Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Olympiakisat 2014: Suomi

  • 2 247 727
  • 6 559
Tila
Viestiketju on suljettu.

jannet85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Erkan kompetenssiin en luota pätkääkään, joten tässä valmis kokoonpano, jonka voi sitten ottaa suoraan käyttöön. Jos Erkka ei tätä lue, niin sitten voitte välikäsien kautta hänelle tämän toimittaa. Tai voidaan pudota puolivälierissäkin paskojen kisojen jälkeen, jos niin halutaan.

Filppula-M.Koivu-J.Jokinen
Granlund-O.Jokinen-Ruutu
Bergenheim-Barkov-Selänne
Korpikoski-S.Koivu-Komarov
Kontiola

Timonen-Salo
Määttä-Vatanen
Salmela-Kukkonen
Väänänen

Rask
Niemi
Lehtonen

Rightin hyökkääjiä on muuten todella vähän, vain Selänne ja Kontiola.

Hyvin samankaltaiset ketjuthan väsäsin itsekin tuossa muutama sivu takaperin. Ainoastaan J.Jokinen vaihtaisi Granlundin kanssa paikkaa ja Korpikoski T.Ruudun kanssa. Perustelut: Ykköseksi laittaisin mahdollisimman tehokkaan ketjun ja sitä se olisi mielestäni, mikäli laitamme siihen Granlundin. Korpikoski taas on mielestäni potentiaalisempi kentälliseen, jolta toivoittaisiin myös tehoja. Muuten hyvin samankaltaisen profiilin pelaajiahan Korpedo ja T.Ruutu ovat. 14. hyökkääjäksi ottaisin Salmisen. Siinä tulisi yksi righti lisää. Puolustukseen ja maalivahteihin ei lisättävää.

Marginaalisia muutoksia joo, mutta toivottavasti Erkka oikeasti tekee edes lähelle sen kaltaista pelaajistoa, jota täällä on veikkailtu.
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Lienee syytä nyt siis tarkentaa. Asia ei tietenkään ole niin, että jokainen nelos- tai edes kolmossentteri olisi Kontiolaa parempi hyökkäyspäähän, koska NHL:ssä roolitetaan huomattavasti tiukemmin kuin Euroopassa. Kuitenkin sen asian lienet sinäkin myönnät, että tuon hyökkäävän roolin parhaat pelaavat pääosin NHL:ssä ja Kontiola ei siellä ole kertaakaan vakituisesti ollut (syystä tai toisesta). Ajattelin tämän olevan täysi itsestään selvyys, enkä siksi nähnyt tarvetta tätä asiaa esille tuoda.

Tottakai NHL:ssä on pelaajia puhtaan sopimuksensa vuoksi (joskin buyoutit eri muodoissaan hieman ehkäisevät tätä), mutta näiden lukumäärä on aika rajallinen, joskaan ei olematon. Joskin en usko Selänteen tapauksessa olevan noin. Kyllähän Dallas pisti Modanon kiertoon, vaikka mies halusi jatkaa.

Tuo väitteesi ottelukohtaisista sopimuksista taas ei oikein näytä huomioivan kilpailua pelaajista - ei pelaajilla ole tarvetta tai syytä suostua tuollaiseen, joten tottakai he hyödyntävät sopimusvapauden.
Sori, kirjoitin epäselvästi. Selänteen ongelma ei ole pitkä sopimus, vaan se että hän on joukkueessa vanhoilla meriiteillä ja näytöillä. Ja kyllä, NHL:ssä pelaa suurin osa (etenkin pieneen kaukaloon sopivista) hyökkäävistä huipuista, ja Kontiolahan ei siellä pelaa.

Ajoin takaa sitäkin että NHL:n ulkopuolella on pelaajia, jotka ovat kyllä riittävän taitavia ym., mutta yleisin puute on koko ja heikot valmiudet fyysiseen ja nopean reagoinnin pystysuunnan peliin. Granlund oli esimerkki tästä: oli hyvä isossa kaukalossa, oli ensin aika sukka NHL:ssä, pelasi hyvin MM-kisoissa isossa kaukalossa, tällä kaudella on ollut hyvä jo pikkuaskissakin ja veikkaan Granlundin olevan nyt isolla jäällä vielä entistä parempi, koska siellä hänen vahvuutensa tulevat parhaiten esiin.

Eivät pelaajat tietenkään ottaisi "superpätkätöitä", mutta ymmärsit varmaan pointin: lyhyet sopimukset takaisivat että mukana on enemmän sillä hetkellä parhaita ja vähemmän vanhoilla näytöillä roikkuvia. Jos olisi vielä vapaa liikkuvuus (ei varattuja pelaajaoikeuksia), olisi liigan vielä helpompi saada parhaat voimat jäälle kun kysyntä ja tarjonta kohtaisivat luonnollisella tavalla pelaajien mennessä sinne missä heitä eniten tarvitaan.

Nimim. Powerplay kysyi Selänteestä. Ei Selänteestä juuri mitään hyötyä ole ollut eikä varmasti höntsäisi kakkosen laidassa (ja tuskin muissakaan) ketjuissa ilman nimeään. Ei hänestä ole kyllä ollut suurta haittakaan, eli puolustaminen on sujunut jotenkin, hyökkäyspäässä aika hyödytön (ei voita häävisti kaksinkamppailuja, kiekko ei pysy lavassa eikä tee maaleja) mutta luistin kulkee ihan ok ja välillä jakaa hyviä passeja. Sotsissa odotan häneltä lähinnä näkymätöntä maskotin suoritusta, mutta toivottavasti hän yllättää ja on oikeasti hyödyksi tärkeissä peleissä.

