Olympiakisat 2014: Suomi

[soumah#11]

Hyvää hahmotelmaa käyttäjältä en1103. Valittavat pelaajat ovat täysin samat nimetyn kokoonpanon kanssa. Itse ottaisin kokoonpanon ulkopuolelle sekä pikkumaita vastaan pelaamaan puolustaja Juuso Hietasen (Salmelan tilalle) ja Hartikaisen tai Leinon jos näyttää vielä jäljellä olevissa peleissä. (Aaltosen tilalle). Ketjuja olen pyörittänyt moniin eri muotteihin, joista en1103:n kokoonpano on yksi, ja ajattelen, että se on lähimpänä sitä, mitä Erkka ajattelee.

Sent from my HUAWEI Y300-0100 using Tapatalk

 

[Vaughan]

Se työ pitäisi juurikin tehdä siellä AHL:n puolella, josko sieltä löytyisi apuja joukkueeseen.

Voisiko olla mitenkään mahdollista, että se työ AHL:n puolella nimenomaan on tehty, ja juuri sen takia sieltä ei ketään tule. Jos ei vain taso riitä...

Olen toki samaa mieltä monen kanssa siitä, että on vakava ongelma, että Suomella ei ole tarpeeksi NHL-tason pakkeja. Mutta se ongelma ei poistu toivomalla ihmeitä kavereilta, jotka selvästikään eivät ole tällä hetkellä NHL-tasoa. Tämän kauden suorituksista en tiedä mitään, mutta ainakin Melartilla oli vielä viime kaudella niin vakavia puutteita, että en ollenkaan ihmettele hänen sivuuttamistaan. Järvisen mahdollisuuksia olisin etukäteen pitänyt vähän suurempina.

Siitä olen 100% varma, että kukaan pelaajavalinnoista päättävistä ei ajattele mitään muuta kuin menestysmahdollisuuksien maksimointia. Jokainen heistä haluaa enemmän kuin mitään muuta voittaa olympiakullan.

Menestysmahdollisuuksiin vaikuttaa pelaajien teknisen tason lisäksi myös heidän muokkautumisensa yhtenäiseksi tiimiksi. Sen on Suomen oma kiekkohistoria erinomaisesti osoittanut. Westerlund ylikapelimestarina halunnee luoda sellaisen kokoonpanon, jolla on mahdollisuus kasvaa voittavaksi tiimiksi. Hänellä on onneksi varsin pitkäaikainen kokemus suurimmasta osasta pelaajia, miten he käyttäytyvät pelissä, treeneissä ja siviilissä. Tärkeimpiä henkilökohtaisia ominaisuuksia on myös se, miten toimii paineen alla.

Suomella on parin täysosuman lisäksi valitettavan paljon kokemusta myös häviämisesti. Kuitenkin kun katsotaan voittavia joukkueita, niin usein voittajaksi on kasvettu häviämällä ensin, ja voittamalla sitten toisella tai kolmannella yrityksellä. Siksi on loogista valita mukaan sellaisia pelaajia, jotka ovat olleet aiemmin mukana. Ensikertalaisia ei saisi olla liikaa, tai sitten joudutaan taas ensin häviämään, ja odottamaan menestystä vasta tulevaisuudessa...

En minulla ole yksiselitteisiä suosikkeja tai inhokkeja lopulliseen joukkueeseen. Kun kuitenkin vastaan asettuu maailman parhaita pelaajia, haluaisin mukaan sellaisia, joilla on kokemusta heitä vastaa pelaamisesta...

 

[Jabbbe]

Jos joukkueen tasapainoa ajatellaan niin Ovie ja pari muuta sniperia jäisi heti kisoista pihalle. Meidän pitäisi päästä irti tästä "joukkueelle pelataan" -syövästä ja keskitytään osa-alueiden erikoismiehiin kuten Erkkakin sanoi. Filppula tekee sentterinä jäätävää tulosta ja pidetään se siellä, piste!

Nyt saatan kyllä kävellä pahemman luokan miinaan, mutta jos meinaat että tämän tasoisella joukkueella (lue: nimellisesti heikolla), jonka Suomi tulee olympialaisiin saamaan jalkeille on vara antaa yhtään löysää joukkuepelaamisessa, niin silloin on se ja sama vaikka joka jätkälle lyötäisiin valkea lippu vyötärön ympärille jo askiin tultaessa. Vai menikö mulla jotain ohi?

