Esitin muutes ihan kysymyksenkin tuossa samassa kappaleessa, jonka kätevästi sivuutit ja tartuit kaikkein epäoleellisimpaan kohtaan koko kappaleessa. Hieno suoritus. No, vastataan silti. Hieman pitäisi tarkentaa tuota "vahvoilla". Eiköhän Erkka ole kaikkia KHL:n pelaajia mahdollisina pitänyt. Kapanen tietenkin on vanhoilla näytöillä aina vahvoilla. Minkä lisäksi tuo ei siltikään tarkoita sitä, että Kapasen taso riittäisi noissa karkeloissa (vaikka itse jotenkin tunnut olettavan, että tähän asiaan ei Humen giljotiini soveltuisi).
Et vastannut siihen, kuinka monta peliä olet nähnyt Kapaselta tämän ja viime kauden aikana. No, arvelen ettet montaa, jos yhtäkään. Hauskintahan tässä on se, että sinä olet juuri nimimerkki tällä palstalla, joka tivaa muilta yksityiskohtaisia analyyseja milloin Ristolaisesta, milloin Leinosta, kun joku noita suosikkejasi erehtyy kritisoimaan. Jos olisin yhtä lapsellinen kuin sinä, tivaisin nyt yksityiskohtaista analyysiä, mihin perustat väitteesi siitä, ettei Kapanen enää olisi hyvä nelossentteri olympialaisiin. Mutta en jaksa nyt sitä vaatia.
Väitteesi siitä, että Erkka olisi kaikkia KHL-pelaajia pitänyt mahdollisina Sotshi-pelaajina, on helvetin typerä. Jokainen sarjan edes auttavasti tunteva tajuaa, että vaikkapa Tuomas Kiiskisellä, Ilari Filppulalla tai Juha-Pekka Haatajalla ei ollut pienintäkään reaalista saumaa olympiajoukkueeseen.
Mutta väännetään vielä rautalangasta - joukkue tarvitsee siis myös sitä fyysistä ominaisuutta, vaikka jokaisella puolustajalla ei sitä tarvitse olla. Tuossa joukkueessa on kiekollista osaamista huomattavasti enemmän kuin kokoa ja voimaa - ja näiden viimeisten ominaisuuksien merkitys kasvaa, kun vastassa on isoja ja voimakkaita NHL-pelaajia.
Torinossa Suomen pakistossa oli Timonen, Numminen, Salo, Nummelin, Niemi, Lydman, Berg ja Kukkonen. Ei tuo nyt omaan silmääni mikään kovin kookas pakisto ole. Siitä huolimatta kylvetettiin Kanadaa, Tshekkiä, Venäjää ja Yhdysvaltoja noissa kisoissa. Pakiston keskipituus oli nopean laskutoimituksen perusteella 184-185 cm. Nyt ehdottamani Sotshin pakiston keskipituus osuu samaan rakoon eli 184-185 senttimetrin välimaastoon. Myönnän sen, että jonkun kymmenyksen tämä nykyinen nippu olisi pienempi, mutta en osaa nähdä tuota kovinkaan merkittävänä seikkana. Ja yli 185-senttisiä tässä omassa Sotshi-hahmotelmassani on jopa yksi enemmän kuin Torinon joukkueessa oli. Eurooppalaisessa kaukalossa pelattaessa koon merkitys puolustajalla vähenee suhteessa Pohjois-Amerikan tulitikkuaskeihin.
Ristolainen tulee pelaamaan AHL:ssä todennäköisesti sen kuukauden verran ennen Olympialaisia. Laskeppas siitä, kuinka monta tuntia siitä tulee enemmän istumista bussissa kuin Kukkosen Lasselle tai kuinka paljon tiheempää ne matsit oikein ovatkaan. Voit tulokset laittaa tähän kaikkien näkyville. Miten muutes tuo sarjan taso on yhtään sen kirjavampi verrattuna SM-liigaan? Tähänkin voit vastata ihan kaikkien näkyville.
En jaksa laskea. Mutta kun ajattelee, että Kukkosen Lassen seurajoukkue matkustaa jokaiseen vieraspeliin lentokoneella (pl. KalPa) ja Ristolaisen seurajoukkue käsitykseni mukaan jokaiseen vieraspeliin bussilla, niin välttämättä ei tarvitse Einstein olla tajutakseen eroa. Ihan maalaisjärkikin siihen riittänee.
AHL:n ja Liigan välinen tasollinen ero ei ole suuri, siinä olet oikeassa. Mutta kyse onkin kokonaisuudesta. Oikein mikään seikka ei puolla AHL-pelaajien mukaan ottamista. Jos vertaa vaikkapa KHL:ään, niin mikä on se kilpailuetu, jonka AHL-pelaaja lähtökohtaisesti saa suhteessa KHL-peluriin. Kaukalon koko, urheilullinen taso, pelitapa, aikaero, pelaajien kuormittuneisuus. Kaikki nuo ovat nähdäkseni asioita, jotka ovat KHL:ssä lähempänä olympiakiekkoa kuin AHL-kiekko.
Minkä verran Kontiolalta löytyy kokemusta pelaamisesta puolustavassa roolissa NHL:n parhaita vastaan?
Ei varmaankaan paljoa. 2012 MM-kisoissa hän pelasi Leijonien nelossentterinä puolustavassa roolissa. Tuolloin vastaan tuli ainakin esimerkiksi Datsjukia, Malkinia ja Getzlafia. Tosin tarkkaa peluutusta en kykene enää muistamaan, jos sellaista nyt oli olemassakaan.
Jotenkin musta muuten tuntuu, että Venäjäkin valitsee joukkueeseensa kolmos- tai nelossentteriksi aika paljon ennemmin Aleksei Tereshenkon kuin vaikkapa Loktionovin tai Burmistrovin, vaikka jälkimmäisillä voi hyvinkin olla enemmän kokemusta NHL:n parhaita vastaan pelaamisesta.