Barkov-Bergenheim-yhdistelmästä on täälläkin puhuttu ja se olisi mielenkiintoista nähdä vaikka nelosessa, mutta Erkan tuntien on hyvin mahdollista ettei kumpaakaan nähdä kisoissa.
 

Jabbbe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Oulun Kärpät
Roolitusten kannalta kun ajatellaan isoja pelejä niin itsekin näkisin äärimmäisen tärkeänä asiana sen, että joukkueesta löytyy vähintään yksi sellainen ketju, joka pystyy nollaamaan vastustajan kuin vastustajan. Tästähän oli siis jo aiemmin ketjussa puhetta, ja siitä ei pitäisi olla kahta sanaa kenen ympärille tuo ketju rakennetaan. Nimittäin sen täytyy olla tämän maan ylivoimaisesti parhaan puolustussuuntaan pelaavan hyökkääjän eli Saku Koivun ketju. Mikkokin on hyvä pelaamaan omiin, mutta ei veljensä tasoinen ja hänestä taas saadaan jokatapauksessa joukkueelle maksimihyöty "tulosyksikössä". Filppula on myös hyvä vaihtoehto, mutta samat sanat hänestä kuin Mikostakin. Ja niin hyvä kuin mahdollinen tulevaisuuden Selke-voittaja Barkov onkin sijoittumaan ja takakarvaamaan etc, niin puolustuspelaamisessa hän ei vielä ole millään Sakun veroinen. Koivu on edelleen tällä kaudella osoittanut olevansa Ducksien selvästi paras puolustava sentteri, ja se työ mitä hän laitureidensa kanssa tekee pelistä toiseen on äärimmäisen tärkeä asia Anaheimille. Ilman Sakun ketjun panosta joukkue ei tällä hetkellä keikkuisi konferenssin kärjessä, enkä kyllä oikestaan tuon parempaa "kolmosketjua" vastaavalla roolilla koko NHL:stä keksi. Joten sikäli mikäli Erkalla on yhtään homma hallussa, niin Sakun ympärille pitäisi ehdottomasti vastaavanlaisessa roolissa pelaava nippu myös olympialaisiin rakentaa, ja siihenhän tästä maasta kyllä tullaan myös sopivat laiturivaihdoehdot löytämään.

Mutta kysymys kuuluukin, mikä on sitten Selänteen kohtalo? Teemuhan tulee jokatapauksessa Erkan joukkueessa olemaan, mikäli nyt aiempaa uutisointia on yhtään uskominen. Ja kun tarkoituksena on ilmeisesti hyödyntää niitä aiempia kemioita niin hieman tässä alkaa hirvittää, että Saku tullaan "uhraamaan" Teemun sentteriksi taas kerran. Eikä noita edellä olevia lainausmerkkejä välttämätä edes tarvitsisi, sillä Saku menee täysin hukkaan Teemun sentterinä. Selänteestä kun ei ole missään nimessä muuta kuin haittaa sellaisessa ketjussa, jonka tarkoitus on pimentää vastustajaa. Ja tämä asiahan on sanomattakin selvä miehen puolustussuunnan osaamisen tietäen. Teemun pitäisi siis saada joukkueessa sellainen paikka, jossa hän voisi pelata puhtaasti hyökkäävää ja kiekollista roolia. Olen kyllä tottakai lähes satavarma siitä että Teemu tulee siinä Sakun vierellä pelaamaan, koska Westerlund. Ja jos näin todella tapahtuu niin se on radikaaliluokan virhe.

Toki se voi jotain Kanadan tasoista arsenaalia vastaan olla se ja sama onko tällaista ketjua lainkaan vai ei, mutta jos ja kun kisoista halutaan maksimaalinen tulos saada irti niin mielestäni tuollainen "Korpikoski-Koivu-Komarov" on yksi perus elinehto sen takaamiseksi.

Niin ja loppuun vielä kun miettii sitä Teemun tulevaa roolia joukkueessa... en olisi ikinä uskonut sanovani, mutta melkein toivoisin hänen jäävän ulos olympialaisista. Jokaisen kaksinkamppailun häviävä, jokaisen maalipaikan missaava, hurjasti kiekkoja menettävä, surkeasti puolustava laituri kun ei kertakaikkiaan oikein houkuttelevalta kuulosta. Oli sitten rooli mikä tahansa ja selässä mikä nimi tahansa...
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Kiva kuulla että joku muu on Selänteestä samaa mieltä, eikä yllätä että kyseessä on Ducks-kannattaja.

Koivu on tosiaan ehdoton valinta Sotsiin jos tämä jaksaa lähteä. Ducks on liigan kärkipäässä koska ykkös- ja kolmosketjut ovat toimineet, ja kantaneet etenkin kakkosta selässään. Se miksi Selänteen heikkoja esityksiä on katsottu läpi sormien, on että mitä liikoja valittamaan kun voittoja tulee kuin solkenaan.

En tiedä tuosta jarruketjuhommasta, koska kuten itsekin sanoit, en tiedä mitä hyötyä yhdestä jarrukentästä on kun isoja maita vastaan kaikki ketjut ovat ainakin paperilla aika paljon vastaanottavassa roolissa. Pikkumaita vastaan jarruketju toimisi, mutta tarvitaanko. Teemulle on vaikea löytää paikka missä hänen vähäisestä kontribuutiosta ja köykäisestä puolustuspelistä olisi mahdollisimman vähän haittaa.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Siis sehän vain osoittaa Westerlundin olevan täysin sekaisin, jos hän tosissaan on uhraamassa Sakun pelaamaan Teemun kanssa. Olen kuitenkin hiukan eri mieltä Jabben kanssa tosta Teemun tasosta. Paremmin Teemu on pelannut kuin viime kaudella, vaikka pistesaldot näyttävätkin toista. Viime kaudella Teemun ollessa kentällä Ducks pelasi käytännössä neljällä pelaajalla, kun taas tällä kaudella Teemu on sentään saanut kiekon omista kunnialla pois huomattavan paljon kovemmalla prosentilla kuin viime kaudella jolloin hyvin yleinen tilanne oli, että kun kiekko pelattiin miehelle laitaan niin mies tunaroi kiekon vastaanoton ja pyöritys omassa päässä jatkui.

