Mainos

Nuori Suomi ry

  • 999 644
  • 5 368

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Omat kokemukseni osoittavat "hyvien vanhempien" olevan selvästi enemmistössä. Kenties totuus on siellä jossain välimaastossa.

Jos joukkue on jaettu tasoryhmiin, niin kokemukseni mukaan aktiivisimmat löytyvät siitä ylemmän tason pelaajien vanhemmista.

Ruotsissahan muuten lätkäjunnut pärjäävät nuo kriittisimmät ikävuodet ilman sarjataulukkoja ja pelailemalla vihellysvaihdoilla (tutbyte på svenska) poikkikentin eli ylläpitävät johtavaksi itseään kutsuvan määritelmän mukaan mätää systeemiä. Jostain syystä Ruotsin mätä systeemi kuitenkin tuottaa täällä kovasti laskettuja NHL-varauksia ja jokusen mitalin enemmän lienevät arvokisoissakin voittaneet kuin samanlaista mätää systeemiä pyörittävä Suomi?
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Ruotsissahan muuten lätkäjunnut pärjäävät nuo kriittisimmät ikävuodet ilman sarjataulukkoja ja pelailemalla vihellysvaihdoilla (tutbyte på svenska) poikkikentin eli ylläpitävät johtavaksi itseään kutsuvan määritelmän mukaan mätää systeemiä. Jostain syystä Ruotsin mätä systeemi kuitenkin tuottaa täällä kovasti laskettuja NHL-varauksia ja jokusen mitalin enemmän lienevät arvokisoissakin voittaneet kuin samanlaista mätää systeemiä pyörittävä Suomi?

Tästä olisikin mielenkiintoista lukea.

Onko tämä tutbyte yhä edelleen voimassa naapurissa?
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
En viitsi olla siffa ja lainata tähän yhä uudelleen omaa viestiäni, mutta tästä pääsee alkuun:

Kiitos tuosta mutta (huonolla ilmaisullani) tarkoitin sitä, että olisi mielenkiintoista lukea Sihvosen analyysiä siitä, miten Ruotsin pelaajatuotanto on/on ollut noin hyvä (verrattuna Suomeen) vaikka molemmissa toteutettiin samaa "mätää" systeemiä (joka on vissiin edelleen voimassa Ruotsissa).

Aika hankala tuota on laittaa Nuoren Suomen viaksi, varsinkin kun NS:llä ei ollut edes tavoitteena olla mukana "huippu-urheilun tuottamisessa".
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Minä taasen edelleen haluaisin kuulla mikä tai kuka ajoi JKL:n (tai muut liitot) näihin erikoisiin tulkintoihin, jos Nuori Suomi ei aikoinaan sitä vaatinut? Miksi näin tapahtui? Päättikö esim. Kalervo Kummola yhtenä päivänä, että aletaas vetämään näillä säännöillä.

Ei, on PAKKO olla ollut jokin paimenkirje liitoille, että se on nyt tämä Nuori Suomi ja Kaikki pelaa tai muuten...

TAI, sitten on rahanahneus on sokaissut kaikki. Eli kun on huomattu, että tällä saadaan massoja (lue rahaa) sisään, niin onkin sitten keksitty muokata kaikki toimintaperiaatteet sen mukaan, jotta rahaa tulee lisää ja sitä saadaan "sitoutettua".

Ja vielä hullummaksi tekee, jos osa seuroista oli näitä sinettiseuroja ja osa ei. Eikös tuonkin jo pitäisi kertoa jostain (muustakin kuin siitä, ettei ollut pakko olla sinettiseura, ts. osa näki ettei se hyödytä mitään). Eli, vaikka liitto olisikin tehnyt virhepäätelmiä niin onko se nyt kuitenkin niin, että yksittäinen seura saa kuitenkin tehdä mitä lystää? Vai pitikö sääntöjä kiertää? ("mahtava" järjestelmä, jos se toimii vain kun sitä ei käytä).

Toisekseen odotan edelleen niitä julkisia esiintuloja niiltä urheilun ammattilaisilta, jotka olivat jo väitetyn tuhokauden aikana tämän Kaikki pelaa-käytännön puolella, ja uskoivat, että Nuori Suomi on hyödyksi urheilulle suurempien massojen vuoksi. Minä arvostan esim. Henrik Dettmannin lausuntoa (vuodelta 2006) ja uskon kun hän puhuu nimenomaan Nuori Suomesta. Ehkä hänkään ei ymmärtänyt sitten mitään mistään.

Niihin peruskysymyksiin kun saisi vastaukset, niin tämän keskustelun voisi lopettaa.

Mutta samalla lailla olisi mukava kuulla miksi karkkia syövät jätte kiva-ruotsalaiset ovat Suomea valtavan paljon kovempi urheilumaa (ja -kansa).
 

pertteli

Jäsen
Olisikohan nämä NS-sinettiseurat saaneet mahdollisesti jääkiekkoliitolta paremmat tuet esim. valmennuspäällikköjen, junioripäällikköjen jne.palkkaamiseen? Ja olihan se helkutin hienoa, kun jäähallin seinällä oli taulu, missä mainittiin, että sinettiseura nro xx.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
TAI, sitten on rahanahneus on sokaissut kaikki. Eli kun on huomattu, että tällä saadaan massoja (lue rahaa) sisään, niin onkin sitten keksitty muokata kaikki toimintaperiaatteet sen mukaan, jotta rahaa tulee lisää ja sitä saadaan "sitoutettua".

Mää taas kutsuisin sitä ihan muuksi kuin rahanahneudeksi. Siis sitä että seurayhteisö on muutakin kuin terävimmän huipun kehittämistä mahdollisimman korkealle tasolle. Seurassa joskus pelanneet ovat juuri niitä myöhempiä katsojia tai jopa seuratoimijoita, vaikka heistä ei huippuja tulisikaan. Toisaalta lähes jokaisen suomalaisen urheiluseuran toiminta ja arvot lähtevät paljon syvemmistä juurista kuin Sihvoset ja muut suostuvat tajuamaan.

Jääkiekon massasuosio nyt johtuu esimerkiksi vuoden 1995 jälkeisestä nosteesta ja siitä että lapset ovat yksinkertaisesti siitä sen seurauksena innostuneet. Ihan luonnollista että seurat ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuden kaikille - eivätkä fasistisesti (tai neuvostotyyliin) ohjanneet lajeihin, joissa olisi suurin luontainen lahjakkuus (kai tällaistakin UL:n roskajournalismin taholta on esitetty?).

Ruotsi on mukava esimerkki kumottavaksi, ei taida onnistua. Vouhotus 6-11 -vuotiaiden kilpailun tukahduttamisesta on jotenkin huvittavaa myös, huomaa ettei ole oikein syvempää kasvatuksellista näkemystä tällaisen heiton esittäjällä.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Olisikohan nämä NS-sinettiseurat saaneet mahdollisesti jääkiekkoliitolta paremmat tuet esim. valmennuspäällikköjen, junioripäällikköjen jne.palkkaamiseen? Ja olihan se helkutin hienoa, kun jäähallin seinällä oli taulu, missä mainittiin, että sinettiseura nro xx.

Näin täällä on viitattu mutta samaan syssyyn on väitetty ettei sinettiseura-status sinällään pakottanut mihinkään. Eli olisi tullut vastikkeetonta rahaa pelkästään sillä, että laittaa taulun seinälle. Vaikea uskoa mutta miksei...

Eli meillä olisi paperilla tilanne jossa on (valtiojohtoinen?) Nuori Suomi ry ja sen toimintaperiaatteet ja urheilun pelisäännöt. Nämä esitellään liitoille ja liitot kouluttavat eteenpäin jäsenseurojaan ja mahdollisesti kertovat tällaisesta sinettiseura-järjestelystä.

Sinetin saadakseen sitten todennäköisesti pitää sitoutua johonkin, jos se sinetti kerran jotain edustaa (Nuori Suomi? Joku muu?). Ja kun tämän on saanut voi odottaa tukia liitolta.

Kuulostaa kyllä loogiselti huipputyhmältä, jos sitten onkin saanut rahaa ilman sinettiseura-statusta. Ja samaan aikaan osa seuroista (vai se liitto?) on kuitenkin alkanut noudattaa Nuori Suomen (vai kenen?) Kaikki pelaa-sääntöjä, ilmeisesti sen lisärahan toivossa.

Vai kuka tässä nyt on sanellut kenelle ja mitä? On kyllä niin mystisen erikoinen vyyhti tämäkin, että alta pois.

Joku syyhän sillä on alunperin ollut, että koko Nuori Suomi otettiin niin voimakkaasti toimintaan mukaan.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mää taas kutsuisin sitä ihan muuksi kuin rahanahneudeksi. Siis sitä että seurayhteisö on muutakin kuin terävimmän huipun kehittämistä mahdollisimman korkealle tasolle.

En nyt enää jaksa tuohon tappeluun lähteä mutta kyse on siitä, että jos nämä väitetyt kiekkoihmiset ovat kihisseet raivosta tämän kanssa, niin miksi se on alunperin otettu niin voimakkaasti osaksi seurojen toimintaa, sellaisenaan?

Onko puuttunut visionäärit, vai sanottu, että nyt alatte pelaamaan näin? Ja jossain vaiheessa on huomattu, että ei vittu, eihän tämä toimi (ja jotain on huomattu, jos pitää paikkansa, että "vaikutus" on vähentynyt esim. JKL:n säännöissä).

Ja onko se syy nyt ollut seuroissa, vai liitoissa, vai kenessä, kun tästäkin on tässä ketjussa sata eri totuutta?
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En nyt enää jaksa tuohon tappeluun lähteä mutta kyse on siitä, että jos nämä väitetyt kiekkoihmiset ovat kihisseet raivosta tämän kanssa, niin miksi se on alunperin otettu niin voimakkaasti osaksi seurojen toimintaa, sellaisenaan?

OK, ei mitään, se on sitten eri keskustelu. "Nämä väitetyt kiukusta kihisevät kiekkoihmiset" ovat sitten vähän niin ja näin. Muutamat toimittajat? Toki joku löytyy.

Jos Tampereesta konkretian tasolla puhutaan, niin taisi olla 2007, kun Ilves ja Tappara jakoivat 12-vuotiaat tasoryhmiin. Tämä oli siis se Barkovin ja Tanuksen ikäluokka.

Tietysti Sihvonen on varmaan sitä mieltä, että juuri tässä oli Barkovin kehityksen pääsyy, mutta ehkä asia on kuitenkin hieman monisyisempi :). Intohimoinen omaehtoinen harjoittelu (jota Niemisen Ville on esim. kuvannut) yhdistettynä poikkeuksellisiin lahjoihin ja isän esimerkkiin lienevät auttaneet kuitenkin ratkaisevammin kuin jako mihin tahansa tasoryhmiin. Eikä se Barkov muuten 12-vuotiaana ollut niin dominoiva, että kuka tahansa olisi nähnyt tulevan ykköskierroksen varauksen. Toki kun tietää taustan ja intohimon peliä kohtaan, niin silloin saattoi tietysti jotain odottaa. Varsinainen työ huipulle tapahtuu kuitenkin myöhemmin, vaikka pohja onkin tärkeä. Intohimo, omaehtoisuus ja lahjakkuus ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin järjestelmän yksityiskohdat?

Sihvosen teorioilla toki Barkovista olisi tullut aivan maaginen Helsingissä, siellä kun jako tapahtuu aikaisemmin.....6-11 -vuotiaissahan tukahdutettiin Tampereella vielä sitä kilpailullisuutta. Uskoo ken tahtoo. Tässä ketjussa on mainittu jo aiemmin, että Ässissä Armian joukkueessa ei ollut tasoryhmiä vielä 12-vuotiaissakaan. Miten muuten Ristolaisen aikana Tepsissä?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jos Tampereesta konkretian tasolla puhutaan, niin taisi olla 2007, kun Ilves ja Tappara jakoivat 12-vuotiaat tasoryhmiin. Tämä oli siis se Barkovin ja Tanuksen ikäluokka.

Kauanko tarkalleen pelattiin ilman näitä?

Sihvosen teorioilla toki Barkovista olisi tullut aivan maaginen Helsingissä, siellä kun jako tapahtuu aikaisemmin.....6-11 -vuotiaissahan tukahdutettiin Tampereella vielä sitä kilpailullisuutta. Uskoo ken tahtoo. Tässä ketjussa on mainittu jo aiemmin, että Ässissä Armian joukkueessa ei ollut tasoryhmiä vielä 12-vuotiaissakaan. Miten muuten Ristolaisen aikana Tepsissä?

Ketä muita Armian ja Ristolaisen ikäluokista on nousemassa Porista ja Turusta? Eli onko siellä kaikesta huolimatta tullut hyviä ikäluokkia, vai puhutaanko vain erityisen lahjakkaista yksilöistä?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Minä taasen edelleen haluaisin kuulla mikä tai kuka ajoi JKL:n (tai muut liitot) näihin erikoisiin tulkintoihin, jos Nuori Suomi ei aikoinaan sitä vaatinut? Miksi näin tapahtui? Päättikö esim. Kalervo Kummola yhtenä päivänä, että aletaas vetämään näillä säännöillä.

Ei, on PAKKO olla ollut jokin paimenkirje liitoille, että se on nyt tämä Nuori Suomi ja Kaikki pelaa tai muuten...

Olin tuohon aikaan SRL:n hallituksessa Nuori Suomi vastaava. Tuollaista paimenkirjettä ei ole tullut, jokainen liitto teki omat järjestelmänsä. Ratsastajainliitossa NS ei koskenut mitenkään kilpailujärjestelmään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ruotsissahan muuten lätkäjunnut pärjäävät nuo kriittisimmät ikävuodet ilman sarjataulukkoja ja pelailemalla vihellysvaihdoilla (tutbyte på svenska) poikkikentin eli ylläpitävät johtavaksi itseään kutsuvan määritelmän mukaan mätää systeemiä. Jostain syystä Ruotsin mätä systeemi kuitenkin tuottaa täällä kovasti laskettuja NHL-varauksia ja jokusen mitalin enemmän lienevät arvokisoissakin voittaneet kuin samanlaista mätää systeemiä pyörittävä Suomi?

Joskus muuten olisi ihan mukava kuulla "Johtavan" vastaus tähän. En kyllä jää pidättelemään henkeäni. Sitä kuolisi.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Joskus muuten olisi ihan mukava kuulla "Johtavan" vastaus tähän. En kyllä jää pidättelemään henkeäni. Sitä kuolisi.

Löytyy tämän ikiliikkujaketjun joltain aiemmilta kierroksilta, jolloin puututtiin Sihvosen väitteisiin, ettei NS-tyylistä ohjelmaa ole missään muualla maailmassa. Tokihan tästäkin jotenkin koitettiin ulos keplotella.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Löytyy tämän ikiliikkujaketjun joltain aiemmilta kierroksilta, jolloin puututtiin Sihvosen väitteisiin, ettei NS-tyylistä ohjelmaa ole missään muualla maailmassa. Tokihan tästäkin jotenkin koitettiin ulos keplotella.

Muistin virkistämiseksi Petterin teesit järjestelmästä:


Mutta ymmärtänet tolkun tyyppinä, että mikään järjestelmä ei voi perustua siihen, että "kun ymmärtää sen miten homman saa fiksusti toimimaan". Järjestelmänhän pitää ajaa ja piiskata toimijoitaan helppoon voittavaan toimintaan.


Järjestelmä on täysi susi, jos pitää sekuntiakaan miettiä, miten sitä kierretään

Järjestelmän pitää taata tasojoukkuepelejä sarjapeleinä. Sitten se on lisäksi, mitä järjestetään ikään kuin joukkudein välille keskenään. Vain tällainen toiminta tuottaa RAKENTEELLISESTI hyvää jääkiekkotoimintaa.

Lienevät päteviä myös länsinaapurin järjestelmän osalta vai mitä sanoo Petteri? Kiemurteltko ulos vaatimalla CV:tä ja nimittämällä valevalmentajaksi tai muuten vain vedät skitsot ja alat haukkumaan kanssakirjoittajia vai jätätkö taas vastaamatta ja jonkin ajan kuluttua palaat mainostamaan aviisiasi?

Tilasin muuten Urheilusanomat, kun oli tyrkyssä 21 numeroa hintaan 45 euroa. Vesarantasistaan huolimatta se elää vuodessa 2013 ja ehkäpä se jopa erottaa Koreatkin toisistaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Jos Tampereesta konkretian tasolla puhutaan, niin taisi olla 2007, kun Ilves ja Tappara jakoivat 12-vuotiaat tasoryhmiin. Tämä oli siis se Barkovin ja Tanuksen ikäluokka.

Tässä on nyt konkretiaa. Tämä sopii hyvin yhteen itselläni olevien Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi ohjelman eri aikakausien ohjeiden kanssa. Vuosiksi 1995-2006 Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen ohjeet D-junioreille olivat mm.: D-junioreissa joukkueilla VOI toimintavuoden aikana olla VIIKOSSA ENINTÄÄN neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestoksi suositeltiin enintään 90 minuuttia. Tapahtumiksi katsottiin palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. D-junioreissa kaikki muodostettavat joukkueet oli oltava TASAVAHVOJA. Toistan aiemmin kirjoittamani väitteen: eihän näillä ohjeilla ollut mitään tekemistä urheilun, puhumattakaan huippu-urheilun, kanssa. Näiden ohjeiden mukaan toimien ei yksikään seuravalmentaja pystynyt valmentamaan junioreista tulevia huippupelaajia. Se lienee selvää jokaiselle, joka on ollut vähääkään tekemisissä urheilun kanssa?

Kummola jyrähti ja muutosta alettiin sorvata ohjeisiin noin vuoden 2005 aikana ja tuossa vuoden 2007 tienoilla sai Jääkiekkoliiton ohjeiden mukaan tehdä D-junioreille seurassa jo tasojoukkueita: Sarja- ja turnaustoimintaa järjestävät Jääkiekkoliiton alueet. Seurat järjestävät Jääkiekkoliiton luvalla harjoituspelejä ja turnauksia. Pelitapahtumat pyritään järjestämään mahdollisimman paikallisesti, mutta erityyppistä ylialueellista toimintaa järjestetään. Kaikki sarjat toteutetaan ns. TASOSARJOISSA. Tasoja voi olla alueista riippuen kahdesta neljään, jopa viiteenkin tasoon. D-juniorijoukkueissa on yleensä kahdesta neljään/viiten tapahtumaan viikossa. Tapahtumäärä vaihtelee joukkueen tason ja pelaajien oman motivaation mukaisesti.

Uusimmissa Jääkiekkoliiton suosituksissa ja säännöissä, joita on tehty nyt jo ainakin parin vuoden ajan Nuori Suomi on mainittuna enää suosituksia luovien monien tahojen joukossa: valtio ja kunnat (mm. opetusministeriö, paikalliset liikuntatoimet jne); eri järjestöt (Nuori Suomi jne).
 
Viimeksi muokattu:

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Olin tuohon aikaan SRL:n hallituksessa Nuori Suomi vastaava. Tuollaista paimenkirjettä ei ole tullut, jokainen liitto teki omat järjestelmänsä. Ratsastajainliitossa NS ei koskenut mitenkään kilpailujärjestelmään.

Jep, no tässä tapauksessa sitten kiinnostaa mikä oli aikanaan syy sille, että Nuori Suomi tuli niin vahvasti mukaan seuratoimintaan ja vaikutti kilpatasolle asti. Yleensähän näitä muutoksia tehdään kahdesta syystä: 1) on ongelma joka vaatii korjaamista, 2) keksitään yksinkertaisesti parempi järjestelmä/malli (ja kolmas on ns. "suhmurointi", joka ei liene ihan outo asia sekään liitoille).

Oliko suomalaisessa junioritoiminnassa silloin jokin selkeä ongelma, johon tämä Kaikki pelaa tarjosi ratkaisun? Vai katsottiinko, että Nuori Suomi tehostaa pelaajatuotanto, esim. sillä, että houkutellaan lisää massoja urheilun pariin?

Eli, jos esimerksiki JKL on katsonut, että Nuori Suomi on heille paras vaihtoehto, niin miten on mahdollista, että kymmenen vuoden kuluttua se nähdäänkin huonona (kilpatoiminnan näkökulmasta)? Eli puuttuuko liiton päättävistä elimistä visionäärit, vai onko tehty jotain saunasopimuksia tämän kanssa?

Eilen lueskelin noita Nuori Suomen (ja Valon) nykyisiä tavoitteita ja ohjeistuksia. Tavoitteena on selkeästi massojen liikuttaminen mutta ainakin nyt korostetaan joka välissä, että kilpailu on terve tapa kunhan se pystytään tekemään kaikille oikealla tasolla. Onko tämä uusi ohje?

Tosin kilpailutoiminnan ohjeista (koskien lasten ja nuorten kilpailutoimintaa) löytyi edelleen esimerkiksi tällainen kummajainen:

"Kilpailutoiminnassa kiinnitetään huomiota enemmän yksilön
edistymiseen, ei niinkään paremmuuden vertailuun."


Eli tavallaan nähdään kilpailu hyvänä mutta miten kilpaillaan, jos paremmuutta ei vertailla? Ja miten yksilö voi edistyä, jos hän ei saa vertailla omaa tasoaan muihin?

Jos esimerkiksi tuo on ollut aikanaan yhtenä teesinä, niin on selvää, että urheiluhenkisimmät ihmiset kokevat toiminnan turhauttavana. Siihen vähän viittaisi se, että ei ole ollut tasojoukkueita, ei ole laskettu pisteitä jne. Futiksessa ja lätkässähän tuo kuulostaa jo aika huimalta tavoitteelta.

Näyttihän tuolla edelleen olevan 12-vuotiailla ja nuoremmilla noita tasavaihtoja, ja vaihtojen määrä jopa piti olla kutakuinkin sama. Futiksessa vielä 14-vuotiailla puolen pelin takuuta jne.

No, joka tapauksessa olisi mukava tietää miten pääkaupunkiseudulla on perusteltu näille vanhemmille se, että ei olla sinettiseura. Ja miksi monet muut seurat siihen toimintaan lähtivät, jokuhan sen on päättänyt.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Uusimmissa Jääkiekkoliiton suosituksissa ja säännöissä, joita on tehty nyt jo ainakin parin vuoden ajan Nuori Suomi on mainittuna enää suosituksia luovien monien tahojen joukossa: valtio ja kunnat (mm. opetusministeriö, paikalliset liikuntatoimet jne); eri järjestöt (Nuori Suomi jne).

Hyvä että jääkiekkoliitto on ymmärtänyt Nuori Suomen tarkoituksen paremmin.
 

Kiekoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Україна
Eipä nuo G-D- junioreiden ajankäytön suositukset näytä muuttuneen pahemmin ns. NuoriSuomi-ajasta.

Suositukset ajankäytöstä - Suomen Jääkiekkoliitto

Ehkä se perusongelma on kuitenkin tuon seuraavan toteutumattomuudessa:
Lasten tulee liikkua vähintään kaksi tuntia jokaisena päivänä sekä 14-18, jopa yli 20 -tuntia viikossa! Valmentajien velvollisuus on varmistaa lasten riittävä liikunta viikkotasolla sekä ohjata lapsia monipuoliseen lajiharjoitusten ulkopuoliseen liikkumiseen. Valmentajien tulee suositella heille myös muiden lajien harrastamista eri vuodenaikoina.

Se harrastaminen kun on monella jäänyt tuohon ohjattujen harkkojen suositukseen, lopun ollessa pleikkakäden venyttelyä. Sihvosenko ratkaisu on korvata tuo omaehtoinen liikunta lajiharjoittelulla? Yksi ratkaisu sekin.
 

Kaulasuoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kreikka
Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi ohjelman eri aikakausien ohjeiden kanssa. Vuosiksi 1995-2006 Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen ohjeet D-junioreille .... D-junioreissa kaikki muodostettavat joukkueet oli oltava TASAVAHVOJA.

Tässäkin ketjussa on muun muassa sinulle kaivettu esiin uutisia, sarjataulukoita yms. Jääkiekkoliiton eri alueiden liiton alaisista sarjoista. Noina vuosina 95-06 on ollut A, AA ja AAA sarjoja D-junioreissa koko ajan ja jopa E-junioreissa on pelattu tasosarjoissa. Miksi jatkatte tätä valehtelua?
Miksi väitätte Jääkiekkoliiton tappaneen kilpailun vaikka eritasoisia sarjoja ja tasojoukkueita on ollut kokoajan olemassa ja täysin sallittuina?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tässäkin ketjussa on muun muassa sinulle kaivettu esiin uutisia, sarjataulukoita yms. Jääkiekkoliiton eri alueiden liiton alaisista sarjoista. Noina vuosina 95-06 on ollut A, AA ja AAA sarjoja D-junioreissa koko ajan ja jopa E-junioreissa on pelattu tasosarjoissa. Miksi jatkatte tätä valehtelua?
Miksi väitätte Jääkiekkoliiton tappaneen kilpailun vaikka eritasoisia sarjoja ja tasojoukkueita on ollut kokoajan olemassa ja täysin sallittuina?

Olen kirjoittanut aina suoraan sellaisenaan Jääkiekkoliiton sen aikaisilta sivuilta Jääkiekkoliiton laatuprojektin Nuori Suomi-ohjelman ohjeita ja säännöstöjä. Mitä valehtelemista siinä on, jos kirjoittaa Jääkiekkoliiton sivuilta ohjeet sanasta sanaan niinkuin ne on kirjoitettu. Siitähän on käyty jo keskustelua, että esim. pääkaupunkiseudulla ohjeita ei sellaisinaan noudatettu, koska esim. Jokerrit ja HIFK eivät olleet Nuori Suomi-seuroja.

PTS kirjoitti, että Tampereen seurat Ilves ja Tappara jakoivat tasojoukkueita D-junioreille 2007, kun Barkov jr oli D-juniori-iässä. J.Grönvall kysyi PTS:ltä, että miten tilanne oli ennen vuotta 2007, eli kauanko pelattiin ilman tasojoukkueita, mutta vastausta ei ole näkynyt. Suomessa oli alueita ja seuroja, jotka toteuttivat toiminnassaan tarkasti Jääkiekkoliiton ohjeita.

Milloin olet alkanut teitittelemään minua? Ei täällä kukaan muu ole tämän viestiketjun historian aikan kirjoittanut tänne Jääkiekkoliiton sivuilta suoraan Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-määräyksiä kuin minä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Eipä nuo G-D- junioreiden ajankäytön suositukset näytä muuttuneen pahemmin ns. NuoriSuomi-ajasta.

Suositukset ajankäytöstä - Suomen Jääkiekkoliitto.

Suomen Jääkiekkoliitto on vasta toipumassa pahimmasta Nuori Suomi -ajasta. Me, jotka ymmärrämme syvällisesti urheilua, tajuamme, ettei urheilun harjoittamiseen voi suositella enimmäismääriä eikä edes viitteellisiä keskiarvoja. Tulee ilmaista korkeahkot minimäärät, jotka suositellaan sitten ylitettäväksi.

Kun lasten luonnollinen liikuntamäärä ei yllä nykyään likikään 20h/vko, Jääkiekkoliiton suositukset jääharjoittelulle ja oheistreenille per ikäluokka ovat vähintäänkin 1-3 krt/vko liian alhaiset.

Johtava
 

PJx

Jäsen
Ollankohan joidenkin sarjasysteemien tai muiden kliseiden vertailussa oikeiden asoiden äärellä? Väittäisin, että perussyy Suomen urheilun alennustilaan on vaatimaton vaatimustaso. Ei rakenteet tai muut filosofiset "hömpät". Siis raa'an työnteon puute.

Aivan sama kuinka kaukana historiassa joku NS luuraa, jos töitä ei tehdä tarpeeksi. Väittäisin, ettei edes tasoryhmien puute aja järjrstelmää kiville, jos vaatimustasosta ei tingitä. Ne, jotka eivät kestä leikkiä, jättäytyvät suosiolla sivuun.

Tässä kohtaa tulee esiin se, miksi liikunta-aate ja urheilu on mahdotonta sovittaa yhteen. Urheilun perusvaatimus on, että koko ajan heikoimmat putoavat pois leikistä. Liikunta-aate pyrkii liikuttamaan kaikkia. Urheilusta pudotaan toivon mukaan aktiivi/harrasteliikuntaan, mutta toiseen suuntaan reitti pitäisi olla kokolailla suljettu. Jos huippu-urheilun syrjään pääsee kiinni ilman riittävää harjoitushistoriaa, niin silloin ei ole kysymys huippu-urheilusta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
PK-seutu: Jo 1999 lähtien D1 ja D2 tasosarjat, 2003 E1:lle tasosarjat
Häme: 2004 D1 tasosarjat, 2005 D2:lle tasosarjat. Aikaisempaa tilastointia ei löydy.
Länsirannikko: 2004 ei tasosarjoja D-junioreille
Kymi-Saimaa, Savo-Karjala ja Pohjoinen: 2004: D1 ja D2 tasosarjat. Aikaisempaa tilastointia ei löydy.

Näyttää siltä että ainoastaan Länsirannikko on poikennut 2004 muista alueista. Puuttuvista tilastoista johtuen on mahdollista että on alueita joissa on saattanut olla jo tasosarjat ennen vuotta 2004 joten aika harva niitä Jääkiekkoliiton tai NS:n ohjeita on silloin noudattanut.

Tästä selviää, että pääkaupunkiseutu on ollut D-junioreiden tasojoukkueiden suhteen omalla linjallaan jo vuodesta 1999. Muut, paitsi Länsirannikko ovat siirtyneet tasosarjoihin D-junioreiden osalta 2004.

Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ohjelma käynnistettiin syksyllä 1986 nostamaan lajin nuorisotoiminnan laatua ja kehittämään seurojen elinvoimaisuutta. Nuori Suomi-ohjelman ideana on, että kiekkoilijoista kasvatetaan fiksuja kansalaisia ja monipuolisia liikkujia normaalin lajiharjoittelun ja pelaamisen ohessa. Jääkiekkoliiton Sinettiseura-projekti kehitettiin 90-luvun alussa vaudittamaan Nuori-Suomi-ohjelmaa ja nostamaan seurojen toiminnan laatua entisestään. Sinettiseurat lupautuvat ottamaan huomioon jokaisen seurassa pelaavan lapsen ja nuoren ja tukemaan heidän kasvuaan kansalaisina ja urheilijoina Nuori-Suomi-ideologian mukaisesti. Sinettiseura-projektin kautta Jääkiekkoliitolla on paremmat yhteydet hyvää juniorityötä tekeviin seuroihin, jolloin liiton resurssit tulevat kohdennetuiksi oikeille seuroille. (Lainaus artikkelista, joka löytyy Jääkiekkoliiton artikkeliarkistosta: Pro Nuori Suomi - tunnustus Kalervo Kummolalle ja Eero Lehdelle 23.9.2006 pidetyssä Sinettiseuraseminaarissa).

Ennen Pro Nuori Suomi-tunnustusta Kummolalle ja Lehdelle edelsi Sinettiseura-projektin aloitus 1990-luvun alkupuolella. Eero Lehti teki SJL:n mallin Sinettiseuran sisäisiksi pelisäännöiksi 2.5.1996. Sen jälkeen tulivat Jääkiekkoliiton urheilutoiminnan ensimmäiset ohjeet, joita olen useaan kertaan täällä referoinut. Jääkiekkoliitto muutti urheilutoiminnan ohjeitaan ilmeisesti juuri 2004. Eli ensimmäisillä ohjeilla Sinettiseurat toimivat vuodet 1996-2004 ja viimeistään myös Länsirannikko siirtyi näihin vuoden 2006 aikana. Pääkaupunkiseutu on mennyt ilmeisesti omalla linjallaan vuodesta 1999 alkaen. Olen jakanut aiemmin Jääkiekkoliiton ohjeistuksen vuosiksi 1995-2006 ja 2006-2013. Ohjeistuksen olen referoinut tänne aina sanasta sanaan Jääkiekkoliiton virallisilta sivuilta. Esim. uusituissa ohjeissa on E-junioreiden kohdalla maininta: Tässä vaiheessa toiminnassa alkaa monessa seurassa eriyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taito- ja motivaatiotasolla olevat lapset eriytetään omiin harrastusryhmiinsä.

Juniorien kehittymisen kannalta tasoryhmiin jakaminen on tärkeää. Kaikista eniten valmentajien työhön ja juniorien kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin joukkueiden yhteisten tapahtumien määrät, joiden enimmäismäärät Jääkiekkoliiton ensimmäisessä ohjeessa Sinettiseuroille olivat käsittämättömän pienet urheilun kriteerien kannalta. Myös ohjeet pelaajakohtaisista ottelujen enimmäismääristä kauden aikana olivat vastoin urheilun vaatimuksia. Sinettiseurat sitoutuivat tasapuoliseen peluuttamiseen yhden ottelun ja koko pelikauden aikana harjoitus- ja sarjaotteluissa. Tasapuolisuus kauden mittaan toteutettiin ohjeiden mukaan ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mielenkiintoista keskustelua taas aiheesta. Itse en kyllä osaa sanoa, kuinka paljon tällä NS-systeemillä hukattiin lahjakkuuksia, mutta varmasti joitakin. Osaisiko joku kertoa, mitä isoja asioita tällä hyödyttiin? Eikä vaan intettäisiin vastaan, koska eräs nimimerkki tätä järjestelmää kritisoi! Itse näin tämän tilanteen pienehkössä seurassa. Ikäluokassa oli vahvuus noin 2+18. Juuri harmillinen määrä siinä mielessä, että ei voinut kahta joukkuetta sarjaan ilmoittaa, mutta liian suuri määrä yhteen joukkueeseen. Pelattiin poikkikentällä päädyn ja siniviivan välisellä alueella viidellä kenttäpelaajalla. Peliaika 2¤20 min suoralla ajalla, vaihdot puhallettiin pillillä 90 sekunnin välein. Värinauhat hihoissa paineltiin menemään, jotta jokaiselle tulee yhtä monta vaihtoa pelissä. Maksimissaan sai olla yhden vaihdon ero pelaajien kesken ottelussa. Siniviivalla laitana oli usein paikallisen puusepän 2/4:sta rakentama lankkurivi, joten kiekko aika usein karkasi pelialueelta. Kiekkoa kun haettiin pari kertaa keskialueelta vaihdon aikana, niin ei siinä vaihdossa montaa sekuntia pelattukaan ennen kuin pilli soi vaihdon merkiksi. No olisiko ollut viisasta pelata pienemmällä joukkueella ottelut ja kierrättää pelaajia? Se ei taas ollut sääntöjen mukaan reilua, vaan kaikkien piti saada osallistua ottelutapahtumaan. No toisia poikia ei kinnostanut käydä harjoituksissa ollenkaan, kun taas toiset olivat paikalla lähes 100 prosenttisesti(lahjakkaimmat yleensä). Olisiko voinut sen perusteella tiivistää vähän pelaavaa kokoonpanoa otteluun? Ei voinut sääntöjen mukaan, koska kaikkien piti saada osallistua! No miksei joukkueen lahjakkaimmat sitten pelanneet seuran esim. vuotta vanhemmissa? No siksi, että seuran NS-ideologia oli niin vahva, että jos pelaajia lähtee vanhempiin junioreihin pelaamaan, niin sitten tasapuolisuuden nimissä sinne pitää ottaa kaikki pelaajat vuorollaan kokeilemaan, ettei kenellekään vaan tule tunnetta, että joku toinen onkin selvästi parempi pelaaja. Tämä nyt on varmasti ihan ääritapaus seuran toiminnasta, mutta näin todellisuudessa kävi. Eikä vanhemman ikäluokan valmentaja sitten huolinut ketään pelaajaa joukkueeseensa. Sai sentään toimia näin! Kyllä tässä tapauksessa moni juniori kärsi NS- systeemistä. Tai jos vika ei ollut systeemin, niin ainakin sitten seuran, joka näin orjallisesti noudatti "ohjeita".

Yllättävän vähän tänne ovat kirjoittaneet kokemuksiaan ne, jotka olivat mukana junioritoiminnassa Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ohjelman aikana. Kertokaa kokemuksistanne (ja minä vuosina olitte junioripelaajina mukana) tänne lisää, koska ne ovat faktatietoa. Voisitko pertteli kertoa sen, millä alueella sinun Nuori Suomi seurasi sijaitsi ja minä vuosina olit itse mukana junioripelaajana. Oliko vielä D-junioreissa tasapuolinen peluuttaminen teillä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös