Nuori Suomi ry

[choose_life]

Joka ikinen Suomesta edes lähelle maailman huippua päässyt palloilija on harrastanut urheilua monipuolisesti vähintään sinne murrosikään. Viimeisimpänä Joel Pohjanpalo (joka toki on vasta matkalla mahdolliselle huipulle, mutta futiksen ykköslupaus): jääkiekko IFK:ssa kulki futiksen rinnalla 13-vuotiaaksi asti (Apu nro 43/12).
Mikael Granlundilla taitaa olla ainakin nykyjunnuista ennätys: kilpalisenssimatseja löytyy lätkän lisäksi tenniksestä, futiksesta, pesä- ja kaukalopallosta 14-15-vuotiaaksi asti. Joka ikinen huippupelaaja on myös korostanut monipuolisuuden merkitystä uran rakentamisessa - mutta he elävätkin reaalimaailmassa.
Siellä esim. jääkiekko ja jalkapallo eivät ole yksilö- ja arvostelulajeja, joissa ollaan uran huipulla ja voitetaan olympia- ym. arvokisamitalit 15-20-vuotiaana, ja lopetetaan ura 25 vuoden korvilla. Näitä lajeja ei myöskään treenata tai harjoiteta Kansallisoopperassa, mikäli erot baletissa vaadittavaan harjoitteluun, liikekieleen ja yleisiin vaatimuksiin eivät muuten ole selvillä (mikä ei varsinaisesti yllättäisi).
Reaalimaailmassa eläjille ja itselleen & muille rehellisille ihmisille on luonnollisesti selvää sekin, ettei tällainen monipuolisuus onnistu 2-vuotiaana vaippa-akatemiaan sijoitetuilta lapsilta, kun samalla pitäisi käydä koulua ja ihan vaan elääkin. Täysjärkisten vanhempien ja valmentajien kanssa monipuolisuus ja ajankäytön tolkun jako sen sijaan ei ole tuottanut yhdellekään em. huippupelaajista (eikä muillekaan) ongelmia. Samalla on useimmiten kasvanut/kasvatettu suhteellisen ehjiä, hyvin käyttäytyviä ja vahvoja miehiä/ihmisiä, kun junnu on ollut liikkeellä ja hyväksytty ihan omilla haluillaan ja motiiveillaan.

 

[siffa]

Täällä jatkuvasti sekoitetaan varhainen lajin valinta ja monipuolinen harjoittelu keskenään. Eivät ne ole ristiriidassa toistensa kanssa. Väitän, että Ikoset, Kapaset, Aaltoset, Granlundit, Barkovit, Lehkoset, Vataset ja Rajalat esimerkkeinä ovat tehneet varhaisen lajivalinnan ja päätyneet jääkiekkoon, mutta harrastaneet monipuolisesti eri urheilulajeja, jotka ovat tukeneet heidän edistymistään päälajissaan jääkiekossa. Litmasten lajivalinta oli jalkapallo jo varhain, olihan isä-Olavi maajoukkuetason jalkapalloilija. Jääkiekkoa Jari pelasi talvisin jalkapalloon kuuluvana harjoituksena, kun pallokentät olivat lumen peitossa kuukausia. Lämpimissä maissa ei tätä ilmiötä ole, vaan siellä pelataan jalkapalloa ympäri vuoden aivan pienestä pitäen. Jääkiekon varhaisen lajivalinnan tehneet ovat pelanneet kesäisin kesälajeja, mutta tähänkin on tulossa muutos, kun halliverkosto lisääntyy ja jäitä on myös kesäaikana. Pohjois-Amerikka näyttää tässä suuntaa, johon kilpailun kiristyessä myös muualla on mentävä.

 

[Askaisten Visa]

Miksi ei? Totta kai jalkapalloa ja vaikka jääkiekkoa voi pelata rinnakkain ja tehdä lajivalinnan noin 15 vuotiaana, Jari Litmanen on hyvä esimerkki tästä.

Ja Milanon ihmeen potkaissut Mika Aaltonen (pelasi lätkää 14-16 vuotiaaksi), Saku Koivu (taidettiin valita 14-vuotiaana Helsinki Cupin parhaaksi pelaajaksi?) ja Petteri Nummelin taisi olla vielä 17-vuotiaana ikäistensä jalkapallomaajoukkueen ringissä, jossa oli tuolloin muuten lahjakkaampi kuin lätkässä. Poikkeuksia löytyy aina ja kaikkialta.
Ja mainitsemani henkilöt olisivat varmasti saavuttaneet haluamansa Nuoren Suomen kanssa tai ilman sitä, jos sellainen olisi ollut olemassa. Kaiken takana on oma halu ja vanhemmat, jotka tukevat. Ja edellämainitut ovat myös äärimmäisen kohteliaita ja ottavat muut huomioon. Kaikki vanhemmat eivät onnistu yhtä hyvin. Eivätkä heidän lapsensakaan, ilman, että nostaa omaa tai lapsensa häntää. Luojalle kiitos, ettei Juhani Tammisella ole poikalasta. Tietääkseni.

 

[siffa]

Ja Milanon ihmeen potkaissut Mika Aaltonen (pelasi lätkää 14-16 vuotiaaksi), Saku Koivu (taidettiin valita 14-vuotiaana Helsinki Cupin parhaaksi pelaajaksi?) ja Petteri Nummelin taisi olla vielä 17-vuotiaana ikäistensä jalkapallomaajoukkueen ringissä, jossa oli tuolloin muuten lahjakkaampi kuin lätkässä. Poikkeuksia löytyy aina ja kaikkialta.

Eivät nämä turkulaiset esimerkit ole mitään poikkeuksia. Väitän, että niin Koivun kuin Nummelininkin perheissä varhainen lajivalinta oli jääkiekko. Jääkiekon tueksi pelattiin sitten kesäisin jalkapalloa niinkuin monet muut tulevat huippujääkiekkoilijat ovat tehneet. Tässä keskustelussa on kyse siitä, milloin tehdään lajivalinta, jota sitten monipuolinen harjoittelu tukee.

 

[eagle]

Eivät nämä turkulaiset esimerkit ole mitään poikkeuksia. Väitän, että niin Koivun kuin Nummelininkin perheissä varhainen lajivalinta oli jääkiekko. Jääkiekon tueksi pelattiin sitten kesäisin jalkapalloa niinkuin monet muut tulevat huippujääkiekkoilijat ovat tehneet. Tässä keskustelussa on kyse siitä, milloin tehdään lajivalinta, jota sitten monipuolinen harjoittelu tukee.

Itselleni jääkiekko oli alusta saakka se rakkaampi laji, mutta kun lopulta piti ns. valita, valitsin jalkapallon.

Samoin tiedän useita muita tapauksia joissa ei todellakaan ole valittu sitä lajia missään 5-vuotiaana ja sitten vaan "pelailtu muita lajeja sivussa". Kun puhutaan lapsista ja nuorista, niin siihen lajivalintaan vaikuttaa todella monta tekijää ja usea ehtii muuttaa mieltänsä matkan varrella.

 

[Quattro]

Edelleen, me taidamme puhua aidasta ja aidan seipäästä. Esimerkiksi uinnin lajiharjoittelu kannattaa varmasti aloittaa varhain nuorena, mutta sen rinnalla voi ja pitääkin harrastaa muitakin lajeja.

Omat lapseni aloittivat uinnin lajiharjoittelun 3 kuukauden ikäisenä, ei tullut olympiavoittajia.

Päätin pyhästi pysytellä erossa tästä väittelystä, mutta ihan pakko tarttua. Käsittääkseni (en ole varma) esim. sellaisissa lajeissa kuin taitoluistelu, uinti, mahdollisesti voimistelu harjoitusmäärät ovat jo hyvinkin nuorilla niin suuria, että miten siinä pystyy ja jaksaa viedä muita lajeja rinnalla? Ainakin työkaverin alaluokkalainen tyttö käy 6 krt/vko taitoluistelureeneissä. Pitäisihän kouluakin kai hoitaa ja ennen kaikkea pitäisi myös riittää aikaa olla lapsi ilman mitään ohjattua tekemistä!

 

[Keltainen Jaffa]

Täällä jatkuvasti sekoitetaan varhainen lajin valinta ja monipuolinen harjoittelu keskenään. Eivät ne ole ristiriidassa toistensa kanssa...

Onko tässä seuraavassa lainauksessa sitten kyse varhaisesta lajivalinnasta vai juuri niin kuin Tammivaara puhuu ja sinä kirjoitat, erikoistumisesta? Onko Tammivaara nyt mielestäsi oikeassa vai väärässä siinä, että pelkkä yhteen lajiin erikoistuminen on huono ajatus?

...Tammivaara puhuu sitten erikseen palloilulajeista, joihin hänen mukaansa varhainen erikoistuminen ei sovi, vaan palloilulajin valinta tulisi tehdä vasta 15 vuoden ikäisenä. Tämähän ei pidä paikkaansa esim. jalkapallon suhteen ollenkaan, niinkuin on moneen kertaan todettu.

Ja sitten vähän huutelen täältä sivusta tähän asiaan:

Eivät nämä turkulaiset esimerkit ole mitään poikkeuksia. Väitän, että niin Koivun kuin Nummelininkin perheissä varhainen lajivalinta oli jääkiekko. Jääkiekon tueksi pelattiin sitten kesäisin jalkapalloa niinkuin monet muut tulevat huippujääkiekkoilijat ovat tehneet. Tässä keskustelussa on kyse siitä, milloin tehdään lajivalinta, jota sitten monipuolinen harjoittelu tukee.

Tais mennä osa olettamastani Askaisten Visan pointin kärjestä ohi. Jokainen edellämainituista olisi voinut tehdä lopullisen lajivalinnan vasta 14-vuotiaana ja valita toisin menestyksekkäästi. Se on sitä turhaa jossittelua tosin.

 

[Fordél]

Oopperan balettikouluun otetaan valinnan kautta alkuopetukseen 7-8 vuotiaita lapsia. Baletissa tehdään Suomessa siis lajivalinta 7-8 vuoden iässä, kun pyritään eliittiopetukseen, jossa opetus tapahtuu pienissä, 10 oppilaan ryhmissä. Nyt on enää kyse siitä, mitä nuo Oopperan balettikouluun valitut 7-8 vuoden ikäiset lapset ovat tehneet ennen valintakoeikää.

Kyllä, valitaan baletti, mutta ei poissuljeta muita lajeja. Voit edelleen harrastaa muitakin lajeja.

Ja sekin on jo selvää, että myös ennen tota 7-8 vuoden ikää on suositeltavaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja.

Toisin sanoen baletti kuuluu niihin yksilölajeihin, joissa taitovaatimus on niin kova, että lajiharjoittelu on aloitettava nuorena. Monet aloittavat balettiharrastuksen jo 3-4 vuotiaina satubaletin muodossa. Miksi sinä kirjoitat 10 vuoden aloitusiästä, kun olen jo sinulle aiemmin kertonut, että Oopperan balettikoulun alkuopetukseen valitaan valintakokeen kautta 7-8 vuotiaita lapsia?

Lajiharjoittelu aloitetaan 10 vuotiaana. Sitä ennen valmistaudutaan laji- ja tekniikkaharjoitteluun. Edelleen, yksikään suomalainen ei ala harjoittelemaan balettia 3-vuotiaana.

Kerro minulle yksikin asiantuntija, joka painottaa lajivalinnan myöhäistä aloitusikää ( esim. 15 vuotta) yksilölajeihin, joissa taitovaatimus on suuri.

Monen asiantuntijan mielestä myöskään myöhäinen lajivalinta ei ole ongelma. Suurimmat ongelmat on jossain muualla kuin lajivalinnassa.

 

[TosiFani]

Päätin pyhästi pysytellä erossa tästä väittelystä, mutta ihan pakko tarttua. Käsittääkseni (en ole varma) esim. sellaisissa lajeissa kuin taitoluistelu, uinti, mahdollisesti voimistelu harjoitusmäärät ovat jo hyvinkin nuorilla niin suuria, että miten siinä pystyy ja jaksaa viedä muita lajeja rinnalla? Ainakin työkaverin alaluokkalainen tyttö käy 6 krt/vko taitoluistelureeneissä. Pitäisihän kouluakin kai hoitaa ja ennen kaikkea pitäisi myös riittää aikaa olla lapsi ilman mitään ohjattua tekemistä!

Alunperin tämä keskustelu lähti käyntiin aikanaan siffan väitteestä, että huipulle päästäkseen lapsen pitää valita lajinsa alle kouluikäisenä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, tästä on runsaasti esimerkkejä.

 

[Tarinankertoja]

Ottamatta kantaa lajivalinnan ikärakenteeseen, niin balettikouluja ja taaperoita niissä tuli entisen ammatin sivussa seurattua aika läheltä …

Kyllä, Oopperan balettikouluun tullaan Tervon mukaan seitsemän vuotiaana ja sitten aletaan valmentautumaan baletin opetukseen.

Satubaleteissa tutustutaan esim. kehoon ja liikkeeseen. Saman voi tehdä muutenkin.

Oopperan balettikouluun varmaan, mutta kyllähän nää lapset on yleensä olleet balettikouluissa jo 3 - 5 vuotiaista lähtein. Lasten balettikouluja on useita kaikissa suurissa kaupungeissa. Ne, joita sitten ajatellaan oikein uraksi asti valmennettavan lähtee siinä 7 -vuotiaana Oopperan balettikouluun.

JA ei, ei sitä kehoon ja liikkeeseen ”voi muutenkin tehdä” jos kyse on baletista ja tanssista. Kyllä käytännössä Oopperan balettikouluun pääsee vain ja ainoastaan satubaletin tms. kautta. Ei omaehtoisen harjottelun/leikin kautta.

 

[Fordél]

Oopperan balettikouluun varmaan, mutta kyllähän nää lapset on yleensä olleet balettikouluissa jo 3 - 5 vuotiaista lähtein. Lasten balettikouluja on useita kaikissa suurissa kaupungeissa. Ne, joita sitten ajatellaan oikein uraksi asti valmennettavan lähtee siinä 7 -vuotiaana Oopperan balettikouluun.

Ja nekin ovat vain tutustumista liikkeeseen ja kehoon. Ei niissä balettia opeteta.

JA ei, ei sitä kehoon ja liikkeeseen ”voi muutenkin tehdä” jos kyse on baletista ja tanssista. Kyllä käytännössä Oopperan balettikouluun pääsee vain ja ainoastaan satubaletin tms. kautta. Ei omaehtoisen harjottelun/leikin kautta.

Tästä mulla ei ole tietoa, mutta uskoisin esimerkiksi voimistelun toimivan mitä parhaimpana lähtökohtana balettiin. Ennen balettia voi liikkeeseen ja kehoon tutustua monissa lajeissa ja tämä on suositeltavakin.

 

[Keltainen Jaffa]

Yksilöurheilijan lajivalinnan ajoitus

Ilmeisesti moni tänne kirjoittava nimimerkki on taustaltaan joukkueurheiluun suuntautuva, joten on ihan ymmärrettävää, että välillä unohtuu, kuinka helvetin rankkaa puuhaa huipulle kiipeäminen yksilöurheilussa on. Se on paljon rankempaa kuin joukkueurheilu, jossa ei välttämättä tarvitse itse olla maailman paras pelin jokaisella osa-alueella, koska puolustus tai maalivahti paikkaavat paljon virheitä.

Muun muassa siinä on baletin ja jääkiekon ero.

Tennis, telinevoimistelu, taitoluistelu, kaikki sellaiset lajit, joissa on kyse yhden monimutkaisen suorituksen täydellisestä hallitsemisesta, vaativat suorastaan pakkomielteistä omistautumista aivan maailman huippu-urheilijoilta. Esimerkiksi Rafael Nadal oli mielestäni täyskahjo pikkupoikana. Mies on oikeakätinen, mutta opetteli alusta lähtien maailman parhaaksi vasemmalta puolen pelaavaksi tennistähdeksi. Minun entinen rumpuopettajani ei pystynyt kipeän olkapäänsä vuoksi kauaa soittamaan normaalisti kädet ristissä (oikea käsi lyö hi-hattiin, vasen virvelirumpuun), joten hän opetteli soittamaan vasenkätisesti. Hänen mukaansa ensimmäiset harjoitusvuodet vaativat harjoitusmäärien TUPLAAMISEN, jonka jälkeen pikku hiljaa vuosien saatossa määrä laski 1,5 kertaiseksi ja pienemmäksi.

Matti Nykänen sai aikoinaan siitä hyötyä, että hän oli muita hullumpi ja ponnisti kilpailijoitaan myöhemmässä vaiheessa hyppyriä. Muutenkin hän ei mikään normaali tyyppi ole. Esimerkkejä riittää.

Itse olen nimenomaan yksilöurheilija, ampuja, mutta en edes esitä oikeasti tiedostavani mitä vaaditaan maailman huipulle pääsemiseksi saatikka ole tarpeeksi kahjo (positiivisessa mielessä) yrittääkseni sitä. Siitäkin huolimatta, että ammunta on niin yksinkertainen laji, että myöhemmälläkin juniori-iällä ehtii nousta huipulle, kuten esim. keihäänheitossa.

Maailman parhaaksi monimutkaisessa yksilölajissa pyrkivän junnun on pakko tehdä lajivalinta aikaisin, että toistoja tulee tarpeeksi parhaaseen kilpailuikään mennessä.

Siffa on todistetusti väärässä palloilu- ja joukkuelajien lajivalinnan ajoituksen suhteen, mutta yksilöurheilun suhteen hän on oikeilla jäljillä. En nyt ehkä osannut tarpeeksi korostaa, kuinka helvetillisen määrän enemmän harjoittelua, enemmän oman sosiaalisen elämän ja kehityksen laiminlyömistä ja enemmän tervettä sekä epätervettä hulluutta vaatii olla yksilölajissa maailman huipulla verrattuna joukkuelajiin, mutta toivottavasti kaikki tajusivat sen.

 

[siffa]

Ja nekin ovat vain tutustumista liikkeeseen ja kehoon. Ei niissä balettia opeteta.

Satubaleteissa, joihin lapset menevät siinä 3-4 vuoden iässä keskitytään juuri noihin asioihin, jotka on sitten eduksi, kun jotkut huiput pyrkivät Oopperan balettikouluun. Oopperan balettikouluun valitut 7-8 vuotiaat jatkavat sitten varsinaisen balettiharjoittelun alkamisen vaatimien ominaisuuksien harjoittelua tiiviissä, 10 oppilaan ryhmissä. Kroppa on sitten valmis varsinaisen balettiharjoituksen aloittamiseksi kymmenen vuoden iässä. Edelleen miellän niin, että baletin harrastaminen on alettu jo 3-4 vuotiaina satubalettiin mentäessä. Lajin valintana pidän jo ilman muuta, sitä, kun 7-vuotiaana tulee valituksi Oopperan balettikouluun. Lapsilajista on siis baletin kohdalla kyse. Taitoluistelu ja baletti ovat siinä mielessä samanlaisia lajeja, että notkeus on saatava aikaan harjoituttamalla nivelien "ylimenemistä". Jos tätä ominaisuutta ei hankita määrättyyn ikään mennessä, voi unohtaa huippu-uran niin taitoluistelussa kuin baletissakin.

 

[siffa]

....Siffa on todistetusti väärässä palloilu- ja joukkuelajien lajivalinnan ajoituksen suhteen, mutta yksilöurheilun suhteen hän on oikeilla jäljillä. En nyt ehkä osannut tarpeeksi korostaa, kuinka helvetillisen määrän enemmän harjoittelua, enemmän oman sosiaalisen elämän ja kehityksen laiminlyömistä ja enemmän tervettä sekä epätervettä hulluutta vaatii olla yksilölajissa maailman huipulla verrattuna joukkuelajiin, mutta toivottavasti kaikki tajusivat sen.

Hyvä kirjoitus muuten, mutta mistä saat tuon, että "siffa on todistetusti väärässä palloilu- ja joukkuelajien valinnan ajoituksen suhteen". Minähän olen kertonut sen tosiasian, jonka kaikki kansainvälisestä jalkapallosta perillä olevat tietävät, että lämpimissä maissa jalkapallon harjoittelu aloitetaan jo lapsena. Pyöreän välineen hallinta jaloilla vaatii maailman huipulle pyrkimisessä saman määrän harjoittelua kuin vaativimmat yksilölajit, joista kirjoitit aivan oikein. Jääkiekko tulee kovaa vauhtia perässä kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Jääkiekko muodostuu monista taitoa vaativista ominaisuuksista, joten niiden harjoittamiseen on käytettävä lapsena ja taidon herkkyysiässä yhä enemmän aikaa tulevaisuudessa. Tami Tamminen, Timo Nummelin ja Kari Eloranta olivat aikoinaan aikuisiän huippuja Suomessa jääkiekossa ja jalkapallossa. Nämä ajat ohi ja erikoistuminen jompaan kumpaan lajiin on tehtävä yhä aikaisemmin.

 

[Keltainen Jaffa]

Hyvä kirjoitus muuten, mutta mistä saat tuon, että "siffa on todistetusti väärässä palloilu- ja joukkuelajien valinnan ajoituksen suhteen"...

No ehkä tuohon voisi lisätä tarkennuksena, että "suositeltavan lajivalinnan ajoituksen suhteen". Ja olisinkohan minä sen saanut ihan tässä ketjussa esiteltyjen faktojen, asiantuntijamielipiteiden, tilastojen ja esimerkkien pohjalta.

Edit. Jotenkin todella huvittavaa "keskustella" ihmisen kanssa, joka suorastaan yllättyy kaikkien loistavien myöhäisen lajivalintaa puoltavien keskustelujen ja todisteiden jälkeenkin siitä, että joku suoraan sanoo hänen olevan väärässä vastakkaisen kantansa kanssa. Itsekin olen ollut monen asian suhteen väärässä, ei siinä mitään.

 

[Fordél]

Edelleen miellän niin, että baletin harrastaminen on alettu jo 3-4 vuotiaina satubalettiin mentäessä. Lajin valintana pidän jo ilman muuta, sitä, kun 7-vuotiaana tulee valituksi Oopperan balettikouluun. Lapsilajista on siis baletin kohdalla kyse.

Kyllähän baletin harrastamisen aloittamisen voi katsoa alkaneen jo tuolloin vaikka balettia ei tuossa iässä vielä opeteta. Mutta se ei tarkoita, että olisi tehty mitään lajivalintaa. Tapauskohtaista. Joku vetää pelkkää satubalettia ja joku monipuolisesti eri lajeja. Aivan kuten teki huippuballerina Minna Tarvamäki. Ennustaisin jälkimmäiselle tapauksella parempaa tulevaisuutta esim. baletin parissa.

 

[Tarinankertoja]

Ja nekin ovat vain tutustumista liikkeeseen ja kehoon. Ei niissä balettia opeteta

kyllä opetetaan. baletin viittä perusasentoa opetellaan kyllä ihan alusta asti. on senverran tunteja tullut työn ohessa seurattua... mutta ei kai tää olekkaan se pihvi tässä. satubaletissa oppii motoriikkaa tosi tehokkaasti vs. palloa potkimalla. lätkän pelaajillekkin vois perusasentoja 7-10 vuotiaina harjotuttaa, oppisi sitä lihashallintaa, olkoon lopullinen laji mikä tahansa.

 

[Fordél]

kyllä opetetaan. baletin viittä perusasentoa opetellaan kyllä ihan alusta asti. on senverran tunteja tullut työn ohessa seurattua... mutta ei kai tää olekkaan se pihvi tässä. satubaletissa oppii motoriikkaa tosi tehokkaasti vs. palloa potkimalla. lätkän pelaajillekkin vois perusasentoja 7-10 vuotiaina harjotuttaa, oppisi sitä lihashallintaa, olkoon lopullinen laji mikä tahansa.

Varmasti siellä tutustutaan baletin liikkeistöön, mutta ei siellä balettin tekniikoita kuitenkaan opeteta, koska ton ikäisen lapsen kroppa ei ole siihen valmis. Kuten Oopperan Tervo sanoi, Baletin harjoittelu aloitetaan vasta myöhemmin.

Lätkän pelaajienkin kannattaisi hakea monipuolisuutta eri lajeista. Taito- ja pikaluisteluahan on jo hyödynnetty ja toivottavasti myös voimistelua. Yhtä tällaista voimistelijalasta olen päässyt seuraamaan tovin ja kyllähän tausta näkyi lätkässäkin liikkeissä ja kropan hallinnassa.

 

[Askaisten Visa]

Eivät nämä turkulaiset esimerkit ole mitään poikkeuksia. Väitän, että niin Koivun kuin Nummelininkin perheissä varhainen lajivalinta oli jääkiekko. Jääkiekon tueksi pelattiin sitten kesäisin jalkapalloa niinkuin monet muut tulevat huippujääkiekkoilijat ovat tehneet. Tässä keskustelussa on kyse siitä, milloin tehdään lajivalinta, jota sitten monipuolinen harjoittelu tukee.

No sinähän voit väittää ja varmaan väitätkin, olet oikeassa tai et. Tai siis luonnollisesti olet oikeassa.
Koivuista en osaa tarkkaan sanoa, mutta karrikoiden Petteri Nummelinin lopullisen lajivalinnan teki kyllä silloinen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Simo Syrjävaara, joka vaati Petteri keskittymään futikseen tai tie on tukossa. Petteri siitä suivaantuneena jatkoi huipputasolla lätkää. Ja hyvä niin.

Hyvä muuten, että joku pitää huolta, mistä tässä keskustelussa on kyse. Muuten saattaisi alkaa ikävä rönsyily, tai juupaseipäs-leikki.

 

[Tarinankertoja]

Varmasti siellä tutustutaan baletin liikkeistöön, mutta ei siellä balettin tekniikoita kuitenkaan opeteta, koska ton ikäisen lapsen kroppa ei ole siihen valmis.

noin 100 lasten balettituntia paikanpäällä seuranneena väitän toisin. ja se baletti perustuu niihin viiteen perusasentoon ihan aikuisiälläkin (aikuisen balettitanssian kanssa eläneenä luulisin tästäkin jotain tiätäväni).

Asian pihvi.. kyllä se "lajiharjottelu" aletaan todella nuorena baletissa, vaikka lisäx ois kuinka monipuolista liikuntaa tahansa.. tai ainakin ne jotka huipulle nousee lopulta, on alottanu tosi nuorena.

tosin tää alkaa olla aika OT

 

[siffa]

No ehkä tuohon voisi lisätä tarkennuksena, että "suositeltavan lajivalinnan ajoituksen suhteen". Ja olisinkohan minä sen saanut ihan tässä ketjussa esiteltyjen faktojen, asiantuntijamielipiteiden, tilastojen ja esimerkkien pohjalta.

Edit. Jotenkin todella huvittavaa "keskustella" ihmisen kanssa, joka suorastaan yllättyy kaikkien loistavien myöhäisen lajivalintaa puoltavien keskustelujen ja todisteiden jälkeenkin siitä, että joku suoraan sanoo hänen olevan väärässä vastakkaisen kantansa kanssa. Itsekin olen ollut monen asian suhteen väärässä, ei siinä mitään.

Sinun virheesi oli ottaa Ari Tammivaarasta kertovasta Ilkka-lehden artikkelista vain osatotuus esille. Tammivaara sanoo tuossa jutussa näin:"Palloilulajeissa taito on niin kompleksinen asia, että sitä ei opita harjoittelemalla vain yhtä lajia. Pitäisi oppia varioimaan omaa suoritusta mahdollisimman paljon. Se tulee harjoittelemalla eri lajeja". Sinä jätit ensimmäisestä viestistäsi pois sen, miten Tammivaara jatkoi:"Tämä ei välttämättä päde uinnin, taitoluistelun tai voimistelun tapaisiin yksilölajeihin. Niissä lajiharjoittelu on aloitettava nuorena, koska kapea-alainen taito on jalostettava mahdollisimman pitkälle". Sitten Tammivaara kertoo kantansa koripalloon:"Mutta, jos otetaan esimerkiksi koripallon heitto, se on aina erilainen, koska kentällä on hirveä määrä muuttujia, pelitilanne, kohta kentällä tai puolustajan sijainti. Tuomme myös harjoitteluun (koripallo) paljon vartaloa valmistavaa harjoittelua, koska tiedämme, että pelkästään koripallon pelaaminen ei riitä. Me emme halua välittää sellaista viestiä, että erikoistukaa mahdollisimman varhain. Jos haluat tulla hyväksi koripalloilijaksi,harrasta monia lajeja, jotta saat laajan taitopohjan".

Minä vertasin jalkapalloa noihin Tammivaaran mainitsemiin yksilölajeihin, koska se on kansainvälisesti kilpailluin urheilulaji ja sen vuoksi taitovaatimukset ovat yhtä suuret kuin yksilölajeilla, jolloin, niinkuin Tammivaara sanoo määrättyjen yksilölajien osalta, että taidon jalostaminen pitkälle on aloitettava nuorena. Minä luulin, että on yleisesti tiedossa se tosiasia, että suurissa ja lämpimissä jalkapallomaissa jalkapallon pelaaminen aloitetaan pihoilla, kaduilla ja kentillä hyvin nuorena. Taitoja kehitetään lapsesta lähtien periaatteessa koko peliuran ajan. Muita lajeja ei harrasteta, vaan keskitytään jalkapalloon pelkästään koko uran ajan. Oheisharjoittelu tähtää jalkapallossa tarvittavien ominaisuuksien kehittämiseen jalkapalloharjoituksissa. Tästä on kirjoittanut mm. Gert Remmel Urheilulehdessä. Kysyn nyt vielä, että mihin asiantuntijalausuntoihin sinä viittaat konkreettisesti siitä, että tulevien maailman huippujalkapalloilijoiden olisi hyvä harjoitella ueita eri lajeja ja tehdä lajivalinta 15 vuoden iässä?

Unohdat sen, mitä minä olen tänne kirjoittanut tänne hiihdon, keihäänheiton tai vastaavien, lukuisten, lajien lajivalintaiästä. Näissä lajeissa lajivalinta tehdään siellä noin 15 vuoden iässä.

 

[Ribarista ylös!]

Voi pyhä sylvi tätä sihvaa; miten voi olla ihminen niin mustavalkoinen ja miten ihmeessä kukaan viitsii hokea samaa mantraa ja jankata, jankaka, jankata ja jankata? Mutta on taas aika avitta miestä mäessä, että pääsisit ajatuksissasi eteenpäin.

Isomman jääkiekkoseuran valmennuspäällikkö käväisi pari vuotta sitten Kanadassa ja teemana oli lasten ja nuorten jääkiekkoharjoittelu. Mukaan toki kuului myös pelien seuraamista ja vapaata keskustelua sikäläisten valmentajien ja jääkiekkovaikuttajien kanssa. Kun kysyin häneltä olellisia eroja harjoittelussa hän mainitsi muutaman sekkeä eron. A) Ne joukkueet, joita hän tapasi, eivät tehneet lainkaan oheisharjotteita, ei ennen eikä jälkeen harjoitusten. Kysäiseppäs pojaltasi miten meillä Suomessa tehdään ja kerro se sitten meille muillekkin. B) Laukaisua harjoiteltiin merkittävästi enemmän kuin meillä. Jääkiekko on maalintekopeli ja maalintekijä ratkovat pelit, sarjatasosta ja ikäluokasta riippumatta. C) Asenne harjoitteluun ja ns. "tekeminen" jäällä oli kuin erimaailmasta. Valmennuspäällikölle ei jäänyt epäselvää yhdenkään pojan osalta, miksi he olivat kentällä ja mitä heiltä odotettiin.

Amerikka, tuo kaukana siintävä mahdollisuuksien maa. Kyselit miten nuo koripallotaiturit päätyvät ko. lajiin ja minkä ikäisenä. Pelkästä koripallosta en paljoa tiedä mutta koripallo, amerikkainen jalkapallo ja baseball kulkevat käsikädessä ja varsin useat näiden lajien ammattilaiset ovat olleet kahden lajin taitureita jo high schoolissa ja vielä jopa college tasolla. Nämä kaverit tekevät päätöksensä collage-vuosinaan ja epäilen että suurin motivoija on raha; siltä mistä saa eniten, se myös kiinnostaa eniten. Koulujen opinto-ohjelmat määräävät, mitä lajeja harrastetaan ja pelataan mutta pääsääntöisesti ne jotka ovat hyvin pitkänmatkanjuoksijoita eivät pärjää baseball:ssa ja päinvastoin. Palloilulahjakkaat tuppaavat pärjäämään aina, on kyse sitten mistä tahansa pallopelistä.

Ja vielä pikkuvinkkinä suosittelen että liityt pikimiten paikallisen seurakunnan toimintaan; sieltä löytyy iltapäiväkerhoja ja muuta puuhastelua eikä siellä koskaan ole liikaa vetäjiä. Kun tämä rasti on hallussa, seuraavana reippaasti vain mukaan urheiluseuratoimintaan; omakohtaiset kokemukset antavat merkittävästi enemmän pontta ja puhtia mielipiteisiisi; ei sitten tarvitse siteerata muiden tekemisiä ja tekemättäjättämisiä.

 

[Keltainen Jaffa]

Siffa, mitä hittoa?

Sinun virheesi oli ottaa Ari Tammivaarasta kertovasta Ilkka-lehden artikkelista vain osatotuus esille. Tammivaara sanoo tuossa jutussa näin:"Palloilulajeissa taito on niin kompleksinen asia, että sitä ei opita harjoittelemalla vain yhtä lajia. Pitäisi oppia varioimaan omaa suoritusta mahdollisimman paljon. Se tulee harjoittelemalla eri lajeja". Sinä jätit ensimmäisestä viestistäsi pois sen, miten Tammivaara jatkoi:"Tämä ei välttämättä päde uinnin, taitoluistelun tai voimistelun tapaisiin yksilölajeihin. Niissä lajiharjoittelu on aloitettava nuorena, koska kapea-alainen taito on jalostettava mahdollisimman pitkälle". Sitten Tammivaara kertoo kantansa koripalloon:"Mutta, jos otetaan esimerkiksi koripallon heitto, se on aina erilainen, koska kentällä on hirveä määrä muuttujia, pelitilanne, kohta kentällä tai puolustajan sijainti. Tuomme myös harjoitteluun (koripallo) paljon vartaloa valmistavaa harjoittelua, koska tiedämme, että pelkästään koripallon pelaaminen ei riitä. Me emme halua välittää sellaista viestiä, että erikoistukaa mahdollisimman varhain. Jos haluat tulla hyväksi koripalloilijaksi,harrasta monia lajeja, jotta saat laajan taitopohjan"..

Syyttelet minua nyt suorastaan valheellisin perustein. Oletko lukenut koko viestiäni?

Viestistäni puuttuu vain tuo tekstistäsi tummentamani kohta. En nähnyt sitä tärkeänä silloin, enkä oikeastaan vieläkään.

Kysyn nyt vielä, että mihin asiantuntijalausuntoihin sinä viittaat konkreettisesti siitä, että tulevien maailman huippujalkapalloilijoiden olisi hyvä harjoitella ueita eri lajeja ja tehdä lajivalinta 15 vuoden iässä?

Minun mielestäni junnujen ei ole hyvä erikoistua pallon potkimiseen armottoman aikaisessa vaiheessa. Siitä asiasta mm. Tammivaara, maailmalla tehdyt tutkimukset joita on myös tänne linkitetty, Suomen huippu-urheilun kehittäjät, jatkoajan nimimerkit (mm. eagle) ja monet muut ovat takanani. Minä suorastaan tyrmistyn, kun et seuraa ketjun keskustelua.

Kyseenalaistatko tosiaan suuren palloiluvaikuttajan ja saksalaistyylisen juniorivalmennuksen Kauhajoelle tuoneen Tammivaaran osaamisen näissä asioissa?

Mitä sitten, jos lämpimissä maissa asiat ovat tuolla lailla ja Messi harjoitteli sillä lailla? Tänne linkitetyt tutkimukset ja asiantuntija-arviot osoittavat, että Suomen oloissa liian aikaisesta erikoistumisesta on vain haittaa. Et ole muuten vieläkään esittänyt mitään tutkimusta tai tilastoa aikaisen lajivalinnan tueksi, vaikka sinulta on sitä vaadittu. Heittelet pelkkiä yksittäisiä nimiä, esimerkkejä. Jopa P.Sihvonen on täällä raivonnut yksittäisten esimerkkien liiallisesta käytöstä keskustelussa, mm. minulle.

Unohdat sen, mitä minä olen tänne kirjoittanut tänne hiihdon, keihäänheiton tai vastaavien, lukuisten, lajien lajivalintaiästä. Näissä lajeissa lajivalinta tehdään siellä noin 15 vuoden iässä

En unohtanut. Muistaakseni jopa mainitsen keihäänheittoon sopivasta myöhäisestä valintaiästä "Yksilöurheilijan lajivalinnan ajoitus" -otsikoidussa viestissäni. Hei, herää, miten tämä edes liittyy siihen, kun ilmeisesti vedit herneen nenään siitä, että sanoin suoraan sinun olevan väärässä palloilulajien lajivalintaiän suhteen.

 

[Fordél]

noin 100 lasten balettituntia paikanpäällä seuranneena väitän toisin. ja se baletti perustuu niihin viiteen perusasentoon ihan aikuisiälläkin (aikuisen balettitanssian kanssa eläneenä luulisin tästäkin jotain tiätäväni).

En epäile näkemisiäsi, mutta luotan kuitenkin Oopperan balettikoulun vararehtori Arja Tervon lausuntoon YLE:n Urheilun taustapeilissä. Tervon mukaan missään ei opeteta kolme vuotiaalle balettia vaan heilläkin menee vielä ikävuodet 7-9 valmentautumisessa baletin opetukseen (aloitetaan kuperkeikoista ym). Vasta yhdeksen vuotiaana alkaa baletin esiopetus ja kymmenen vuotiaana baletin tekniikkaopetus.

Baletissa lajivalinta tehdään tottakai tapauskohtaisesti, mutta se voidaan hyvin tehdä 10-vuotiaana, mutta senkin jälkeen muita lajeja voidaan harrastaa rinnan (mikäli vain aikaa jää). Tervo tuo haastattelussa esiin kuinka kymmenen vuotiaaksi voi harrastaa ihan mitä vain lajeja. Hän nostaa esiin tapauksen, jossa äiti oli estänyt lastaan harrastamasta kungfua, koska se ei muka sopinut baletin kanssa yhteen. Tämän jälkeen he ovat Oopperan balettikoulun vanhempainilloissa toitottaneet vanhemmille kuinka kaikki lajit sopivat rinnalle.

Eli siffan näkemys aikaisemmasta lajivalinnasta baletin kohdalla on mielestäni väärä vaikka toki niitäkin tapauksia on, jossa valinta on tehty aikaisemmin eikä siinä mitään. Keskeisin pointti kuitenkin on, että valintaa ei tarvitse tehdä ainakaan ennen kymmentä ikävuotta.

 

[siffa]

Syyttelet minua nyt suorastaan valheellisin perustein. Oletko lukenut koko viestiäni?

Viestistäni puuttuu vain tuo tekstistäsi tummentamani kohta. En nähnyt sitä tärkeänä silloin, enkä oikeastaan vieläkään.

Et näköjään näe vieläkään Tammivaaran toista olennaista sanomaa varhaisesta lajinvalinnasta. Koeta lukea tarkkaan se, mitä sinä kirjoitit ja mitä minä kirjoitin Tammivaarasta tehdystä Ilkka-lehden jutusta, joka oli otsikoitu "Lahjakkuuksien palapeli". Sinä jätit olennaisen osan pois ja jatkat sillä linjalla edelleen.

Minun mielestäni junnujen ei ole hyvä erikoistua pallon potkimiseen armottoman aikaisessa vaiheessa. Siitä asiasta mm. Tammivaara, maailmalla tehdyt tutkimukset joita on myös tänne linkitetty, Suomen huippu-urheilun kehittäjät, jatkoajan nimimerkit (mm. eagle) ja monet muut ovat takanani. Minä suorastaan tyrmistyn, kun et seuraa ketjun keskustelua.

Olet tietysti oikeutettu tähän mielipiteeseesi. Samoin Tammivaara on oikeutettu sanomaan, että varhainen erikoistuminen ei sovi palloilulajeihin, van lajin valinta olisi hyvä tehdä siinä 15 vuoden iässä. Totuus on kuitenkin se, että maailman kovimmin kilpaillussa urheilulajissa, jossa pyöreä väline opetellaan hallitsemaan jaloilla ja muilla ruumiin osilla, aletaan jalkapallon suurmaissa pallon käsittely heti, kun se on mahdollista ja jatketaan sitä pihoilla, kaduilla ja kentillä koko palloilu-uran ajan. Minusta on hienoa katsoa etelä-amerikkalaisten, keski- ja eteläeurooppalaisten, afrikkalaisten ja enenevässä määrin myös aasialaisten pallojonglöörien nopeita ja samalla taitavia esityksiä vihreällä verannalla. Jos Suomen huippu-urheilun kehittäjät ovat ummistaneet silmänsä tälle tosiasialle, niin silloin nykyinen urheilumenestyksemme esim. jalkapallossa saa täyden selityksen. Jalkapallossa me annamme pohjoisen sijaintimme vuoksi jo huiman edun lämpimiin maihin verrattuna, joten ei meillä ole varaa olla ottamatta huomioon sitä, miten jalkapallon suhteen muualla toimitaan.

Tammivaaran lausuntoon otan selvyyden, kun käyn Kauhajoella katsomassa Korisliigan koripallopelin. Kerron sitten täällä, mitä hän on toimittajalle tarkoittanut sanoa esim. koskien jalkapalloa. Uskon, että Tammivaara on täysin tietoinen siitä, mitä jalkapallon junioritoiminnan ja lajinvalinnan suhteen maailmalla toimitaan.

Mitä sitten, jos lämpimissä maissa asiat ovat tuolla lailla ja Messi harjoitteli sillä lailla? Tänne linkitetyt tutkimukset ja asiantuntija-arviot osoittavat, että Suomen oloissa liian aikaisesta erikoistumisesta on vain haittaa. Et ole muuten vieläkään esittänyt mitään tutkimusta tai tilastoa aikaisen lajivalinnan tueksi, vaikka sinulta on sitä vaadittu. Heittelet pelkkiä yksittäisiä nimiä, esimerkkejä. Jopa P.Sihvonen on täällä raivonnut yksittäisten esimerkkien liiallisesta käytöstä keskustelussa, mm. minulle.

Messin voisi jättää keskustelusta pois ja nimetä tuhansia lämpimien maiden huippujalkapalloilijoita, jotka ovat aloittaneet pallon potkimisen heti, kun se on mahdollista. Olen esittänyt sen, miten maailman huippujalkapalloilijat ovat kehittyneet. Eivät he ole harrastaneet jalkapallon ohella muita lajeja ja valinneet sitten 15-vuotiaina jalkapallon päälajikseen. Olen todennut myös sen, että näillä suomalaisilla jalkapallojuniorien koulutusmenetelmillä ei meillä ole tällä hetkellä ainuttakaan lähelläkään maailman satojen parhaiden jalkapalloilijoiden joukossa.

Suomalaiset voivat toki jatkaa linjallaan ja pahasti särähti korvaani Jalkapalloliiton uuden puheenjohtajan lausunto Nuori Suomesta, että se on hyvä järjestelmä. Mitenkähän se Pertti Alaja mittaa Nuori Suomen hyvyyden? Ei ainakaan kansainvälisellä menestyksellä, mikä on pudonnut viime vuosina Suomen osalta alaspäin.

En unohtanut. Muistaakseni jopa mainitsen keihäänheittoon sopivasta myöhäisestä valintaiästä "Yksilöurheilijan lajivalinnan ajoitus" -otsikoidussa viestissäni. Hei, herää, miten tämä edes liittyy siihen, kun ilmeisesti vedit herneen nenään siitä, että sanoin suoraan sinun olevan väärässä palloilulajien lajivalintaiän suhteen.

Tässä tarkoitin itseäni, että olen korostanut myöhäistä lajinvalinnan tekemistä hyvin monissa eri urheilulajeissa. Urheilun pitkäaikaisena harrastajana ja suurkuluttajana minulla on selkeä käsitys niistä lukuisista urheilulajeista, jotka on viisasta valita noin 15 vuoden iän kieppeillä. Sain kirjoituksestasi sen käsityksen, että olit unohtanut tämän puolen viesteistäni.