Huvittava ajatus on se, että jos Boudreau olisi pitänyt Teemun vanhoilla meriiteillä ykkösylivoimassa Boninon paikalla olisi Teemulla luultavasti vähintään tuplasti enemmän pisteitä ja näin ollen hän olisi useiden mielestä edelleen se Suomen ykköskorin ratkaisija riipumatta peliesityksistä muuten.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Itse näen mielelläni Sakun ja Teemun samassa (3.)ketjussa. Suomi tuskin tulee kokoamaan mitään puhdasta vastustajan ykköstä vastaan pelaavaa kolmikkoa vaan voisi luulla, että tasakentin peluutetaan suhteellisen tasaisesti. Suomen ase tulee kuitenkin jälleen kerran olemaan tiivis viisikkopeli (yhteistyö jääkiekko), ei Suomella ole paperilla mahdollisuutta koota yhtään tarpeeksi laadukasta ketjua jolla voitaisiin pimentää Stamkosit, Crosbyt tai Getzlafit, vaan Suomen kannalta lähdetään siitä että jokainen ketju ja kentällinen pystyy pelaamaan kaikkia Kanadan ketjuja vastaan. Suomellahan taitaa paremman ranking sijoituksen perusteella olla viimeinen vaihto oikeus Kanadaa vastaan(?), eli siinä mielessä pystytään vähän peluutusta harrastamaan. Suomi todennäköisesti pelaa kuten Vancouverissa, ilman todellista jarrukenttää. Kuten Vancouverissa niin Sotshissakin kaikilta odotetaan maaleja ja oman maalin puhtaana pitämistä. Ville Peltonenkin pelasi nelosta Vancouverissa, vaikka aivan perinteinen nelosen hyökkääjä ei kyseessä olekaan. Teemua tuskin voidaan peluuttaa top-6 hyökkääjien joukossa sillä rasitus saattaa käydä tiiviissä turnauksessa turhan raskaaksi. Teemua kuitenkin tarvitaan ylivoimalla enemmän kuin tasakentin täten kolmosketju olisi nimenomaan se paikka Teemulle. Hyviin kokemuksiin ja toimiviin tutkapareihin tullaan luottamaan nytkin ja se on ainoa oikea tapa lähteä turnaukseen, jossa valmistautumisaika on niin minimissä. Voi olla hyvinkin, että Soumahin kaltaisilla kokoonpanoilla Suomi lähtee ainakin hyökkäyksen osalta liikenteeseen.
 
Toki se voi jotain Kanadan tasoista arsenaalia vastaan olla se ja sama onko tällaista ketjua lainkaan vai ei, mutta jos ja kun kisoista halutaan maksimaalinen tulos saada irti niin mielestäni tuollainen "Korpikoski-Koivu-Komarov" on yksi perus elinehto sen takaamiseksi.

Tästä olen täysin samaa mieltä kanssasi ja puhuinkin tästä aikaisemmin omassa "toivekokoonpanossa". Vaikkakin sijoitin ketjuun nuoremman Koivun.

Myös Kanadaa vastaan, siellä on silti ehkäpä maailman paras sentteri ja ratkaisija siellä ykköskentässä. Ei Crosbyä vastaan vaan voi heittää semmoista sentteriä, jolla ei ole puolustushommat todella pirun hyvin hanskassa.

Selänteen ei tule missään nimessä pelata Sakun kanssa, mikäli Saku tuohon kolmosen rooliin otetaan. Toinen juttu on myös se, että mikäli molemmat Koivut saapuvat kisoihin, pitäisi Mikko tämän hetkisillä näytöillä sijoittaa suoraan kakkosketjuun ja Filppula sinne ykkösen keskelle.

Itselläni on huomattavan erillaiset näkemykset siitä, miten Suomen jengi pitäisi rakentaa, mutta jos ollaan realistisia, niin todella paljon Suomen leveyttä ja mahdollista roolitusjakoa tullaan kusemaan juurikin näillä Koivu-Selänne ja M. Koivu ykköskenttään, Filppula laitaan jutuilla.

Westerlund tulee kaikella todennäköisyydellä sortumaan siihen virheeseen, että näitä ns. puhtaita senttereitä kaivetaan kisakoneeseen aivan liikaa. Sitten kaverit jotka ovat tottuneet pelaamaan NHL kaukalossa sentteriä lyödään laitaan ihmettelemään uutta systeemiä kesken kauden.

Jollain Kanadalla tuommoinen vielä toimii, sillä kaikilta pelaajilta ei tarvita sitä 110% onnistumista koko ajan sillä materiaali on niin järisyttävän laadukas. Suomen tilanne on kuitenkin eri ja jokaisesta äijästä pitäisi saada 200% irti, että kulta kisoista irtoaisi. Vai kiinnostaako Olympia kulta oikeasti ketään noista jannuista joilla on puku päällä? Vai pidetäänkö siellä sitä asennetta, että kyllä se pronssi on jo saavutus!

