Olympiafinaali Suomi-Ruotsi su 26.2.2006

  • 113 104
  • 662
Tila
Viestiketju on suljettu.

Spiit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ensin vitutti, ja kovaa. Nyt tyhjä fiilis. Ruotsi oli parempi, ei siinä mitään, mutta miksei se kiekko ikinä pompi meille, ei se niin kovin kaukana siinä lopussakaan ollut. Noh, Ruotsin voitto oli kuitenkin ansaittu.

Pahalta vain tuntuu nimenomaan kumppaneiden Selänne, Numminen jne. puolesta. Vikat kisat ko. herroille ja olisi ollut mieletön sauma ottaa kohokohta uralle tästä näin. Nummisen haastattelu kertoi kaiken oleellisen. Sääliksi käy, vaikka helvetin ylpeä koko joukkueesta olenkin!
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Lucky kirjoitti:
Silti uskon, että joskus vielä tulee Suomenkin päivä. Ja tulee sitä pikemmin, mitä enemmän joukkuetta mollataan.QUOTE]

Voi tulla aika piankin, Suomellahan on rutkasti potentiaalisia pelimiehiä tulossa. Voi vain arvailla minkälainen joukkue saataisin kasattua Koivun ja Ruudun nuoremmista painoksista, Tukosesta, Nokelaisesta, Pitkäsestä ja Lehtosesta. Ehkä jo neljä vuoden päästä nähtäisiin.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Eikös muuten Ruotsin joukkueesta myös Niklas Lidström yltänyt triplaan, Modinin lisäksi? Miten minulla on semmoinen mielikuva että herra voitti maailmanmestaruuden Helsingissä 1991?
 

kymppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ei sitä ole vaikeaa myöntää, että Ruotsi oli tänään vain parempi. Se ei tosin todellakaan tarkoita sitä etteikö tulos vituttaisi ja rankasti. Suomi oli alakynnessä, mutta pystyi toisessa erässä punnertamaan tasoihin. Silloin sitä toivoi, että josko mentäisiin rankkareihin ja "väärä" joukkue voittaisi - kun se kerrankin olisi Suomi. Nyt koko turnausta tarkasteltaessa väärä se ei olisi ollut.

Mutta siis ei taaskaan. Kakkossijoja alkaa meillä olla jääkiekossa jo muille jakaa. Fakta se on, että pallopeleissä ja loppuotteluissa hopea hävitään. Jossain yksilölajeissa ehkä ei, kun vastustajan suoritukseen ei voi vaikuttaa, mutta kun kisat päättyvät tappioon, sitä se on. Vaikka tätä saavutuksena arvostaakin hyvin korkealle, eipä tee mieli lähteä torille juhlimaan.
 

jani73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Detroit Red Wings, FC Liverpool
Jotenkin näistä kisoista tuli kaksijakoiset - henkisellä puolella Ahonen ja Manninen taas munivat varman voiton. Leijonat pelasivat finaaliin hienolla pelillä - luukuunottammatta USA pelin pelleilyä. Mutta mitä taas tapahtui leijonien kannalta tärkeimmällä hetkellä - pelataan USA pelin tapaista peruuttelua eikä saada omaa tuttua peliä pyörimään.

Parempi voitti - vittu tässä mitään tuuria tarvita - jos toinen joukkue on taktisesti ja henkisesti paremmassa kuosissa kuin Suomi niin mitä vittua sitä täälä ruvetaan itkemään. Jokinen olisi voinut pistää kiekon maaliin siitä paikasta tai Peltonen omasta ... Joku puhui ennen USA peliä ettei tilastotappiota ole olemassakaan - ei ole myöskään tuuria. Jos ei pää kestä kovissa paikoissa ja kädet jäätyy, niin se on sitten siinä.

Eniten harmittaa Nummisen, Selänteen ja Koivun puolesta. Kaksi ensimmäistä poistuu olympia areenoilta ilman kirkkainta mitallia. Koivulle ehkä suodaa vielä mahdollisuus Vancouverissa 4 vuoden päästä.
 
Saappaat jalassa nurin

Olipas se vain matsi. Ruotsi hallitsi hienoisesti kentän tapahtumia läpi pelin. Hyökkäyspäässä se loi muutaman vaarallisen paikan enemmän kuin suomi, mutta ei niin paljoa, että se sen tähden olisi voittanut. Ottelun ratkaisu tapahtui mielestäni henkisellä tasolla, missä näkyi ennen kaikkea suunnattoman huonot aloitusprosentit sekä se, että taklaukset loistivat poissa olollaan. Jos suomen kovimpia taklaajia pelissä oli Ville Peltonen(määrällisesti), niin ollaan aika heikoilla tuon suhteen. Jatkuvat aloitustappiot omassa sekä hyökkäys päässä taas loivat paikkoja ruotsille, mutta vähensivät painetta heidän päässä.

Molemmilla oli kyllä jäätävää maalintekoa, sillä älyttömän moneen the paikkaan ei kumpikaan päässyt. Toki ihan kelpo maalinteko paikkoja sitten oli vähän enemmän, mutta molarit pelasivat hyvin. Niittymäki jopa hieman paremmin kuin kollegansa toisessa päässä. Ainoa todella tärkeä venyminen oli OJ:n torjunta ihan pelin lopussa ja se jää tietysti mieleen. Ei ollut väliä Lunkan pomputteluilla, koska kiekon tiellä oli eikä maalilla ollut ripareiden lyöjiä.. hitto kun olisikin saanut OJ:n taiottua kentällä ykköskentän muutaman kivan myllyn aikana, niin olisi joku ollut maalillakin luutimassa.

2-ketjun yv oli hieman paremman näköistä ajoittain kuin muissa matseissa, mutta heillekin vain yksi onnistuminen sieltä. Lisää olisi pitänyt kyetä painetta luomaan.

Salon mentävä aukko näkyi ison suomen puolustuksessa, kun Sundin ja Zetterberg tekivät melkein mitä tahtoivat. Onneksi aina jostain tuli maila kiekon tielle, kun sitä maaliin olivat sörkkimässä.. kerran tosin tuli luistin ja siellähän se lepäsi.

Lidström veti kyllä hyvän kudin ja helekkarin tärkeään paikkaan. Huh huh. Mielestäni juuri arvoinen maali (jos ei lasketa sakun mailan katkeamista) ratkaisemaan peli. Mertaranta oli tietysti eri mieltä.

Ennemmän potkua luistimiin ja rohkeampaa peliä. Aloitusvoittoja enemmän ja taklauksia.. siinpä olisi olleet teesit pelin voittamiseen. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

EDIT: Pelillisesti ei ollut mikään spektaakkeli, mutta harvemmin loppuottelut ovatkaan.. ne ovat henkien taistoja.
 

Toripolliisi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Se siitä sitten. Loistava turnaus Leijonilta, mutta täytyy kyllä myöntää, että Ruotsi oli kova. Suomen peli oli lähes koko pelin ajan täysin sekaisin, etenkin toinen erä, jollaiseen karuselliin ei Suomi ollut aiemmin Torinossa joutunut. Seuraus: jäähyjä Suomelle---->kaksi YV-maalia Ruotsille.
Mikään Suomen kentistä ei ollut tänään sillä omalla, aiemmin nähdyllä tasollaan. Milloin esim. Teemu teki viimeisimmän maalinsa? Oliko Tsekki pelissä? Puolivälierä, välierä ja lopuksi finaali ilman maalia turnauksen parhaimmaksi hyökkääjäksi luokitellulta pelaajalta.
Sääliksi kävi kyllä Teppoa YLE:n haastettelussa, jossa ei itku ollut miehellä kaukana. Hänelle olisi kyllä suonut vielä sen kruunun jalokiven uralle. Loistava pelaaja.
Tuo Ruotsin kolmas maali oli kyllä erittäin harmittava. Sakulla meni heti aloituksessa maila poikki, Kapanen hyppäsi tilalle, mutta liian myöhään. Ruotsi pääsi ylivoimahyökkäykseen, jossa Sundin ja Foppa pelasivat paikan Lidströmille, jolle sattui uran paras laukaus sitten juuri Suomen vastaan Olympiafinaalissa.
Muutamia havaintoja pelistä:
- Foppa varsin näkymätön. Järjesti kylläkin Lidströmin voittomaalin.
- Hagman ja J. Jokinen pelasivat turnauksen parhaan pelinsä.
- Lydman oli paska. Niin kuin oli lähes koko turnauksen.
- Toinen erä oli totaalista perässä juoksua.

Ei mitään. Kyllä tämä World Cupin sijoituksen pesee. Hyvä Leijonat!
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoon A-juniorit, Mathias Klockars (MMA)
Lucky kirjoitti:
Samaa mieltä. Nimenomaan Ruotsinhan Suomi on kerran voittanut finaalissa, mutta Tshekkiä ja Kanadaa ei ei.

Ylipäänsä tämä Suomen mollaaminen on päätöntä. Tsheki oli täysin alamaissa 90-luvun alussa ja hävisi kaikki tärkeät pelit (MM 91, Kanada Cup 91, MM 92, MM 95). Sitten Naganosta alkoi se loistokausi, joka nyt on ilmeisesti katkennut.

Ruotsillakin on ollut todellisia katastrofeja kuten neljännesfinaalitappiot Naganossa ja etenkin Salt Lake Cityssä. Vastapainoksi on tullut kultaa Lillehammerissa ja Torinossa, jolloin Suomella oli mahdollisuus se ottaa.

Silti uskon, että joskus vielä tulee Suomenkin päivä. Ja tulee sitä pikemmin, mitä enemmän joukkuetta mollataan.

Sinänsä nämä olympialaiset olivat pettymys siinä mielessä, että niin monet ennakkosuosikit epäonnistuivat. Vastapainoksi mitaleja toivat yllättäjät, mutta eivät ihan yltäneet kultaa.

Yllättäjiin kuuluu myös Leijonat. Tässä meinaa unohtua, että jääkiekossa nämä kisat menivät täysin yläkanttiin. Etukäteen kukaan ei odottanut Leijonilta mitään.

Niin Ruotsi on voitettu MM-kisojen finaalissa, jossa ei pelannut yhtään NHL-pelaajaa.Montako kertaa niille on hävitty tiukassa paikassa? Vastaus: liian monta.

Ei täällä ole kukaan suoranaisesti mollannut. Kisat menivät yläkanttiin. Ikävää jälkimakua lisää vain, että leijonat liian usein hyytyy finaaleissa. Lisäksi hävettää tämän päivän esitys. Huonoin koko kisoissa.

Pitää aika optimisti olla, jos uskoo Suomen pärjäävän Vancouverissa. Ei mahdotonta, mutta voiko Suomi aina "yllättää". Totta kai se harmittaa, ettei välttämättä ihan heti kovia kisoja voiteta, tai edes päästä finaaliin. Muitakin ottajia löytyy. Tänään sitä olsi tarjottu. Ei kun ei. Bergenheim, Tukonen ja Koivu hoitavat homman kotiin 2010.
 
Suosikkijoukkue
HIFK,Nashville Predators ja Nurmijärven Kurra
Tilastojen mukaan Lidström ei saavuttanut triplaa. Modinista tuli 17:s pelaaja, joka on triplan saavuttanut. Finaalin aikana Mertaranta jaksoi toistaa, että Lidström ei ole saavuttanut urallaan mitään mestaruuksia. Antsan pitäisi tutkia tilastoja vähän tarkemmin.
 

kolome

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vituttaa ku Jeesusta ristillä. Näin siinä kävi jälleen kerran.

Olen matkustellut julkisilla koko ikäni, ja voin sanoa, että noin hiljaisessa metrossa en ole koskaan istunut, missä tänään ottelun jälkeen istuin. Bissekin maistui laimennetulta poronkuselta.

