomen pakistossa oli Timonen, Numminen, Salo, Nummelin, Niemi, Lydman, Berg ja Kukkonen. Ei tuo nyt omaan silmääni mikään kovin kookas pakisto ole. Siitä huolimatta kylvetettiin Kanadaa, Tshekkiä, Venäjää ja Yhdysvaltoja noissa kisoissa. Pakiston keskipituus oli nopean laskutoimituksen perusteella 184-185 cm. Nyt ehdottamani Sotshin pakiston keskipituus osuu samaan rakoon eli 184-185 senttimetrin välimaastoon. Myönnän sen, että jonkun kymmenyksen tämä nykyinen nippu olisi pienempi, mutta en osaa nähdä tuota kovinkaan merkittävänä seikkana. Ja yli 185-senttisiä tässä omassa Sotshi-hahmotelmassani on jopa yksi enemmän kuin Torinon joukkueessa oli. Eurooppalaisessa kaukalossa pelattaessa koon merkitys puolustajalla vähenee suhteessa Pohjois-Amerikan tulitikkuaskeihin.

Nyt joko olet taas kujalla tai yrität viedä keskustelua aidoista aidan seipäisiin. Missä vaiheessa pituudesta on tullut jokin itseisarvo? Yleensä pienet pelaajat eivät pärjää väännöissä, mutta tästähän on poikkeuksia, kuten Timonen. Minkä lisäksi täytyy kysyä, että mikäköhän Bergin rooli tuossa joukkueessa oli? Ylivoiman pyörittäminen?

Muutenkin on turhaa vertailla noita pakistoja, koska tuossa pakistossa on jo kaksi paria kovan luokan tekijöitä (Numminen, Timonen, Salo ja Lydman). Esim. Lydman oli tuohon aikaan erittäin hyvä - eikä todellakaan heikko - oman pään pakki. Tämä sama koski myös Niemeä, joskaan hän ei ollut tietenkään samaa tasoa. Kuitenkin vahvuus oli fyysinen oman pään pelaaminen. Nyt meillä ei ole yhtä onnellista tilannetta. Meillä on ainoastaan kaksi pakkia, jotka ovat osoittaneet pitkällä välillä pärjäävänsä NHL:ssä myös puolustuspäässä. Jokainen tietää Vatasen heikkoudet eikä Määtästäkään voi vielä täysin varmaksi mennä sanomaan, vaikka otteet juuri tällä hetkellä erittäin hyviä ovatkin,tilanne voi olla helmikuussa toinen.

Eli mistä ihmeestä me löydämme Nummisen ja Lydmanin tasoiset kaverit omaan päähän? Hietasesta ja Kukkosesta? Kuka edes korvaa tuon porukan Niemen? Väänänen ilmeisesti Bergin? Tuo Torinon joukkue on juuri puolustuspään vääntövoiman osalta huomattavan kova - minkä lisäksi meillä ei yksinkertaisesti ole Nummisen tasoista kaveria, jolla tämä puoli ei olisi kunnossa. Muutenkin tilanne on täysin toinen silloin, jos meillä on kaksi vahvaa ja luotettavaa paria (niinkuin Torinossa, vaikka pakkipareja en muistakkaan) kuin nyt, jolloin meillä ei ole kuin yksi tällainen. Tässä tilanteessa meidän on pakko pyrkiä tätä seikkaa kompensoimaan vahvalla roolittamisella.

En jaksa laskea. Mutta kun ajattelee, että Kukkosen Lassen seurajoukkue matkustaa jokaiseen vieraspeliin lentokoneella (pl. KalPa) ja Ristolaisen seurajoukkue käsitykseni mukaan jokaiseen vieraspeliin bussilla, niin välttämättä ei tarvitse Einstein olla tajutakseen eroa. Ihan maalaisjärkikin siihen riittänee.

Enpäs olekkaan tiennyt, että kaikkiin liigakaupunkeihin on tullut lentokenttä. Ihmeellisiä asioita kyllä tapahtuu!

AHL:n ja Liigan välinen tasollinen ero ei ole suuri, siinä olet oikeassa. Mutta kyse onkin kokonaisuudesta. Oikein mikään seikka ei puolla AHL-pelaajien mukaan ottamista. Jos vertaa vaikkapa KHL:ään, niin mikä on se kilpailuetu, jonka AHL-pelaaja lähtökohtaisesti saa suhteessa KHL-peluriin. Kaukalon koko, urheilullinen taso, pelitapa, aikaero, pelaajien kuormittuneisuus. Kaikki nuo ovat nähdäkseni asioita, jotka ovat KHL:ssä lähempänä olympiakiekkoa kuin AHL-kiekko.

KHL:ssähän se tasoero joukkueiden välillä kaikkein suurin on, jos en ole väärin ymmärtänyt. Myöskin tuota aikaeroa kyllä tunnutaan usein liioittelevan. Silloin sillä eittämättä on merkitystä, jos pelaaja lentää suoraan playoffsarjan päätteeksi toiselle puolelle maailmaa pelaamaan samantien jonkun välierä-matsin. Oletat myöskin, että Ristolainen ei tuohon aikaeroon kunnolla pystyisi sopeutumaan (eli hän ei voi esim. aikaisemmalla siirtymisellä vaikuttaa asiaan tms.) Minkä takia Buffalo olisi Ristolaisen päästänyt Eurooppaan nyt, jos tuolla asialla olisi oikeasti yhtään mitään merkitystä? Ristolaisen osalta sinun ei nyt kannata unohtaa sitä seikkaa, että hän on pelannut suurimman osan kaudesta NHL:ssä ja NHL-pelaajia vastaan.

Ei varmaankaan paljoa. 2012 MM-kisoissa hän pelasi Leijonien nelossentterinä puolustavassa roolissa. Tuolloin vastaan tuli ainakin esimerkiksi Datsjukia, Malkinia ja Getzlafia. Tosin tarkkaa peluutusta en kykene enää muistamaan, jos sellaista nyt oli olemassakaan.

Jotenkin musta muuten tuntuu, että Venäjäkin valitsee joukkueeseensa kolmos- tai nelossentteriksi aika paljon ennemmin Aleksei Tereshenkon kuin vaikkapa Loktionovin tai Burmistrovin, vaikka jälkimmäisillä voi hyvinkin olla enemmän kokemusta NHL:n parhaita vastaan pelaamisesta.

Eli eipä sillä Kontiolalla näyttöä moisesta siis oikeastan ole.

No olisihan se nyt älytöntä ottaa jokin Burmistrov pelaamaan shutdown-roolia. Jotain tasoo ny noihin juttuihin.

 

[Jubomir]

Hyökkäyksessä 12 paikkaa alkaa olla ns. varmoja eli Jokinen J, Koivu M, Filppula, Granlund, Koivu S, Selänne, Bergenheim, Barkov, Ruutu, Korpikoski, Jokinen O ja Komarov.

13. hyökkääjä arvotaan Kontiolan ja Lehterän välillä ja 14. hyökkääjän arvontaan osallistuvat Aaltonen, Salminen, Leino, Hartikainen, Pihlström ja Hagman.

Korpikosken ja Granlundin kuntoutumiset sekä mahdolliset loukkaantumiset voivat vielä sotkea pakkaa.

 

[Rici]

Viihdyttävämpää peliä!

Minä toivoisin Suomelta viihdyttävää, raikasta, mailataitoista ja luisteluvoimaista peliä.

Siksi haluan pakistoon ehdottomasti herrat Vatasen ja Nummelinin.

Viihdyttävyyden ja raikkauden vuoksi myös Komarovin on syytä olla mukana joukkueessa, kun Rambo Lahtea ei kuitenkaan valita. Jarkko Ruutukin jää rannalle.

Teemu Selänne ja Saku Koivu täytyy tietenkin valita maskoteiksi kunniapaikalle. Toivotaan, että molemmista on myös apua hyökkäyspelissä.

Jokaisissa kisoissa on myös mukana jokunen yllättävä tähdenlento. Kukahan se olisi nyt? Jo nähdyistä Granlund ja Korpikoski lienevät joukkueessa nytkin. Olli Määttä on tullut täysin puskista NHL:n kärkeen ja siksi hänessä olisi ainesta myös kisojen yllättäjäksi.

Ja lisätään vielä toivomuslistalle Petri Kontiolan valitseminen isoon rooliin. Tykkäisin.

 

[erku]

En ole nähnyt otteluita. Viimeisin on 2011 vuoden MM-kisat. Tuolloin oli selvästi jo nähtävissä, että taso on ruvennut jo laskemaan. Tein mielestäni aika turvallisen oletuksen, että ei hänen ikäisen pelaajan taso ainakaan nouse - todennäköisemmin se laskee - vuosien edetessä.

Saku ja Teemukaan eivät pärjänneet neljä vuotta sitten Vancouverissa. Varmaan samalla logiikalla olet päätynyt siihen, että heidänkään taso ei enää riitä olympiakiekossa. Hehän nyt kuitenkin ovat Kapasta vielä selkeästi iäkkäämpiä. Ja siinä mielessä tuo väitteesi on sangen erikoinen, koska Kapanen pelasi 2011 MM-kisoissa muistaakseni siten, että omiin ei mennyt tasakentällisin yhtään maalia koko kisojen aikana hänen ollessa jäällä. Aika mielenkiintoisella tavalla tunnut pelaajia arvottavan jos tuo suoritus oli osoitus tason laskemisesta puolustavana sentterinä.

Nyt joko olet taas kujalla tai yrität viedä keskustelua aidoista aidan seipäisiin. Missä vaiheessa pituudesta on tullut jokin itseisarvo? Yleensä pienet pelaajat eivät pärjää väännöissä, mutta tästähän on poikkeuksia, kuten Timonen. Minkä lisäksi täytyy kysyä, että mikäköhän Bergin rooli tuossa joukkueessa oli? Ylivoiman pyörittäminen?

Niin, se sama Timonen on mukana nytkin. Timonen, Salo, Määttä, Väänänen, Kukkonen. Kaikki noista ovat vähintäänkin kohtuullisia oman pään pakkeja. Ainoastaan Vatanen on lähtökohtaisesta pelaavasta kuusikosta sellainen, joka on omissa helisemässä. Ja parempana oman pään pakkina häntäkin kuitenkin pidän kuin Torinossa samankaltaista roolia vetänyttä Nummelinia. Väänänen on korvike Bergille, Määttä Nummiselle ja Kukkonen Lydmanille. Noin minä sen suunnilleen näen. Ei korvaajat tietenkään pääosin ihan samaa kaliiberia ole, mutta siihen Torinon tasoon nyt ei ylletä millään pakkivalinnoilla.

Enpäs olekkaan tiennyt, että kaikkiin liigakaupunkeihin on tullut lentokenttä. Ihmeellisiä asioita kyllä tapahtuu!

Ihan jäätävä kommentti. Aika moni AHL:ssä pelannut on kertonut siitä, kuinka bussimatkustaminen keskellä yötä ottaa voimille ja nukkuminen on sitä sun tätä. Se, että jostain Mikkelin lentoasemalta joutuu hurauttamaan vajaat sata kilsaa Lappeenrantaan tai Porista Raumalle 30-40 kilsaa on ihan olematonta tuon rinnalla. Tajuat sen itsekin, mutta pitää saivarrella, leikkiä tyhmää ja viedä keskustelua epäolennaisuuksiin.

KHL:ssähän se tasoero joukkueiden välillä kaikkein suurin on, jos en ole väärin ymmärtänyt. Myöskin tuota aikaeroa kyllä tunnutaan usein liioittelevan. Silloin sillä eittämättä on merkitystä, jos pelaaja lentää suoraan playoffsarjan päätteeksi toiselle puolelle maailmaa pelaamaan samantien jonkun välierä-matsin. Oletat myöskin, että Ristolainen ei tuohon aikaeroon kunnolla pystyisi sopeutumaan (eli hän ei voi esim. aikaisemmalla siirtymisellä vaikuttaa asiaan tms.) Minkä takia Buffalo olisi Ristolaisen päästänyt Eurooppaan nyt, jos tuolla asialla olisi oikeasti yhtään mitään merkitystä? Ristolaisen osalta sinun ei nyt kannata unohtaa sitä seikkaa, että hän on pelannut suurimman osan kaudesta NHL:ssä ja NHL-pelaajia vastaan.

KHL:ssä tasoerot ovat isoja, mutta kyllä se keskimääräinen taso on aika paljon AHL:ää edellä. Jo ihan sellaisten suomalaisten pelaajien pisteitä vertailemalla, jotka ovat pelanneet AHL:ssä ja KHL:ssä, voi aika helposti havaita, että verkko heiluu keskimäärin AHL:ssä paljon tiheämmin kuin KHL:ssä.

Asiantuntijoiden mukaan aikaerorasituksesta palautumiseen menee suunnilleen yksi vuorokausi per yksi aikaerotunti. Jokainen ymmärtää täten, että Pohjois-Amerikasta tulevien pelaajien fyysinen suorituskyky ei ole turnauksen alkupuolella parhaimmillaan. Toki siitä sitten voidaan keskustella, että missä määrin jääkiekko on fysiikkaa ja missä määrin mitä muuta. Mutta kai se nyt jostain jotain kertoo, että esimerkiksi monet hiihtäjät välttävät kesken kilpailukauden matkustelua Euroopasta Amerikkaan ja takaisin kuin ruttoa. Kanadassa järjestettävät maailmancupin kisat ovat aina kakkoskategorian kisoja, koska valtaosa huipuista puuttuu. Itse en osaa ainakaan nähdä mitään muuta syytä kuin aikeron ynnättynä pitkään matkustamiseen.

 

[Musta Nuoli]

Asiantuntijoiden mukaan aikaerorasituksesta palautumiseen menee suunnilleen yksi vuorokausi per yksi aikaerotunti. Jokainen ymmärtää täten, että Pohjois-Amerikasta tulevien pelaajien fyysinen suorituskyky ei ole turnauksen alkupuolella parhaimmillaan. Toki siitä sitten voidaan keskustella, että missä määrin jääkiekko on fysiikkaa ja missä määrin mitä muuta. Mutta kai se nyt jostain jotain kertoo, että esimerkiksi monet hiihtäjät välttävät kesken kilpailukauden matkustelua Euroopasta Amerikkaan ja takaisin kuin ruttoa. Kanadassa järjestettävät maailmancupin kisat ovat aina kakkoskategorian kisoja, koska valtaosa huipuista puuttuu. Itse en osaa ainakaan nähdä mitään muuta syytä kuin aikeron ynnättynä pitkään matkustamiseen.

Tämä yhdistettynä isossa kaukalossa pelaamiseen on minusta se syy, miksi ns. rajatapausvalinnoissa olisi syytä kallistua ennemmin Euroopassa pelaaviin kiekkoilijoihin kuin NHL-kiekkoilijoihin, AHL-tapauksista tietysti nyt puhumattakaan. Ennemmin näille paikoille isoon kaukaloon tottuneita, tuoreemmalla jalalla pelaavia kiekkoilijoita kuin aikaeron vuoksi väsähtäneitä, pienessä kaukalossa tahkonneita pienemmän roolin pelureita.

Tarkoitan siis rajatapauksia, en tietystikään mitään mikkokoivuja tai kimmotimosia. Esimerkiksi 13. ja 14. hyökkääjän tontit ovat rajatapauksia, samoin alempien ketjujen (lähinnä nelosen) jokunen laituripaikka, ylimääräiset pakit (joissa ei valinnan varaa tietysti juuri olekaan) ja mahdollisesti myös kolmosveskari.

Tällöin rapakon takaa tulevien kärkipelaajien ei tarvitse vielä repiä itseään piippuun alkupeleissä, koska alempien ketjujen tuoreus ja tottumus isoon kaukaloon riittää siihen, että peleissä on virtaa ja rytmi pysyy tasaisempana. Suomihan kohtaa kahdessa alkupelissä Norjan ja Itävallan, ja Suomen pitäisi nämä maat saada nurin, vaikka isot tykit vetäisivät pelit puolivaloilla ja Kanada-matsiin valmistautuen.

 

[Atthe]

Asiantuntijoiden mukaan aikaerorasituksesta palautumiseen menee suunnilleen yksi vuorokausi per yksi aikaerotunti. Jokainen ymmärtää täten, että Pohjois-Amerikasta tulevien pelaajien fyysinen suorituskyky ei ole turnauksen alkupuolella parhaimmillaan. Toki siitä sitten voidaan keskustella, että missä määrin jääkiekko on fysiikkaa ja missä määrin mitä muuta. Mutta kai se nyt jostain jotain kertoo, että esimerkiksi monet hiihtäjät välttävät kesken kilpailukauden matkustelua Euroopasta Amerikkaan ja takaisin kuin ruttoa. Kanadassa järjestettävät maailmancupin kisat ovat aina kakkoskategorian kisoja, koska valtaosa huipuista puuttuu. Itse en osaa ainakaan nähdä mitään muuta syytä kuin aikeron ynnättynä pitkään matkustamiseen.

Ihan mielenkiinnosta kysyn että tietääkö kukaan auttaako se aikaerosta toipumisessa jos toistuvasti kamppailee sen kanssa? Esim. NHL:ssä on itä- ja länsirannikon välillä kolmen tunnin aikaero ja KHL:ssähän helvetisti enemmän. ELi onko jääkiekkoilijalla parempi kyky kestää aikaeroa kuin tavallisella tallaajalla joka matkustelee ainoastaan silloin tällöin.

Ja aika vaikealta kuulostaa että tarvitsisi kokonaisen vuorokauden vain yhtä tuntia varten. Saisiko lähdettä tuohon väitteeseen?

 

[Henkka]

Ihan mielenkiinnosta kysyn että tietääkö kukaan auttaako se aikaerosta toipumisessa jos toistuvasti kamppailee sen kanssa? Esim. NHL:ssä on itä- ja länsirannikon välillä kolmen tunnin aikaero ja KHL:ssähän helvetisti enemmän. ELi onko jääkiekkoilijalla parempi kyky kestää aikaeroa kuin tavallisella tallaajalla joka matkustelee ainoastaan silloin tällöin.

Ja aika vaikealta kuulostaa että tarvitsisi kokonaisen vuorokauden vain yhtä tuntia varten. Saisiko lähdettä tuohon väitteeseen?

Varmasti joku kokemuksen tuoma rutiini tuohon 3h eron sisällä matkaamisen tulee, mutta nyt onkin kyse 9-12 tunnin aikaeromuutoksesta. USA:n itärannikolta on 9 tunnin aikaero Sotchiin ja länsirannikolta 12 tuntia.

Siltikin, jos palautumiseen tarvii tuon tunti per päivä, niin 8. päivä loppuu pelit änärissä. 9. päivä jos kaikki lähtee matkustamaan, ja ovat perillä 10. päivä, niin 18. päivä helmikuuta pitäisi olla erosta toivuttu. Ja siinä vaiheessa alkaa olympiaturnauksen pudotuspelit.

Ei Suomi tarvitse KHL-miehiä paremmalla aika-erokestävyydellä kaatamaan näitä alkusarjan Norjaa tai Itävaltaa. Kanada-matsiin mennessä olympiakylässä on lymytty jo 6 yötä.

Itse en usko, että Suomen maajoukkue saavuttaisi aika-erohommista tässä turnauksessa mitään etuja. Koska se etu katoaa pudotuspelivaiheeseen mennessä ja siitä lähtien homma on suht sama kaikille. Ainoa joka tuolla oikeasti voi näistä hyötyä, on KHL-painotteinen Venäjä ja sekin etu näkyy vain alkusarjassa.

Koska lopulliset tavoitteet ovat kuitenkin pudotuspeliotteluissa pärjäämisessä, jolloin aikaeroedut ovat sulaneet jo pois, ei ole järkeä ottaa aikaeroetuisia pelaajia. Vaan otetaan yksinkertaisesti parhaat mahdolliset pelaajat, tuli ne sitten mistä hyvänsä.

Otteluohjelma:

SCHEDULE

 

[Logan]

En ota vieä kantaa kokoonpanoihin yms. mutta aikaeroa liiotellaan paljon. Sen saa yhdessä päivässä kuntoon, vaikeempaa tietenkin jos tulee lännestä itään kun idästä länteen, mutta ei siinä viikkoa tarvita.Ei varmaa ole yhtä helppoa, mutta väsynyttä jauhaa noista aikaeroista.

Jos sen yrittää tehdä helposti ni ei varmaa kaikilta onnistu. Pitää vaan valvoa se yksi päivä paikallisen ajan mukaan ja lähteä siitä. Sitä en osaa sanoa miten lihaksiin tarkalleen ottaen vaikuttaa tämä "ongelma", mutta ainakin hankala uskoa että jotain pelaajaa nukuttais.

Kun tätä noihin pa-jengeihin kuitenkin verrataan niin tähän mennessä se suurin ongelma on se, että ne ei oikei osaa pelata ison kaukalon kiekkoa.

 

[erku]

En ota vieä kantaa kokoonpanoihin yms. mutta aikaeroa liiotellaan paljon. Sen saa yhdessä päivässä kuntoon, vaikeempaa tietenkin jos tulee lännestä itään kun idästä länteen, mutta ei siinä viikkoa tarvita.Ei varmaa ole yhtä helppoa, mutta väsynyttä jauhaa noista aikaeroista.

Siis kyse on siitä, että miten tuollainen aikaero vaikuttaa huippu-urheilijan maksimaaliseen suorituskykyyn. Tietenkin matkustamaan tottuneet NHL-pelaajat kykenevät suorittamaan hyvällä tasolla aikaeron rasittaminakin, mutta maksimaalisen suorituskyvyn palautumiseen menee suurin piirtein se yksi päivä per aikaerotunti. Toki aikaerorasitus altistaa myös sairastumiselle ja väsyneenä pelaaminen myös loukkaantumisille. Mutte ehkä se on tosiaan niin, että jääkiekko ei siinä mielessä ole samanlaista äärimmäistä huippu-urheilua fysiologian suhteen kuin vaikkapa hiihto, jossa nyt ei tulisi kuuloonkaan, että hiihtäjä saapuisi toiselta puolelta maapalloa olympialaisiin pari päivää ennen kisojen alkua.

 

[Stevie]

Iso kaukalo, kisat Venäjällä. Laitetaan kolmosketjuksi vaikka Aaltonen-Kontiola-Korpikoski. Siinä on Kanadan pelaajatkin ihmeissään, kun tämä kolmikko laittaa shown pystyyn !

 

[Steegil]

Iso kaukalo, kisat Venäjällä. Laitetaan kolmosketjuksi vaikka Aaltonen-Kontiola-Korpikoski. Siinä on Kanadan pelaajatkin ihmeissään, kun tämä kolmikko laittaa shown pystyyn !

Eräänlainen showhan siitä syntyisi, kun kyseinen kolmikko pörräisi Suomen puolustusalueella ilman kiekkoa jokaisessa vaihdossaan. Ja jos joku Aaltonen sekunniksi saisikin kiekon haltuunsa niin joku Crosby tai Bergeron nappaisi sen yhdessä hetkessä takaisin. Jos kauhunäytelmän haluan nähdä menen mielummin teattariin kuin että koen sen elämyksen katsomalla Suomen peliä.

 

[Logan]

Siis kyse on siitä, että miten tuollainen aikaero vaikuttaa huippu-urheilijan maksimaaliseen suorituskykyyn. Tietenkin matkustamaan tottuneet NHL-pelaajat kykenevät suorittamaan hyvällä tasolla aikaeron rasittaminakin, mutta maksimaalisen suorituskyvyn palautumiseen menee suurin piirtein se yksi päivä per aikaerotunti. Toki aikaerorasitus altistaa myös sairastumiselle ja väsyneenä pelaaminen myös loukkaantumisille. Mutte ehkä se on tosiaan niin, että jääkiekko ei siinä mielessä ole samanlaista äärimmäistä huippu-urheilua fysiologian suhteen kuin vaikkapa hiihto, jossa nyt ei tulisi kuuloonkaan, että hiihtäjä saapuisi toiselta puolelta maapalloa olympialaisiin pari päivää ennen kisojen alkua.

Nimenomaan tuo fysiologinen puoli on se, miksi en koe jääkiekossa sitä aikaerorasitusta merkittävänä. Yleisurheilussa tai vaikkapa juuri hiihdossa on varmasti paljon merkitystä asialla. Loukkaantumisista puheen ollen tähän mennessä ei ole pahoja loukkaantumisia ollut pl. Granlund, joten toivottavasti joukkue saadaan valittua terveistä miehistä.

 

[vstk]

Loukkaantumisista puheen ollen tähän mennessä ei ole pahoja loukkaantumisia ollut pl. Granlund, joten toivottavasti joukkue saadaan valittua terveistä miehistä.

Rinne? Pitkänen?

Granlund taitanee palata aika pian Wildin kokoonpanoon, joten mikali uusia loukkaantumisia ei tule niin kahta yllamainittua lukuunottamatta paastaan joukkue terveista pelaajista valitsemaan.

 

[Rixa88]

Mielenkiinnolla odotan, että minkälaisen roolin iki-iäkäs Teemu Selänne saa Suomen joukkueesta. Suomalaisista jos katsotaan puhtaita right wingereita, niin heitä pelaa NHL:ssä vain kaksi tällä hetkellä, Selänne ja Tuomo Ruutu. Näistä kahdesta Selänne on tehnyt enemmän pisteitä tällä kaudella tähän asti. Käsittääkseni Teukalla ei kuitenkaan ole asiaa ykkösketjuun, sillä onhan Suomella näitä senttereitä joita voidaan siirtää laitaan, mm. Valtteri Filppula ja Mikael Granlund. Muutama on näkemyksissään laittanut Alexander Barkovin ja Selänteen samaan ketjuun ja pakko sanoa että sellainen koostumus olisi hieno nähdä kentällä, 1990-luvun tähti ja 2010-luvun (tuleva) tähti. Granlund tai Bergenheim esimerkiksi kolmanneksi tuohon. Mutta: Tässä vaiheessa turha spekuloida, näkemyksiä on monenlaisia ja se on kuitenkin Erkka joka sitten julkaisee lopulliset ketjukoostumukset ennen otteluita.

 

[Steegil]

Toivottavasti tämä turnaus viimein avaa ne Erkan silmät ja hän tajuaa jättää Karalahden ja Nummelinin pois joukkueesta.

 

[Sic]

Toivottavasti tämä turnaus viimein avaa ne Erkan silmät ja hän tajuaa jättää Karalahden ja Nummelinin pois joukkueesta.

Vahva sama tähän, itken ja nauran jos edes toinen näistä papoista on jengissä.

 

[Vele]

Joskus tuli puoliherjallakin sanottua, kun Jaakola oli KHL:ssä maaliputkessa että ässänä Olympialaisiin. Nyt on pakko sanoa, että jollei Numppa ja Jere aivan merkittävästi paranna peliään huomenna. Niin oikeasti Jaakola on tarraamassa siihen paikkaan kiinni.

Jo ennen tätä EHT:tä Erkka painotti, myös H.Virran suulla että pakin tärkein ominaisuus on luotettavuus ja esille juuri nousi Jaakolan nimi. Näitä kahta peliä katsellessa on pakkoa sanoa, että jos tuolta tällä hetkellä jonkun Olympialaisiin nostaisi niin valinta osuisi juuri Jaakolaan.

 

[morukara]

En ota vieä kantaa kokoonpanoihin yms. mutta aikaeroa liiotellaan paljon. Sen saa yhdessä päivässä kuntoon, vaikeempaa tietenkin jos tulee lännestä itään kun idästä länteen, mutta ei siinä viikkoa tarvita.Ei varmaa ole yhtä helppoa, mutta väsynyttä jauhaa noista aikaeroista.

Tämä mutuilu on kyllä täyttä potaskaa. Aikaero ei ole mikään hysteeristen naisten vouhotus vaan asia jota on tieteellisesti tutkittu paljon. Nyrkkisääntö on päivä per aikavyöhyke. Vaikka Teemulla ei menisikään puoltatoista viikkoa palautumiseen niin on se silti kova setti vanhalle ja väsyneelle äijälle, jota lepuutetaan NHL:ssäkin back-to-back peleissä.

NHL:n runkosarjassa pelaajilla on dieselmoodi päällä, jolla jaksetaan painaa raskas runkosarja läpi. Sotsissa ekan peliviikon (7 pv) aikana Suomelle tulee 4-5 peliä, että ei ole mikään kevyt setti etenkään kun kyse ei ole mistään runkosarjapeleistä.

Olympialaisissa etenkin Suomen kaltainen joukkue tarvitsee kaikki avut, eli myös hyvän liikkeen, että jaksaa painaa täysillä. Väsyneenä tulee tietysti enemmän virheitä mutta myös jaloissa on vähemmän puhtia ja silloin ollaan kusessa kovia maita vastaan.

 

[Uniquewn]

Sen takia siellä jengissä on pari ylimääräistä hyökkääjää. Selänne voi huoletta huilata saman tien vaikka molemmat kaksi helppoa peliä. Tuskin nyt kuitenkaan, mutta pidän täysin mahdollisena, että se Norja-peli voi hyvinkin jäädä väliin.

 

[Ostoskassi]

Sen takia siellä jengissä on pari ylimääräistä hyökkääjää. Selänne voi huoletta huilata saman tien vaikka molemmat kaksi helppoa peliä. Tuskin nyt kuitenkaan, mutta pidän täysin mahdollisena, että se Norja-peli voi hyvinkin jäädä väliin.

Näinpä. Selänne ja Saku huilaavat vaikka Itävalta pelin ja korvaajaksi kokoonpanoon nostetaan Kontiola ja Aaltonen. Norja pelissä Salo ja Timonen toipuvat aikaerosta ja Hietanen-Lepistö kaksikko pelaa. Uskoisin, että Teemu huilaa oikeastikin joko Norjaa tai Itävaltaa vastaan, tovoisin myös että muutkin em. vanhemmat pelaajat huilaisivat turnauksen alussa jotta olisivat parhaimmillaan silloin kuin pitää.

 

[tuukka]

Jereä sinne kisoihin moni vielä ehdottelee. Tuo äijämäisyyttä, sanovat. Onko Jere juurikaan "äijämäisempi" ja varmempi vaihtoehto, ku Salmelan Anssi? Anssi mokaa kovassa turnauksessa vasta lentokentällä, jos kultaa sattuis tuleen. Anssi kisoihin!

 

[Raymond Pearl]

Jereä sinne kisoihin moni vielä ehdottelee. Tuo äijämäisyyttä, sanovat. Onko Jere juurikaan "äijämäisempi" ja varmempi vaihtoehto, ku Salmelan Anssi? Anssi mokaa kovassa turnauksessa vasta lentokentällä, jos kultaa sattuis tuleen. Anssi kisoihin!

Valinta näiden kahden kohdalta on selvä. Ensin tulee Salmela, sitten tulee junakuormallinen heiniä ja sen jälkeen Karalahti. Jere on nyt nähty EHT-peleissä ja valitettavasti liike ei riitä kansallisia liigoja korkeammille areenoille enää.

 

[Stark]

Hymyilyttää täälläkin tuo puhe Nummelinin tai Karalahden kisapaikasta. Ei. Piste.

Kyllähän tuon NHL-nelikon jälkeen Kukkosen Lassen lisäksi tarvitaan kavereita, jotka osaavat sen oman ruutunsa nimenomaan omassa päässä täyttää tyydyttävästi. Ei mitään kentänläpisyöttökerranturnauksessaNummelinia tai armotonlämärikahdeksankytluvullaKaralahtea ottamaan vastuuta hyökkäystehoista. Niistä pitää huolen ihan eri miehet. En muutenkaan ymmärrä, miksi niin moni edelleen korostaa puolustajien potentiaalia hyökkäyspäässä (myös Hietasen kohdalla), kun varmoja kisakävijöitä ovat neljä erittäin pätevään hyökkäyspään pelaamiseen kykenevää NHL-peluria.

Samaan hengenvetoon on myönnettävä, etten todellakaan tiedä ketä sinne puolustukseen sitten pitäisi ottaa. Väänänen menisi vanhoilla näytöillä - ja on lisäksi oikeanlainen pelaajatyyppi - mutta tämä kausi on ollut Ossilla sanalla sanoen huono. Anssi Salmela... jokin tässäkin arveluttaa. Kova taistelija ja hengenluoja (kuulemma), mutta vähän hasardi. Hietaseen on ehtinyt kehittyä männäkisojen aikana jonkinlainen viha-rakkaussuhde ilman sitä rakkautta. Lepistöstä diggailen, ehkä joo, ehkä ei. Jotenkin Joonas Järvinen tuntuisi kovalta vedolta tuohon. Äijämäinen ja puolustusorientoitunut, nälkäinen, leijonapaidassa debyyttikisoissaan hyvin esiintynyt, AHL:ssä hyvin pelannut eikä varmasti pelkää ketään. Eli, vastaukseni on:

Timonen-Salo
Salmela-Määttä
Kukkonen-Vatanen
Väänänen-Järvinen