EDIT:

Suomen ase tulee kuitenkin jälleen kerran olemaan tiivis viisikkopeli (yhteistyö jääkiekko), ei Suomella ole paperilla mahdollisuutta koota yhtään tarpeeksi laadukasta ketjua jolla voitaisiin pimentää Stamkosit, Crosbyt tai Getzlafit, vaan Suomen kannalta lähdetään siitä että jokainen ketju ja kentällinen pystyy pelaamaan kaikkia Kanadan ketjuja vastaan.

Miksei sitä tiivistä "yhteistyö jääkiekkoa" muka voi pelata paremmin roolitetuilla kentillä ?
Sitä paitsi, onhan se nähty, mihin tämä tupu-hupu-lupu mentaliteetti on johtanut näissä hommissa. Ei Saku ja Teemu pelaa Anahemissakaan yhdessä, miksi ne pitäisi maajoukkueeseen väen vängällä tunkea yhteen ? Senkö takia, että niin on ennenkin tehty?
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Erkkahan panostaa kokemukseen joten vanhat tutkaparit pelaavat yhteen. Barkovia hän ei valitse, koska ei tiedä kestääkö nuoren miehen pää. Määttääkään ei valitsisi kokemattoma, ellei olisi pakko pakkitilanteen ollessa mikä on. Eli suurinpiirtein seuraavassa kokoonpanossa leijonat lähtevät turnaukseen:

Ruutu - M.Koivu - V.Filppula
Ykköskentästä voi mennä vaikka valalle.
Kakkonen menee näin:
J.Jokinen - O.Jokinen - Granlund
Sakun kenttä:
Selänne - S.Koivu - Korpikoski
Neloseen tulee varmuudella Komarov ja Kontiola, toinen laituri on vähän epävarma, mutta arvataan näin:
Bergenheim - Kontiola - Komarov

Salo - Timonen
Kukkonen - Väänänen
Kaksi ekaa paria on saletti, mutta entäs sitten? Sanotaan vaikka
Vatanen - Määttä
ja Lisäksi Lepistö tai Jaakola seisemäntenä.
Ja maalivahdilla ei pahemmin väliä. Rask tai joku muu. No problems.

Näinhän se menee. Itse en olisi ottanut senkummemin Teemua kuin Sakuakaan enään, mutta minkäs teet.
 
Viimeksi muokattu:

Jabbbe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Oulun Kärpät
Allekirjoitan täysin Steegilin viestin. Tottahan se on, että Teemun peli verrattuna viime kauteen on tällä kaudella ehjempää ollut johtuen pitkälti paremmasta pelirytmistä. Tässä on kuitenkin nyt kyse olympiajoukkueesta ja siitä mikä on Teemun kompetenssi suhteessa muihin suomalaishyökkääjiin ja ennekaikkea rooliin olympiajoukkueessa. Kun ottaa värilasit pois silmiltä niin kyllähän tuota Teukan tilannetta täytyy rehellisesti sanottuna tosissaan puntaroida.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Allekirjoitan täysin Steegilin viestin. Tottahan se on, että Teemun peli verrattuna viime kauteen on tällä kaudella ehjempää ollut johtuen pitkälti paremmasta pelirytmistä. Tässä on kuitenkin nyt kyse olympiajoukkueesta ja siitä mikä on Teemun kompetenssi suhteessa muihin suomalaishyökkääjiin ja ennekaikkea rooliin olympiajoukkueessa. Kun ottaa värilasit pois silmiltä niin kyllähän tuota Teukan tilannetta täytyy rehellisesti sanottuna tosissaan puntaroida.

On aivan totta, että Teemun tilannetta pitäisi puntaroida, mutta Westerlund on tehnyt täysin selväksi, että Teemu on joukkueessa. Ja niin on muuten T.Ruutukin ja todennäköisesti vielä ykkösketjussa, vaikka peliotteiden perusteella Ruudun paikka ei olisi edes pelaavassa kokoonpanossa. Westerlundin yksi suurimmista virheistä on jättää ns. kuumat pelaajat pois eli Barkovin ja Bergenheimin, jotka ovat molemmat pelanneet viime aikoina erittäin hyvin. Toinen iso pelkoni on Karalahden ja Nummelinin oleminen kisakoneessa ja kolmas se, että Erkka tunkee Sakun ja Teemun samaan kenttää pilaamalla samantien Suomen joukkueen elinehdon eli hyvän nollausketjun. Korpikoski-S.Koivu-Komarov ketju olisi erittäin hyvä nollausketju, jonka voisi laittaa tilanteessa kuin tilanteessa jäälle. M.Koivulle ja kumppaneille jää vastuu sitten tulos puolesta.
 
Kun ottaa värilasit pois silmiltä niin kyllähän tuota Teukan tilannetta täytyy rehellisesti sanottuna tosissaan puntaroida.

Ja tässäpä on yksi syy siihen mitä olen itse peräänkuuluttanut, että Suomen "kakkoskenttä" pitäisi koota niin, että Selänne siinä pelaa, mutta tuo kakkoskenttä pelaa lähelle nelosketjun minuutteja jos vertaa normi peluutusaikoihin. Oikealle neloselle enemmän vastuuta, kolmos kenttä pelaa todella paljon, koska pelaa vastustajan ykköstä vastaan aina kun mahdollista.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Miksei sitä tiivistä "yhteistyö jääkiekkoa" muka voi pelata paremmin roolitetuilla kentillä ?
Sitä paitsi, onhan se nähty, mihin tämä tupu-hupu-lupu mentaliteetti on johtanut näissä hommissa. Ei Saku ja Teemu pelaa Anahemissakaan yhdessä, miksi ne pitäisi maajoukkueeseen väen vängällä tunkea yhteen ? Senkö takia, että niin on ennenkin tehty?

Siinähän oli oma viestini täynnä niitä perusteluja. Jos kuvitellaan että kolmosketju on muodossa: Korpikoski-S.Koivu-Selänne, se on perkeleen hyvin roolitettu. Siinä on kulmissa pärjäävä Korpikoski, pelintekijänä toimiva Saku ja Teemu joka laittaa kiekon häkkiin. Sakua ja Teemua ei kannata väen vängällä tunkea yhteen vaan siksi, että Suomen joukkueesta tulee näin parempi kokonaisuutta katsottaessa.

Mikä on tupu-hupu-lupu mentaliteetti?
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Paremmin Teemu on pelannut kuin viime kaudella, vaikka pistesaldot näyttävätkin toista. Viime kaudella Teemun ollessa kentällä

Huvittava ajatus on se, että jos Boudreau olisi pitänyt Teemun vanhoilla meriiteillä ykkösylivoimassa Boninon paikalla olisi Teemulla luultavasti vähintään tuplasti enemmän pisteitä ja näin ollen hän olisi useiden mielestä edelleen se Suomen ykköskorin ratkaisija riipumatta peliesityksistä muuten.
Näistä olen samaa mieltä. Teemu oli viime kaudella huono, nyt lähinnä hyödytön. Kysymys kuuluu pystyykö hän Sotsissa petraamaan. Iso jää toivottavasti auttaa: enemmän tilaa ja aikaa.

Sekin on totta että ykkös-YV:ssä hän olisi saanut enemmän pisteitä, mutta veikkaan silti että ykkös-YV on ollut tehokkaampi näin Boninon kanssa.
 
Siinähän oli oma viestini täynnä niitä perusteluja. Jos kuvitellaan että kolmosketju on muodossa: Korpikoski-S.Koivu-Selänne, se on perkeleen hyvin roolitettu. Siinä on kulmissa pärjäävä Korpikoski, pelintekijänä toimiva Saku ja Teemu joka laittaa kiekon häkkiin. Sakua ja Teemua ei kannata väen vängällä tunkea yhteen vaan siksi, että Suomen joukkueesta tulee näin parempi kokonaisuutta katsottaessa.

Mikä on tupu-hupu-lupu mentaliteetti?

Puhuin ketjujen roolituksesta, enkä yksittäisten pelaajien. Minä kun satun olemaan sitä koulukuntaa jonka mielestä ketjut pitää roolittaa, ja sitten vasta pelaajat.

Tupu hupu lupu mentaliteetti on juurikin tuo "ennenkin toiminut" mentaliteetti.
Jos se toimisi niin hyvin, niin vedetään Peltonenkin mukaan kisoihin vielä Sakun tutkapariksi. Siinähän olisi ihmettelemistä Karjala lippiksillä kun on Peltonen - Koivu - Selänne. Koska tutkaparit! Ennenkin on toiminut! Vaadin suorastaan tämän ketjun Sotsiin!
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Puhuin ketjujen roolituksesta, enkä yksittäisten pelaajien. Minä kun satun olemaan sitä koulukuntaa jonka mielestä ketjut pitää roolittaa, ja sitten vasta pelaajat.

Itse taas olen sitä koulukuntaa, että ketjuja ei erityisesti rooliteta. Omassa joukkueessani ei nelosketju olisi mikään "taklataan kaikkea mikä liikkuu"-ketju vaan jokaisen ketjun tulisi pystyä pelaamaan tasaisesti vastustajan kanssa oli kyseessä sitten ykkös -tai vaikka se nelosketju. Ketjuja ei rooliteta vaan pelaajat. Näin kyllä sinun kokoonpanosi joka oli kyllä sanalla sanoen mielenkiintoinen, mutta kaikki tavallaan.

Tupu hupu lupu mentaliteetti on juurikin tuo "ennenkin toiminut" mentaliteetti.
Jos se toimisi niin hyvin, niin vedetään Peltonenkin mukaan kisoihin vielä Sakun tutkapariksi. Siinähän olisi ihmettelemistä Karjala lippiksillä kun on Peltonen - Koivu - Selänne. Koska tutkaparit! Ennenkin on toiminut! Vaadin suorastaan tämän ketjun Sotsiin!

Itse en muista, että Peltonen siinä hirveämmin olisi pyörinyt. Yleensähän Sakun ja Teemun kanssa pelasi Lehtinen. Tietysti jos Lehtistä olisit ehdottanut Sakun ja Teemun kanssa niin olisin sinun mukana vaatimassa tätä ketjua olympialaisiin.
 
Itse taas olen sitä koulukuntaa, että ketjuja ei erityisesti rooliteta. Omassa joukkueessani ei nelosketju olisi mikään "taklataan kaikkea mikä liikkuu"-ketju vaan jokaisen ketjun tulisi pystyä pelaamaan tasaisesti vastustajan kanssa oli kyseessä sitten ykkös -tai vaikka se nelosketju. Ketjuja ei rooliteta vaan pelaajat. Näin kyllä sinun kokoonpanosi joka oli kyllä sanalla sanoen mielenkiintoinen, mutta kaikki tavallaan.

Lähinnä tuo Peltonen oli osuvampi tässä tapauksessa koska -95 ja Koivu, sen lisäksi Lehtinen ei valitettavasti pelaa enää :(

Eihän se minunkaan toive neloskentäksi ole taklataan kaikkea mikä liikkuu ja jääkiekko on kokonaisvaltainen peli. On kuitenkin hyvä olla ketjuja joilla on selkeitä vahvuuksia jollain tietyillä pelin osa alueilla.

Mun mielestä ketjuja ei pitäisi rakentaa suoraan tyylillä tuo syöttää ja tuo tekee maalit ja tuo kaivaa kiekot vaan pitäisi nimenomaan ottaa huomioon sitä, minkälaista porukkaa vastaan se ketju tulee pelaamaan. Erityisesti Suomen tapauksessa on äärettömän tärkeää, että meillä on ainakin yksi todella hyvä puolustava kentällinen. Tämä jo siitä syystä, että saisi vähän turhautettua noita vastustajan supertähtiä jolloin voitaisi päästä ylivoimalle ja maalinteko paikoille oikeasti.

Rehellisesti sanottuna, oma näkemys on se, etten ole ollenkaan varma olisiko Chicago Blackhawks voittanut 2010 mestaruutta ilman kolmosketjuaan, jonka tehtävänä oli nimenomaan pimentää vastustajan tähdet. Toki, mahdollista se sillä materiaalilla olisi ollut, mutta siitä huolimatta. Tästä syystä seinällä roikkuu Bollandin paita, eikä esimerkiksi Cupin ratkaisseen Kanen.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Mun mielestä ketjuja ei pitäisi rakentaa suoraan tyylillä tuo syöttää ja tuo tekee maalit ja tuo kaivaa kiekot vaan pitäisi nimenomaan ottaa huomioon sitä, minkälaista porukkaa vastaan se ketju tulee pelaamaan. Erityisesti Suomen tapauksessa on äärettömän tärkeää, että meillä on ainakin yksi todella hyvä puolustava kentällinen. Tämä jo siitä syystä, että saisi vähän turhautettua noita vastustajan supertähtiä jolloin voitaisi päästä ylivoimalle ja maalinteko paikoille oikeasti.

Njoo. Itse kuitenkin lähden siitä, että yksilön onnistumiset kulkevat enempi vähempi käsi kädessä joukkueen onnistumis(t)en kanssa, eli jos kaikkien ketjujen kemiat ja peli toimii on Suomella enemmän aseita vastustajia vastaan kun tuloksen tekeminen ei ole vain yhden tai kahden ketjun varassa. Sen sijaan että mietitään mikä voisi turhauttaa vastustajaa, voitaisiin keskittyä siihen miten saadaan oma tekeminen niin hyväksi että otteluita voitetaan. Se mistä vastustaja turhautuu tai ei turhaudu on semmoinen asia mihin Suomen maajoukkue ei voi vaikuttaa joten en tuhlaisi näiden asioiden pohtimiseen hirveästi energiaa.

Mites siinä vaiheessa kun vastustajalla on viimeinen vaihto-oikeus, meneekö koko pelisuunnitelmasi viemäristä alas? Kyllähän jokaisen ketjun tulee pystyä oikeasti pelaamaan, oli vastassa ketä tahansa. Se että luodaan neljä tasapainoista kokonaisuutta tarjoaa enemmän vaihtoehtoja kuin se, että tietyt ketjut pelaavat vain tietyissä paikoissa.

Rehellisesti sanottuna, oma näkemys on se, etten ole ollenkaan varma olisiko Chicago Blackhawks voittanut 2010 mestaruutta ilman kolmosketjuaan, jonka tehtävänä oli nimenomaan pimentää vastustajan tähdet. Toki, mahdollista se sillä materiaalilla olisi ollut, mutta siitä huolimatta. Tästä syystä seinällä roikkuu Bollandin paita, eikä esimerkiksi Cupin ratkaisseen Kanen.

Ymmärrän kyllä pointin, mutta maajoukkue ja NHL, sekä paras seitsemästä ja paras yhdestä pelit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.
 
Viimeksi muokattu:
Njoo. Itse kuitenkin lähden siitä, että yksilön onnistumiset kulkevat enempi vähempi käsi kädessä joukkueen onnistumis(t)en kanssa, eli jos kaikkien ketjujen kemiat ja peli toimii on Suomella enemmän aseita vastustajia vastaan kun tuloksen tekeminen ei ole vain yhden tai kahden ketjun varassa.

Eihän Suomen kapeasta pelaaja materiaalista saa vääntämälläkään sellaista kokoonpanoa joka ei kykenisi nelosketjuun asti pelaamaan vaihtoa kun vaihtoa. Eihän tässä siitä nyt herranjumala ole kysymys. Suomi käyttää vahvuuksiaan aivan päin helvettiä välillä, kun keskitytään niin paljon siihen, miten "joukkuepeli" toimii. Siellä on 6 äijää boksissa kerrallaan.
Kolme niistä on hyökkääjiä, jos hyökkäysketjuja ruvetaan rakentamaan kaikki samalla tasapaksulla meiningillä, eikä yhtään rooliteta ketjuja, hukataan se paras potentiaali samalla. Jos tämä homma ei ole totta, niin minkä ihmeen takia ympäri maailman ketjuja roolitetaan ? Ei Suomen keskiverto pelaajamateriaali anna myöden sille, että hukataan pelaajien maksimaalinen roolittaminen ketjuihin joihin kaverit sopii.

Jos Kanadaa vastaan pelaillaan roolittamattomilla ketjuilla, sieltä tulee niin pahasti tukkapöllyä, ettei ole tosikaan jos Kanada on vähänkään pelituulella.


Sen sijaan että mietitään mikä voisi turhauttaa vastustajaa, voitaisiin keskittyä siihen miten saadaan oma tekeminen niin hyväksi että otteluita voitetaan.