Voi olla, että Erkka roolittaa Filppulan sentteriksi ja jos niin tekee niin täysi luotto täältä kyllä löytyy. Siltikin paljon fiksumpana liikkeenä näkisin hänen peluuttamisensa laiturina. Nimenomaan joukkueen kannalta tämän näen parhaana ratkaisuna, mutta pätee se kyllä myös yksilökeskeisenä ratkaisuna. Nimittäin riittävän kovat sentterit kyllä saadaan muodostettua nipusta M.Koivu - O. Jokinen - S. Koivu - Barkov - Kontiola jokatapauksessa, mutta kuka olisi yksilönä parempi laituri kuin Filppula tuohon joukkueeseen? O. Jokinen, J. Jokinen, Granlund, Ruutu, Selänne...? Niin, ei tule kesää siinäkään. Siellä laituripuolella palelee jokatapauksessa, joten mitä järkeä olisi peluuttaa Filppulaa sentterinä kun hän jos joku pystyy todella sitä laituriosastoa vahvistamaan?

 

[Le Dang]

Siellä laituripuolella palelee jokatapauksessa, joten mitä järkeä olisi peluuttaa Filppulaa sentterinä kun hän jos joku pystyy todella sitä laituriosastoa vahvistamaan?

Sitä järkeä, että Filppula on sentterinä ihan uskomattoman hyvä, laiturina melko hyvä. Jos ja kun Suomella näitä oikeasti kovanluokan ratkaisupelaajia on äärimmäisen vähän niin kyllähän heistä pitää ottaa se paras mahdollinen irti. Mitalien suhteen on todennäköisesti aivan yhdentekevää pelaako Olli Jokinen nelossentterinä vai kolmosen laidassa, mutta se, miten joukkueen kenties parasta yksilöä, Filppulaa peluutetaan, saattaa vaikuttaa yksittäisten otteluiden tulokseen.

Se, että Valle on hyvä laidassa ei poista sitä tosiasiaa että hän on todella paljon parempi keskellä. Se on sitten Barkovin, Jokisen, Kontiolan tai jonkun muun tappio, jos he eivät pysty sopeutumaan laitaan. Uskallan kuitenkin väittää, että se tasoero mikä Filppulalla on keskellä ja laidassa pelatessaan ei ole juurikaan suurempi esimerkiksi Jokisella. Joten eiköhän se "tappio", joka syntyy kun yksi synnynnäinen sentteri joudutaan siirtämään laitaan kannata kohdistaa neloskenttään mielummin kuin ykkös- tai kakkoskenttään, jonka vastuulla on kuitenkin puolet kisojen menestymismahdollisuuksista.

 

[mehupoika]

J. Jokinen - M. Koivu - Ruutu
Korpikoski - Filppula - Granlund
Bergenheim - Barkov - Selänne
Komarov - O. Jokinen - Hartikainen
Joensuu

Timonen - Määttä
Salo - Vatanen
Kukkonen - Väänänen
Lepistö

Rask
Niemi
Raanta

Suurin kysymysmerkki lienee Isopään sopeutuminen nelosen keskelle. Ylemmäs ei mielestäni The Great Pumpkinhead kuulu. Saku Koivulle ei siis käyttöä kisoissa.

 

[Jabbbe]

Sitä järkeä, että Filppula on sentterinä ihan uskomattoman hyvä, laiturina melko hyvä.

Yksilönä varmasti on parempi sentterinä kuin laiturina, mutta ei tuo ero ole lainkaan niin suuri kuin miten sinä sitä maalaat. Sentterin tontti on Filppulalle luonnollisin paikka pelata, muttei kyseessä ole kuitenkaan millään tapaa umpisentteri. Päinvastoin miehellä on hyvää näyttöä aiemmin uraltaan siitä että hän pystyy tuomaan vahvuutensa esille myös laidassa. Se miinus mikä joudutaan ottamaan takkiin Filppulan pelatessa laiturina on nähdäkseni selvästi pienempi kuin se miinus, joka tulisi jonkun toisen ottaessa tuon Vallelle kaavaillun laituritontin (=liian isot saappaat), ja ratkaisee mielestäni tämän homman niin, että joukkueen roolitusten kannalta laiturina pelaaminen on parempi vaihtoehto.

Tottakai haluaisin nähdä Valtterin sentterin roolissa mieluiten, mutta tällöin pitäisi kärjistäen unohtaa metsä puilta. Ja parhaassa tapauksessa voi olla jopa niin, että Suomen joukkueen onni on juuri siinä kun hyökkäyksestä löytyy noinkin tasokas ja liikuteltavissa oleva kaveri. Vittumainen tilanne olisi tällöin jos joukkueeseen olisi tyrkyllä puolenkymmentä helvetin kovatasoista umpisentteriä tuollaiselle B-korin laituriosastolle peliä tekemään! Jätä siinä sitten joku niistä kämpille. Hyhhyh, parempi näin!

 

[Henkka]

Millä perusteella Sami Lepistö on selkeä valinta joukkueeseen?

 

[Virveliä kainaloon]

Tämän hetken pelaajapooli, mitä luultavimmin
Koivu, M. *
Koivu, S. *
Filppula, V. *
Jokinen, J. *
Granlund, Mi. *
Ruutu, T.*
Jokinen, O.*
Barkov, A.#
Selänne, T.*
Korpikoski, L.*
Bergenheim, S.#
Komarov, L.*
Leino, V.+
Hartikainen, T.#
Kontiola, P.#
Joensuu, J.+
Salminen, S.+
Aaltonen, J.(+)

Timonen, K.*
Salo, S. *
Määttä, O. *
Vatanen, S.*
Kukkonen, L.*
Väänänen, O.#
Lepistö, S.#
Jaakola, T.#
Salmela, A.+
Ristolainen, R.+
Mäntylä, T.(+)
Karalahti, J.(+)
Hietanen, J. (+)
Nummelin, P.(+)

Rask, T.*
Lehtonen, K.#
Niemi, A.#
Raanta, A.+
Rämö, K.(+)
Vehanen, P.(+)
Bäckström, N.(+)

*=varma nimi joukkueeseen, #=todennäköisesti joukkueessa, +=mahdollisesti joukkueessa, (+)=epätodennäköisesti joukkueessa.

Nämä nimet uskon Erkan listoilta löytyvän, ja hyökkäys- ja maalivahtiosastot näyttäisivät valintojen puolesta relevantisti ajateltuna melko selkeiltä. Myöskin puolustuksessa kysymysmerkkejä muodostuu lähinnä kolmen viimeisen nimen kohdalla, ja tässä tilanteessa Väänänen ja Lepistö ovat jo toinen jalka kisakoneessa. Katsomopakiksi lienee valmennusjohdon papereissa tällä hetkellä menossa Jaakola, lähimpinä uhkaajinaan Ristolainen ja Salmela. Tästä kolmikosta itse valitsisin Salmelan, koska hän pystyy paikkamaan lähes siedettävästi minkä tahansa pelipaikan puolustuksessa. Ristolainen olisi high risk-high reward—tyyppinen valinta, joka voisi rightin pakkina tuoda onnistuessaan monipuolisuutta puolustukseen. Lähtökohtaisesti se, joka näistä valitaan, tulee ilman loukkaantumisia jäämään minuuteitta.

Näistä pelaajista itse muodostaisin seuraavanlaiset kentälliset:

Filppula-M. Koivu-J. Jokinen
Määttä-Timonen

Bergenheim-Barkov-Granlund
Salo-Vatanen

Ruutu-O. Jokinen-Selänne
Kukkonen-Lepistö

Korpikoski-S. Koivu-Komarov
Kontiola-Väänänen

Granlundin kohdalla ajattelin, millaiset ketjukaverit hänelle sopivat parhaiten, laitureista parhaiten Korpikoski, mutta Barkov on sentterinä minusta paras vaihtoehto MG:lle, ja BB tutkapari tulee ehdottomasti hyödyntää. Yksi vaihtoehto on Kontiolan peluuttaminen 2. sentterinä, jolloin Bergenheim ja Korpikoski vaihtavat paikkoja ja Barkov on 13. hyökkääjä. Kukkonen-Väänänen paria ei varmasti kukaan halua nähdä, ainakaan Kanadaa vastaan kolmannessa erässä.

Ylivoimat rakentaisin seuraavasti (ryhmitys pelitilanteen, ei aloituksen mukaan)

Filppula
______\Koivu---J. Jokinen(painoton puoli, pyritään rakentamaan peliä vasemmalta)
Timonen---Selänne(ei toki pommita viivasta)

O. Jokinen--Barkov-Granlund
Salo---Vatanen

Alivoimaan otan kantaa vain sen verran, ettei Suomi tule kaatumaan alivoimapelaamiseen, alivoimalla pelaamiseen mahdollisesti

 

[Johtava analyytikko]

En katsonut onko joku jo samanlaiset ketjut luonut, mutta tässä mun Sochi-joukkue:

T.Ruutu-M.Koivu-Granlund
Filppula-Barkov-J.Jokinen
Korpikoski-S.Koivu-Selänne
Komarov-O.Jokinen-Hartikainen
+Kontiola+Bergenheim

Timonen-Salo
Määttä-Vatanen
Kukkonen-Lepistö
+Jaakola+Hietanen

Rask
Lehtonen
Niemi tai Raanta, ihan sama mulle.