Edelleenkin erittäin paskat ja vaikeat fiilikset. TV:stä tuli pikkujuttu, jossa YLE:n porukkaa oli ruotsalaisessa kapakassa haastattelemassa rumiin kelta-paitoihin pukeutuneita hurreja.

"JÅÅÅEE FOPPPAAN OOEAAEEAO SYNDIIIIN DE E OAO"

Ei mitään kaunista tekstiä mutta pistetään vitutuksen piikkiin. Saatana.
 

Padis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
kauppatieteilijä kirjoitti:
Lisäksi hävettää tämän päivän esitys. Huonoin koko kisoissa.

Ei todellakaan ollut. Jos oltaisiin pelattu samalla tavalla tänään kuin jenkkejä vastaan, niin olisi ollut aikas rumat luvut taululla.
 

Dipsz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Muovikuoriin pakattu HK'n sininen
Jee.

Vittu kun vituttaa. Tämän osasi aavistaa jo ennen peliä mutta silti. Aina svea-mamma tulee ja voittaa.

"jee jee hopeaa tuli"... Hopea ei itselle riitä kun hopea on hävitty hopea. Loistavaa peliä joukkueelta läpi turnauksen mutta henkinen puoli ei tainnut finussa kestää.

Eipä tullut täältäkään yhtään järkevää tekstiä - myös vitutuksen piikkiin.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Nyt on tunteet hieman tasaantuneet.

Se syy, miksi tämä finaalitappio ottaa niin erityisen koville, on tietysti se, että tähän mennessä kaikki oli mennyt aivan pilkulleen niinkuin olin monen monta kertaa uneksinut ja haaveillut. Kaikki ottelut voitettu, Ruotsi vastassa finaalissa, Suomi oli turnauksen paras joukkue, kaikki parhaat pelaajat mukana, Ruotsin kultainen sukupolvi olisi tämän voiton myötä jäänyt ilman olympiakultaa...Ja ennenkaikkea ne pelaajat. Saku Koivun, Teemu Selänteen, Teppo Nummisen, Ville Peltosen ja Jere Lehtisen ikäryhmä on minulle niin läheinen, että heille olisin sitä voittoa toivonut niin paljon. Nyt he eivät sitä saa.

Tässä olisi myös ollut paikka uudelle jääkiekkobuumille. Ne jotakuinkin meikäläisen ikäiset jannut, jotka rakastuivat lätkään 90-luvun puolenvälin menestysvuosina, alkavat pikkuhiljaa lähestyä täysi-ikää. Jos nyt olisi otettu olympiakultaa, olen varma että oltaisiin nähty melkoinen piikki harrastajatilastoissa.

Lienee myös turha muistuttaa, kuinka helvetin suuri merkitys tällä voitolla olisi ollut kansallisen itsetunnon kannalta. Jos tämänpäiväinen peli olisi päättynyt toisin, paistattelisi tällä hetkellä turuilla ja toreilla eri puolella Suomea satoja tuhansia Maailman Kuninkaita, Kiekkoilun Olympiakultaa Voittaneen Joukkueen Kannattajia. Nyt kun kaikki meni niin kuin meni, olemme aina vaan syvemmällä kansallisessa itsesäälissä. Juuri kukaan ei enää usko siihen, että Suomi voisi voittaa jääkiekkoilussa jotain suurta.

Juuri tällä hetkellä edes ennenaikainen tieto Latviassa saavutettavasta MM-kullasta ei tuntuisi missään. Fakta on, että tälläistä, urheilunsaralla henkilökohtaiset unelmat täyttävää tilannetta en saa enää koskaan kokea. En koskaan. Ja nyt se mokattiin.

Pirkkala vaikenee.
 

Lucky

Jäsen
kauppatieteilijä kirjoitti:
Niin Ruotsi on voitettu MM-kisojen finaalissa, jossa ei pelannut yhtään NHL-pelaajaa.

Mutta sitä ei histroria muista, joten miksi mekään?

QUOTE=kauppatieteilijä] Montako kertaa niille on hävitty tiukassa paikassa? Vastaus: liian monta. [/QUOTE]

On Ruotsi voitettukin, kuten Naganossa. Ja WC:ssä saatiin tasuri ja päästiin jatkoon ja finaaliin.

