Nuorten MM-kisat Kanadassa 2009

[heikkik]

Mitaliottelut edessä

Pronssiottelun voittaa yleensä se joukkue, joka niitä mitaleja enemmän haluaa. Tänä vuonna taitoero joukkueiden välillä on poikkeuksellisen suuri, joten voi olla että Slovakian tahto ei riitä Venäjän taidon nujertamiseen. Veikkaankin, että Slovakian, Janusin ja Tatarin tuhkimotarina saa yöllä surullisen lopun ja Venäjä vie ottelun selvästi. Ehkei yhtä selvästi kuin runkosarjan kohtaamisen (8-1), mutta parilla-kolmella maalilla kuitenkin.

Finaalissa toivon Ruotsin voittavan viidellä-kuudella maalilla, mutta todennäköisempää on Kanadan yhden-kahden maalin voitto. Ratkaiseva ero tulee ylivoimalla, jota Kanada pääsee pelaamaan 4-6 minuuttia enemmän kuin rakas naapurimme.

Yleensä huono välierä Kanadalta on tiennyt vahvaa aloitusta loppuottelussa, joten kotijoukkue johtanee parilla maalilla ensimmäisen erän päättyessä. Ainoastaan Markströmin superpeli ja Viktor Hedmanin pelaaminen ykkösvaraukselta vaadittavalla tasolla voivat pelastaa Ruotsin. Jos nekään.

Taisteluparit:

P.K. Subban - Erik Karlsson

Pakkien pistepörssin ykkönen (Karlsson) ja kolmonen (Subban). Kummallakaan ei päätä huimaa, vaan yrittävät helpossakin paikassa vaikeita ja näyttäviä ratkaisuja.

John Tavares - Mikael Backlund

Maalipörssin ykkönen ja kuutonen. Jotain Ruotsin Allsvenskanissa tehdään oikein, kun sieltä tulee Patrik Berglundin ja Backlundin tasoisia kavereita. Ruotsalaisten ykkössentteri teki välierässä Slovakiaa vastaan kaksi aivan upeaa maalia, kun taas Tavares oli Venäjää vastaan varsinaisella peliajalla vaisumpi. Pisti kuitenkin rankkarikisassa ratkaisuosuman nätisti sisään.

Jakob Markström - Dustin Tokarski

Slovakiaa vastaan Markström pompotteli kiekkoja ja antoi pahoja ripareita, mutta oli kuitenkin parempi kuin Tokarski Venäjää vastaan. Kun on tottunut siihen että Kanadalla on kisojen - jollei paras, niin ainakin parhaimmistoon - kuuluva maalivahti, niin Tokarskin työskentely näytti luokattomalta. Mutta voi olla, että Tokarskin sijaan pelaakin Chet Pickard. Ehkä, ehkä ei.

Mattias Tedenby - Jordan Eberle

Kaksi smurffia, joiden peliin ei voi olla ihastumatta. Tedenbyn mitoiksi on ilmoitettu 178 cm ja 80 kg ja Eberlen 178 cm ja 82 kg, mutta molemmat näyttävät noita mittoja pienemmiltä. Mutta nämä ykköskierroksen varaukset (Eberle Edmontonin ja Tedenby New jerseyn) pelaavat hyökkäysalueella kuin olisivat ainakin 185 cm ja 88 kg. Tedenby oli yksi Ruotsin avainpelaajista Slovakiaa vastaan ja Eberle oli Kanadan avainpelaaja Venäjää vastaan.

Toni Rajala on nopea, mutta kyllä Tedenbyn suunnanmuutokset ja harhautukset ovat välillä aivan hämmästyttäviä. Haluan nähdä miten Kanadan Twin towers-parivaljakko Myers (202 cm) ja Aulie (198 cm) pärjää Tedenbyä vastaan - ja miten Tedenby pärjää heitä vastaan. Ja onnistuuko Ruotsin ainoa fyysinen pakki Niklas Torp torppaamaan Eberlen pois pelistä.

 

[Moderaattorit]

Tästä ketjusta on irroitettu viestejä, jotka eivät koske suoraan näitä kisoja, vaan enemmänkin nuoria venäläisiä kiekkoilijoita.

Asialle on avattu uusi ketju, joka löytyy alla olevasta linkistä.

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=43032

-Moderaattorit-

 

[Diablo]

Pahoitteluni kun en jaksa tarkemmin kaivella tietoa, mutta tuskin tämä porukkaa paljoa vaivaa kun joku osaa varmasti heti vastata. Kuka olikaan se Ruotsin pelaaja joka veivasi 3-4 slovakkia nippuun siinä olikohan neljännessä maalissa ja syötti sitten sen maalin?

edit. Mattias Tedenbyhän se oli. Pari muutakin videota tuli netistä hänestä katsottua, ja ei voi kyllä muuta sanoa että käsiä ainakin löytyy - siitä homma ei jää kiinni. Näyttääpi olevan Devilsien ykköskierroksen varaus.

 

[Fawkes]

Mulle pronssiottelu on aika samantekevä, Slovakian toivon voittavan kun ovat näiden kisojen hyvän mielen joukkue, mutta loppupeleissä ihan sama kenelle tuo pronssilätykkä jaetaan. Finaalissa onkin sitten paljon enemmän pelissä ja Kanadan puolia pidetään. Vaikka ei mitään suurta Ruotsinkaan voittoa vastaan ole ja tavallaan olisi hyvä kuitti Kanadalle kun Suuri Itsestäänselvyys, eli viides mestaruus kotiyleisön edessä, ei toteutuisikaan. Mutta Kanadan tavasta pelata hokia ja heidän intensiteetistään en voi olla pitämättä, joten voittakoot he kultaa.

Ajattelin tuossa, että ketkäköhän putsaavat palkintopöydän kisojen jälkeen? En ole ihan varma missä vaiheessa nämä päätökset tehdään, ennen finaalia vai vasta finaalin jälkeen? Veikkaisin, että All Stars on valittu jo ennen finaalia, joskushan se on jo julkaistu kesken ottelun. Tämä olisi loogista jo senkin takia, että kun All Stars valitaan toimittajien toimesta, niin eiväthän he oikein voi mitään äänestystä enää siinä vaiheessa järjestää kun mestaruus on jo ratkennut. Direktoraatti sen sijaan voi suht nopeasti kokoontua ja tehdä viimeisen päätöksen parhaasta maalivahdista, puolustajasta, hyökkääjästä ja MVP:stä.

Paras maalivahti
Yleensä Kanadan maalivahti on ollut vahvoilla tässä kategoriassa, mutta tänä vuonna Tokarskilla ei ole mitään asiaa edes harkinta-asteelle. Myös USA:n McCollumista oli puhetta ennen kisoja, mutta hän oli sysipaska. Slovakian Janus olisi hyvä vaihtoehto, mutta silti tämä palkinto menee Jacob Markströmille, joka on ollut huikean hyvä.

Paras puolustaja
Hedmanille pedattu palkinto, jonka kuitenkin vie joku kolmikosta Erik Karlsson, PK Subban, Maxim Goncharov. Venäläinen ollut ehkä kokonaisuudessaan paras, Karlsson ja Subban tehneet paljon pisteitä. Itse en Goncharovilta ole nähnyt kuin yhden pelin, jossa en häntä erityisesti osannut tarkkailla. Joten ei jäänyt mitenkään erityisesti mieleen. Subbanilta olen nähnyt kaikki pelit ja Karlssonilta kolme. Molemmat ovat kiekon kanssa hyökkäyspäässä hyviä, mutta omassa päässä välillä vaikeuksissa. Veikkaan, että Karlsson voittaa kun johtaa pistepörssiäkin.

Paras hyökkääjä
Tavares tai Hodgson, loppuottelu saattaa ratkaista tämän. Tavares varmaankin johtaa, joten veikataan häntä.

MVP
Jos valitaan vasta finaalin jälkeen, niin silloin riippuu varmaankin aika paljon siitä kumpi mestaruuden voittaa. Jos Ruotsi vie, niin tämäkin palkinto menee Markströmille. Jos Kanada voittaa, niin eiköhän Paras Hyökkääjä ota tämänkin pystin kotiinsa. Eli joko Markström, Tavares tai Hodgson.

 

[IceWalker]

En edelleenkään ymmärrä miten joku sai tuosta notkahduksen.

Suomen maalivahdilta edellytetään huippupeliä, jos menestystä haetaan. Samaa mieltä oli Rautakorpikin, mutta välttämättä tuota hyllytystä en silti oikein ymmärrä. Metsola oli joka tapauksessa Säteriä varmempi näissä kisoissa.

 

[Maple Leaf]

Kai tämä on vitsi? Tulee pahasti mieleen eräs kaljupäinen wannabe lätkävalmentaja. Yksilötaidosta tuo Suomen 7.sija johtuu, eikä mistään muusta. Pakisto ennenkaikkea taitaa olla siellä Saksan ja Latvian tasolla, valitettavasti.

Suomi ei pelannut hidasviive-, keskihidasviive-, viive-, hidaspuolinopea-, keskihidaspuolinopea- tai puolinopealähdöillä lyhyt- tai keskilyhytsyöttöpeliä sentterin ja/tai laiturin kautta (ja takaisin laiturille/sentterille) rintamahyökkäyksin kolmelta kaistalta kohti vastustajan maalia.

Tämä moderni kiekko (siis se, että puolustaja syöttää hyökkääjälle, joka syöttää toiselle hyökkääjälle, ja kiekko yritetään saada vastustajan maaliin) loisti Suomen pelikirjasta poissaolollaan.

Jos Nuori Suomi saa edelleen kieltää modernin kiekon, siis syöttöketjun puolustaja-sentteri/laituri-laituri/sentteri ja kolmen kaistan rintamahyökkäykset kenttätasapainolla (siis siten, etteivät hyökkääjät luistele peräkkäin jonossa, ja kenties vielä kohti vastustajan vaihtoaitiota eivätkä maalia, mikä ei ole modernia kiekkoa) on Nuoren Suomen syytä ainakin pyörtää sääntönsä siitä, ettei Etelä-Suomessa saa olla kunnon talvea ja näin junioreille mahdollisuutta (omatoimiseen) ulkojääharjoitteluun. Me voitamme tämän taistelun.

 

[eagle]

Suomen maalivahdilta edellytetään huippupeliä, jos menestystä haetaan. Samaa mieltä oli Rautakorpikin, mutta välttämättä tuota hyllytystä en silti oikein ymmärrä. Metsola oli joka tapauksessa Säteriä varmempi näissä kisoissa.

Niin ehkä en lähtisi vertailemaan kauheasti Säterin ja Metsolan suorituksia, kun vastustajat "hieman" eri tasoisia. Ja vaikka Säteri olisi ollut heikompi, niin edelleen ihmettelen missä se notkahdus oli. Noita maaleja voi rauhassa kelailla ja miettiä olisiko Metsola(tai moni muukaan maalivahti) ottanut noista kuin maksimissaan yhden.

Voisin lyödä melkeinpä vetoa, jos olisi mahdollista pelata uudestaan nämä viimeiset 3 peliä, ettei Säterille olisi mennyt yhtään sen enempää ainakaan maaleja. Slovakia ottelussa Metsola pelasi ihan hyvin, muttei torjunut juuri yhtään "huippuvaarallista" paikkaa, Saksa&Kazakstan ottelut sitten tapaukset sinänsä.

 

[Afinogenov]

Säterin peliä ei nyt voi notkahdukseksi sanoa mutta ei se nyt niin kovin hyvinkään mennyt. Minä olisin peluuttanut Metsolaa aivan samalla tavalla kuten Rautakorpikin teki. Säterin olisi kyllä voinut Saksa-peliin maalille laittaa, mutta mitä ottamaan turhia riskejä? Joka tapauksessa Metsola oli varmempi ja parempi Suomen maalivahdeista näissä kisoissa eikä noita menneitä pelejäkään enään uudestaan voi pelata....

 

[Kasakka]

Selailin äskettäin sm-liigan sivuilta pikkuleijonien peliaikoja liigassa, mikä ei ole mukavaa katseltavaa. Mielestäni kenttäpelaajan, oli sitten kyseessä pakki tai hyökkääjä, tulisi saada 15 min kieppeilla peliaikaa, jotta tämän panosta joukkueelle voisi pitää jokseenkin merkittävänä. Sm-liigan pitkien taukojen yms. johdosta, jos pelaaja saa vain noin 10 min tai alle peliaikaa, ei synny kunnon pelirytmiä ja menee "ukko" menee kaukaloon paikat hieman puuttuneena ja kylmä hiki niskassa, milloin täyden pelipanoksen antaminen on lähes kaikille (myös kokeneille) pelaajille todella vaikeaa, etenkin kiekollinen peli..

Pikkuleijonista ainoastaan Järvinen ja Sallinen ovat saaneet liigassa keskimäärin tuon 15 min peliaikaa ja esim. "hehkutettu" Härski Hartikainenkin on pelannut reilut 11 min per peli. Muiden liigassa peliaikaa saaneiden peliajat liikkuvat 5-8 min paikkeilla. Tarkistin vielä, että onko tuossa keskimääräisessä peliajassa monen kohdalla kyse siitä, että olisi istunut monta peliä penkin päässä ja sitten kentälle päästyään pelannut 10 min paikkeilla, mutta näin ei ollut. Esim. Suomessa suurlupaukseksi luokiteltava Toni Rajala on saaanut keskimäärin 8 min peliaikaa (Myös 8 peliä). Voiko tällaisilla peliajoilla kasvaa nuorten MM-kisojen ratkaisupelaajaksi..? Mitenhän olisi Rajalan kisat menneet, jos luottoa olisi annettu liigassa koko syksyn ajan tietyistä pelillisistä puutteista huolimatta (lisäksi pelit mestismaajoukkuessa)..? Pitääkö sm-liiga valmentajien oman perseen turvaamiseksi (virheet minimiin) peluuttaa liigajyriä ("alasia" ja "töykkälöitä"), jotka eivät enää kehity huippupelaajiksi vai voisiko nuorille Suomen maajoukkueen tulevaisuuden tekijöille antaa rohkeasti peliaikaa ja "luvan" tehdä virheitä..?! On totta, että kaikki 17-19 vuotiaat eivät ole valmiita liigapeleihin, mutta joukosta löytyy pelirohkeita tyyppejä, jotka valmentajan tuen myötä pystyvät nousemaan liigajoukkueen runkopelaajiksi nuorella iällä.

Suomen U20-maajoukkue pärjäisi mainiosti mm-kisoissa mikäli joukkue koostuisi vuodesta toiseen siten, että 3/4 osaa joukkueesta pelaisi kunnon rooleissa liigajoukkueissa. Sm-liiga on kuitenkin melko kovavauhtinen ja -tasoinen sarja, mikä pesee varmasti Kanadan kovasasoiset junioriliigat, ja valmistaa pelaajia niin henkisesti kuin pelillisesti nuorten kisojen kovavauhtisiin otteluihin. Ja tietty jääkiekkomaalivahtien "luvatulla maalla" tulee olla sm-liigassa ykkösvahtina pelaava kumiukko maalilla!

 

[kilonkingi]

Kisat ohi ja Kanadahan se mestaruuden jälleen nappasi. Ruotsi oli finaalissa jotenkin todella saamaton, todellinen halu ja tahto voittaa tuntui puuttuvan. Varsinkin maalinedustoilla Ruotsi jäi selvästi Kanadan jalkoihin, omassa päässä kanadalaiset pääsivät ajelemaan useamman kerran Markströmin, hyökkäyspäässä taas ruotsalaiset rynnineet samalla tavalla suoraviivaisesti.

Ruotsin pelaajavalintoja tuli tässä jo ennen kisoja ihmeteltyä, kun Anton Gustafsson ja Johan Motin jätettiin Ruotsin joukkueen ulkopuolelle. Gustafsson ja Motin olisivat kuitenkin tuonneet vahvoina pelaajina voimaa tuonne maalinedustoille, joten varsin erikoinen ratkaisu Ruotsin valmennukselta jättää nämä herrat valitsematta.

Joka tapauksessa oikeaan osoitteseen mestaruus jälleen meni, Kanada osoitti suuruutensa viimeistään välieräpelissä Venäjää vastaan ja oli sitten finaalissa täysin suvereeni. Vielä kun miettii kuinka paljon Kanada antaa joka vuosi tasoitusta joutuessaan jättämään NHL-tason pelaajat joukkueen ulkopuolelle, niin onhan tuo 5 mestaruuden putki täysin käsittämätön.

 

[Mack]

Ottaen huomioon lajin aseman Kanadassa ja maailmassa, niin ei se käsittämätöntä ole. Pikemminkin hyvä ja vakaa osoitus maan tasosta. Termiä käsittämätöntä voi käyttää ihan muissa lajeissa ja muista saavutuksista.


MACK

 

[FutureHockey]

Onnea Team Canada, onnea John, onnea Pat.. Te olitte suurimpia sankareita.

John Tavares olisi varmasti saanut MVP palkinnon vaikka olisi tehnyt 0+1 tehot. Olisihan se nyt ollut katastrofi, jos joku Cody sen ottaisi!

Ruotsi ansaitsi hopeansa ja Venakot ronssinsa.

 

[nuck]

John Tavares olisi varmasti saanut MVP palkinnon vaikka olisi tehnyt 0+1 tehot. Olisihan se nyt ollut katastrofi, jos joku Cody sen ottaisi!

Niin, mitä mahtoikaan tsn:n Bob McKenzie ajatella, kun valitsi Hodgsonin turnauksen MVP:ksi. Tavares teki kuitenkin enemmän maaleja!!

 

[FutureHockey]

Niin, mitä mahtoikaan tsn:n Bob McKenzie ajatella, kun valitsi Hodgsonin turnauksen MVP:ksi. Tavares teki kuitenkin enemmän maaleja!!

Niin siis tuon ei ollut tarkoitus olla mikään loukkaus vaan lähinnä heitto. Uusi tähti ja hälle on ns. "pakko" antaa tuo palkinto, että saadaan loistavimmat ennakkohypet käyntiin.

Itse olisin palkinnon antanut rehdisti Hodgsonille tai vaihtoehtoisesti P.K Subbanille.

Hodgson johdatti Kanadaa yhdessä Tavaresin kanssa tiukoilla hetkillä, mutta P.K hoiti lähes täydellisesti oman tonttinsa. Vaikea päätös olisi ollut.

Ps.

Vielä oma All-Star huvinvuoksi:

Tavares - Hodgson - Tatar
Subban - Karlsson
Markström

 

[nuck]

Niin siis tuon ei ollut tarkoitus olla mikään loukkaus vaan lähinnä heitto. Uusi tähti ja hälle on ns. "pakko" antaa tuo palkinto, että saadaan loistavimmat ennakkohypet käyntiin.

Ymmärsin tuon, ja olen täysin samaa mieltä tuosta. Oma viestini sisälsi ironiaa Tavares-hypeä kohtaan. Tavares oli hyvä ja maalintekijänä erinomainen, mutta Hodgson pelasi Kanadan ykkösalivoimassa, ykkösylivoimassa, voitti turnauksen pistepörssin, hänet otettiin usein tärkeisiin aloituksiin erikseen ja hän teki kaksi kertaa enemmän töitä kahteen suuntaan kuin JT.

Olen tosin ehkä väärä henkilö arvioimaan pelaajia, kun katson noita värillisten lasien läpi, mutta vaikka Hodgson ei olisi ollut Canucks-prospecti, niin olisin ollut samaa mieltä. Onneksi edes tsn:n McKenziella riittää jonkin verran taitoa ja kokemusta arvioida pelaajia kokonaisuuksina, joten en joudu olemaan mielipiteeni kanssa yksin.

 

[TKR-69]

Selailin äskettäin sm-liigan sivuilta pikkuleijonien peliaikoja liigassa, mikä ei ole mukavaa katseltavaa. Mielestäni kenttäpelaajan, oli sitten kyseessä pakki tai hyökkääjä, tulisi saada 15 min kieppeilla peliaikaa, jotta tämän panosta joukkueelle voisi pitää jokseenkin merkittävänä. Sm-liigan pitkien taukojen yms. johdosta, jos pelaaja saa vain noin 10 min tai alle peliaikaa, ei synny kunnon pelirytmiä ja menee "ukko" menee kaukaloon paikat hieman puuttuneena ja kylmä hiki niskassa, milloin täyden pelipanoksen antaminen on lähes kaikille (myös kokeneille) pelaajille todella vaikeaa, etenkin kiekollinen peli..

Pikkuleijonista ainoastaan Järvinen ja Sallinen ovat saaneet liigassa keskimäärin tuon 15 min peliaikaa ja esim. "hehkutettu" Härski Hartikainenkin on pelannut reilut 11 min per peli. Muiden liigassa peliaikaa saaneiden peliajat liikkuvat 5-8 min paikkeilla. Tarkistin vielä, että onko tuossa keskimääräisessä peliajassa monen kohdalla kyse siitä, että olisi istunut monta peliä penkin päässä ja sitten kentälle päästyään pelannut 10 min paikkeilla, mutta näin ei ollut. Esim. Suomessa suurlupaukseksi luokiteltava Toni Rajala on saaanut keskimäärin 8 min peliaikaa (Myös 8 peliä). Voiko tällaisilla peliajoilla kasvaa nuorten MM-kisojen ratkaisupelaajaksi..? Mitenhän olisi Rajalan kisat menneet, jos luottoa olisi annettu liigassa koko syksyn ajan tietyistä pelillisistä puutteista huolimatta (lisäksi pelit mestismaajoukkuessa)..? Pitääkö sm-liiga valmentajien oman perseen turvaamiseksi (virheet minimiin) peluuttaa liigajyriä ("alasia" ja "töykkälöitä"), jotka eivät enää kehity huippupelaajiksi vai voisiko nuorille Suomen maajoukkueen tulevaisuuden tekijöille antaa rohkeasti peliaikaa ja "luvan" tehdä virheitä..?! On totta, että kaikki 17-19 vuotiaat eivät ole valmiita liigapeleihin, mutta joukosta löytyy pelirohkeita tyyppejä, jotka valmentajan tuen myötä pystyvät nousemaan liigajoukkueen runkopelaajiksi nuorella iällä.

Suomen U20-maajoukkue pärjäisi mainiosti mm-kisoissa mikäli joukkue koostuisi vuodesta toiseen siten, että 3/4 osaa joukkueesta pelaisi kunnon rooleissa liigajoukkueissa. Sm-liiga on kuitenkin melko kovavauhtinen ja -tasoinen sarja, mikä pesee varmasti Kanadan kovasasoiset junioriliigat, ja valmistaa pelaajia niin henkisesti kuin pelillisesti nuorten kisojen kovavauhtisiin otteluihin. Ja tietty jääkiekkomaalivahtien "luvatulla maalla" tulee olla sm-liigassa ykkösvahtina pelaava kumiukko maalilla!

Ja ensi kaudella junnut saa liigassa vielä vähemmän peliaikaa, kun EU-pelaajia saa olla kuinka paljon tahansa. Toivottavasti liigapomot päästää näitä A-junnuikäisiä Mestikseen. Nämä samat pelaajat olivat pari vuotta sitten Tampere/Rauma U 18 MM-kisoissa runkona ja ei niissäkään kisoissa kovin häppöisesti mennyt, joten ei ole nämä Luceniukset ja kumppanit paljon kehittynyt.

 

[Fawkes]

Ymmärsin tuon, ja olen täysin samaa mieltä tuosta. Oma viestini sisälsi ironiaa Tavares-hypeä kohtaan. Tavares oli hyvä ja maalintekijänä erinomainen, mutta Hodgson pelasi Kanadan ykkösalivoimassa, ykkösylivoimassa, voitti turnauksen pistepörssin, hänet otettiin usein tärkeisiin aloituksiin erikseen ja hän teki kaksi kertaa enemmän töitä kahteen suuntaan kuin JT.

Olen tosin ehkä väärä henkilö arvioimaan pelaajia, kun katson noita värillisten lasien läpi, mutta vaikka Hodgson ei olisi ollut Canucks-prospecti, niin olisin ollut samaa mieltä. Onneksi edes tsn:n McKenziella riittää jonkin verran taitoa ja kokemusta arvioida pelaajia kokonaisuuksina, joten en joudu olemaan mielipiteeni kanssa yksin.

Mulla ei ole todellakaan Canucks-laseja silmillä, mutta silti olen ihan samaa mieltä. Tuolla otteluketjussa taisin kirjoittaakin, että nostaisin Hodgsonin näiden kisojen perusteella yhdeksi maailman parhaista nuorista pelaajista. Toki tuollainen vertailu riippuu siitä, että ketkä kaikki laskee nuoriksi pelaajiksi, mutta jos vaikka ottaa 1988 ja sitä myöhemmin syntyneet niin eipä paljon parempia hyökkääjiä ole olemassa kuin Hodgson. Hän oli yksinkertaisesti aivan helvetin hyvä näissä kisoissa. Teki kaikkea ja loisti kaikessa. Jos pitäisi valita Hodgsonin ja Tavaresin välillä, niin päätöksen tekoon menisi ehkä noin puoli sekuntia. Enkä todellakaan valitsisi Johnny-boyta.

 

[eagle]

Ottaen huomioon lajin aseman Kanadassa ja maailmassa, niin ei se käsittämätöntä ole. Pikemminkin hyvä ja vakaa osoitus maan tasosta. Termiä käsittämätöntä voi käyttää ihan muissa lajeissa ja muista saavutuksista.

Niin, on täysin luonnollista että maassa jossa on 5-6 kertaisesti junioreita muihin jääkiekkomaihin verrattuna tulee juuri juniorijoukkueissa laajalla rintamalla pelaajia esiin.

Aikuisten kisoissa tuo massa ei enää sitten riitäkkään pelkästään ja sen huomaa sitten siellä. Tosin huomasi sen jo, että taitavat yksittäiset pelaajatkin voivat riittää suhteellisen pitkälle, kun katseli Venäjä-Kanada ottelua.

Tavares oli kyllä aika pettymys ja vertailut Gretzkyyn ovat ihan sieltä jostain, vertailu edes Crosbyyn on tällä hetkellä kaukaista. Niin kaukana kokonaisvaltaisena pelaajana Tavares on Crosbystä(samoin Malkinista, jne.).

 

[SaucerPass]

Mulla ei ole todellakaan Canucks-laseja silmillä, mutta silti olen ihan samaa mieltä. Tuolla otteluketjussa taisin kirjoittaakin, että nostaisin Hodgsonin näiden kisojen perusteella yhdeksi maailman parhaista nuorista pelaajista. Toki tuollainen vertailu riippuu siitä, että ketkä kaikki laskee nuoriksi pelaajiksi, mutta jos vaikka ottaa 1988 ja sitä myöhemmin syntyneet niin eipä paljon parempia hyökkääjiä ole olemassa kuin Hodgson. Hän oli yksinkertaisesti aivan helvetin hyvä näissä kisoissa. Teki kaikkea ja loisti kaikessa. Jos pitäisi valita Hodgsonin ja Tavaresin välillä, niin päätöksen tekoon menisi ehkä noin puoli sekuntia. Enkä todellakaan valitsisi Johnny-boyta.

MVP kuuluisi myös omasta mielestäni Hodgsonille. Tavares takoi maaleja kovalla tahdilla alkulohkossa, ja hänen kisansa tavallaan huipentuivat tuohon USA-peliin, joka jää taatusti pysyvästi kanadalaiseen kiekkotarustoon. Sen jälkeen Tavares hiipui ja kaksikko Hodgson-Eberle astui esiin. Välierässä ja finaalissa Tavares jäi kokonaan ilman maaleja ja pistetilikin karttui vain parin kakkossyötön verran. Ei siinä mitään, jos Tavares olisi muuten dominoinut kentällä, mutta eipä hän juuri mitään uskomatonta esittänyt. Tavareksesta tulee varmaan aika paljon tekstiä myös allekirjoittaneen kynästä tuonne Draft-ketjun puolelle, joten jätetään hänen kisojensa tarkempi arviointi sinne.

 

[heikkik]

Mulla ei ole todellakaan Canucks-laseja silmillä, mutta silti olen ihan samaa mieltä. Tuolla otteluketjussa taisin kirjoittaakin, että nostaisin Hodgsonin näiden kisojen perusteella yhdeksi maailman parhaista nuorista pelaajista. Toki tuollainen vertailu riippuu siitä, että ketkä kaikki laskee nuoriksi pelaajiksi, mutta jos vaikka ottaa 1988 ja sitä myöhemmin syntyneet niin eipä paljon parempia hyökkääjiä ole olemassa kuin Hodgson. Hän oli yksinkertaisesti aivan helvetin hyvä näissä kisoissa. Teki kaikkea ja loisti kaikessa. Jos pitäisi valita Hodgsonin ja Tavaresin välillä, niin päätöksen tekoon menisi ehkä noin puoli sekuntia. Enkä todellakaan valitsisi Johnny-boyta.

Minusta Hodgsonin lisäksi Jordan Eberle pelasi ratkaisuotteluissa Tavaresia paremmin. Ymmärrän hyvin, että kanadalaiset toimittajat lietsovat Tavares-hypeä, mutta yllättävää oli, että direktoraattikin valitsi hänet turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi ja MVP:ksi. Ja vielä yllättävämpää on että Hodgson ei mahtunut Kanadan valmentajien nimeämään joukkueen kolmen parhaan pelaajan joukkoon (Subban, Tavares, Eberle).

Kanadalaisilla on ihmeellinen henkinen yliote muihin maihin. Tuntuu kuin muiden maiden pelaajien pitäisi mielestään ensiksi todistaa olevansa Kanadan kanssa fyysisesti ainakin yhtä kovia, ennen kuin he voivat keskittyä voittamaan kiekko-ottelua. Ruotsin Backlund otti tyhmän jäähyn tällaisesta tilanteesta ja samanlaisilla ylikierroksilla ruotsalaiset tuntuivat käyvän koko ottelun ajan. Maaliero ei vastaa kenttätapahtumia, mutta parempi voitti. Kanadalaiset pelasivat omalla tavallaan, mutta ruotsalaiset eivät pystyneet pelaamaan omaa kontrollikiekkoaan.

edit.

Jos Hedman jostain kumman syystä osallistuisi vielä seuraavaan turnaukseen (iän puolesta mahdollista), niin Ruotsilla olisi aika hemmetin kova pakkikolmikko, jonka varaan laskea menestys: Hedman, Karlsson, Rundblad ja neljäntenä vielä oppipoikana mukana ollut -91 Erixon (Jan Erixonin poika). Samoin maalivahti Markström on -90 syntynyt. Ja hyökkääjistä Tedenby, Johansson, Petersson ja ysiykköset Josefson ja Svensson-Pääjärvi.

Ensi vuonna Suomen kanssa samassa lohkossa Ruotsi, Venäjä, Tshekki, Itävalta. Tshekillä näyttää olleen mukana 10 ysikymppistä, joten niillä voi olla ensi vuonna samantasoinen joukkue kuin tänä vuonna. Tuskin Venäjäkään millään sukkajoukkueella ensi vuonna on mukana, joten pahalta näyttää Suomen kannalta.

 

[eagle]

Suomen joukkue kisoissa omasta näkökulmastani selvityi seuraavilla arvosanoilla:


Maalivahdit

Tämä osasto mielestäni täytti parhaiten paikkansa, vaikka venymisiä ei tullutkaan.

Juha Metsola, Hyvää peliä, muttei kuitenkaan venynyt aivan mahdottomiin torjuntoihin ratkaisevilla hetkillä(Slovakiaa vastaan siis), 8½

Harri Säteri, aloitti ykkösenä ja pelasi ihan hyvää peruspeliä, mutta pätee samat sanat kuin Metsolaan, ei älyttömiä venymisiä 8


Puolustajat

Surkein osasto ja kiekollinen peli varsinkin täysin kadoksissa.

Jyri Niemi, Suomen paras puolustaja, joka valitettavasti ei ole kauhean paljon. Ihan hyvää peruspelaamista, mutta ei väläyttänyt juurikaan esim. sitä kehuttua laukaustaan. Ainoa kuitenkin jolle antaisin täysin puhtaat paperit lukuunottamatta osittain huonoa tuuria Slovakiaa vastaan8-

Veli-Matti Viittasmäki, Ei kauheasti näkynyt kentällä, ei saanut kovasti vastuuta, mutta ei ihan kauheasti virheitäkään. Kiekon kanssa kyllä saanut ainakaan yhtään enempää aikaiseksi kuin muutkaan 6+

Joonas Järvinen, suunnilleen samat sanat kuin Viittasmäkeen, sillä erolla että enemmän vastuuta ja enemmän virheitä sekä odotin enemmän 6

Ilari Melart, iso on, mutta eipä sitten oikein muuta. Hidas, huonosti tuntui sujuvan kiekon kanssa pelaaminen, jne. 6-

Ari Gröndahl, Tosi iso on, mutta järkyttävän huono liike ja täysin vajavaiset kiekolliset taidot, ohi mentiin vasemallata ja oikealta 5½

Tommi Kivistö, Odotin paljon, mutta valitettavasti en mitään saanut oikeastaan. Kiekollisesti todella heikkoa peliä, yv:llä ei mitään järkeä ja omassa päässä kokoajan ongelmissa ja huonoja ratkaisuja. Todennäköisesti saisi paremman arvosanan, jos en ottaisi odotuksia huomioon 5+

Jesse Jyrkkiö, mitään mitä ei olisi kisojen aikana sanottu ei voine lisätä. Virheiden määrä aivan valtava ja vastapainoksi ei juurikaan mitään erityistä 4½


Hyökkääjät


Toni Rajala, omissa papereissani kisojen paras suomalainen hyökkääjä. Kaikissa muissa paitsi venäjä-pelissä Suomen parhaimmistoa ellei paras. Liike yhdistettynä hyviin käsiin ja vähintäänkin kohtalaiseen pelinäkemykseen on erinomainen yhdistelmä. Enemmän tehoja olisi voinut tulla, mutta osan voi laittaa sekä huonon tuurin että muiden epäonnistumisten piikkiin. Muodosti Nättisen ja Granlundin kanssa selvästi Suomen parhaan kentän 9+

Mikael Granlund, jos olisi pelannut Rajalan ja Nättisen kanssa jo aiemmin, niin voisi olla omissa papereissani Suomen paraskin. Kuitenkin kun muistaa iän, koon ja alun pienen roolin, niin hyppäys ylöspäin lopuissa otteluissa oli erinomainen. Osa kunniasta kuuluu toki hyville ketjukavereille, mutta samalla Granlund myös auttoi heidän peliään. Suurempia vastaan ei ehtinyt paljoa saada aikaan, mutta siihen syynä myös tuo vähäinen peliaika ja huonot ketjukaverit 9-

Joonas Nättinen, täydensi hyvin Suomen parhaan kolmikon toimintaa. Selvästi kuitenkin hyökkäyspäässä tämän kolmikon heikoin lenkki, vaikkei huono kuitenkaan. Pelasi älykästä, aikuismaista peliä ja hyvää kahdensuunnan peliä ottelusta toiseen. Hyökkäyspäässä jäin kaipaamaan jotain 8+

Teemu Hartikainen, raastoi, repi, raatoi, teki lopussa pisteitäkin, mutta vähän turhan myöhään. Paikkoja oli tehdä muitakin vastaan. Täytti kuitenkin tonttinsa ihan kelvollisesti. Odotukset vähän turhan suuret suhteessa kiekolliseen taitoon. 8-

Tomi Sallinen, samat sanat suunnilleen kuin Nättiseen, kuitenkin odotin vähän enemmän kiekollisesta pelistä kokemuksen myötä ja nousua suuria maita vastaan vähän enemmän esiin, samoin kuin Hartikaiselta. Selkeä joukkueen johtaja kuitenkin, lausunnoista(esim. Rautakorvelta tulleita viestejä myöden) 8-

Niclas Lucenius, suojaa hyvin kiekkoa, omaa taitoa, liike kohtuullinen, pelisilmäkin löytyy, mutta ei malta vain syöttää juuri ikinä. Jos malttaisi niin mitä voisikaan kaverista vielä tulla. Väläytteli muutamalla erinomaisella syötöllä, kun ne pari syöttöä pelissä sattui lähtemään 7½

Nestori Lähde, en odottanut yhtään mitään, mutta Nestorihan teki jopa muutaman maalin. Tämä sinällään erittäin hienoa että muilta ns. roolipelaajilta ei sitä esiinnousemista juurikaan tullut esiin. Odotuksiin nähden voisi antaa vaikka 10+, mutta ei kuitenkaan kokonaisuutena 7+

Antti Roppo, Roolipelaajia, hoiti tonttinsa ihan ok. Erityisiä ei odotettu ja erityisiä ei saatukkaan, väläytteli muutaman kerran että taitoakin vähän löytyisi 7

Jani Lajunen, hoiteli ihan ok roolinsa, mutta eipä juuri muuta. Ei nostanut kiekollista peliään kovinkaan korkealle. Kuitenkin omanpään hoitaminen kohtuullista ja ei valtavasti virheitäkään. 7

Eetu Pöysti, suunnilleen samat sanat kuin Hartikaisesta, sillä erolla että en odottanutkaan erityisesti mitään ja ei myöskään kiekollisena juurikaan tuonut mitään esiin 7-

Joonas Rask, väläytteli muutaman kerran ja ihan ok fyysistä peliä. Ei isoa roolia, muttei kyllä myöskään noussut roolistaan esille 7-

Sami Lähteenmäki, samat sanat kuin Raskilla ilman väläyttelyäkään. Toisaalta ei ehkä potentiaaliakaan siinä missä Raskilla voisi olla 6½

Jani Helenius, samat sanat kuin Lähteenmäellä 6½

Todettakoon että nämä arvosanat painottuvat alkusarjan otteluihin, koska putoamissarjasta ei kauheasti katsottavaa ollut. Toisaalta ei myöskään sille kauheasti arvosanoja tarvitse kohottavasti antaa, koska vastustajat olivat sitä tasoa, mitä olivat. Jossain painotettu ehkä vähän liikaakin ennakko-odotuksia, mutta näillä nyt mentiin täysin omien lasien läpi nähtynä.

 

[Fawkes]

Kanadalaisilla on ihmeellinen henkinen yliote muihin maihin. Tuntuu kuin muiden maiden pelaajien pitäisi mielestään ensiksi todistaa olevansa Kanadan kanssa fyysisesti ainakin yhtä kovia, ennen kuin he voivat keskittyä voittamaan kiekko-ottelua. Ruotsin Backlund otti tyhmän jäähyn tällaisesta tilanteesta ja samanlaisilla ylikierroksilla ruotsalaiset tuntuivat käyvän koko ottelun ajan. Maaliero ei vastaa kenttätapahtumia, mutta parempi voitti. Kanadalaiset pelasivat omalla tavallaan, mutta ruotsalaiset eivät pystyneet pelaamaan omaa kontrollikiekkoaan.

Näin se menee. Yleensä Ruotsi on vahvoilla nimenomaan henkisesti, eivät hätäänny tiukoissa paikoissa vaan pelaavat vapautuneesti omaa peliään. Eilen ei näin tapahtunut ja siihen ottelu ainakin jossain määrin ratkesi. Niin paljon paikkoja Ruotsilla oli, että ihan peiliin voivat katsoa kun syytä tappiolla hakevat. Parhaana päivänään Kanada on voittamaton, mutta eilen Kanada ei ollut lähelläkään parastaan ja Ruotsilla olisi ollut täydet mahdollisuudet mestaruuteen jos olisivat pelanneet vaan itse paremmin.

Ensi vuonna Suomen kanssa samassa lohkossa Ruotsi, Venäjä, Tshekki, Itävalta. Tshekillä näyttää olleen mukana 10 ysikymppistä, joten niillä voi olla ensi vuonna samantasoinen joukkue kuin tänä vuonna. Tuskin Venäjäkään millään sukkajoukkueella ensi vuonna on mukana, joten pahalta näyttää Suomen kannalta.

Jep, kuoleman lohkoon jouduttiin. Valitettavasti aika monella muullakin maalla vaikuttaa olevan kova 91-ikäluokka. Ainakin Ruotsilla se on vielä Suomeakin kovempi.

Tavareksesta tulee varmaan aika paljon tekstiä myös allekirjoittaneen kynästä tuonne Draft-ketjun puolelle, joten jätetään hänen kisojensa tarkempi arviointi sinne.

Sama juttu, kunhan tässä ehtii niin pitää sinne runoilla mietteitä näistä kisoista. Tavares on mua kiinnostanut pelaajana ja tyyppinä ehkä normaaliakin enemmän, olen hänestä lukenut juttuja jo 15-vuotiaasta asti ja seurannut hfboardsin keskusteluita hänestä. Vasta nyt kuitenkin näin hänen itse omin silmin pelaavan useamman ottelun peräkkäin ja pystyn vasta nyt muodostamaan kunnolla oman mielipiteen hänestä. Alkulohkopeleissä hän vakuutti, koska näytti silti että hän oli niin dominoiva hyökkäyspäässä, että pystyi sillä paikkaamaan muut puutteensa. Mutta ratkaisupeleissä maaleja ei enää tullutkaan, ja kun näin käy, ei Tavares olekaan enää mikään erityistapaus. Joten kaiken kaikkiaan hän oli ehkä pieni pettymys. Ainakin tällä hetkellä hän on aivan täysin pelkkä maalintekijä. Hyvin poikkeuksellinen sellainen, jos pää kestää ja liike ei muodostu ongelmaksi, tulee hän paukuttamaan NHL:ssä 50 maalia kaudesta toiseen. Mutta kokonaisuutena ei häntä voi edes verrata Crosbyyn tai vastaaviin. Tavares taitaa olla sellainen pelaaja, joka kyllä tekee pisteitä pelasi hän missä sarjassa ja millä tasolla tahansa, muttei omalla panoksellaan kuitenkaan saa joukkuetta voittamaan. Eli ura NY Islandersin yksinäisenä "Ilja Kovaltshukina" tai "Rick Nashina" häämöttää. Toki tuollainenkin tulevaisuus on "ihan hyvä", ei siinä mitään. Mutta mitään poikkeuksellista suurpelaajaa en kyllä näe hänestä tulevan.

 

[nuck]

Minusta Hodgsonin lisäksi Jordan Eberle pelasi ratkaisuotteluissa Tavaresia paremmin. Ymmärrän hyvin, että kanadalaiset toimittajat lietsovat Tavares-hypeä, mutta yllättävää oli, että direktoraattikin valitsi hänet turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi ja MVP:ksi. Ja vielä yllättävämpää on että Hodgson ei mahtunut Kanadan valmentajien nimeämään joukkueen kolmen parhaan pelaajan joukkoon (Subban, Tavares, Eberle).

Totta, Eberlekin oli ratkaisupeleissä Tavares'ta parempi.

Ja nuo olivat kyllä minunkin mielestä yllättäviä valintoja. Tai tavallaan kaikki nuo ansaitsivat kyllä maininnan erinomaisista turnauksista, mutta olin kyllä hyvin yllättynyt, kun Hodgsonia ei valittu kolmen parhaan joukkoon.

Painoikohan tuossa tuo Venäjä-pelin loppu niin paljon (Eberle teki sen tasoitusmaalin Tavaresin maalille heitetystä kiekosta - Tavares ei olisi kuitenkaan saanut edes mahdollisuutta tuohon kiekkoon ilman Hodgsonin venäläispelaajan mailan nostoa - ja he pelastivat Kanadan kisat monien mielestä), että valmentajat ja direktoraatti halusivat antaa kiitoksen heille, ja poimia parhaan puolustajan heidän lisäksi mukaan? Ja tehtiinköhän nuo valinnat tuon Venäjä-pelin jälkeen, kun tuo tilanne oli tuoreessa muistissa? Vaikea sanoa.

Jos joku sattui katsomaan peliä Ruotsissa, niin siellä paikalliset tv-asiantuntijat nostivat kuuleman mukaan myös Hodgsonin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Mukava myös huomata, että täälläkin CoHo:n kisoille annetaan hyvin arvostusta. Noiden mielipiteiden kanssa samanlaisia on tullut jo hyvin muitakin:

TSN:n Bob McKenzien juttu Hodgson was the difference maker for Canada.

The Globe and Mailin juttu Hodgson's star on the rise+kommentit.

Yahoo Sportsin Puck Daddyn juttu, jossa Hodgson nostetaan maanantain ykköstähdeksi.

MVP kuuluisi myös omasta mielestäni Hodgsonille. Tavares takoi maaleja kovalla tahdilla alkulohkossa, ja hänen kisansa tavallaan huipentuivat tuohon USA-peliin, joka jää taatusti pysyvästi kanadalaiseen kiekkotarustoon. Sen jälkeen Tavares hiipui ja kaksikko Hodgson-Eberle astui esiin.

Tuo on totta Tavaresin osalta. Lisäksi pitää muistaa, että tuossa USA-pelissä myös Hodgsonilla oli aika iso merkitys. Ensin ykkössyöttö ylivoimalla Tavaresin 1-3 maaliin, sitten ykkössyöttö ylivoimalla Eberlen 3-3 tasoitukseen ja lopuksi 5-4 voittomaali. Noiden lisäksi Hodgson ampui pelissä kaksi tolppaa (ja noitahan ei tunnetusti lasketa, mutta kunhan mainitsen, että tilastot olivat aika lähellä olla vielä kovemmat). Hodgsonin tehot tuossa pelissä olivat siis 1+2, mutta hänelle tuli voittomaali. Tavares iski puolestaan kolme maalia, joista ensimmäiseen Hodgson antoi syötön ja viimeisen hän teki tyhjiin. Tavares oli tietenkin tuon pelin ykköstähti Kanadalta...

Tuolla otteluketjussa taisin kirjoittaakin, että nostaisin Hodgsonin näiden kisojen perusteella yhdeksi maailman parhaista nuorista pelaajista. Toki tuollainen vertailu riippuu siitä, että ketkä kaikki laskee nuoriksi pelaajiksi, mutta jos vaikka ottaa 1988 ja sitä myöhemmin syntyneet niin eipä paljon parempia hyökkääjiä ole olemassa kuin Hodgson. Hän oli yksinkertaisesti aivan helvetin hyvä näissä kisoissa. Teki kaikkea ja loisti kaikessa. Jos pitäisi valita Hodgsonin ja Tavaresin välillä, niin päätöksen tekoon menisi ehkä noin puoli sekuntia. Enkä todellakaan valitsisi Johnny-boyta.

Näiden kisojen jälkeen varmaan aika moni muukin on samaa mieltä kanssasi (Hodgsonin ja Tavaresin väliltä). Minäkin olen. Kuten olen aikaisemmin tänne kirjoittanut, vaikka JT on erinomainen maalintekijä, minun makuuni hän on vähän liian yksipuolinen pelaaja saadakseen minulta sen suurimman arvostuksen. Hodgson on pelaajana paljon monipuolisempi, ja minä arvostan tuota paljon. Toki Tavares on "peräti" seitsemän kuukautta nuorempi kuin Hodgson, ja hänestä tullee ensi kesän ykkösvaraus, joten voihan häntä pitää lahjakkaampana.

Hodgson on joka tapauksessa tehnyt OHL:ssä kaikkein kovimmalla piste/ottelu tahdilla tällä kaudella pisteitä, hän oli monien mielestä Kanadan MVP, häntä pidetään johtajana ihan erilaisena tapauksena kuin JT:ta, hän pelaa kumpaakin päähän ja hän on mennyt pisteellisestikin hurjasti eteenpäin - Tavares ei ole juurikaan enää kehittynyt (voisi jopa sanoa hänen menneen vähän taaksepäin OHL:ssä - tosin tuohon vaikuttaa myös heikentynyt joukkue, Kanadan maajoukkuetehoissa JT oli mennyt eteenpäin viime vuodesta).

Ja mitä tulee noihin prospectien vertaamiseen muuten, niin Hockey's Futuressa Hodgson valittiin joulukuun alussa HF:n toimittajien toimesta marraskuun parhaaksi prospectiksi. Saa nähdä, kenet he poimivat nyt, kun nuorten kisat on käyty.

Mutta se Hodgsonin hypetyksestä. Meni tämä vuodatus varmaan jo vähän yli. Eiväthän Hodgson ja Tavares kisaa keskenään käy, mutta olen vain niin innoissani siitä, että pitkästä aikaa Canucks näyttää osuneen draftissa todelliseen helmeen ja samalla olen pettynyt siitä, kun hän ei saanut mielestäni ansaitsemaansa arvostusta kisojen direktoraadilta.

Toivottavasti vain tuo hänen varausnumeronsa ei tuottaisi pahaa onnea...

 

[Mängimies]

Kuten tuonne otteluseurantaan kirjoitin, niin minä(kin) olisin antanut turnauksen MVP:n palkinnon Hodgsonille. Kukaan ei päässyt lähellekään Codyn panosta läpi turnauksen. Nuck tuossa ylempänä onkin jo kertonut kaiken oleellisen, joten en jaksa samoja asioita toistella. Canucks saa tästä pojasta vielä hienon palasen joukkueelleen ja Keslerin lisäksi toisen todellisen johtajan riveihinsä.

Hockey's Future muuten rankkasi Hodgsonin vasta sijalle 49. Top 50 prospects -listalla. Lista tosin on julkaistu lokakuun alussa, joten seuraavalla listalla Cody varmaan on jo taitojensa edellyttämällä sijalla. Hauska sinänsä selata tällaisia listoja. Todellisuudessa pelkästään näiden junnukisojen perusteella maailmasta ei montaa ainakaan Hodgsonia parempaa prospectia löydy, eikä ainakaan NHL:n ulkopuolelta.

 

[nuck]

Hockey's Future muuten rankkasi Hodgsonin vasta sijalle 49. Top 50 prospects -listalla. Lista tosin on julkaistu lokakuun alussa, joten seuraavalla listalla Cody varmaan on jo taitojensa edellyttämällä sijalla. Hauska sinänsä selata tällaisia listoja. Todellisuudessa pelkästään näiden junnukisojen perusteella maailmasta ei montaa ainakaan Hodgsonia parempaa prospectia löydy, eikä ainakaan NHL:n ulkopuolelta.

Tuo on muuten mielenkiintoinen lista: Alex Pietrangelo löytyy sijalta 8... Thomas Hickey on 20... Colin Wilson on 21...Kanadan maajoukkueryhmän ulkopuolelle (ei saanut muistaakseni edes kutsua leirille) jäänyt Kyle Beach on listalla 29... Hodgsonin takana varattu Joe Colborne on 44... Kanadan nuorten kakkosvahti Chet Pickard on 48... Ja Hodgson sitten sijalla 49.

Ymmärrän tuon Hodgsonin sijoituksen listalla siinä mielessä, että se on tehty ennen kauden alkua, ja noita viime kesänä varattuja pelaajia oli varmasti aika vaikea laittaa järjestykseen. Mutta sinne noita juuri varattuja pelaajia on kuitenkin listailtu, ja vielä siinä mielessä mielenkiintoiseen järjestykseen, että Hodgsonin takana varattuja pelaajia kuten Pickard, Colborne ja Beach on laitettu Codya ennen.

Varaustilaisuuden aikana ei ollut kuitenkaan mitään mahdollisuutta, että Hodgson olisi jäänyt noiden pelaajien taakse. Ellei sitten Mike Gillis olisi vetänyt jokerikorttina Beachia tai Colbornea, joilla saattoi olla joidenkin mielestä parempi upside kuin Hodgsonilla - Beachissa joku saattoi nähdä tulevan Bertuzzin ja Colbornessa Thorntonin. Hodgsonissa joku saattoi nähdä vain jonkun "tylsän" Francisin.

Lista on mielenkiintoinen, mutta ei kuitenkaan yllättävä. Käsittääkseni jokaisella joukkueella on HF:lla oma toimittajansa (ainakin monilla) ja näiden mielipiteiden mukaan tehdään tuo lista (mahdollisesti äänestämällä). Näin ollen kyse on aika pitkälle siitä, millainen toimittaja sattuu olemaan milläkin joukkueella.

Kun noita listoja on seurannut jo pitkään, niin selvästi sieltä huomaa toimittajien erilaisen suhtautumisen pelaajiin. Jotkut toimittajat ovat antaneet vuosien aikana "omille" prospecteilleen korkeita arvosanoja ilman mitään mainittavia tekoja. Vancouverin toimittaja Matt MacInnis tunnetaan puolestaan toimittajana, jolta ei voi sanoa ainakaan liikaa arvostusta heruvan.

Sedinin kaksosten varauksen jälkeen ainoastaan kuollut puolustaja Luc Bourdon sai sen sijoituksen listalla, mikä hänelle kuului, ja hänkin tasan kerran - loukkaantuminen pudotti sitten Bourdonin arvosanaa aika kovalla kädellä seuraavaan listaan. Kevin Bieksan (vaikka pelasi erinomaisen tulokaskauden AHL:ssa), Alex Edlerin, Mason Raymondin, Jannik Hansenin, Ryan Keslerin ja kumppaneiden sijoitukset ja arvosanat olivat vedetty pahasti alakanttiin koko heidän junioriuriensa ajan, ja nyt kaikki pelaavat NHL:ssä. Yksi ikimuistoisimpia HF-rankkauksia oli se, kun Kesler rankattiin huonommaksi prospectiksi kuin Jesse Niinimäki.

Myöskään maalivahti Cory Schneideria ei listoilla näkynyt ennen viime kautta, vaikka hän teki erinomaista jälkeä Boston Collegessa (mm. vuonna 2006 NCAA East First All-American Team). Nyt sentään näkyy, kun viime kauden jälkimmäinen puolikas oli loistava. Mutta ei sentään kovinkaan ylhäällä. Siellä takajoukoissa ja sijalla 41, vaikka hän oli viime kaudella monen mielestä parempi kuin listalle sijalle 18 rankattu toinen lahjakas AHL-maalivahti Ondei Pavelec. Saa nyt sitten nähdä, miten hänen sijoituksensa tulee muuttumaan, kun hän oli tällä kaudella AHL:n alkukauden paras maalivahti (ehkä MacInnis sanoo, että hän hävisi NHL:ssä liikaa, eikä häntä voi ottaa listalle).

Mutta ei se mitään. Noihin pitää vain suhtautua varauksella, ja kun tietää esimerkiksi MacInnisin tyylin arvostella pelaajia, niin sieltä voi odottaa ihan mitä vain. Yläkanttiin en ole vielä nähnyt hänen laittavan ketään Canucks-prospectia, joten siinä mielessä tuota on hyvin helppo lukea. Ei pelaajasta nimittäin ainakaan enää huonompaa ole odotettavissa, mitä MacInnis arvioi.