En tullut laskeneeksi, mutta melkeinpä voisin veikata että kymmenkunta avausta Suomen pakit antoivat omalla alueella keskelle siniviivaa ja niistä Ruotsi sai kiekon.
Omassa päässä tuli tosiaan aivan järkyttävä määrä harhasyöttöjä, kymmenen ei välttämättä edes riittänyt. Jo pelkästään Jyrkkiö antoi varovaisen arvion mukaan 5 hasardisyöttöä ja valitettavasti noita nähtiin lähes kaikilta pakeilta.
Tuollaisella virhemäärällä ei yksinkertaisesti voiteta Ruotsia ja jopa hiukan ihmeellistä, että Ruotsi rankaisi näistä virheistä ainoastaan kahdesti. Oikeastaan Ruotsi oli aika vaisu omassa hyökkäyspelissään, ruotsalaiset eivät pystyneet itse rakentamaan montakaan maalipaikkaa. Vielä eilen ei tarvinnutkaan, kun suomalaispakit tarjoilivat suroaan lapaan, mutta jatkossa Ruotsin on parannettava huikeasti omaa peliä, mikäli mielivät mestariksi.
Onneksi Rautakorpikin peluutti nyt hyökkäävässä kentässä ja jatkossakin jatkaisin Hartikainen-Nättinen-Rajala kentällä, joka oli todella hyvä. Rajala voisi ajaa rohkeammin maalille, mutta toisaalta ampuu todella fiksusti kiekkoja maalia kohden pienestä kulmasta.
Tuo ketju oli ehdottomasti Suomen paras ja varsinkin Rajala oli eilen loistava. Nyt Rajala sai pitkään peräänkuulutetulla ja toivotulla tavalla kiekkoa vauhtiin, eikä häntä enää sen jälkeen kiinni saa. Se luistelu on vaivattoman näköistä, mutta vie silti todella tehokkasti eteenpäin.
Rajala voisi tosiaan pelata vielä hiukan röyhkeammin ja käyttää puolustuksen pieniä aukkoja hyväkseen. Esimerkiksi NHL:n puolella samalla tavalla pienikokoiset laiturit Kane, Kariya ja St. Louis livahtavat rohkeasti luistelullaan ja vikkelyydellään isokokoisten pakkien ohi. Rajalalla on siis mahdollisuudet käyttää luisteluaan vieläkin tehokaammin hyväksi, mutta se vaati hiukan lisää röyhkeyttä. Ehkä Rajalan tapauksessa näkyy vielä se, että hän on kasvannut isossa kaukalossa, jossa tilaa on huomattavasti enemmän.
Toisaalta tuollainen aavistuksen maltillinen pelityyli johtaa siihen, että Rajala lukee hyvin peliä ja sijoittuu jatkuvasti kentällä oikein. Hiukan peliä suoraviivaisemmaksi, mutta ei myöskään liikaa, sillä Suomesta löytyy ihan liikaa laput silmillä tuhatta ja sataa painavia laitureita.
Granlund oli pettymys, mutta olisi voinut käyttää yv:llä ja ehkä jatkossa löytyy tilaa vaikkapa siihen "ykköseen"/"kakkoseen" Pöystin/Luceniuksen tilalle? Lucenius oli toisaalta taas ihan hyvä kulmissa, mutta rakastaa liikaa kiekkoa. Pöysti oli tuossa kentässä selvästi heikoin lenkki ja kiekon kanssa aika turisti tuntui olevan.
Granlund oli pimennossa, mutta eipä kyllä saannut pahemmin peliaikaakan ja edelleenkään laiturin paikka ei mielestäni sovi Granlundille.
Pöysti on kiekkollisena juuri tällainen laput silmillä tuhatta ja sataa painava laituri, mutta Pöysti oli samalla myös koko Suomen joukkueen kovin taklaaja eilen ja siitä ansaitsee ehdottomasti kehut. Ylipäätään Suomi taklasi eilen aivan liian vähän, toivottavasti Venäjää vastaan nähdään huomattavasti enemmän taklauksia ja sitä kautta horjutettua venäläisiä.
Joka tapauksessa Granlundin laittaisin "kolmosen" keskelle, jolloin Lajunen siirtyisi laitaan, johon hän sopii iskokoisena röyhijänä huomattavasti paremmin ja on tällä kaudella laidassa pelannutkin. Toiselta laidalta löytyisi Roppo ja Lähde saisi siis siirtyä neloseen/ylimääräiseksi hyökkääjäksi.
Hartikainen-Nättinen-Rajala
Lucenius-Sallinen-Pöysti
Lajunen-Granlund-Roppo
Rask-Helenius-Lähde/Lähteenmäki
Ylivoima oli varsin luokatonta eilen ja lähtisin tekemään toiseen ylivoimaan pieniä muutoksia. Ykkösylivoimassa Hartikainen-Nättinen-Rajala-Niemi-Jyrkkiö on periaatteessa palikat kohdallaan, mutta kuvioita on syytä vielä vähän hioa.
Kakkosylivoimasta raivaisin ehdottomasti tilaa Granlundille, eihän tuossa nyt ollut oikeastaan ketään, joka rakentaisi sitä peliä. Sallinen sopii kuitenkin paremmin maalinedustalle kuin peliä rakentamaan ja Luceniukselta löytyy taitoa, mutta syöttöjä ei koskaan kuulu. Pöystin energiasta ei ole pahemmin ylivoimalla apua, joten Pöysti pois ja Granlund tilalle rakentamaan peliä.
Viivalla Gröndahl alkaa olla aikalailla nähty tapaus, ikävällä tavalla tulee mieleen Mikko Luoma. Kankea ja kädetön, eikä laukauskaan ole kummoinen. Oikeastaan rightin kätisyys on ainoa asia, joka selittää Gröndahlin aseman ylivoiman viivamiehenä. Suomen toinen rightin pakki on muuten eilen "kunnostautunut" Jyrkkiö, mutta hänellä on sentään edellytyksiä ylivoiman viivamiehenä.
Sami Vatanen olisi sopinnut viivamieheksi aivan loistavasti, mutta loukkaantuminen taisi harmittavasti estää näyttöpaikan. Vataselta löytyy loistava rightin laukaus ja kiekkolliset taidot sekä luistelu ovat erinomaisella tasolla. Kyseessä on siis hyvin harvinainen suomalainen pelaaja, sillä nimenomaan kiekkolliset rightin pakit puuttuvat lähes kokoonaan tästä maasta. Reijo Ruotsalainen, Teppo Numminen ja Sami Salo, siinä taitavat olla aikojen saatossa suomalaiset huippuluokan rightin pakit.
Taas eksyttiin aika kauas itse aiheesta, mutta tosiaan kun niitä rightin pakkeja ei kerran löydy, niin sitten sinne viivalle on otettava joko toinen leftin pakki tai sitten rightin hyökkääjä. Kun Näkyvä lähetettiin viimeisenä kotiin, niin eipä tuolta oikein löydy Niemen, Jyrkkiön ja Kivistön lisäksi pakkia, jolta löytyisi tällä tasolla tarpeeksi kiekkollista osaamista ylivoimalle.
Eli rightin hyökkääjä sinne viivalla olisi parasta laittaa, varsinkin kun silloin saataisiin kätisyydetkin kuntoon. Roppo sopisi tuonne viivalle parhaiten, koska häneltä tuntuu löytyvän ihan painava laukaus, eivätkä kädetkään ole ihan puuta. Kakkosylivoima olisi siis kokonaisuudessan muodossa Sallinen-Granlund-Lucenius-Roppo-Kivistö, tuon parempaa ei oikein tästä ryhmästä pysty rakentamaan.