Eipä fantasiarostereilla taida mitään kosketusta olla muutenkaan todellisuuteen tai siihen, mitä Erkka Westerlund juuri äskettäisissä haastatteluissa on todennut olympiajoukkueen kokoonpanosta. Kuten sitä, että viime MM-kisamiehistöstä ja/tai KHL:stä olisi tyrkyllä 7-9 pelaajaa kokoonpanoon. Se on tietysti itsestään selvääkin, koska kisat Venäjällä pelataan isossa kaukalossa, ja KHL:n kärkiosasto on tämän takia vahvoilla.
Silti joka rosteri tarjoaa lähes täys-NHL-kokoonpanoja, joihin on muodon vuoksi nakattu joku Kontiola mukaan ja kaavittu sellaisiakin alemman kastin NHL-pelaajia, joilla tuskin on mitään saumaa kisoihin. NHL-rostereista voisi aloittaa karsimalla sieltä vähintään 7 nimeä pois ja korvaamalla ne KHL-pelaajien ykköskaartilla, niin sitten oltaisiin jo lähempänä todennäköisempiä valintoja. Toki sitä tietysti saa antaa fantasialle siivet jos haluaa ja pistää vaikka Teppo Nummisen ja Timo Suden joukkueeseen, mutta eipä niillä muuta käyttöä ole kuin oma ilo.
Tyrkyllä voi olla KHL:stä vaikka 50 pelaajaa, eikä se tarkoita sitä, että heistä kovin moni lopulliseen kokoonpanoon päätyy.
Aika nopeasti on näköjään unohtunut Sedinien antama parin viikon takainen oppitunti. USA:n junnuiltakin otettiin MM-kisoissa kaksi kertaa pataan. Ihan hienoa peliä voidaan pyörittää kehitysmaita vastaan kolmella tai neljällä hyökkäävällä kentällä, mutta mitalipeleihin pitää luultavasti voittaa ainakin joku joukosta: USA, Kanada, Ruotsi, Tsekki jne. Kyllä ne parhaat on vaan parhaita isossakin kaukalossa ja silloin pitää kentälle laittaa ne, jotka ovat tottuneet heitä vastaan pelaamaan ja niitä ei KHL:stä löydy.
Ei sen takia ei kannata alkaa KHL:stä joukkuetta kasaamaan, että kisat sattuu olemaan kotimaisemissa.