On ihan OK pohtia, mikä Leijonilla oli tässä pelissä pielessä ja mitä ja miten voidaan parantaa. Mutta se on ihan päätöntä, että ruvetaan väittämään, että Suomi ei voi koskaan voittaa.

Tosin kotikisojen jälkeen -91 tällä mollauksella oli päinvastainen vaikutus syksyn Kanada Cupissa.
 

Lucky

Jäsen
Saku #11 kirjoitti:
Lienee myös turha muistuttaa, kuinka helvetin suuri merkitys tällä voitolla olisi ollut kansallisen itsetunnon kannalta. Jos tämänpäiväinen peli olisi päättynyt toisin, paistattelisi tällä hetkellä turuilla ja toreilla eri puolella Suomea satoja tuhansia Maailman Kuninkaita, Kiekkoilun Olympiakultaa Voittaneen Joukkueen Kannattajia. Nyt kun kaikki meni niin kuin meni, olemme aina vaan syvemmällä kansallisessa itsesäälissä. Juuri kukaan ei enää usko siihen, että Suomi voisi voittaa jääkiekkoilussa jotain suurta.

Noh noh. Juuri tappio on usein voiton siemen. Ajatellaan vain, mitä on saatu aikaan viimeisessä 20 vuodessa - onhan se ihme.

Pelaajia tulee surku. Mutta ei ainakaan minun itsetuntoni ole jääkiekosta kiinni.

Loppujen lopuksi jääkiekko on vain viihdettä, ja katsomossa istuu ihmisiä, jotka tekevät paljon tärkeämpää työtä.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Lainaus Jatkoajan Lidström-kuvauksesta:

Ura Euroopassa huipentui Ruotsin maailmanmestaruuteen Suomen 1991 kisoissa ja seuraavana askeleena oli NHL.

Eli kyllä hänelläkin on nyt se tripla.
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoon A-juniorit, Mathias Klockars (MMA)
Lucky kirjoitti:
On Ruotsi voitettukin, kuten Naganossa. Ja WC:ssä saatiin tasuri ja päästiin jatkoon ja finaaliin.

On ihan OK pohtia, mikä Leijonilla oli tässä pelissä pielessä ja mitä ja miten voidaan parantaa. Mutta se on ihan päätöntä, että ruvetaan väittämään, että Suomi ei voi koskaan voittaa.

Tosin kotikisojen jälkeen -91 tällä mollauksella oli päinvastainen vaikutus syksyn Kanada Cupissa.

Ei se ole mollausta sanoa, että upeat kisat huipentu paskalle pelillä pelattuun tappioon.

Pelaajämäärien ( ja muiden resurssien) valossa en millään jaksa uskoa, että leijonat joka kerta taistelee oikeissa kisoissa edes mitaleista. Tuskin kukaan uskoo, että joka kisoissa kaatuu Venäjä ja Kanada?

niin ja edelleen leijonat on liian monta kertaa hävinnyt finaaleissa ja Ruotsille tiukassa paikassa. Sitä ainakin tilastot väittävät.
 

JP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Nurmijärven Peto kirjoitti:
Tilastojen mukaan Lidström ei saavuttanut triplaa. Modinista tuli 17:s pelaaja, joka on triplan saavuttanut. Finaalin aikana Mertaranta jaksoi toistaa, että Lidström ei ole saavuttanut urallaan mitään mestaruuksia. Antsan pitäisi tutkia tilastoja vähän tarkemmin.

Lidströmillä on MM-kulta, vuoden 1991 kisoista.

edit: oiler99 ehti ensin
 

Panzerfaust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Endlösung...für alle Probleme
Tomppa#74 kirjoitti:
Olen aiheesta huomattavan eri mieltä. Uskon edelleen että kenet tahansa muun joukkueen Suomi olisi tänäänkin kaatanut. Vaan ei Ruotsia.

Onko Suomi viimeisen 10 vuoden aikana kuolemanpelissä hävinnyt eriyisesti juuri Ruotsille? Yhteenotot superturnausten(Olympia & WC) ja MM-skabojen kuolemanpeleissä taitavat olla tuolta ajanjaksolta nyt suunilleen tasan. Ja Ruotsilla lähes aina ollut parempi rosteri.

Suomen peli tänään muistutti passiivisuudellaan ikävästi WC 2004 finaalia Kanadaa vastaan ja kahta milleniumin vaihteen MM-finaalia Tshekkiä vastaan.

Ruotsimörkö vaivaa kyllä joitakin katsojia, ei niinkään pelaajia.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Btw, saiko Suomi mitään tilanteita (pl. OJ) siinä lopussa? Missä ajassa OJ:n paikka oli?
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Vitutti pelin jälkeen, mutta enpä nyt murehdi tässä ihan hirveästi kuitenkaan. Suomi taisteli kaikkia todennäköisyyksiä vastaan, käsittämättömän kieltäytymis/loukkaantumis suman läpi, ja hävisi turnauksessa vain yhden pelin. Suomalaispelaajat putsasivat palkintopöydät yksilötasolla.

Huikea hopea, vaikka totta kai se kulta olisi pitänyt saada että maa olisi mennyt sekaisin.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Sielläpä on nyt joukko pelaajia, jotka tietävät, millaista on jäädä hypistelemään kultamitalin kylkeä. Itselleni tuli surullinen ja tyhjä olo.

Tuon lausahduksen "jäädä hypistelemään kultamitalin kylkeä" mainitsi Helsingin olympialaisista kertovan "Maailmat kohtaavat"- elokuvan selostaja ennen 4 x 400 m viestiä ja kohteena oli Jamaikan Herbert McKenley, joka sai hopeaa sekä 100 että 400 metrin juoksussa. McKenleyllä oli onneksi enemmän taitoa kuin Suomen joukkueella tänään, sillä hänen hurjan juoksunsa ansiosta Jamaika sai viestikullan.
 

Lucky

Jäsen
jani73 kirjoitti:
Jotenkin näistä kisoista tuli kaksijakoiset - henkisellä puolella Ahonen ja Manninen taas munivat varman voiton.

Ahosta vastaan oli tuuli, mutta se Mannisen asenne, että ei ole muka pettynyt eikä ole olympialaiset ole niin tärkeät...Kyllä tietyllä tavalla koko joukkue pääsee kuin lentoon, kun avaus menee nappiin (Sarajevo 84, Lahti 89), kaikki venyvät ja kultaa tulee lähes joka päivä. Ruotsilla oli nyt se sauma, meillä ei.

Onhan sitä kultaa tullut viimeisenäkin päivänä (Lillak, Törmänen), mutta hiukan pelotti etukäteen tämä finaali juuri siksi, että vielä Palanderkin missasi. Curling ei niinkään harmittanut, saavutus oli yläkanttiin.
 

Grome

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ikävä maali ratkaisi finaalin. Toivottavasti Niittymäki ei ottanut herneitä siitä nenään ja syyttänyt itseään. Oli meinaan kaverilla taas tänään loistavia torjuntoja.

Mutta ei voi ymmärtää eikä hyväksyä tuollaisia 10s ja maali. Sehän vaikutti ihan kalle palanderin toisen laskun suoritukselta.

Oli kuitenkin vitun lähellä. Tasakentällisin Suomi teki komean 2-2 tasoituksen. Kolmannessa erässä Ruotsin odotettiin alkavan sitten kiertelemään ja kaartelemaan, mutta Suomi oli siinä vaiheessa ihmeen munaton jengi, niin Ruotsi päätti vielä jatkaa pelaamista.

Viime sekuntien härdelli Ruotsin maalilla lisäsi vitutusta.

Mahtava turnaus Leijonilta kuitenkin. Tälläistä päätöstä eivät kaverit kuitenkaan olisi ansainneet.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Btw, saiko Suomi mitään tilanteita (pl. OJ) siinä lopussa? Missä ajassa OJ:n paikka oli?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös