Joo ja minä olen vieläkin ihan fiiliksissä näistä hahmoista. Suurenmoisia roolipelaajia ja persoonia tässä muuten niin HMV-sarjassa. Ja kun IFK:n yhteydessä usein mainitaan nämä ”perinteet”, niin juuri nämä hahmot ovat osa sitä IFK:n perinnettä. Gilliesit, Brennanit, Ustrnulit ja muut. Gillieskin oli viimeisen päälle ammattimies, joka oli tilattu tehtävää varten. Kuten Frankie tuossa mainitsi, alkoholi ei sovi ihan kaikkien lääkitysten kanssa, mutta selvinpäinhän Trevor oli tosi asiallinen, mukava ja leppoisa ukko, mitä muutaman kerran juteltiin, viimeisen kerran vielä potkujen jälkeen.
Mäkin tykkään persoonista. Ja olisi tietysti todella naivia odottaa sitä, että eri ajanjaksojen pelaajat olisivat kaikki toimineet vapaa-ajallaan samalla tavalla kuin nyt on tapana toimia. Se nyt vain on raaka fakta, että ennen pelaajat eivät olleet läheskään yhtä urheilullisia ja kurinalaisia kuin nyt ja vapaa-aika kului pääasiassa baareissa. Tiettyyn pisteeseen asti tämä fakta on mulle ihan oo ja koo. Ja kyllä mä ymmärrän sen, että tuohon aikaan, varsinkaan, jos kaikki asiat eivät ole olleet tiedossa, nämä hahmot ovat olleet mitä viihdyttävimpiä ja "brändin näköisiä". Stadissa on ylipäätään todella vahvat urheilijoiden viihdeperinteet ja sanoisin, että nämä meidän ulkkarit ovat ihan poikia verrattuna siihen, mikä menneinä vuosikymmeninä on ollut ihan normaalia. Mutta ajat muuttuvat. Ja itse, elämänkokemuksen, uusien ilmi tulleiden kertomusten ja omien arvojen merkityksen lisääntyessä, olen joutunut yleisesti ottaenkin elämässäni muuttamaan moniakin käsityksiäni ja mielipiteitäni. Esim. kaukalotappeluihin suhtaudun nykyisin varsin kielteisesti, kun nyt tiedän, mikä niiden hinta on. Aiemmin en tiennyt ja kyllähän ne minunkin sydäntäni lämmittivät ja hurrasin hulluna mukana.
Jokaisen, joka syö lääkkeitä, on tiedettävä, miten oma lääkitys sopii alkoholin kanssa. Oletan, että Gillieskin on syönyt nimenomaan särkylääkkeitä. Ymmärrän myös, että perhe on elätettävä ja ei noilla Gillieseillä, Brennaneilla ja Bateseilla varmastikaan ihan hirveästi ole sukan varteen jäänyt. Ja kun lapset on ruokittava, joskus on otettava riskejä. Mutta silti jokainen vastaa omista toimistaan. Mulle ei tulisi itselleni mieleenkään juoda pisaraakaan alkoholia, jos joutuisin kipujen takia syömään vahvoja lääkkeitä. Mun arvojeni mukaan se ei ole ok, että ihminen syö lääkkeitä ja käyttää alkoholia. Ei edes silloin, vaikka hän olisi minkälainen suuri persoona, jota joku seura kaipaa. Eikä varsinkaan silloin, jos se aiheuttaa sivullisille vaaraa. Eikä silloin, vaikka olisi selvinpäin mitä mainioin tyyppi. Vaikka USA:ssa yleissivistys on monilla todella heikkoa, olen varma, että kyllä sielläkin tiedetään, mitä särkylääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä seuraa. Ja kukaan meistähän ei tiedä, oliko Gillies "selvinpäin" edes silloin, kun hänen luultiin olevan. Jos hän on käyttänyt lääkkeitä ja alkoholia tietoisesti sekaisin, valistunut veikkaukseni on, että hän on käyttänyt lääkkeitä päivittäin, jolloin "selvinpäin" on todennäköisesti ollut jotain muuta kuin meillä normipulliaisilla.
Suuri persoona voi olla myös olematta päihteiden väärinkäyttäjä tai riekkumalla Stadin yössä harva se viikonloppu. Viihteellä voi käydä, mutta aina ei tarvitse vetää hirveitä naamoja. Mutta tämä tästä aiheesta osaltani. Ollutta ja mennyttä.