Hyvä puolustaminen johtaa vastustajan turhautumiseen, yritätkö sanoa, että pitää keskittyä omaan tekemiseen eikä hyvään puolustamiseen ?
Toki, tiedän, ettet tätä tuolla hae, mutta yritän teroittaa omaa pointtiani siitä, että pelin sisällä on pieniä asioita jotka merkitsevät. Ei aina voi vedota "kokonaisvaltaiseen peliin" koska semmoista ei jääkiekossa olekkaan.
Momenttumit vaihtuu ja tilanteet muuttuu, tunteet kiehuu tai ei kiehu. Nämä kaikki asiat merkittävästi vaikuttavat siihen mikä se pelin lopputulos tulee olemaan.

Se mistä vastustaja turhautuu tai ei turhaudu on semmoinen asia mihin Suomen maajoukkue ei voi vaikuttaa joten en tuhlaisi näiden asioiden pohtimiseen hirveästi energiaa.

Jos keskitytään pelkkään meidän peliin, me seistään oman maalin takana puolipeliä tekemässä viivelähtöjä, vastustaja kun kerran kääntää moisesta komeudesta kiekon itselleen ja tekee maalin oliki peli siinä.
Tottakai vastustajan heikkouksiin pitää iskeä. Jos niitä ei ole (Kanada), niin isketään sinne heikoimpiin kohtiin.

Mites siinä vaiheessa kun vastustajalla on viimeinen vaihto-oikeus, meneekö koko pelisuunnitelmasi viemäristä alas? Kyllähän jokaisen ketjun tulee pystyä oikeasti pelaamaan, oli vastassa ketä tahansa. Se että luodaan neljä tasapainoista kokonaisuutta tarjoaa enemmän vaihtoehtoja kuin se, että tietyt ketjut pelaavat vain tietyissä paikoissa.

Viimeisen vaihto-oikeuden kanssa on peluuttaminen vaikeampaa, mutta ei mahdotonta.
Jos luodaan neljä tasapainosta kokonaisuutta niin silloinhan vaihtoehtoja nimenomaan EI ole.
Jos luodaan 4 pelaamaan pystyvää, mutta erillaisilla vahvuuksilla varustettua ketjua (ei, tällä ei ole mitään tekemistä silmälasien kanssa) niitä vaihtoehtoja yhtäkkiä onkin. Mikä ketju menee oman pään aloitukseen ? Mikä vastustajan pään aloitukseen ? Peliä 30 sek jäljellä ja johdetaan 1-0, mikä ketju jäälle? Mitä jos ollaan häviöllä ?

Nämä ovat niitä jääkiekon ratkaisevia asioita.


Ymmärrän kyllä pointin, mutta maajoukkue ja NHL sekä paras seitsemästä ja paras yhdestä pelit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Jääkiekkoa siellä boxissa pelataan. Suuri osa NHL pelaajia. Kyllä vaan ne ovat hyvinkin vertailukelpoisia.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Eihän Suomen kapeasta pelaaja materiaalista saa vääntämälläkään sellaista kokoonpanoa joka ei kykenisi nelosketjuun asti pelaamaan vaihtoa kun vaihtoa. Eihän tässä siitä nyt herranjumala ole kysymys. Suomi käyttää vahvuuksiaan aivan päin helvettiä välillä, kun keskitytään niin paljon siihen, miten "joukkuepeli" toimii. Siellä on 6 äijää boksissa kerrallaan.
Kolme niistä on hyökkääjiä, jos hyökkäysketjuja ruvetaan rakentamaan kaikki samalla tasapaksulla meiningillä, eikä yhtään rooliteta ketjuja, hukataan se paras potentiaali samalla. Jos tämä homma ei ole totta, niin minkä ihmeen takia ympäri maailman ketjuja roolitetaan ? Ei Suomen keskiverto pelaajamateriaali anna myöden sille, että hukataan pelaajien maksimaalinen roolittaminen ketjuihin joihin kaverit sopii.

En tiedä lipsahtiko sinulla kirjoitusvirheitä, mutta teksti on niin vaikea selkoista etten saa siitä selvää mitä ajat takaa joten en toistaiseksi kommentoi tähän kappaleeseen mitään.


Hyvä puolustaminen johtaa vastustajan turhautumiseen, yritätkö sanoa, että pitää keskittyä omaan tekemiseen eikä hyvään puolustamiseen ?
Toki, tiedän, ettet tätä tuolla hae, mutta yritän teroittaa omaa pointtiani siitä, että pelin sisällä on pieniä asioita jotka merkitsevät. Ei aina voi vedota "kokonaisvaltaiseen peliin" koska semmoista ei jääkiekossa olekkaan.
Momenttumit vaihtuu ja tilanteet muuttuu, tunteet kiehuu tai ei kiehu. Nämä kaikki asiat merkittävästi vaikuttavat siihen mikä se pelin lopputulos tulee olemaan.

Boldasin olennaisen. Ei meidän kannata perustaa pelisuunnitelmaamme siihen, että se saattaa turhauttaa vastustajaa. Omaan tekemiseen voimme vaikuttaa ja jos hyvä puolustaminen turhauttaa vastustajaa niin hyvä, jos ei niin sitten ei. Se mitä vastustaja tekee ei ole meidän käsissä joten siitä on turha murehtia.

Jos keskitytään pelkkään meidän peliin, me seistään oman maalin takana puolipeliä tekemässä viivelähtöjä, vastustaja kun kerran kääntää moisesta komeudesta kiekon itselleen ja tekee maalin oliki peli siinä.

Et voi olla vittu tosissasi.

Peliä 30 sek jäljellä ja johdetaan 1-0, mikä ketju jäälle? Mitä jos ollaan häviöllä ?

Nämä ovat niitä jääkiekon ratkaisevia asioita.

Otin nyt vain sen olennaisimman mukaan lainaukseen. Ennen kun pelataan viimeistä puolta minuuttia on pelattu jo yli 59 minuuttia jääkiekkoa. Esimerkkinä: Yleensä sanotaan, että pelit ratkeavat erikoistilanne pelaamiseen. Tämähän ei pidä paikkaansa. Hyvällä pelaamisella voi tasakentinkin pelin voittaa vaikka omat erikoistilanteet olisi molemmat 0 %:ssa.

Erikoistilanteisiin (kuten viimeiselle minuutille) voi kentälle laittaa roolipelaajia, ei tarvitse laittaa rooliketjuja.


Jääkiekkoa siellä boxissa pelataan. Suuri osa NHL pelaajia. Kyllä vaan ne ovat hyvinkin vertailukelpoisia.

Paras 7:stä ja paras yhdestä ovat siis mielestäsi täysin vertailukelpoisia. Et voi oikeasti olla noin pihalla.
 

jannet85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Itse näen mielelläni Sakun ja Teemun samassa (3.)ketjussa. .

Onko Saku ja Teemu yhdessä sen takia, koska ovat pelanneet hyvin yhteen viimeksi 2006, kahdeksan vuotta sitten? Sen jälkeen on tullut aika monta heikkoa peliä niin maajoukkueessa kuin seurajoukkueessakin.

Ja Ville Peltonen todellakin oli hyvä kahden suunnan pelaaja silloin, vaikka roolitukset oli huonot kaikin puolin muutenkin niissä Vancouverin olympialaisissa, vain tuuri ja taktikointi olivat syyt, miksi Suomi otti niistä kisoista olympiapronssia.

Suomi tarvitsee myös ketjun, jossa kaikki kolme hyökkääjää pystyy pelaamaan hyvää puolustuspään peliä, kuten Anaheimissa tällä kaudella. Selänne ja Koivu samassa ketjussa olisi täyttä höperyyttä ja vanhojen muistelua näissä kisoissa. Toki jos Suomi voittaa kultaa olympialaisista tämän tutkaparin ansiosta, niin perun puheeni, mutta se nyt olisikin varsinainen Miracle on ice, johon en tietenkään usko pätkääkään.
 

MegaForce

Jäsen
Kun pelaava kokoonpano on kutakuinkin tiedossa tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta ja pelaajista ketjuistakin on saatu jonkinlainen käsitys, niin ketä lisähyökkääjiä, -sekä puolustajia kannattaisi ottaa mukaan?


Poppariosastolle vaihoehtoisia pelaajia ovat esimerkiksi: Alexander Barkov, Petri Kontiola, Ville Leino, Jesse Joensuu, Teemu Hartikainen, Jori Lehterä sekä Juhamatti Aaltonen.


Lisäpuolustaja(t) tulee luultavasti olemaan jotkut näistä: Karalahti, Nummelin, Hietanen, Lepistö, Mäntylä.


Ketkä muut sopisi mielestänne parhaiten 13. ja 14. hyökkääjien rooleihin? Entä ketkä ovat 7-8. pakkeja?
 

Gainer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun palloseura ja suomen maajoukkue
Onko Saku ja Teemu yhdessä sen takia, koska ovat pelanneet hyvin yhteen viimeksi 2006, kahdeksan vuotta sitten? Sen jälkeen on tullut aika monta heikkoa peliä niin maajoukkueessa kuin seurajoukkueessakin.

Ei ole sen takia. Vaan sen takia koska se on ehtona että tulevat kisoihin. Onhan noita fantasioista mukava pyöritellä, mutta edelleen olen sitä mieltä että sitä ois mukavampi tehdä parin faktan ääreen. Tämä kun ei ole Jalosen joukkue vaan erkan. Ei se pelisysteemi ollut se ainoa syy miksi alko änäri jätkät jäämään lomille, jos et ole tätä pähkinää ennen tajunnut. Jalonen peluutti kaikki miten halusi(kuten seura joukkueissa tehdään).

M.Koivu-T.Ruutu ja S.Koivu-Selänne parit tulee löytymään. Korpedo mitä todennäköisemmin sakun laidasta, jos on yllätyksellisyyttä niin ehkä jopa Mikon. Tämä riippuu vähän pelaako Filppula laidassa vai ei. Mun mielestä pitäisi pelata laidassa, koska se vahvistaa kenttää, kun saadaan pari umpisentteriä joukkueeseen jotka on parempia kuin meidän laidat keskimäärin. Tästä en ole mitenkään varma, mutta tää on ns näkemys.

Maalivahdeista ei todellakaan ole ongelmaa paitsi mertaranta kansan parissa. Se on suomen ylivoimaisesti paras osa-alue.
 

Tiedote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun pelaava kokoonpano on kutakuinkin tiedossa tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta ja pelaajista ketjuistakin on saatu jonkinlainen käsitys, niin ketä lisähyökkääjiä, -sekä puolustajia kannattaisi ottaa mukaan?
Hyökkäyksen toinen katsmopelaaja lienee Kontiola tai Barkov ja toinen näistä taas lienee kokoonpanossa turnauksen alussa. Sitten on syytä miettiä halutaanko sinne toiselle popparipaikalle puhdasta ryminää ja jalkoja vaiko taitoa ja ratkaisupotentiaalia? Itse ottaisin taitoa eli Leino tai JM Aaltonen. Tuossa todennäköisessä rosterissa on noita työhevosia jo valmiiksi ihan tarpeeksi. Valintani kallistuu Juhamattiin, koska hänellä on Rightin kätisyys ja itseluottamus tallella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös