Kyseisen kauden valmentajalla varmasti oli oma lehmänsä ojassa tässä hankinnassa, ja melko vahvat huhut sekä kyseisen kauden haastattelut kertovat karua kieltä, missä "kondiksessa" Summanen oli lääkinnälisesti.
Mitä tulee kommenttiisi muuten niin allekirjoitan sen osittain Gilliesin kohdalla, sillä steroidit ja alkoholi eivät ole hyvä yhdistelmä koskaan. Yleisesti ottaen ei nyt varmasti ole ennenkuulumatonta, että jääkiekko-ammattilaisten ollessa vihteellä saattaa rapatessa roiskua? Välillä jopa isosti. Tällaisista vastaavanlaisista tapauksista voisi varmasti kirjoittaa kirjoja niin IFKn pelaajista kuin muistakin jääkiekkolijoista. Itse ymmärrän sen hyvin ja pidän sitä jopa inhmillisenä, että muutaman kerran kauden aikana viihteelle pääsevät nuoret ammattiurheilijat ja miksei vanhemmatkin, ottavat kaiken ilon irti. Väittäisin, että löytyy esimerkkejä, jossa on lyöty vielä pahemmin yli kuin Gillies teki. Mitä yli-ihmisiä he ovat? Kuuluuko muuten Pikkarainen myös tähän samaan kategoriaan sinun papereissa? Hän kuitenkin veti puhtaasti turpaan omaa pelaajaansa? Ylilyöntejä sattuu kaikille. Ja ymmärsin kyllä pointtisi, että se koski lähinnä Gilliesin tapaisia "hulluja", mutta mielestäni olit melkoisen yleistävä ja jyrkkä.
Summasella oli eittämättä suuri merkitys, mutta viime kädessä seura ja Summasen esimiehet tekevät päätökset ja suitsivat valmentajaa. Tässähän ei onnistuttu ollenkaan, kun Rami mm. lähetteli alatyylisiä viestejä Jokereiden pelaajille, mutta kenelle sekään oikeasti tuli yllätyksenä, että hän sellaiseen voisi ryhtyä? Summasta ei olisi ikinä pitänyt alunperinkään palkata. Surkein yksittäinen rekrypäätös hyvin pitkään aikaan ja se on paljon sanottu, kun puhutaan tästä seurasta.
Mitä tulee kirjoituksesi jälkimmäiseen kappaleeseen, en oikein ymmärrä, mitä ajat takaa? Mielenkiintoisesti sait kuitenkin jälleen kerran tungettua viestiisi Jarno Pikkaraisen ja minun hyvin päinvastaiset tuntemukseni Pikkaraista kohtaan kuin mitä omasi ovat. Miksi tämä täysin HIFK:n ulkopuolinen episodi vedettiin tähän mukaan? Kun Pikkarainen tuli HIFK:hon Selinin kanssa, tein omat kotiläksyni huolellisesti ja selvittelin monesta lähteestä, minkälainen tyyppi on Jarno Pikkarainen 2.0. Mikkelin dyykkauksen jälkeen Pikkarainen kohtasi omat demoninsa, haki ammattiapua, sai työkalut, jolla muuttaa asioita elämässään, käytti niitä hyväkseen ja muuttui ihmisenä. Jokainen lähteistäni suhtautui Pikkaraiseen positiivisesti. Pikkarainen ei myöskään ole missään vaiheessa yrittänyt vaieta menneisyyttään, joka ei totisesti ole hänen elämänsä huippuhetki, vaikka hän varmasti tietää, ettei ikinä pääse siitä episodista eroon. Näitä taustoja vasten minä katson, että Jarno Pikkarainen on tekonsa sovittanut ja ehtinyt tässä vajaan vuosikymmenen aikana osoittaa olevansa monella tapaa muuttunut mies. Hänestä ei ole ikäviä juttuja liikkunut, joten eikö sekin kerro jostain? Mutta ihan
alkuperäisen törttöilyn tuomitsen kyllä ja tuomitsin myös tuolloin. Niin ei vain toimita. Ikinä. Mutta ehkäpä ilman sitä perseilyä Pike ei olisi koskaan joutunut kohtaamaan demonejaan ja jotakin pahempaa olisi voinut tapahtua. Kuka tietää, mutta onneksi meidän ei tarvitse asiaa enää miettiä.
Minä paheksuin Gilliesin käytöstä ja sitä, että HIFK ylipäätään palkkasi Gilliesin, kun tilanne oli muutenkin hyvin tulehtunut. En kirjoittanut sanallakaan mitään joukkueen olemisesta radalla. Minun mielestäni joukkue voi käydä viihteellä kauden aikana, kunhan sillä ei ole vaikutusta ammatinharjoittamiseen. Olen siis vanhojen kunnon saunailtojen kannattaja. Sen sijaan epäurheilullista Edari-meininkiä, missä lätkä toimii lähinnä vapaa-ajan harrastusten rahoitustoimintana, en katso suopeasti enää v. 2021. Väkivaltaa tai uhkaavaa käytöstä en hyväksy lainkaan. En kännissä, enkä selvinpäin. En oikein ymmärrä, miten kukaan voisi olla eri mieltä tai olla tuomitsematta. Mielestäni on täysin yhtä paha asia, jos joku pelaaja on vähän lääkkeissä baareissa hillumassa kuin että olisi aivan totaalisen sekaisin. Ei näissä oikein ole harmaan sävyjä, vaan ovat lopulta varsin musta-valkoisia asioita.
Jokainen pelaaja edustaa aina myös työnantajaansa halusi sitä tai ei. Ja se on viime vuosina korostunut aivan erityisesti. Jos ei pysty päihtyneenä käyttäytymään asiallisesti, ei kannata päihtyä, eikä ainakaan mennä julkisille paikoille provosoitumaan. Ja muutenkaan mitkään munanmittaukset vastustajajengien pelaajien kanssa yökerhoissa ei oikein kuulu nykyaikaan, jos nyt ikinä ovat kuuluneetkaan. Se, että joku muu on ollut vielä idioottimaisempi kuin Gillies on myös aika saatanan huono selitys. Mutta näitä varmasti on ollut ja luultavasti tulee vielä olemaankin. Tuomitsen nämäkin idiootit. Tuomitsen myös provoisoijat ja muut huutelijat, mutta silti jokainen vastaa omasta käytöksestään. Tuomitsen kaikki daijuilut etukäteen, reaaliajassa ja taannehtivasti jälkikäteen.
Sen sijaan iloiset veijarit viihteellä eivät haittaa mua pätkän vertaa ja tiedän omastakin kokemuksesta, että joukkueen illanvietto on yksi parhaista keinoista hitsata jengiä yhteen. Kyllä näitä mun mielestäni pitäisi vieläkin järjestää, kun otteluohjelma sen sallii. Sen sijaan koko viikkoa ei kannata dokailla, vaan ehkä yksi ilta riittäisi. Jatkuva kauden aikana tapahtuva yökerhoissa hengailu sen sijaan ei edistä palautumista eikä ammattiurheilua muutenkaan, joten toivoisin, että HIFK:n pelaajat osaisivat tehdä oikeita valintoja. Ulkkarit ja nuorisohan näissäkin ovat yleensä kunnostautuneet enkä sitäkään täysin tuomitse, mutta rajansa kaikella.
