Oletko koskaan tuntenut itseäsi vanhaksi?

[Glove]

Koulun parin viikon päästä aloittava poika kysyi, "isi mikä on markka"?

Kaksi vanhinta lastani on jopa syntynyt markka-aikana.

 

[Barcelona]

Juttelin serkkupojan kanssa musiikista ja hän kutsui vanhoiksi klassikoiksi biisejä jotka oli hittejä kun olin nuori.

 

[Kiekkokatsoja]

-Usein, aamulla herätessäni.
-Usein, nähdessäni nuoria aikuisia. Monet näyttävät murrosikäisiltä lapsilta.
-Usein, kun on jokin terveysvaiva päällä.
-Usein, jos keskustelen jostain vuosikymmeniä vanhasta asiasta, ja mua nuorempi henkilö ei ole kuullut/tiedä asiasta juuri mitään.
-Usein, kun näen perheitä, joilla on pieniä lapsia. Osa vanhemmista näyttää hyvin nuorilta.

Toisaalta, kun pystyn tekemään asioita, kuten nuoriso, niin huomaan että en olekaan niin wanha.

 

[L4E]

En koskaan ja poitsu lähti intiin ..

 

[hiitti]

Eilen kun menin heittelemään koripalloa niin pian kentälle tuli jotain 15-vuotiaita. Ne oli mukavia mutta jotenkin papparaisen rooli siinä tuli ja tunsin hieman epävarmuutta. Toki jatkoin pelaamista ja päädyin nöyryyttämään junnuja.

 

[Le Banner]

Kontiola lopettaa näköjään uransa ensi kevääseen. Hetken fiilistelin, että hieno pelaaja ja eiköhän olekin jo aika tuommoisen koukkupolven siirtyä pikimmiten kaukalon ulkopuolelle, kunnes tajusin ajankulun ja sen kuinka hienoa olisi olla 37v ja elämä edessä.

 

[Ozzy Runne]

Tää on niin hyvä…

kun aloitin jatkoajan seuraamisen joskus 2000-luvun alussa, niin en edes tajunnut miettiä, että voisin tuntea itseni vanhaksi.

No nyt yli 20-vuotta myöhemmin. Krooninen olkapääongelma, elintasovatsa, parran harmaantuminen, aamuseisokit poissa eli munat surkastuu, miestissit, ruoansulatusongelmat, närästys, Alkon myyjät eivät ole moniin vuosiin kiinnostuneet mun ikävuosista, naisia ei pyöri ympärillä ja jos joskus ihmeen kaupalla joku kävelee mun kanssa kotiin asti, niin en tiedä, mitä sen kanssa tehdään, olen nähnyt elävän Kekkosen ja muistan pienen väläyksen jopa punakoneesta. Vesala lauloi, ettei muista Tiina Lillakkii, mä muistan erittäin hyvin!

Harmittaa tietysti olla kohta viisikymppinen, mutta se mua hymyilyttää, että kohtalonoikusta sain kaksi lasta vuonna 2017, jotka saa mut yrittämään pysymään yhä kärryillä, vaikka olin jo melkein luovuttanut.

Ja tämänkin jälkeen voin aina miettiä, että Suomessa on ainakin yksi kaveri, joka on mua 29-vuotta vanhempi ja hänellä on mun lapsia vielä vuoden nuorempi lapsi. Hän ei varmasti tunne itseään vanhaksi. On suositumpi kuin yksikään muu suomalainen ja hän toimii tälläkin hetkellä tasavaltamme presidenttinä.

 

[Kiisa]

En oikein tiedä, nuorin aloitti juuri 3. luokan, joten on 9-vuotias ja esikoinen täytti kesällä 28 vuotta. Samassa työpaikassa viihtynyt viimeisen 21 vuotta. Näiltä osin kyllä pitäisi kai tuntua, että ehkä sitä on kilsoja kertynyt mittariin ja ensi vuonna tulee ”maaginen” 50 täyteen.

Antti Tuiskun keikkaa ja Tampereen NHL-pelejä odotellessa.

 

[Ozzy Runne]

Noita NHL pelejä kuitenkin pelataan Tampereella jatkuvasti, joten kannattaa panostaa erityisesti siihen Anatuden keikkaan.

 

[Kiisa]

Noita NHL pelejä kuitenkin pelataan Tampereella jatkuvasti, joten kannattaa panostaa erityisesti siihen Anatuden keikkaan.

niinpä, liput tuli ostetteua Anatuden keikalle ennen Koronaystävää, :)

 

[smugu]

Kontiola lopettaa näköjään uransa ensi kevääseen. Hetken fiilistelin, että hieno pelaaja ja eiköhän olekin jo aika tuommoisen koukkupolven siirtyä pikimmiten kaukalon ulkopuolelle, kunnes tajusin ajankulun ja sen kuinka hienoa olisi olla 37v ja elämä edessä.

Onko tosiaan näin, että jossain kohtaa miettii, että olisi hienoa olla 37v ja elämä edessä? Itse olen tällä hetkellä vain vähän yli 30-vuotias ja siltikin tuntuu, että kaikki kiva on jo takana ja nyt on sitä luotisuoraa viivaa vaan. Toki joskus 50-vuotiaana saattaa taas tilanne pään sisällä olla eri ja haikailen samalla tavalla tähän aikaan. Saa nähdä!

 

[vetti]

Onko tosiaan näin, että jossain kohtaa miettii, että olisi hienoa olla 37v ja elämä edessä? Itse olen tällä hetkellä vain vähän yli 30-vuotias ja siltikin tuntuu, että kaikki kiva on jo takana ja nyt on sitä luotisuoraa viivaa vaan. Toki joskus 50-vuotiaana saattaa taas tilanne pään sisällä olla eri ja haikailen samalla tavalla tähän aikaan. Saa nähdä!

Näin lähes viisikymppisenä voin sanoa että elämä on tässäkin vaiheessa edessä. Toki paljon takanakin.

 

[adolf]

Hui että. Kamalaa olisi jo kolmekymppisenä ajatella, että elämä oli tässä.

 

[teemu73]

Mä olen huomannut, että "muutama vuosi sitten" tapahtunut asia on melkein poikkeuksetta tapahtunut oikeasti yli 10 vuotta sitten. Kaiken huippuna oli kun mietin, milloin Timo TA Mikkosen ennätyspitkä talk-show olikaan ja ajattelin siitä olevan jotain 10 vuotta kun Timo on ollut jo kuolleenakin vähän aikaa. Piti oikein tarkastaa asia ja hämmästyin kun siitä talk-showsta olikin käsittämättömät 24 vuotta!

Eli mun aikaperspektiivi on jotain siihen suuntaan, että "muutama vuosi sitten" = Juttu on tapahtunut joskus 2000-luvulla ja "yli 10 vuotta sitten" = Juttu on tapahtunut joskus 1900-luvulla.

 

[McTorso]

Itse olen tällä hetkellä vain vähän yli 30-vuotias ja siltikin tuntuu, että kaikki kiva on jo takana ja nyt on sitä luotisuoraa viivaa vaan. Toki joskus 50-vuotiaana saattaa taas tilanne pään sisällä olla eri ja haikailen samalla tavalla tähän aikaan. Saa nähdä!

Minulle on käynyt niin, että aika n. 30-vuotiaasta n. 50-vuotiaaksi on mennyt hurjalla vauhdilla. Melkein tuntuu kuin joku olisi kähveltänyt nuo vuodet, siis siinä mielessä, että hups, nekö menivät jo. Ja jotenkin on sellainen olo, että vuodet etenevät edelleen vain kiihtyvällä tahdilla. En tiedä, pitääkö tässä oikeasti yrittää painaa ajan kulumisen tunteelle jarrua, mutta miten? Paras tietämäni lääke on hetkessä eläminen. Ehkäpä aloitan meditoinnin. Eikös nämä tällaiset ole vanhan miehen juttuja, eli kyllä, tunnen itseni vanhaksi.

 

[Larionov #8]

30-vuotiaana tunsin itseni vanhemmaksi kuin nyt. Olin huonommassa kunnossa, perhe-elo oli ankeaa ja ensimmäinen miljoonakin tekemättä.
Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin olen ainakin ikäisekseni ok kunnossa, perhe toimii ja kiekkokaukalossa kiusaan nuorempia.
Pikkuisen on välillä takaraivossa pelko, josko alamäki kohta alkaa. Liikkuminen on kuitenkin iso osa identiteettiä ja huonoina päivinä ei luistin liiku haluttuun malliin. Pitänee lyhentää vaihtoja.

 

[Erkka Lapanen]

Jotain syystä viime aikoina useammin ja useammin.
Viimeksi näin kävi kun tarkistin, olisiko Flowssa jotain muutakin kiinnostavaa kuin Nick Cave. Noin kahdennenkymmenenennen seitsemännen never heardin kohdalla totesin että antaa olla. Aika on ajanut minun ohitseni.

 

[pettter]

Serkkupoika sanoi jo joskus kaksvitosena ettei enää jaksa olla joka viikonloppu viihteellä. Mutta kyllä näin 41-vuotiaana ainakin jaksaa olla joka päivä. Ehkä mä kyllä vähän oon erakoitunut nyt loppukesästä. Sen 10-15 kaljaa vetää aamuisin ringissä, sitten 5-10 yksin tai frendin kanssa jossain sivummalla puistossa ja näin öisin kymmenkunta himassa. Varmaan sata tyhjää tölkkiä nytkin tossa sängyn ympärillä. No nyt oon joskus aamu kuudelta menossa kaverille tai kunhan se herää.

 

[Bob Rambo]

Itse olen tällä hetkellä vain vähän yli 30-vuotias ja siltikin tuntuu, että kaikki kiva on jo takana ja nyt on sitä luotisuoraa viivaa vaan.

Itsekin olen vain viisi vuotta yli 30 ja aiemmin kokenut voimakkaastikin juuri tuollaisia tuntemuksia. Jokainen tietysti kokee asiat omalla tavallaan, mutta ainakin mulla nuo fiilikset on olleet merkki siitä, että itse ei ole täysin sinut asioiden kanssa ja on syytä muuttaa jotain elämässään. Suurimmalle osalle meistä elämän ei tarvitse olla mitään luotisuoraa viivaa, ellei siitä itse päätä sellaista tehdä.

Itse olen ihminen, joka kyllästyy rutiineihin hyvin äkkiä, joten arkistenkin asioiden täytyy tarjota mahdollisimman paljon varianssia, ettei tuntuisi siltä, että elämä vaan valuu ohitse. Vaimoa ei viitsi vaihdella ihan koko ajan, niin pitää keskittyä muihin asioihin ja niiden säätämiseen kohdilleen. Siksi lopetin päivätyöt ja perustin yrityksen. Asuinpaikkaa toivoisin voivani vaihtaa myös, mutta vaimo on juntti ja haluaa asua vain pääkaupunkiseudulla.

Kukaan ei pakota elämään sellaista elämää, josta et pidä. Jos joku yrittää pakottaa, älä suostu. Suosittelen myös vähentämään kaiken sosiaalisen median käyttämistä. Ensinnäkin siihen menee herkästi liikaa aikaa ja toisekseen se vaan passivoi ihmettelemään, millaista elämää kaikki muut elää. Siinä tulee helposti se fiilis, että oma elämä jää elämättä.

 

[Pottakameli]

Jos kerron iltavuorossa olevan tyypin iän kahdella, saan ikäni. Näin se aika vaan menee.

 

[heavy]

Jos kerron iltavuorossa olevan tyypin iän kahdella, saan ikäni. Näin se aika vaan menee.

No, voit lohduttautua että ens vuonna ei ole enää noin paljoa teidän ikäero

 

[knttrtknkn1]

Mä olen huomannut, että "muutama vuosi sitten" tapahtunut asia on melkein poikkeuksetta tapahtunut oikeasti yli 10 vuotta sitten. Kaiken huippuna oli kun mietin, milloin Timo TA Mikkosen ennätyspitkä talk-show olikaan ja ajattelin siitä olevan jotain 10 vuotta kun Timo on ollut jo kuolleenakin vähän aikaa. Piti oikein tarkastaa asia ja hämmästyin kun siitä talk-showsta olikin käsittämättömät 24 vuotta!

Eli mun aikaperspektiivi on jotain siihen suuntaan, että "muutama vuosi sitten" = Juttu on tapahtunut joskus 2000-luvulla ja "yli 10 vuotta sitten" = Juttu on tapahtunut joskus 1900-luvulla.

Illan päätteeksi Timo T.A Mikkonen, siinä oli jotain. Alkutunnarissa still kuvia Mikkosesra nahkatakki päällä, milloin stetsoni, milloin, moottoripyörän selässä. Aijai.

Kyllä on nyky republikaaneilla vielä tekemistä.

 

[Sistis]

Aika on ajanut minun ohitseni.

Ei. Tuolla meriitillä olet vasta tullut aikuiseksi, eli olet saanut ajan kiinni.

Aika alkaa kuulemma olla ohi siinä vaiheessa kun entiset tyttöystävät tulevat potkukelkalla vastaan kesälläkin. Silloin vasta voi todeta tulleensa vanhaksi.

 

[Janatuine]

En tunne vaikka hiusraja on paennut ja esikoinen meni lukioon ja muutti pois kotoa, 50 lähempänä kuin 40 ja edelleen harmittaa kun maastopyörällä keuliminen ei meinaa aina onnistua. Ikääntymiseni huomaa ainoastaan lasten ja kavereiden wanhenemisesta

 

[CuJo#31]

Tänään löysin päästäni ensimmäisen harmaan hiuksen. Tästä se lopullinen alamäki kohti hautaa taisi alkaa.