Oon armeijani käyny ilmavoimissa Rissalassa laivuekuljettajana, ja tykkäsin helvetisti olla siellä. Meillä tietysti oli siellä vähän rennompi meininki kun oltiin siellä periaatteessa töissä. Ja sainhan minä sieltä vuoden työkokemustakin, ihan noin niinkuin työehtosopimuksen (tai ainakin kuljetusalalla se lasketaan työkokemukseksi) mukaankin, eli ei siviilipalvelusmiehet oo ainoita jotka saa työkokemusta. Käteen jäi iso kasa hyviä muistoja ja muutama hyvä kaveri. Ja jos nyt totta puhutaan, niin sen verran siellä opinkin karistamaan suurimmat ennakkoluulot pois kaikenlaisista ihmisistä. Siellä ihminen on samanarvoinen, iästä, näöstä, sukupuolesta, ihonväristä, aattellisuudesta ja varakkuudesta huolimatta. Se on helvetin hieno asia koska se on viimeinen kerta kun kaikki yhteiskuntaluokat pistetään sekaisin.
Ei siinä, ymmärrän kyllä hyvin ettei jostain ole sinne auktoriteettien joukkoon tulemaan ja siviilipalvelus paremmalta vaihtoehdolta, mutta minun mielestä on näiden ihmisten on turha kyseenalaistaa puolustusvoimien tarpeellisuutta jos eivät siellä ole viettäneet sitä vähintään kuutta kuukautta. Ei siellä opeteta tappamaan, ketä siellä sit tapetaan kun ei julkisuuteenkaan mitä tietoja vuoda? Minä ainakin opin armeijassa sen että rauhanaikana toimimme yhteiskunnan puolesta esimerkiksi luonnonkatastrofin aikaan. Patojen tekeminen, ihmisten evakuointi jne jne. kuuluu armeijan tehtäviin koska armeijan käyneitä on helppo liikutella isoissa massoissa (sitä niissä sulkeisissa harjoitellaan), eikä kukaan rupea natisemaan, että en halua tehä tätä kun tää ei ole kivaa eikä täällä saa pelata pelejä ja leikkiä leikkejä.
Mutta sitä en ymmärrä, että jos nyt ihan aikuisten oikeasti joku tänne hyökkäisi, niin kuka ei olisi valmis suojelemaan perhettään ja omaa maataan? Selvähän se on että jos "punainen"valtio tänne hyökkäisi että alakynnessä oltaisiinkin mutta en helvetissä lähtis tästä mökistäni muuten kun buutsienkärjet kohti kattoa. Oli tehtävä sitten mikä tahansa, sairaalassa, kotirintamalla, kaukopartiossa, etulinjalla niin kyllä antaisin kaikkeni, että kukaan ei koskisi väkisin perheeseeni tai sukulaisiini. Kun lukee noita tarinoita tuolta maailmalta kun sotilaat raiskaa naisia ja lapsia, niin ihanko tosissaan jotkut ei jäisi puolustamaan vaikka omaa äitiään, siskoaan, lastaan, siskontyttöä, kummilasta? Vittu miten sairasta porukkaa.
Ja ei, en todellakaan ole mikään sotahullu, mutta ihan oikeasti joku roti nyt näitten "lähen ruotsiin"-juttujen kanssa. Eihän ne vittu osaa ees lätkää pelata.