Nuori Suomi ry

[Keltainen Jaffa]

...Olisi mielenkiintoista tietää, milloin NBA-ammattilaiset ovat tehneet lajivalinnan, 15-vuotiainahan he ovat olleet jo melkoisia jonglöörejä pallon kanssa.

Uskon täysin siihen, että Tammivaara, Saksan koripalloliigoissa päävalmentajana toiminut maajoukkuetason vaikuttaja, tietää koska NBA-ammattilaiset yleensä tekevät lajivalinnan. Siitä huolimatta tai juuri sen ansiosta hän ei suosittele aikaista lajivalintaa koripalloon, joka vertautuu jääkiekkoon siinä missä jalkapallokin. Itse asiassa Tammivaara ei suosittele palloilulajeihin aikaista lajivalintaa. Miten kaksi palloilulajia, koripallo ja jääkiekko muka olisivat yleisellä tasolla niin erilaisia, että suositeltava lajivalinta ajoittuisi eri ikäkausiin?

Yksikään suomalainen ei ole päässyt koripallossa vielä toistaiseksi maailman huipulle.

Aika helppo ja osuva heitto, mutta, oikeasti, mitä sitten? Artikkelissa puhuttiin mm. "maailmalta saaduista viitteistä" ja eiköhän muutenkin maailmaa nähnyt mies ole muodostanut mielipiteensä vähän Suomea laajemman piirin perusteella. Puhuthan sinäkin täällä mm. Kanadan mallista.

 

[siffa]

Satubaleteissa tutustutaan esim. kehoon ja liikkeeseen. Saman voi tehdä muutenkin. Kuten Tervokin totesi, kukaan ei alota baletin treenaamista 3 vuotiaana.

Oopperan balettikoulun alkuopetuksessa aloitetaan/jatketaan valmiuksien kehittymistä varsinaisen balettiopetuksen treenaamista varten. Baletin vaatimukset esim. nilkkojen kestävyydessä ovat ehdottoman tiukat.

Mutta mennään siihen pääpointtiin ja kerrataan vielä eli baletissa vasta yhdeksän vuotiaana aloitetaan esiopetus balettiin ja kymmenen vuotiaan alkaa vasta tekniikkatreeni.

Olet puhunut täällä kuinka jääkiekossa luistelun voi aloittaa jo kaksi vuotiaana. Et ole kuitenkaan kertonut mikä on se näiden kahden lajin ero, jonka takia lätkässä pitäisi aloittaa jo näin paljon aikaisemmin totisempi treeni kuin baletissa?

En ole kirjoittanut koskaan, että jääkiekossa aloitetaan totisempi harjoittelu lapsena. Luistelutaitoa voi alkaa opetella 2-vuotiaana ja se tapahtuu leikinomaisesti. Ilmari Selänne arvioi Teemun osalta, että hyvä luistelun aloittamisikä jääkiekkoilijalle olisi 4 vuotta, jolloin nilkat kestäisivät luistelua. Hyvinhän Teemu oppi luistelemaan, vaikka aloitti pari vuotta myöhemmin kuin Wayne Gretzky tai Nicolas Ardanaz. Vertaisin sitä satubalettiin, jossa baletin totisempaa harjoittelua varten opitaan juuri niitä asioita, joista on hyötyä sitten, kun pyritään Oopperan balettikoulun alkuopetukseen, jossa kehitetään eteenpäin noita asioita, joita on aloitettu jo satubaleteissa harjoituttaa. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää, mitä harjoittelua on Oopperan balettikoulun alkuopetukseen päässeillä ollut ennen tiukkoja valintakokeita.

Joka tapauksessa ollaan lajinvalinnassa niin baletin kuin jääkiekonkin osalta huomattavasti alhaisemmissa ikäluokissa kuin Tammivaaran, Miedon ja Korjuksen esiintuomia 12-15 ikävuosia, joita ennen ei heidän mielestä pitäisi tehdä tiukkaa lajivalintaa.

 

[Keltainen Jaffa]

Selänne... Gretzky... [...] ...Joka tapauksessa ollaan lajinvalinnassa niin baletin kuin jääkiekonkin osalta huomattavasti alhaisemmissa ikäluokissa kuin Tammivaaran, Miedon ja Korjuksen esiintuomia 12-15 ikävuosia, joita ennen ei heidän mielestä pitäisi tehdä tiukkaa lajivalintaa.

Tähän totta kai voitaisiin kaivaa jostain pari esimerkkiä huippukiekkoilijoista tai balleriinoista, jotka ovat päässeet huipulle myöhäisellä lajivalinnalla, mutta tässä ketjussahan yleisesti päätettiin pyrkiä olemaan heittelemättä yksittäisiä esimerkkejä.

 

[siffa]

Samoin jalkapallossa toiset ovat nousseet hyvien junioriakatemioiden kautta, kun taas jotkut ovat päässeet aivan huipulle lähes pelkästään vain omalla harjoittelulla.

Kyse on nyt siitä, että minkä ikäisenä nämä huippujalkapalloilijat ovat aloittaneet jalkapallon pelaamisen. Polkuja huipulle on sitten monia. Suurin osa ei pääse jalkapallossa kovan kilpailutilanteen vuoksi koskaan huipulle. Esim. Suomesta ei ole tällä hetkellä yhtään maailman huippujalkapalloilijaa pelaamassa maailman parhaissa jalkapalloseuroissa.

Ari Tammivaara väittää, että palloilulajeissa, kuten jalkapallossa tai koripallossa, tiukka lajivalinta ennen 15. ikävuotta on haitallista huippu-urheilussa kehittymisen kannalta. Minusta taas maailman parhaat jalka- ja koripalloilijat ovat olleet huipputaitavia lajeissaan jo 15-vuoden iässä, joten heidän on täytynyt harjoitella jo vuosia omaa palloilulajiaan, koska ovat olleet niin kehittyneitä 15-vuoden iässä.

 

[eagle]

Kyse on nyt siitä, että minkä ikäisenä nämä huippujalkapalloilijat ovat aloittaneet jalkapallon pelaamisen. Polkuja huipulle on sitten monia. Suurin osa ei pääse jalkapallossa kovan kilpailutilanteen vuoksi koskaan huipulle. Esim. Suomesta ei ole tällä hetkellä yhtään maailman huippujalkapalloilijaa pelaamassa maailman parhaissa jalkapalloseuroissa.

Noh se kaikista menestynein suomalainen, joka oli parhaimmillaan jopa maailman parhaita, aloitti fudiksen hyvin nuorena. Valinta(vain fudikseen keskittyminen) kuitenkin tapahtui vasta teini-iässä.

Tämä siis täysin vastoin sitä että pitäisi valita vain ja ainoastaan se yksi laji joskus 4-vuotiaana.

Tottakai suuirin osa aloittaa lajin todella nuorena. Itsekkin opin luistelemaan 2-vuotiaana, mutta en en koe tarvetta keskittyä vain ja ainoastaan siihen yhteen lajiin, varsinkaan ilman oheisharjoittelua liian nuorena/koskaan.

 

[Keltainen Jaffa]

Noh se kaikista menestynein suomalainen, joka oli parhaimmillaan jopa maailman parhaita, aloitti fudiksen hyvin nuorena. Valinta(vain fudikseen keskittyminen) kuitenkin tapahtui vasta teini-iässä.

Tämä siis täysin vastoin sitä että pitäisi valita vain ja ainoastaan se yksi laji joskus 4-vuotiaana.

Tottakai suuirin osa aloittaa lajin todella nuorena. Itsekkin opin luistelemaan 2-vuotiaana, mutta en en koe tarvetta keskittyä vain ja ainoastaan siihen yhteen lajiin, varsinkaan ilman oheisharjoittelua liian nuorena/koskaan.

Tässähän tämä on kauniissa pähkinänkuoressa, mikä on mielestäni hieman siffalla hakusessa. Jonkin lajin aloittaminen nuorena EI ole sama kuin lopulllisen lajivalinnan tekeminen nuorena.

Nuorena koripallolla jonglööraava henkilö voi olla vieläkin parempi toisessa lajissaan, joka voi olla mitä vain hyviä reaktioita ja käsiä vaativaa urheilua, mutta saattaa päätyä jostain syystä kumminkin koripalloon. Jos Selänne, Gretzky, Litmanen tai ihan kuka tahansa huipuista harrasti muita urheilulajeja kuin lopullista lajiaan tosissaan tai puolitosissaan nuorena, niin ei hän silloin tehnyt lajivalintaa silloin kun aloitti tulevan päälajinsa harrastamisen. (Lause on pitkä ja vaikea, mutta tosi.)

2-vuotiaana kun poika aloittaa hiihtämisen, voi siitä pojasta kehittyä hiihtäjä, ampumahiihtäjä, mäkihyppääjä, Pohjoisnavan valloittaja tai nainen, riippuen dopingin määrästä. Lajivalinnan kyseinen mies voi tehdä yllättävänkin myöhään.

Ari Tammivaara väittää, että palloilulajeissa, kuten jalkapallossa tai koripallossa, tiukka lajivalinta ennen 15. ikävuotta on haitallista huippu-urheilussa kehittymisen kannalta. Minusta taas maailman parhaat jalka- ja koripalloilijat ovat olleet huipputaitavia lajeissaan jo 15-vuoden iässä, joten heidän on täytynyt harjoitella jo vuosia omaa palloilulajiaan, koska ovat olleet niin kehittyneitä 15-vuoden iässä.

Mikäs näitä parhaita jalka- ja koripalloilijoita on estänyt olemasta myös ok-tasoisia joissakin muissa lajeissa 15-vuotiaina?

 

[siffa]

Tämä siis täysin vastoin sitä että pitäisi valita vain ja ainoastaan se yksi laji joskus 4-vuotiaana.

Tottakai suuirin osa aloittaa lajin todella nuorena. Itsekkin opin luistelemaan 2-vuotiaana, mutta en en koe tarvetta keskittyä vain ja ainoastaan siihen yhteen lajiin, varsinkaan ilman oheisharjoittelua liian nuorena/koskaan.

Tiedät varmasti, milloin suurin piirtein maailman parhaat jalkapalloilijat (brasilialaiset, argentiinalaiset, espanjalaiset, portugalilaiset, italialaiset, hollantilaiset, afrikkalaiset jne) ovat aloittaneet jalkapallon pelaamisen Tiedät senkin, että harvat heistä ovat harrastaneet monipuolisesti myös muita urheilulajeja. Tästä on nyt kyse. Ei siitä, mitä mieltä sinä olet yhteen lajiin keskittymisestä jo hyvin varhain.

Ari Tammivaara pitää haitallisena huippu-urheilijana kehittymiselle, mikäli palloilulajeissa, kuten jalkapallossa, tehdään tiukka lajivalinta ennen 15. ikävuotta.

 

[eagle]

Tiedät varmasti, milloin suurin piirtein maailman parhaat jalkapalloilijat (brasilialaiset, argentiinalaiset, espanjalaiset, portugalilaiset, italialaiset, hollantilaiset, afrikkalaiset jne) ovat aloittaneet jalkapallon pelaamisen Tiedät senkin, että harvat heistä ovat harrastaneet monipuolisesti myös muita urheilulajeja. Tästä on nyt kyse. Ei siitä, mitä mieltä sinä olet yhteen lajiin keskittymisestä jo hyvin varhain.

Niin eivät ole, koska heidän akatemioissaan harjoitellaan niin monipuolisesti. Esim. Englannissa huippuakatemioissa(Englannin tasolla) viikottaiseen harjoitteluun kuuluu valtavasti oheisharjoittelua.

Sama koskee mitä vaan jalkapallon huippumaata.

Suomessa taas tässä ei todellakaan olla samalla tasolla, ei ole olosuhteita, ei tietotaitoa, jne.

Näin siis jos suomalainen fudispelaaja valitsee vain pelaavansa jalkapalloa, niin hän ei saa monipuolista huippu-urheilulle sopivaa ja siihen tähtäävää monipuolista harjoittelua hyvinkään todennäköisesti.

Sama koskee hyvin helposti jääkiekkoa, jos puhutaan varsinkin jostain muusta kuin aivan näistä Suomen kärkipään seuroista.

Olet ottanut esimerkkinä kanadalaisen pikkupojan. Voisin lyödä vetoa, että tämä kanadalainen pikkupoika saa siellä siinä ammattimaisessa ympäristössä hyvin monipuolista ja yleisliikunnallista oheisharjoittelua. Pelkästään katsomalla kuinka urheilullisia kanadalaiset juniorit ovat tämä on hyvinkin selvää.

Tämän takia onkin nyt pahasti menty metsään tässä "valitse vain yksi laji", kun ei osata tajuta sitä että "valitse vain yksi laji" Suomessa voi olla hyvin eri asia, kuin "valitse vain yksi laji" maailmalla. Ja tässäkin vielä korostuu se että valitsijan tulisi olla vain ja ainoastaan se urheilija itse.

Itse valmennan nytkin muutamaa poikaa, jotka riippuen omasta halustaan, innostaan, fyysisestä kehityksestä, jne. voisivat olla todennäköisesti ammattilaisia niin lajissa a, kuin b. Onko se todennäköistä että heistä sitä tulee? Ei. mutta se olisi mahdollista ja sitä ei estä se että he harrastavat sekä A:ta että B:tä. Ei vaikka vielä harrastaisivat useamman vuoden.

 

[siffa]

Mikäs näitä parhaita jalka- ja koripalloilijoita on estänyt olemasta myös ok-tasoisia joissakin muissa lajeissa 15-vuotiaina?

Et ymmärrettävistä syistä pidä esimerkeistä, mutta minusta on edettävä esimerkkien mukaisella linjalla. En usko, että Messillä, Iniestalla, Xavilla tai Pelellä on ollut aikaa harrastaa ok-tasolle saakka muita urheilulajeja kuin jalkapalloa. Pyöreän välineen hallinta jaloilla ja muilla kropan osilla vaatii maailman huipulle pääsemiseksi kaiken käytettävissä olevan ajan taidon herkkyysiässä. Tämän takia suomalaisia jalkapalloilijoita ei tällä hetkellä maailman huipulla ole.

 

[Keltainen Jaffa]

Et ymmärrettävistä syistä pidä esimerkeistä, mutta minusta on edettävä esimerkkien mukaisella linjalla. En usko, että Messillä, Iniestalla, Xavilla tai Pelellä on ollut aikaa harrastaa ok-tasolle saakka muita urheilulajeja kuin jalkapalloa. Pyöreän välineen hallinta jaloilla ja muilla kropan osilla vaatii maailman huipulle pääsemiseksi kaiken käytettävissä olevan ajan taidon herkkyysiässä. Tämän takia suomalaisia jalkapalloilijoita ei tällä hetkellä maailman huipulla ole.

Ja kun vastaan tähän, että tuskinpa Messillä, Iniestalla, Xavilla tai Pelellä on ollut halua harrastaa muita urheilulajeja, jos kerta ovat viettäneet pallon kanssa kaiken aikansa, esimerkkien turhuus paljastuu. Aikainen lajivalinta tällöin tod. näk. lähti heidän omasta halustaan, eikä minkään kotipaikkakunnallaan vallitsevan huippu-urheilusysteemin takia.

Varmasti he silti kuitenkin ovat oheisharjoitelleet laajasti jotain muutakin, sillä kuten loistava valmentaja Tammivaara toteaa: "Palloilulajeissa taito on niin kompleksinen asia, että sitä ei opi harjoittelemalla vain yhtä lajia." Tai kuten eagle tuossa aiemmin tuo esille.

Äärimmäisen raakaa yleistämistä jalkapallon osalta tuo viimeinen lauseesi. Hyi sentään.

 

[siffa]

Niin eivät ole, koska heidän akatemioissaan harjoitellaan niin monipuolisesti. Esim. Englannissa huippuakatemioissa(Englannin tasolla) viikottaiseen harjoitteluun kuuluu valtavasti oheisharjoittelua.

Todistat tässä, että lajinvalinta on jo tehty. Tästä on kyse, että milloin tehdään lajin valinta. Ei sieltä Englannin jalkapallon huippuakatemioista esim. koripalloilijoiksi kehitytä.

Olet ottanut esimerkkinä kanadalaisen pikkupojan. Voisin lyödä vetoa, että tämä kanadalainen pikkupoika saa siellä siinä ammattimaisessa ympäristössä hyvin monipuolista ja yleisliikunnallista oheisharjoittelua. Pelkästään katsomalla kuinka urheilullisia kanadalaiset juniorit ovat tämä on hyvinkin selvää.

Olen kirjoittanut kanadalaisten jääkiekkoa tukevien muiden lajien harjoittelusta tuon pikkupojan osalta. Harjoittelu on monipuolista ja jääkiekkoa tukevaa. Kirjoitukseni löytyy täältä, joten en toista sitä tässä yhteydessä. Sinä sekoitat koko ajan keskustelussa varhaisen lajivalinnan ja monipuolisen, valittua lajia palvelevan harjoittelun.

 

[eagle]

Todistat tässä, että lajinvalinta on jo tehty. Tästä on kyse, että milloin tehdään lajin valinta. Ei sieltä Englannin jalkapallon huippuakatemioista esim. koripalloilijoiksi kehitytä.


Olen kirjoittanut kanadalaisten jääkiekkoa tukevien muiden lajien harjoittelusta tuon pikkupojan osalta. Harjoittelu on monipuolista ja jääkiekkoa tukevaa. Kirjoitukseni löytyy täältä, joten en toista sitä tässä yhteydessä. Sinä sekoitat koko ajan keskustelussa varhaisen lajivalinnan ja monipuolisen, valittua lajia palvelevan harjoittelun.

Niin kuten totesin, niin kyse on juuri siitä, että JOS harjoitteluolosuhteet ja harjoittelu on tarpeeksi monipuolista ei aikainen lajivalinta ole ongelma, jos ja vain jos se tehdään juniorin oman tahdon perusteella. Messi tahtoi leikkiä ja pela vain pallon kanssa, ei sitä kukaan hänelle sanonut että "nyt sä valitset vain fudiksen". Samoin Messi pääsi maailman parhaimman(tai yhden niistä) akatemioista laadukkaaseen ja monipuoliseen harjoitteluun.

Nyt sitten sinun mukaasi tämä on ainoa mahdollisuus huipulle. Kuitenkin löytyy lukuisia esimerkkejä että on myös menty muuta tietä ja laji valittu paljon myöhemmin. Miten siis esim. Litmasen kohdalla tälläinen oli mahdollista, jos sinun mukaasi ainoa ja oikea tie on valita se laji silloin 5-6vuotiaana yksistään?

Ja lopuksi etkö nyt ymmärrä että Suomessa jos tehdään lajivalinta kovin nuorena niin ei välttämättä saada tarpeeksi laadukasta ja monipuolista harjoittelua. Hyvänä esimerkkinä vaikka Teemu Pukki, Alexander Ring, Petteri Forssell. Kaikki lähtevät ulkomaille ja siellä todetaan ensimmäisenä että "ettehän te ole urheilijoita ollenkaan"/"paska lihaskunto" jne. Tämä siis näiden osalta jotka ovat valinneet vain ja ainoastaan sen yhden lajin jota harrastaa ja Suomessa ei ole tarpeeksi laadukasta ja monipuolista harjoittelua osattu näille siis antaa/luoda.

Siinä vaiheessa kun Suomessa esim. jääkiekkoseuran juniorivalmennus/akatemia on suhteessa jonkun Ajaxin tai Barcelonan jääkiekkoseuran tasolla monipuolisuudessa ja suunnitelmallisuudessa, niin voidaan alkaa puhua vakavasti "yhteen lajiin keskittymisestä" ja sen yhden lajin aikaisesta valinnasta. Siis laajemamssa mittakaavassa. Niin kauan monipuolinen lajikirjo palvelee sitä mitä siis maailmalla pystyvät tarjoamaan nämä esim. jalkapallon puolella olevat huippuakatemiat.

Tämän lisäksi kaiken keskiössä on sen juniorin oma halu. Jos se rakastaa vain jääkiekon kanssa leikkimistä tai jalkapallon kesyttämistä, niin turha sitä on väkisin sitten muihin lajeihin ohjata. Mutta jos se tykkää molemmista, niin ei ole mitään tarvetta toista olla heti potkimassa pois, tämän todistaa useat esimerkit, samoin kun juuri mainitsemani syyt.

 

[Fordél]

Joka tapauksessa ollaan lajinvalinnassa niin baletin kuin jääkiekonkin osalta huomattavasti alhaisemmissa ikäluokissa kuin Tammivaaran, Miedon ja Korjuksen esiintuomia 12-15 ikävuosia, joita ennen ei heidän mielestä pitäisi tehdä tiukkaa lajivalintaa.

Ja baletissakin nuo asiantuntijat kehoittivat harrastamaan lapsena monipuolisesti eri lajeja. Esimerkiksi Suomen huippuballerina Tervamäkikin harrasti nuorena hyvin monipuolisesti uintia, tennistä jne. Klassinen baletti on niin vaativa laji, että tottakai sen tekniikkaa pitää opiskella jo nuoresta lähtien (alkaa siis viimeistää kymmenen ikävuoden tienoilla), mutta ainakin siihen asti voidaan tehdä ihan mitä vain ja senkin jälkeen voidaan rinnalla harrastaa muuta mikäli aikaa jää. Liian aikainen lajivalinta on Tervamäen mielestä pahempi ongelma kuin myöhään tehty valinta. Ja jos lajivalinta tehdään 10-ikävuoden jälkeen, ollaan jo aika lähellä tota 12-ikävuotta.

Eli kyllä lähes kaikki asiantuntijat ja urheilijat tuntuvat painottavan tätä monipuolisuutta, mikä on hieno asia ja lajivalinnan kerkeää tekemään kyllä sitten kun siihen on aidosti valmis.

Edelleen toitotan, että lajivalintaa paljon tärkeämpi kysymys on lasten ja nuorten liikkumattomuus. Jengi pitää saada kunnolla liikkeelle ja harrastamaan monipuolisesti eri lajeja, jotta a) syntyy liikunnallisen elämäntavan omaavia kansalaisia ja b) seurat saavat käyttöönsä nykyistä laadukkaampaa massaa. Tämä on kaiken a ja o.

Ja loppuun vielä eagleltä hieno ja laadukas kirjoitus tossa yllä!

 

[Keltainen Jaffa]

...Messi tahtoi leikkiä ja pela vain pallon kanssa, ei sitä kukaan hänelle sanonut että "nyt sä valitset vain fudiksen". Samoin Messi pääsi maailman parhaimman(tai yhden niistä) akatemioista laadukkaaseen ja monipuoliseen harjoitteluun...

Hienoa tekstiä koko kirjoituksesi, mutta nyt tartun vain tähän loistavan tärkeään asiaan. Messi tosiaankin tahtoi leikkiä pallon kanssa enemmän kuin muut. Niin varmasti kaikki muutkin maailman ehdottomat huiput. Siffan mukaan tärkeintä on harjoittelu nuorena, mutta unohtaa, että nämä poikkeusyksilöt olivat tosiaankin juuri niitä, poikkeusyksilöjä. He tekivät nuorena jotain paremmin ja enemmän kuin muut.

Siffa haluaa tuottaa järjestelmällisesti huippu-urheilijoita, jotka eivät ole järjestelmällisen toiminnan tuotteita.

Tämä on mielestäni dilemma ja naiivia ajattelua. Ja vaarallista, jos uskomme maailmalla tutkittuihin laaja-alaisiin tietoihin ja tilastoihin, jotka perustuvat myös aikaisen lajivalinnan tehneisiin epäonnistujiin. Ja heitä on paljon, jos uskomme esim. referoimaani artikkelia, jossa todetaan aikaisella erikoistumisella syntyvän vain loppuunpalaneita ja parikymppisenä lopettavia urheilijoita.

 

[msg]

Mitenkäs olisi, jos joku perustaisi Suomeen jääkiekkoon keskittyvän sisäoppilaitoksen? Sinne vain kaikki lahjakkaimmat juniorit vaikkapa 6-vuotiaista alkaen edellyttäen tietenkin, että luistelun opettelu on aloitettu jo 2-vuotiaana. Minulla olisi mielessä yksi suku, jolla olisi tietoa ja taitoa tälläinen oppilaitos organisoida...

Edelleen olen jäänyt vaille vastausta kysymykseen, että onko Suomalaisessa juniorikiekossa nyt urheilu palautettu urheiluun vai vieläkö Nuori Suomi jäytää rotan lailla suomalaista huippujuniorituotantoa. Tutkiessani niin jääkiekkoliiton kuin Sm-liigan huippuseura HPK:n junioritoiminnan nettisivuja, niin nähdäkseni Nuori Suomi elää ja voi hyvin suomalaisessa jääkiekossa ja siffan mainitsemat vuonna 2006 tehdyt muutokset vaikuttavat minusta aika marginaalisilta.

PS siis kirjoitti vuonna 2010 näin:

Myös jääkiekkoilu purkaa onneksi kovaa kyytiä tekemiään Nuori Suomi -hengen mukaisia vanhoja linjauksiaan. On mukava viedä oma poitsu lauantaina aloittamaan aluesarjaa 9-10-vuotiaisiin, kun peliaikaa ei enää ole tarvis jakaa tasan, ei ole kentällisten hihanauhoja, summeri ei katko vaihtoja yhtä pitkiksi, saa taklata kunhan taklaa oikeaoppisesti ja lämäriäkin saa laukoa.

Melkein tippa tulee linssiin. Muistan, kun 2004 aloin julkiseti rummuttaa noista kaikista päivänselvistä asioista. Silloin sain kuraa niskaani. Seitsemän vuotta meni. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Voivat taas pienet pojat urheilla sydämensä kyllyydestä, kun urheilu on palannut urheiluun.

Johtava

Tämä siis käsittääkseni viitannee liikuntaseura HPK-Juniorijääkiekko ry:hyn, joka siis on Nuori Suomi -sinettiseura ja SM-liigan huippujoukkueen junioriorganisaatio.

Kyseisen yhdistyksen yleisten tavoitteiden ensimmäinen kohta kuuluu:
Liikunnan malliseura, joka tuottaa lasten ja nuorten tarpeista lähtevää laadukasta Nuori Suomi- urheilutoimintaa yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuunsa puitteissa

Kyseisen yhdistyksen toimintalinjauksessa sanotaan:
Toimintalinjaus
Seura edellyttää toiminnassaan joukkueiltaan Sinettiseuralupausten ja Ritariohjeiden periaatteiden noudattamista.

Ja kuten olen aikaisemminkin maininnut, niin tämä SM-liigan huippuseuran 11-vuotiaiden junnujen nykytila on seuraava:

• Kaikki ovat tervetulleita HPK-01 ja nuorempiin. Ainoastaan maksujen maksamattomuus, vanhempien jatkuva pelisääntöjen vastainen toiminta tai pelaajan toistuva joukkueen toiminnan häiritseminen voivat estää pelaajaa olemasta osa joukkuetta.

• Joukkueella ei ole kilpailullisia tavoitteita. Lasten yksilölliset ominaisuudet ja kehitysvaihe otetaan huomioon joukkueen toiminnassa.

• Valmentaja jakaa peliaikaa tasapuolisesti.

 

[siffa]

Ja baletissakin nuo asiantuntijat kehoittivat harrastamaan lapsena monipuolisesti eri lajeja. Esimerkiksi Suomen huippuballerina Tervamäkikin harrasti nuorena hyvin monipuolisesti uintia, tennistä jne. Klassinen baletti on niin vaativa laji, että tottakai sen tekniikkaa pitää opiskella jo nuoresta lähtien (alkaa siis viimeistää kymmenen ikävuoden tienoilla), mutta ainakin siihen asti voidaan tehdä ihan mitä vain ja senkin jälkeen voidaan rinnalla harrastaa muuta mikäli aikaa jää. Liian aikainen lajivalinta on Tervamäen mielestä pahempi ongelma kuin myöhään tehty valinta. Ja jos lajivalinta tehdään 10-ikävuoden jälkeen, ollaan jo aika lähellä tota 12-ikävuotta.

Oopperan balettikouluun otetaan valinnan kautta alkuopetukseen 7-8 vuotiaita lapsia. Baletissa tehdään Suomessa siis lajivalinta 7-8 vuoden iässä, kun pyritään eliittiopetukseen, jossa opetus tapahtuu pienissä, 10 oppilaan ryhmissä. Nyt on enää kyse siitä, mitä nuo Oopperan balettikouluun valitut 7-8 vuoden ikäiset lapset ovat tehneet ennen valintakoeikää. Toisin sanoen baletti kuuluu niihin yksilölajeihin, joissa taitovaatimus on niin kova, että lajiharjoittelu on aloitettava nuorena. Monet aloittavat balettiharrastuksen jo 3-4 vuotiaina satubaletin muodossa. Miksi sinä kirjoitat 10 vuoden aloitusiästä, kun olen jo sinulle aiemmin kertonut, että Oopperan balettikoulun alkuopetukseen valitaan valintakokeen kautta 7-8 vuotiaita lapsia?

Eli kyllä lähes kaikki asiantuntijat ja urheilijat tuntuvat painottavan tätä monipuolisuutta, mikä on hieno asia ja lajivalinnan kerkeää tekemään kyllä sitten kun siihen on aidosti valmis.

Kerro minulle yksikin asiantuntija, joka painottaa lajivalinnan myöhäistä aloitusikää ( esim. 15 vuotta) yksilölajeihin, joissa taitovaatimus on suuri. Jalkapallo on esimerkki palloilulajista, jossa lajin valinta tehdään jalkapallon huippumaissa aivan pienenä lapsena. Jääkiekko seuraa sitä mukaa perässä, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy. Kanada menee edellä ja muut tulevat perässä. Venäjällä ovat vahvat perinteet varhaisen lajivalinnan osalta myös jääkiekossa. Kanadalaiset jääkiekkoilijalapset harjoittelevat monipuolisesti jääkiekon vaatimia erityisominaisuuksia jo 7-8 vuoden ikäisinä.

 

[LaTe_Show]

Lajivalinnan näkökulmasta yläkouluikä näyttäytyy vaiheena, jolloin keskitytään jo päälajiin. Joukkuelajien urheilijoista 95 % on yläkouluiässä valinnut päälajinsa ja yksilölajien urheilijoista 81,5 %. Joukkuelajeissa kuitenkin 37 % vastaajista kilpaili myös sivulajissa tai harjoitteli omatoimisesti jotakin muuta kuin päälajiaan. Yksilölajeissa näin teki 53 % – yleisurheilijoista ja maastohiihtäjistä kilpaili sivulajissa noin puolet vastaajista ja telinevoimistelijoista sekä taitoluistelijoistavain reilu kymmenesosa. Toisinpäin tarkasteltuna on pantava merkille, että joukkuelajien urheilijoista 58 % harjoitteli vain päälajiaan, yksilölajien urheilijoista 29 % (taitoluistelijoista 76 % ja yleisurheilijoista ja maastohiihtäjistä noin 20 %). Yleisesti on keskusteltu paljon erikoistumisen ajoituksesta ja monipuolisesta harjoittelusta – lajin parissa onkin hyvä pohtia, ovatko viimeksi mainitut tulokset tarkoituksenmukaisia ja mitä toimenpiteitä ne vaativat. On hyvä kuitenkin muistaa, etteivät yhteen lajiin panostaminen ja yksipuolinen harjoittelu tarkoita välttämättä samoja asioita, kuten eivät monipuolinen harjoittelu ja usean lajin harrastaminenkaan.

http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2012_aar_nuori_urhe_sel20_99043.pdf

Nimimerkki eaglelle täältä virtuaalipeukkua, näkee että olet oikeasti nuorisourheilussa mukana etkä valevalmentajana provosoimassa keskustelua.

 

[TosiFani]

...Kerro minulle yksikin asiantuntija, joka painottaa lajivalinnan myöhäistä aloitusikää ( esim. 15 vuotta) yksilölajeihin, joissa taitovaatimus on suuri. Jalkapallo on esimerkki palloilulajista, jossa lajin valinta tehdään jalkapallon huippumaissa aivan pienenä lapsena. Jääkiekko seuraa sitä mukaa perässä, kun kansainvälinen kilpailu kiristyy. Kanada menee edellä ja muut tulevat perässä. Venäjällä ovat vahvat perinteet varhaisen lajivalinnan osalta myös jääkiekossa. Kanadalaiset jääkiekkoilijalapset harjoittelevat monipuolisesti jääkiekon vaatimia erityisominaisuuksia jo 7-8 vuoden ikäisinä.

Tässä ketjussa on useita esimerkkejä asiantuntijoista, tosin tässä kohtaa pitäisi määritellä mitä tarkoittaa myöhäinen lajivalinta. Asiantuntijat tarkoittavat useamman lajin yhtäaikaista harrastamista, sinä taas käsittääkseni puhut uuden lajin aloittamisesta esim. 15-vuotiaana. Eli asiantuntijoiden mielestä nuori voi harrastaa esimerkiksi jääkiekkoa, jalkapalloa ja vaikka voimistelua rinnakkain noin 15-vuotiaaksi asti. Tässä vaiheessa tulee erikoistuminen.

 

[siffa]

Tässä ketjussa on useita esimerkkejä asiantuntijoista, tosin tässä kohtaa pitäisi määritellä mitä tarkoittaa myöhäinen lajivalinta. Asiantuntijat tarkoittavat useamman lajin yhtäaikaista harrastamista, sinä taas käsittääkseni puhut uuden lajin aloittamisesta esim. 15-vuotiaana. Eli asiantuntijoiden mielestä nuori voi harrastaa esimerkiksi jääkiekkoa, jalkapalloa ja vaikka voimistelua rinnakkain noin 15-vuotiaaksi asti. Tässä vaiheessa tulee erikoistuminen.

Kerro nyt sinä sitten yksikin asiantuntija, joka ei painota määrättyjen yksilölajien (uinti, taitoluistelu, voimistelu jne) lajiharjoittelun aloittamista jo varhain nuorena silloin, kun pyritään maan ja maailman huipulle. Yksikin nimi riittää.

 

[LaTe_Show]

Kerro nyt sinä sitten yksikin asiantuntija, joka ei painota määrättyjen yksilölajien (uinti, taitoluistelu, voimistelu jne) lajiharjoittelun aloittamista jo varhain nuorena silloin, kun pyritään maan ja maailman huipulle. Yksikin nimi riittää.

Ai, nyt tämä muuttui varhaisesta lajivalinnasta lajiharjoitteluun...

 

[LaTe_Show]

http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2012_aar_nuori_urhe_sel20_99043.pdf

Urheilijaksi kehittymisen kannalta on mallin pohjalta tehdyissä tutkimuksissa usein päädytty suosittamaan polkua, joka sisältää lapsuusvuosina paljon eri lajien harrastamista. Tutkimukset on tehty lähinnä psyykkisten tekijöiden ja vaikutusten näkökulmasta, varhain erikoistuneiden urheilijoiden on esimerkiksi havaittu useammin uupuvan urheilu-urallaan.

Mutta tutkimuksen tärkein osio on tässä:

Kun keskustellaan nuorten urheilusta, voi aihetta lähestyä monesta eri näkökulmasta. Pohditaan sitä, mikä olisi paras mahdollinen tapa tukea lahjakkaita nuoria ja saavuttaa tietyn lajin huippu. Samalla kilpailullisuuden lisääntyminen ja drop out nostattavat tunteita. Koko suomalaisessa urheiluelämässä ja nuorten omissa elämänkuluissa esiintyykin monia erilaisia tavoitteita, joita nuorisourheilulle halutaan asettaa. Lähtökohtaisesti on tärkeää tunnustaa ja tunnistaa, ettei nuorista puhuttaessa ole kyse yhdestä homogeenisestä joukosta. Eri lajeilla on erilaiset toimintaympäristöt ja lajikulttuurit, ja harrastamisen tapa vaihtelee. Yhden lajinkin sisään mahtuu monenlaisia harrastuspolkuja ja orientoitumisia, kuten tämän tutkimuksen tuloksista käy ilmi. Keskusteluissa tulee myös muistaa, että nuorten fyysiset ja kulttuuriset olosuhteet muuttuvat jatkuvasti: Urheiluseurassa harrastaminen on lisääntynyt, mutta toisaalta muu fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Perinteiset ydinperheet vähenevät ja sosiaaliset suhteet muuttuvat. Urheiluharrastus kilpailee nuorten vapaa-ajasta aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin muutama vuosikymmen sitten.

 

[TosiFani]

Kerro nyt sinä sitten yksikin asiantuntija, joka ei painota määrättyjen yksilölajien (uinti, taitoluistelu, voimistelu jne) lajiharjoittelun aloittamista jo varhain nuorena silloin, kun pyritään maan ja maailman huipulle. Yksikin nimi riittää.

Edelleen, me taidamme puhua aidasta ja aidan seipäästä. Esimerkiksi uinnin lajiharjoittelu kannattaa varmasti aloittaa varhain nuorena, mutta sen rinnalla voi ja pitääkin harrastaa muitakin lajeja.

Omat lapseni aloittivat uinnin lajiharjoittelun 3 kuukauden ikäisenä, ei tullut olympiavoittajia.

 

[siffa]

Edelleen, me taidamme puhua aidasta ja aidan seipäästä. Esimerkiksi uinnin lajiharjoittelu kannattaa varmasti aloittaa varhain nuorena, mutta sen rinnalla voi ja pitääkin harrastaa muitakin lajeja.

Määrätyissä yksilölajeissa, joissa taitovaatimus on suuri, on tehtävä lajivalinta varhain nuorena ja aloitettava lajiharjoittelu myös silloin nuorena, mikäli haluaa päästä maan tai maailman huipulle. Tästä puhuu mm. Ari Tammivaara Ilkka-lehden haastattelussa koskien mm. uintia, taitoluistelua ja voimistelua. Tammivaaran mukaan näiden lajien taito on jalostettava mahdollisimman pitkälle, jolloin lajinvalinta on tehtävä varhain ja aloitettava lajiharjoittelu nuorena. Kerro nyt sinä tai esim. Fordél niistä monista asiantuntijoista yksikin, joka on tästä asiasta eri mieltä Ari Tammivaaran kanssa.

Tammivaara puhuu sitten erikseen palloilulajeista, joihin hänen mukaansa varhainen erikoistuminen ei sovi, vaan palloilulajin valinta tulisi tehdä vasta 15 vuoden ikäisenä. Tämähän ei pidä paikkaansa esim. jalkapallon suhteen ollenkaan, niinkuin on moneen kertaan todettu.

 

[Keltainen Jaffa]

...Tammivaara puhuu sitten erikseen palloilulajeista, joihin hänen mukaansa varhainen erikoistuminen ei sovi, vaan palloilulajin valinta tulisi tehdä vasta 15 vuoden ikäisenä. Tämähän ei pidä paikkaansa esim. jalkapallon suhteen ollenkaan, niinkuin on moneen kertaan todettu.

Nyt jo mentiin juupas-eipäs -linjalle?

Aika köyhällä pohjalla on väitteesi Tammivaaran väärässä olemisesta. Etsi sinä vaihteeksi joku tilasto, joka tukee varhaista lajivalintaa palloilulajeissa.

 

[TosiFani]

...Tämähän ei pidä paikkaansa esim. jalkapallon suhteen ollenkaan, niinkuin on moneen kertaan todettu.

Miksi ei? Totta kai jalkapalloa ja vaikka jääkiekkoa voi pelata rinnakkain ja tehdä lajivalinnan noin 15 vuotiaana, Jari Litmanen on hyvä esimerkki tästä.