Pikkusen haluttais miettii mahollisuutta et S.Koivu ja Selänne >< Kontiola ja Bergenheim... :D

 

[Ostoskassi]

Hyvää hahmotelmaa käyttäjältä en1103. Valittavat pelaajat ovat täysin samat nimetyn kokoonpanon kanssa. Itse ottaisin kokoonpanon ulkopuolelle sekä pikkumaita vastaan pelaamaan puolustaja Juuso Hietasen (Salmelan tilalle) ja Hartikaisen tai Leinon jos näyttää vielä jäljellä olevissa peleissä. (Aaltosen tilalle). Ketjuja olen pyörittänyt moniin eri muotteihin, joista en1103:n kokoonpano on yksi, ja ajattelen, että se on lähimpänä sitä, mitä Erkka ajattelee.

Itse mietin myös hyvin pitkään Hietasen roolia joukkueessa, mutta se monipuolisuus mikä Salmelalla on sai minut valitsemaan hänet. Hietanen on kuitenkin, ehkä "varmempi" puolustaja kuin Salmela ja siinä mielessä voisi sopia paremmin joukkueeseen. Kaiken lisäksi omissa hahmotelmissa pelaisi kahdessa ensimmäisessä pelissä pari Lepistö-Salmela, josta ei pelillisesti ole hirveän hyviä muistoja vaikkakin tulos Bratislavasta oli äärimmäisen hyvä. Se ket(k)ä jää rannalle kolmikosta Lepistö, Salmela, Hietanen on täysin valmentajasta kiinni ja siitä mitä hän haluaa joukkueeseensa.

Millä perusteella Sami Lepistö on selkeä valinta joukkueeseen?

En ole kyllä huomannut, että hirveän moni olisi sanonut Lepistön olevan selkeä valinta. Mutta jos jotain pitäisi vastata niin varmaan pakkipula voisi olla lähellä oikeaa vastausta.

 

[IceWalker]

Joukkueeseen olisi uskallettava ottaa muutama pelaaja, joiden 'parasta ennen' päivää ei ole nähty, mutta joilla on potentiaalia tuoda merkittävä lisäarvo lyhyen turnauksen ns. pöljänä päivänä ja kantaa juuri tarvittavalla hetkellä sankarin viittaa.

O.Jokinen on nähty. En usko myöskään Bergenheimiin. Kumpikin on riittävän kauan jyystänyt NHL'ää ja pelanneet toki kelvollisesti, mutta tottuneet häviämään NHL-tähdille. Myös Korpikosken, vaikka onkin edellisiä potentiaalisempi, tulee fyysisesti olla ehdottomassa tikissä jotta hänestä on voittajaksi.

Kun katselin Venäjän EHT-turnausta, mieleeni tällaisina mielestäni tarpeellisina yllätysvalintoina jäivät sellaiset tyypit kuin Hartikainen, Jormakka ja jopa Palola.

Lyhyesti: Ei. Vain päävalmentajiemme pelkuruus on estänyt järkevien pelaajavalintojen tekemiseen MM-kisoihin. MM-kisat ovat kuitenkin b-tason höntsät, joten sinne nuo kaikki liigatähdet ja muut nousukkaat plus tietenkin lahjakkaimmat juniorimme.

Yhä uudestaan: kannattaa vilkaista niitä olympiakisojen pistetilastoja. Siellä eivät juhli SM-liigatähdet ja uskallan myös sanoa, KHL on aika kevyttä kauraa niissä karkeloissa poislukien ne maailmantähdet, joiden rodina nyt vaan sattuu olemaan Russlandia.

Eli olympiakisohin valitaan paras mahdollinen joukkue. Suomen tapauksessa joukkueeseen tulee pakostakin muutama kokenut Euroopassa pelaava. Mutta heilläkin on näytöt maajoukkueesta ja NHL:ssäkin on käyty kääntymässä. Siksi myös kaiken nähnyt veteraani on parempi valinta kuin joku sellainen, jolla on höntsän höntsästä hyvät näytöt, mutta joka lähtisi katsomoon hyvin nopeasti silloin kun pelataan tosissaan hullunkiilto silmissä olympiakullasta. Kannattaa muistella liigatähtien kohtaloa viime MM-kisoista. Edes siellä ei pärjätty pelkillä SM-meriiteillä, saati sitten nyt, kun koko kiekkokerma on koolla.

 

[Animal]

En tiedä onko nimi noussut tällä kaudella sen verran puskista esiin, mutta aika vähän on spekuloitu Erik Haulan saumoilla napata paikka Leijonien nelosketjusta. Omasta näkökulmasta yksi mielenkiintoisimmista nuorista suomalaisista NHL:ssa tällä hetkellä ja omaa saumat hyvin pelata pitkän uran rapakon takana. Pystyy vetämään jarruroolissa, mutta kuitenkin statsit aiemmilta kausilta osoittavat että potentiaalia on tehdä käsillä jotain muutakin kuin heittää kiekkoa ristikulmaan, maalille tai ränniin.

 

[Pohjoisen PunaSydän]

Ottaisin nuiden EHT-pelien perusteella Salmelan ennemmin kuin Lepistön. Vaikka Anssi välillä vähän mulkku on niin kesällä on töitä tehnyt ja jämäkkää pelaamista esitti venäjällä.. Lepistöstä on aina jäänyt jotenkin mauton ja hajuton maku, semmonen tuhnu :D

 

[Dissonanssi]

Lopullinen kokoonpano Kanadaa vastaan

J.Jokinen-M.Koivu(C)-T.Ruutu
Salo-Timonen(A)

Filppula-O.Jokinen-Granlund
Kukkonen-Määttä

Korpikoski-S.Koivu(A)-Selänne
Vatanen-Väänänen

Komarov-Barkov-Bergenheim
(Kontiola)-(Lepistö)
​

Kokoonpanon ulkopuolella: Aaltonen, Salmela

Otan tämän nyt vain esimerkiksi.

Haluaisin kysyä sitä, että pidätkö tosiaan juuri Kandaa vastaan perustelluksi koota kentät siten, että kakkoskentässä puolustussuuntaan ylivoimaisesti paras hyökkääjä pelaa laidalla? Näen jo ongelmalliseksi Suomen kapean puolustuksen kannalta sen, että kentällisessä on kaksi puolustuspäähän heikkoa kaveria. Jos esimerkiksi kentällä tuon kakkoskentän aikana sattuu olemaan tuo meidän kolmospakkipari, tarkoittaa tämä sitä, että vaativimmilla puolustusvelvoitteilla operoisi siellä O.Jokinen, Vatanen ja Väänänen, joista ainoastaan Väänänen sopii rooliltaan siihen (hänenkin tasonsa on itselleni hieman kysymysmerkki). Granlundistakaan ei paljoa apua olisi, joten ainoa olisi sitten Filppula, mutta se ei paljoa laiturina lämmitä. Jos taas pyrkisimme tarkalla peluutuksella välttämään näitä tilanteita, menettäisimme käytännössä Filppulan arvon puolustussuuntaan (koska häntä ehdottomasti täytyy pyrkiä peluuttamaan siten, että hän pelaa puolustussuuntaan vastustajan parhaita vastaan).

Totesin jo aikaisemmassa viestissäni asian, mutta minusta vähän tuntuu siltä, että monikaan ei mieti noita kentällisiä kokonaisuutena (tai mahdollisia koostumuksia), vaan kentälliset kasataan siten, että ensiksi mietitään hyökkääjäkolmikot, jonka jälkeen ne unohdetaan ja kasataan pakkiparit ja laitetaan ne johonkin hierarkiaan - miettimättä siis sen enempää näiden yhdistelmien miellekkyyttä tai käyttötarkoitusta.

 

[Le Dang]

Totesin jo aikaisemmassa viestissäni asian, mutta minusta vähän tuntuu siltä, että monikaan ei mieti noita kentällisiä kokonaisuutena (tai mahdollisia koostumuksia), vaan kentälliset kasataan siten, että ensiksi mietitään hyökkääjäkolmikot, jonka jälkeen ne unohdetaan ja kasataan pakkiparit ja laitetaan ne johonkin hierarkiaan - miettimättä siis sen enempää näiden yhdistelmien miellekkyyttä tai käyttötarkoitusta.

Näinhän täällä tuppaa käymään. Lähes jokaisen perustelut hyökkäyskolmikoiden suhteen liittyvät 95-prosenttisesti kentän kemioihin hyökkäyssuunnassa. Äärimmäisen harva tuntuu pohtivan sitä, mikä on koko kentän rooli. Tarkastelun alla on maksimissaan yksittäisten pelaajien rooli kentällisessä.

Fakta kuitenkin on, ettei Suomi voi koota Kanadan tavoin neljää kenttää, joiden kaikkien tavoitteena on painaa niin monta byyraa kuin vain 60 minuutissa ehtivät. Joukossa on pakko olla porukoita, jotka lähtökohtaisesti pelaavat tärkeitä vaihtoja oman maalivahdin eduksi.

 

[Jakub]

Ruutu - M.Koivu - J.Jokinen
Granlund - Filppula - Selänne
Korpikoski - Kontiola - Leino
Komarov - O.Jokinen - Hartikainen

Timonen - Määttä
Salo - Vatanen
Väänänen - Kukkonen

Rask
Lehtonen

Saku Koivu on nykyään turhake, ja kenelläkään ei pitäisi olla nimen perusteella kiintiöpaikkaa. Barkov ei vielä mahdu omissa hahmotelmissani joukkueeseen. Ville Leinon laitoin, koska uskoisin että kun taidot ovat olemassa, niin tämä kortti on parempi katsoa, vaikka siinä riskinsä onkin, ennemmin kuin tyytyä varmanpäälle johonkin Bergenheimiin ym., joista tiedetään mitä saadaan, mutta joiden upside on jo käytetty. Kontiola & Leino voisi olla todellista kiekollisen taidon ilotulitusta Korpikosken taas tasoittavan ja raatavan puolustuspäässäkin.

 

[erku]

Otan tämän nyt vain esimerkiksi.
Totesin jo aikaisemmassa viestissäni asian, mutta minusta vähän tuntuu siltä, että monikaan ei mieti noita kentällisiä kokonaisuutena (tai mahdollisia koostumuksia), vaan kentälliset kasataan siten, että ensiksi mietitään hyökkääjäkolmikot, jonka jälkeen ne unohdetaan ja kasataan pakkiparit ja laitetaan ne johonkin hierarkiaan - miettimättä siis sen enempää näiden yhdistelmien miellekkyyttä tai käyttötarkoitusta.

Jotakin mä en tässä tajua. Jos mennään neljällä hyökkäysketjulla ja kolmella pakkiparilla, niin miten ihmeessä voi ajatella kemioita viisikkotasolla määräänsä enempää. Väkisinhän siinä nyt käy niin, että hyökkäysketjujen takana pelaa vähän mikä pakkipari milloinkin sattuu. Etenkin näin, kun Westerlund itse sanoi juuri jossakin haastattelussa, että tasakentällisin mennään hyvin tasaisella peluutuksella, jotta koko turnaus jaksetaan. Jos mentäisiin edelleen sillä Jukka Jalosen maineikkaalla kahdeksan pakin peluutuksella, olisi pointtisi ihan eri lailla validi kuin nyt.

 

[regularflex]

Olli Jokinen, Winnipegin 2. sentteri, ei ole mitalin voittavan joukkueen kakkossentteri Sotshissa. Valtteri Filppula voisi sitä olla.

 

[Ostoskassi]

Haluaisin kysyä sitä, että pidätkö tosiaan juuri Kandaa vastaan perustelluksi koota kentät siten, että kakkoskentässä puolustussuuntaan ylivoimaisesti paras hyökkääjä pelaa laidalla?

No kun minua lainasit niin kai minä myös vastaan. Ensinnäkin viestissä kirjoitin, että ensimmäisessä kahdessa pelissä kokeiltaisiin sitä, että miltä päällikön peli näyttäisi laiturin paikalta. Jos kokeilu on onnistunut en näe mitään estettä sille etteikö Filppula voisi pelata keskellä. Peluutuksella voisi myös vaikuttaa siten, että Määttä-Kukkonen ja Timonen-Salo ovat ne pakit jotka pelaavat aina kakkosen takana isoja maita vastaan. Tärkeintähän ei ole saada parasta ulos Filppulasta vaan paras ulos koko joukkueesta, jos se vaati sen että Filppula pelaa laidassa, so be it.

Näen jo ongelmalliseksi Suomen kapean puolustuksen kannalta sen, että kentällisessä on kaksi puolustuspäähän heikkoa kaveria. Jos esimerkiksi kentällä tuon kakkoskentän aikana sattuu olemaan tuo meidän kolmospakkipari, tarkoittaa tämä sitä, että vaativimmilla puolustusvelvoitteilla operoisi siellä O.Jokinen, Vatanen ja Väänänen, joista ainoastaan Väänänen sopii rooliltaan siihen (hänenkin tasonsa on itselleni hieman kysymysmerkki).

Olli Jokinen on myös petrannut huikeasti omiin pelaamista enkä näe hänen rooliaan ongelmana.

Granlundistakaan ei paljoa apua olisi, joten ainoa olisi sitten Filppula, mutta se ei paljoa laiturina lämmitä. Jos taas pyrkisimme tarkalla peluutuksella välttämään näitä tilanteita, menettäisimme käytännössä Filppulan arvon puolustussuuntaan (koska häntä ehdottomasti täytyy pyrkiä peluuttamaan siten, että hän pelaa puolustussuuntaan vastustajan parhaita vastaan).

Kyllähän laiturikin voi auttaa puolustusta ei asia nyt noin mustavalkoinen ole, että laiturit huitelevat missä sattuu kun sentteri puolustaa. Suomi tulee jälleen luottamaan tiiviiseen viisikkopeliin ja yhteistyötä tekevään joukkuepelaamiseen. Me emme voi vaikuttaa siihen miten kaveri pelaa, mutta voimme vaikuttaa siihen mitä itse teemme. Fakta on se, että kun Kanada asettuu vastaan niin heidän huonoin pelaajansa on parempi kuin meidän paras. Tällöin koko joukkueen tulee onnistua vaihto vaihdon jälkeen kentällisenä. Kyllä minä ainakin odotan, että jos me haluamme voittaa vaikka sen Kanadan niin se vaati sitä, että joko ykkös -tai kakkosketju voittaa sen kentällisen minkä Kanada heittää vastaan ja bottom-6 vetelee nolla-nollaa tai ei ainakaan häviä enempää kuin yhdellä oman osuutensa. Tämän takia samaan ketjuun on laitettu Filppula-O.J-Granlund, he pystyvät voittamaan oman osuutensa. Tosin riski myös sille, että kyseinen kolmikko häviäisi oman osuutensa on suurempi kuin ykkösketjulla, mutta nämä ovat taas niitä asioita mihin me emme voi vaikuttaa. Tulemme joka tapauksessa häviämään kärkimaille materiaali vertailussa, se nyt vain on kylmä tosiasia.

Totesin jo aikaisemmassa viestissäni asian, mutta minusta vähän tuntuu siltä, että monikaan ei mieti noita kentällisiä kokonaisuutena (tai mahdollisia koostumuksia), vaan kentälliset kasataan siten, että ensiksi mietitään hyökkääjäkolmikot, jonka jälkeen ne unohdetaan ja kasataan pakkiparit ja laitetaan ne johonkin hierarkiaan - miettimättä siis sen enempää näiden yhdistelmien miellekkyyttä tai käyttötarkoitusta.

Itse mietin aina kokonaisuutta ja tämän takia kakkosen takana pelaavatkin omiinpäin hyvin puolustavat (ainakin paperilla) Määttä ja Kukkonen eikä esim. Vatanen-Väänänen. Kuten todettua niin se, että kentällä olisi samaan aikaan kakkosketju ja Vatanen-Väänänen pakkipari on skenaario jota tulisi välttää.

Anyway olen silti edelleen sitä mieltä, että tuollaisella kokoonpanolla saadaan paras omista irti. Se mihin se riittää onkin toinen kysymysmerkki. Uskon silti edelleen, että parhaalla maalivahtipelaamisella ja turnauksen aivan kärkeä olevalla erikoistilanne pelaamisella voidaan voittaa koko turnaus.

 

[Murkula]

Vähän jopa alkaa hymyillyttää kun huomaa, että porukka alkaa olla suht yksimielistä tuon joukkueen muodosta. Toisaalta sillä ei ole paskankaan väliä mitä mieltä me täällä ollaan, mutta ainakin ollaan suht samoilla linjoilla, joitain poikkeustapauksia huomioimatta. Kuukausi pari takaperin nuo joukkueviritelmät oli pääasiassa ihan täyttä skeidaa, mutta nyt näkyisi olevan monia varsin kelvollisia viritelmiä, eikä pelaajia heitellä pelipaikoiltaan sinne sun tänne.
Jäi mieleen tuossa vähän aikaa sitten (muistaakseni) Steegilin hyvä lausunto joka meni jotenkin näin: seuraavassa kokoonpanossa Kontiola on varmaan jo puolustaja. Hymyilytti, sillä sitä tasoa nuo jutut alkoi jo olemaan.

Ei mene enää kun viikko, niin päästään hyvin levännein ja täysin sielunvoimin revittelemään valintoja. Sitä odotellessa....taidanpa jatkaa töitä.

 

[Janders]

Saku Koivu on nykyään turhake ... Ville Leinon laitoin

Eli jätät mieluummin ottamatta sen turhakkeen, joka on Suomen paras puolustava sentteri, mutta otat mukaan sen turhakkeen, joka ei ole viimeiseen kolmeen vuoteen saanut yhtikäs mitään aikaan. Tähän yhtälöön kun lisätään vielä se että toinen toinen on taisteleva leijonasydän ja toinen surffaileva flegu, niin aivan loistelias valinta!

Hartikainen on tosiaan antanut aika vahvat näytöt EHT:llä, eikä siellä ruplaliigan puolellakaan ole huonosti mennyt. Voisi olla aika vahva ehdokas ylimääräiseksi hyökkääjäksi paikkailemaan loukkaantumisia, tai tarvittaessa hyppäämään johonkin toimimattomaan ketjuun. Toki optimaalisessa tilanteessa Hartikaista ei mielellään näkisi kärkiketjuissa, mutta hän pystynee kuitenkin paikkailemaan sielläkin riittävällä tasolla.

 

[Z-hän elää]

Hartikainen on tosiaan antanut aika vahvat näytöt EHT:llä, eikä siellä ruplaliigan puolellakaan ole huonosti mennyt. Voisi olla aika vahva ehdokas ylimääräiseksi hyökkääjäksi paikkailemaan loukkaantumisia, tai tarvittaessa hyppäämään johonkin toimimattomaan ketjuun. Toki optimaalisessa tilanteessa Hartikaista ei mielellään näkisi kärkiketjuissa, mutta hän pystynee kuitenkin paikkailemaan sielläkin riittävällä tasolla.

Kyl kyl. Olympialaiset eivät edelleenkään ole mikään harjoittelupaikka, mutta Hartikainen hyväksyy roolin kuin roolin, on tulevaisuuden miehiä ja sitä hyökkääjätyyppiä, joka maajoukkueesta on turhan kauan puuttunut. Sekaan vaan, toivottavasti.

 

[Jubomir]

Saku Koivu on nykyään turhake, ja kenelläkään ei pitäisi olla nimen perusteella kiintiöpaikkaa.

Onko tuolle jotain perusteitakin? Kantaa kuitenkin isoa vastuuta alivoimalla NHL:n kärkijoukkueessa, eikä tuo pelaaminen muutenkaan minusta ole huonolta näyttänyt.

 

[Jakub]

On perusteluita. Saku Koivu taistele korkeintan nelosketjun sentterin paikasta, ei muuta. Ja sille paikale O.Jokinen on parempi vaihtoehto. Isompi, parempi pisteidenteko potentiaali, profiloitunut myös viime vuosina kahdensuunnan sentteriksi. Ja mielestäni suomen joukkue tarvitsee etenkin kokoa nelosketjuun. Komarov-Jokinen- Hartikainen/Joensuu/Bergenheim on aika ihanteellinen nelosketju mm. Kanadaa ja USAa vastaan.

Sellaisella jolla ei ole leijonasydäntä,ei pitäisi kuulua joukkueeseenkaan. Eiköhän kaikilla valituilla sitä ole riittävästi.

 

[Uniquewn]

Katsotaas nyt vielä erikseen suomalaisten NHL-pelaajien järjestys pisteissä sen perusteella, kuinka isoja peliaikoja kukin pelaa. Eli nimen perässä oleva aika meinaa sitä, kuinka monta minuuttia kukin on ollut kentällä yhtä tehopistettä kohden. En eritellyt ylivoima-aikoja.

Jussi Jokinen 24 min 9 sek
Valtteri Filppula 27 min 30 sek
Olli Jokinen 28 min 35 sek
Mikael Granlund 30 min 17 sek
Mikko Koivu 30 min 21 sek
Lauri Korpikoski 36 min 58 sek
Teemu Selänne 37 min 50 sek
Saku Koivu 40 min 25 sek
Alexander Barkov 40 min 57 sek
Sean Bergenheim 42 min 26 sek
Ville Leino 59 min 37 sek
Tuomo Ruutu 61 min 14 sek
Jesse Joensuu 99 min 45 sek

Sami Vatanen 56 min 49 sek
Olli Määttä 60 min 31 sek
Kimmo Timonen 68 min 53 sek
Sami Salo 93 min 30 sek

Tämä nyt kertoo pelkästään siis tehopiste per minuuttimäärä -faktaa. Oliko tästä tiedosta sitten jotain hyötyä? No ei varmaan kauheasti. :) Tietysti noita arvoja pystyy perustelemaan erilaisilla asioilla, esimerkiksi Jussi Jokisen pienin arvo selittyy paljolti yv-vastuulla (Jokinen on tehnyt 11 pistettä ylivoimalla) ja kovilla ketjukavereilla. Vastaavasti esimerkiksi Korpikoski tai vanhempi Koivu voisi olla vielä ylempänä listalla verrattuna vaikkapa Barkoviin tai Selänteeseen, joiden yv-vastuu on suhteessa selkeästi suurempi, kun taas Korpedolla ja Koivulla av-vastuuta on selkeästi yv:tä enemmän.

Ehkä eniten noista luvuista yllätti Korpikosken lukema, koska miehelle on suotu kaikista suomalaisista NHL-pelaajista vähiten ylivoimavastuuta tällä kaudella. Samaan aikaan hän pelaa suomalaishyökkääjistä selkeästi eniten alivoimaa. Silti hän on esimerkiksi Selänteen, Koivun ja Barkovin edellä aika selkeästi tässä tilastofaktassa. Ja kun tähän yhtälöön lisää sen, että Olympialaiset pelataan isossa kaukalossa, niin mielestäni Korpikoski menee hukkaan jossain nelosketjussa, kerran pistepotentiaalia mielestäni löytyy. Ja kun tietää suomalaisten laituritilanteen, niin Korpikosken kuuluu olla vähintään kolmosketjussa.

Myös pakeissa ehkä hieman yllättävää, että nuoret Vatanen ja Määttä ovat kärjessä. Toki siellä ei ole kukaan iskenyt mitään kovia pisteitä, eikä erot ole nyt mitään massiivisia, mutta kuitenkin.