Nuori Suomi ry

[oka]

Itse tulkitsin tuon niin, että lyöntilaukauskielto poistuu kokonaan - siis myös F ja G-junioreilta.

Ok. Tällä sääntömuutoksella on enemmän merkitystä E-junnuille jotka jo muutenkin lämivät (jotkut jopa yllättävän hyvinkin), mutta sitten se on ollut kiellettyä peleissä.

 

[siffa]

Suosittelen tutustumaan Kyösti Lampisen ajatuksiin huippu-urheilun vaatimuksista lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiässä. Lampinen oli tänä iltana Urheilukanavan Sihvonen-ohjelmassa puhumassa tähänkin ketjuun olennaisesti kuuluvista asioista. Uusinta on huomenna 12.3. klo 8.30. Lampisella on painavaa asiaa koskien huippu-urheilijaksi kehittymisen vaatimuksista.

 

[Mänizeri]

Suosittelen tutustumaan Kyösti Lampisen ajatuksiin huippu-urheilun vaatimuksista lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiässä. Lampinen oli tänä iltana Urheilukanavan Sihvonen-ohjelmassa puhumassa tähänkin ketjuun olennaisesti kuuluvista asioista. Uusinta on huomenna 12.3. klo 8.30. Lampisella on painavaa asiaa koskien huippu-urheilijaksi kehittymisen vaatimuksista.

Olisi ollut mielenkiintoista katsoa. Harmi, että meni ohi. Jos joku sitä katsoi, niin saisiko tänne jonkinlaisen tiivistelmän? Tai kenties jollekin nettisivulle haastattelun kokonaisuudessaan tekstimuodossa ilman referointia??

 

[siffa]

Olisi ollut mielenkiintoista katsoa. Harmi, että meni ohi. Jos joku sitä katsoi, niin saisiko tänne jonkinlaisen tiivistelmän? Tai kenties jollekin nettisivulle haastattelun kokonaisuudessaan tekstimuodossa ilman referointia??

Harmi, kun et ohjelmaa nähnyt. Kyösti Lampinen on Suomen Urheiluopiston apulaisrehtori ja sen valmennuskeskuksen johtaja. Lampinen on Saku ja Mikko Koivun pitkäaikainen fysiikkavalmentaja. Jukka Koivu tunnetaan isänä, joka tekee poikiensa kehityksen eteen kaiken mahdollisen viimeisen päälle.

Tein kahdesti katsomastani ohjelmasta muistiinpanot, joista kokoan taas myöhemmin referaatin tänne. Jatkoaika lienee ainut jääkiekon keskusteluohjelma, jossa käydään perin pohjin tätä juniorikiekkoilukeskustelua.

Lyhyesti kuitenkin täälläkin käydyistä teemoista Lampisen ajatuksia:
Suomi menettää pelin alle 12-vuotiaiden harjoittelussa kilpailijamaiden kanssa. Muut maat käyttävät taitavuuden osa-alueiden (11 osa-aluetta) harjoittamiseen lapsuudessa 20%..30% enemmän aikaa.
Nuoruusiän (14-20 vuotta) harjoittelussa ollaan lähellä samaa tasoa muiden maiden kanssa, mutta lapsuudessa syntynyttä "käppiä" ei voida Suomessa enää kiriä kiinni.
Nuoruudessa ja aikuisiässä on jokaisen huipulle tähtäävän pelaajan tehtävä työtä yhteensä 7 vuotta 25..30h/vko ympärivuotisesti. Kun tämä on tehty, harjoittelu voi olla sen jälkeen jopa helpompaa.
Lampinen toimii itse fysiikkkavalmentajana jääkiekkoilijoille. Hän painottaa kuitenkin jäällä tehtyjen lajiharjoitteiden merkitystä, joten päävalmentajien osuus joukkueiden valmennuksessa on 80%.
Erillisiä psyykkisiä valmennuksia ei ole olemassa. Itseluottamus kehittyy päivittäisten harjoitusten tuloksena. Harjoitellaan taitoa, peliä/omaa roolia, fysiikkaa (uskallusta pelata), yhdessä sovittua pelaamista (taktiikkaa), toteutetaan omia odotuksia (valmentajan tunnettava ne pelaajakohtaisesti).

 

[Gags]

Suomi menettää pelin alle 12-vuotiaiden harjoittelussa kilpailijamaiden kanssa.

Puhuuko Lampinen todellakin alle 12-vuotiaista, ilman ala-ikärajaa? Jääkiekosta vai urheilijoista ylipäänsä?

Riittääkö tämän väitteen kumoamiseksi maailmanluokan urheilijoiden listaaminen, jotka eivät ole lajiaan, jossa ovat maailman huipulla, harjoittaneet ollenkaan ennen 12-vuotissyntymäpäiviään?

 

[siffa]

Puhuuko Lampinen todellakin alle 12-vuotiaista, ilman ala-ikärajaa? Jääkiekosta vai urheilijoista ylipäänsä?

Puhui jääkiekosta. Ohjelma oli jaettu eriin. Ensimmäinen erä käsitteli lapsuutta eli 4-13 vuotiaita, toinen nuoruutta 14-20 vuotiaita, kolmas aikuisuutta.
Lampinen sanoi niinkuin kirjoitin, että Suomi menettää pelin alle 12-vuotiaitten harjoitusmäärissä verrattuna muihin maihin. Lapsuudessa suomalaiset harjoittelevat taitavuuden osa-alueita 20%-30% vähemmän kuin muualla. Nuoruudessa harjoitusmäärissä ei ole eroja, mutta lapsuudessa menetettyä "käppiä" ei enää saa kurottua nuoruudessa kiinni.

 

[Fordél]

Onkohan tosta mitään tutkimusta tai yleistä ohjesääntöä, että minkä ikäisenä komposiitista alkaa saada hyötyä irti?

Mun mielestä ihan nuorimmilla pitäs edelleen olla kielto käyttää komposiittia, sillä sen hankkiminen tulee aivan turhan kalliiksi. Vanhempienkin on helpompi perustella lapselle asiaa kun se kerran kielletään säännöissä eikä kenelläkään muullakaan sitä ole.

 

[vero]

Onkohan tosta mitään tutkimusta tai yleistä ohjesääntöä, että minkä ikäisenä komposiitista alkaa saada hyötyä irti?

Mun mielestä ihan nuorimmilla pitäs edelleen olla kielto käyttää komposiittia, sillä sen hankkiminen tulee aivan turhan kalliiksi. Vanhempienkin on helpompi perustella lapselle asiaa kun se kerran kielletään säännöissä eikä kenelläkään muullakaan sitä ole.

Puumailojen valmistus alkaa olla niin pientä, että on vähän pakko siirtyä komposiittiin. Sinällään puu vs. komposiitti junnulla, ei mitään merkitystä. Suurin asia junnuilla on ilman muuta mailojen rautakankimainen jäykkyys, joka estää oikean laukaisutekniikan käytön ja tämä näkyy vielä 20 vuotta myöhemminkin. Osin tähän jäykkyyteen liittyen kannatan hyvin lämpimästi pitkän tai jopa ylipitkän mailan käyttöä junnuna, pitkästä voi aina siirtyä lyhyempään, mutta päinvastoin on vaikeaa. Pitkä maila antaa muutenkin taitavalle käyttäjälleen huomattavia etuja koko uran ajan.

 

[mtt]

Kompparikielto on ihan höpöhöpöä. Halvimpia saa nykyään puumailan hinnalla.

Eräs tällä hetkellä NHL:ssä pelaava suomalaisikoni sanoi että junnujen pitäisi aloittaa heti kompparilla jotta oppii alustapitäen sen touchiin. Aikuisena kun pelaa joka tapauksessa kompparilla.

Ei sitä nyt vielä kiekkokoulussa tartte mutta sitten kun on päättänyt jatkaa lajia.

 

[Svitek]

Sitäpaitsi nykyiset junnukomposiitit ovat parhaimillaan jonkun verran junnujen puumailoja löysempiä ja siten soveltuvat paremmin oikeantyyppisen laukaisutekniikan harjoittelemiseen.
Olen ostanut jr-komposiittimailoja alle 40 euron, joten hinnasta en usko sen olevan kiinni. Varsinkin kun pienemmille junnuille harvoin tarvitsee ostaa yhtä mailaa enempää kaudessa.

Kauheinta katseltavaa on, kun d tai e-juniori-ikäinen puoltitoistametrinen kaveri yrittää laukoa liigapelaajalta saadulla 35 cm lyhennetyllä XX-stiff mailalla. Näitä oikeasti näkee...

 

[Sarastro]

komposiittimailat

Punnitsin tuossa 140 senttisen juniorin puuMontrealin, joka painoi vaatimattomat 490g. Kevein juniorikomposiitti, jonka olen nähnyt painoi 245g. Eli noiden jäykkysasioiden lisäksi myös painolla on merkitystä tuollaisille 10v "luurangoille".

Jos hinta oli ainut syy kieltämiselle, niin miksi sitten 300e luistimet on sallittu?

 

[Fordél]

Pysyn edelleen sen takana, että ihan nuorimmilla ei tarvitse komposiitteja olla, mutta sitten kun pojat&työtöt menevät osaksi juniorimyllyä niin heti F:stä lähtien voisi komposiitit ja lämärit sallia.

 

[korkki]

Jos hinta oli ainut syy kieltämiselle, niin miksi sitten 300e luistimet on sallittu?

Suurin syy kieltämiselle oli oikeastaan se että koska maila oli kallis niin vanhemmat saivat raivareita jos maila hajosi pelin tiimellyksessä. Siihen kyllästyneet halusivat sitten kieltää nuo komposiitit ettei tulisi turhia tappeluita ja kiistoja siitä kuka korvaa hajonneen mailan. Luistimet eivät ihan niin usein hajoa ainakaan toisen aiheuttamana...

Mielestäni lämäreitä ei ensi kaudellakaan sallita F-junnuissa (2000-synt) vaan ainoastaan nuoremmasta E:stä alkaen.

 

[Mänizeri]

Lyhyesti kuitenkin täälläkin käydyistä teemoista Lampisen ajatuksia:

Suomi menettää pelin alle 12-vuotiaiden harjoittelussa kilpailijamaiden kanssa. Muut maat käyttävät taitavuuden osa-alueiden (11 osa-aluetta) harjoittamiseen lapsuudessa 20%..30% enemmän aikaa.

Nuoruusiän (14-20 vuotta) harjoittelussa ollaan lähellä samaa tasoa muiden maiden kanssa, mutta lapsuudessa syntynyttä "käppiä" ei voida Suomessa enää kiriä kiinni.

Nuoruudessa ja aikuisiässä on jokaisen huipulle tähtäävän pelaajan tehtävä työtä yhteensä 7 vuotta 25..30h/vko ympärivuotisesti. Kun tämä on tehty, harjoittelu voi olla sen jälkeen jopa helpompaa.

Tässä olen samaa mieltä siitä, että lasten liikkumattomuus on suuri ongelma ja siksi se ns. "käppi" muodostuu. Pohjat aikuisiän fyysiselle jaksamiselle tehdään nuoruudessa. Tällä hetkellä kuuluu viestejä lajeista kuin lajeista, että 15-vuotiaat eivät jaksa tehdä samalla tavalla työtä, kuin aikaisemmat sukupolvet. Ja vaikka kaveri olisi koko ikänsä harrastanut samaa lajia 5 kertaa viikossa treeneissä käymällä, niin nämä kerrat eivät yksinkertaisesti riitä.

Lisäksi näissä harjoituksissa harjoittelu harvemmin kehittää verenkiertoelimistöä sellaisiin kuosiin, että aikuisiän tehoharjoittelu toisi minkäänlaisia tuloksia, vaan seurauksena on väsyminen ja siitä loukkaantumiset ja lopettaminen.

Lampinen toimii itse fysiikkkavalmentajana jääkiekkoilijoille. Hän painottaa kuitenkin jäällä tehtyjen lajiharjoitteiden merkitystä, joten päävalmentajien osuus joukkueiden valmennuksessa on 80%.

Erillisiä psyykkisiä valmennuksia ei ole olemassa. Itseluottamus kehittyy päivittäisten harjoitusten tuloksena. Harjoitellaan taitoa, peliä/omaa roolia, fysiikkaa (uskallusta pelata), yhdessä sovittua pelaamista (taktiikkaa), toteutetaan omia odotuksia (valmentajan tunnettava ne pelaajakohtaisesti).

Psyykkinen harjoittelu on länsinaapurissa viety varsin pitkälle. Siellä oltaisiin varmasti eri mieltä. Mielestäni on todella vaarallista väittää, että pelkkä fysiikkaharjoittelu ja riittävät pelitaidot tuovat henkisen tasapainon uralle. Myös kaukalon ulkopuoliset asiat ovat paljon suuremmassa roolissa, kuin urheilun piireissä ikänsä pyörineet uskovatkaan. Jos asiat eivät kaukalon ulkopuolella ole kunnossa, niin sillä on suora seuraus psykkiseen mielentilaan ja sitä kautta suorittamiseen. Tähän voi rittää pelkästään vanhempien riitely kotona, päihteiden käyttö ym. seikat. Tuon viimeisen kappaleen pystyy tyrmäämään kuka tahansa psykologi, jos perustelut ovat tuota tasoa.

 

[Cobol]

Erillisiä psyykkisiä valmennuksia ei ole olemassa. Itseluottamus kehittyy päivittäisten harjoitusten tuloksena.

Siinä sitä meni Summasenkin moneen kertaan ylistämän Juri Haninin keskeinen tutkimustyö levyiksi kun Hanin kehtaa väittää että psykologian ja mentaalisen valmennuksen avulla voidaan parantaa kilpailukykyä. Samaan syssyyn meni italalialaisen futisjunnuvalmennuksen periaatteetkin uusiksi koska siellä yksi keskeinen osa (yksi valmennuksen neljästä peruspilarista) on psyykkinen ja mentaalinen valmennus.

Onneksi tällä Lampisella on aivan ylivoimainen tieto junnuvalmennuksesta. Kannattaisi muiden tulla kaukaakin maailmalta opintomatkalle.

 

[siffa]

Siinä sitä meni Summasenkin moneen kertaan ylistämän Juri Haninin keskeinen tutkimustyö levyiksi kun Hanin kehtaa väittää että psykologian ja mentaalisen valmennuksen avulla voidaan parantaa kilpailukykyä. Samaan syssyyn meni italalialaisen futisjunnuvalmennuksen periaatteetkin uusiksi koska siellä yksi keskeinen (yksi osa neljästä peruspilarista) osa on psyykkinen ja mentaalinen valmennus.

Onneksi tällä Lampisella on aivan ylivoimainen tieto junnuvalmennuksesta. Kannattaisi muiden tulla kaukaakin maailmalta opintomatkalle.

Katsoin noita muistiinpanoja, joita Lampisen haastattelusta tein vielä uudelleen. Jos olen ne kiireissäni oikein kirjoittanut ja epäselvästä tekstistäni oikein tulkinnut, niin näin se Lampisen mukaan menee:
"Itseluottamus (jääkiekossa) syntyy harjoitusten ja onnistumisten myötä. Päivittäinen harjoittelu on fysiikka-palikan suhteen sitä, että uskaltaa mennä kontaktiin. Taito- ja peliharjoittelu (yhteenpelaaminen/oma rooli) kuuluvat samaan taito-palikkaan, kun rakennetaan itseluottamusta. Pelin taktiikka, yhdessä sovittu pelaaminen on kolmas palikka. Neljäs palikka itseluottamuksen rakentamisessa on "omat odotukset". Lampisen mukaan erillistä psyykkistä valmentamista ei lapsuudessa eikä nuoruudessa tarvita.

Lampinen korosti pariin kertaan, että jääkiekon junnuvalmennuksessa focus on jääkiekkovalmentajissa. Fysiikkavalmentajien osuus on pieni. Hän nimenomaan tähdensi tätä, että jääkiekon lajitieto on lajin sisällä.

Nyt, kun Erkka Westerlund siirtyi takaisin Jääkiekkoliiton tehtäviin, niin on helppo arvata, että hän tulee paneutumaan Jukka Jalosen kanssa nykyisen alaisensa Kyösti Lampisen tärkeimpään sanomaan eli siihen, että Suomi menettää pelin kilpailijamaille ikävuosien 4-12 aikana. Tuona aikana kilpailijamaissa harjoitellaan 20%-30% enemmän kuin Suomessa. Syntynyttä "käppiä" ei voi saada enää myöhemmin kiinni.

Edit: Tiedätkö cobol yhdenkään jääkiekkoilijan saaneen erillistä psyykkistä valmennusta? Tämä ihan asiallisena kysymyksenä, koska minulla ei ole sellaisesta tietoa.

 

[oka]

Nyt, kun Erkka Westerlund siirtyi takaisin Jääkiekkoliiton tehtäviin, niin on helppo arvata, että hän tulee paneutumaan Jukka Jalosen kanssa nykyisen alaisensa Kyösti Lampisen tärkeimpään sanomaan eli siihen, että Suomi menettää pelin kilpailijamaille ikävuosien 4-12 aikana. Tuona aikana kilpailijamaissa harjoitellaan 20%-30% enemmän kuin Suomessa. Syntynyttä "käppiä" ei voi saada enää myöhemmin kiinni.

Huono arvaus siffa, sillä näköjään näillä valmennus-guruilla on aika eri mielipiteet asiasta:

23.02 Seuraavat herrat ovat eri linjalla siffan kanssa siitä milloin lajitaitoja pitäisi kehittää.
Harri Hakkaraisen mukaan liian aikainen lajivalinta pienentää aikuisiän menestymismahdollisuuksia. Lähde.

Myös Jukka Jalonen puhuu samaa tässä esitelmässään että lajivalinta pitäisi tehdä 12 v jälkeen ja korostaa monipuolisuutta.

Lähinnä Hakkarainen ja Jalonen ovat samoilla linjoilla ja Lampinen näköjään omillaan.

Itse näen sen niin että mikään valmennus-järjestelmä ei tee kenestäkään maailman huippua. Vaan siihen (lisäharjoitteluun) tarvitaan niin paljon omaa tahtoa ja omatoimisuutta ettei sitä mikään järjestelmä voi loppupeleissä auttaa.

Mahdollisuuksia on tässä maassa olemassa jos henkilöllä on tahtoa. Niitä kenellä sitä tahtoa on riittävästi on vain niin harvassa, valitettavasti. Vain harvat ovat valmiit tekemään sen valtavan työmäärän.

 

[Cobol]

Tiedätkö cobol yhdenkään jääkiekkoilijan saaneen erillistä psyykkistä valmennusta? Tämä ihan asiallisena kysymyksenä, koska minulla ei ole sellaisesta tietoa.

En pelkästään yksilöitä, vaan myös joukkueita. Jokerit on yksi joukkue, Suomen maajoukkue toinen. Ja on niitä paljon muitakin.

Suosittelen tutustumista uusimpaan Urheilulehteen. Siinä on melkoisen pätevä kirjoitus valmennuksesta ja nuorisovalmennuksesta ja hyvin tulee esille mentaalisen puolen osuus valmennuksessa. Siis maissa, joissa junnupuoli työntää putkessä myös aikuisiällä menestyviä pelaajia.

 

[Vaughan]

Edit: Tiedätkö cobol yhdenkään jääkiekkoilijan saaneen erillistä psyykkistä valmennusta?

Kalevi Numminenhan aikanaan toi Suomeen varmaan kaikki sen ajan valmennukselliset kärkimetodit opiskeltuaan niitä sekä idässä että lännessä. Silloin 70-luvulla maajoukkue valmistautui johonkin MM-kisoihin psykologin avustuksella. Joukkue makasi pimeän liikuntahallin lattialla, ja psykologi hoki: "Me voitetaan Kanada, me voitetaan Ruotsi, me voitetaan Neuvostoliitto..." Silloin pimeästä kuului tuntemattomaksi jääneen pelaajan ääni: "No, ei me ainakaan Neuvostoliittoa voiteta."

 

[siffa]

Huono arvaus siffa, sillä näköjään näillä valmennus-guruilla on aika eri mielipiteet asiasta:

Lähinnä Hakkarainen ja Jalonen ovat samoilla linjoilla ja Lampinen näköjään omillaan.

Hakkaraisella ja Lampisella on täysin samat ajatukset lapsuusajan harjoittelusta. Tein tähän keskusteluun sivulle 1189 Hakkaraisen esityksestä yhteenvedon lapsuusajan herkkyyskausien hyödyntämisestä. Lampinen on samoilla linjoilla niin kirjassaan "Laatua käytännön valmennukseen" kuin lyhyessä Urheilukanavan esiintymisessään. Hakkarainen on hyvin perillä siitä, mitä lapsuusaikana on tehtävä, että urheilijasta kehittyisi huippu-urheilija. Hakkarainen lähtee liikkeelle 1-6 vuotiaiden "harjoittelusta".

Urheilukanavalla I erän (kesto n. 4min) lapsuutta koskevassa osuudessa Lampinen veti lyhyen yhteenvedon tutkimustuloksista koskien taitavuuden osa-alueiden harjoittelua lapsuudessa:"Lapsuudessa on harjoiteltava niin, että 11 taitavuuden osa-aluetta (löytyvät Lampisen kirjasta) on oltava kunnossa, kun siirrytään nuoruuteen. Lajin perustekniikat on myös oltava kunnossa jo lapsuusiän lopulla. Kun nämä kaksi perusasiaa on saatu kuntoon, niin ennustettavuus huippu-urheilijaksi on hyvä." Lampinen sanoi myös, että olennaista on lapsuuden harjoittelussa se, että harjoitellaan sellaisia lajeja, jotka kehittävät taitavuuden osa-alueita. Lampisen kirjasta voi lukea, että pelkästään jääkiekon pelaaminen ei kehitä kaikkia taitavuuden osa-alueita vaan on harrastettava/leikittävä myös muunlaista liikuntaa.
Lampinen kertoi vielä, että lapsuusaikana tulevan huippu-urheilijan olisi harrastettava liikuntaa 18-20 tuntia/vko. Liikunta jakaantuu seuraharjoituksiin, koululiikuntaan, koulumatkoihin ja esim. pihapeleihin. Lapset rakastuvat asioihin, joissa kokevat onnistumisen elämyksiä ja tekevät mielellään näitä asioita.
Lapsuusajan harjoittelussa/leikeissä kilpailijamaissa harjoitellaan Lampisen mielestä taitavuuden osa-alueita 20-30% enemmän. Näin syntynyttä "käppiä" ei saada myöhemmin kurotuksi kiinni.

 

[Creative]

Muut maat käyttävät taitavuuden osa-alueiden (11 osa-aluetta) harjoittamiseen lapsuudessa 20%..30% enemmän aikaa.
.... lapsuudessa syntynyttä "käppiä" ei voida Suomessa enää kiriä kiinni.

Lapsuudessa suomalaiset harjoittelevat taitavuuden osa-alueita 20%-30% vähemmän kuin muualla ...... lapsuudessa menetettyä "käppiä" ei enää saa kurottua nuoruudessa kiinni.

Tuona aikana kilpailijamaissa harjoitellaan 20%-30% enemmän kuin Suomessa. Syntynyttä "käppiä" ei voi saada enää myöhemmin kiinni.

kilpailijamaissa harjoitellaan Lampisen mielestä taitavuuden osa-alueita 20-30% enemmän. Näin syntynyttä "käppiä" ei saada myöhemmin kurotuksi kiinni.

Tarvitaan vain riittävä määrä toistoa niin mistä tahansa väitteestä saadaan rakennettua meemi. Se että pitääkö väite paikkaansa onkin sitten aivan eri juttu.

Ihmettelen edelleenkin sitä, että esim. 14-vuotiaana jääkiekkoharrastuksen aloittanut ja 18-vuotiaana "peruuttamattoman" farmikomennuksen saanut Harlamov oli 20 -vuotiaana voittamassa maailmanmestaruutta ja myöhemmin tuli valituksi viime vuosisadan viisikkoon. Eikä hän ole edes ainoa vastaava esimerkki.

 

[Mänizeri]

Edit: Tiedätkö cobol yhdenkään jääkiekkoilijan saaneen erillistä psyykkistä valmennusta? Tämä ihan asiallisena kysymyksenä, koska minulla ei ole sellaisesta tietoa.

Vastaan tähän, jos cobol sen sallii. Sallitko? No ei se mitään, vastaan silti :).

Ei liity varsinaisesti lapsiin, mutta Jääkiekkolehti (numero 10 vuonna 2006) teki jutun Henkinen valmennus (alkaa sivulta 6), joka alkaa seuraavasti:

"Kun ruotsalainen palloilujoukkue ajautuu kriisiin, lehdistä saadaan lukea psykologiavusta. Henkinen valmennus on maassa vahvassa nousussa. Monella Elitserien joukkueella on henkinen valmentaja".

Jutussa käsitellään Jörgen Jönssonin henkistä takalukkoa ja miten hän haki apua Färjestadin henkiseltä valmentajalta. Lisäksi esille tuodaan Jarmo Myllyksen ja Mathias Johanssonin saaneen henkilökohtaista apua.

Poimintoja jutusta:

"Henkisen valmennuksen ammattilaisten käyttäminen on ollut Ruotsissa aika tavallista ja selvästi kasvussa viime vuosina. Kilpailu kiristyy jatkuvasti ja seurat ovat huomanneet psyykkisen valmennuksen olleen lapsenkengissä, toteea ruotsalainen urheilupsykologi Johan Plate"

Färjestadin urheilutoimenjohtaja Håkan Loob:

"Henkinen valmennus on tullut viime vuonna vahvasti kuvioihin. Uskon, että se voi olla hyvinkin ratkaisevassa roolissa tulevaisuudessa. Se on jatkossa ihan arkipäivää, eräs työkalu, joka auttaa pelaajia kehittymään, hän ennakoi."

Plate:

"Moni pitää tätä vielä hokkuspokkus-juttuna ja kyseenalaistaa henkisen valmennuksen tehokkuuden. Onko fyysinen valmennus tehokasta? Emmehän me koskaan tiedä, mitä olisi tapahtunut jos pelaaja olisi harjoitellut toisin."

"Henkisen valmennuksen ero fyysiseen valmennukseen kuitenkin löytyy. Lenkille pelaajan voi viedä ja kunto varmaankin paranee. Henkiseen valmennukseen pelaajaa ei voi pakottaa"

Lennart Carlsson, Färjestadin henkinen valmentaja kaudella 06-07:

"Joukkeessa on parikymmentä pelaajaa. Kuinka todennäköistä on että kaikki ymmärtävät valmentajan viestin samalla tavalla? Ei kovinkaan. Jos joukkeessa on vaikkapa neljä pelaajaa, jotka eivät anna kaikkeaan, ei kannata patistaa koko joukketta pelaamaan paremmin. Kopissa on 16 pelaajaa jotka tekevät jo parhaansa. On parempi keskustella niiden neljän kanssa erikseen"

 

[Mänizeri]

Harmi, kun et ohjelmaa nähnyt. Kyösti Lampinen on Suomen Urheiluopiston apulaisrehtori ja sen valmennuskeskuksen johtaja. Lampinen on Saku ja Mikko Koivun pitkäaikainen fysiikkavalmentaja. Jukka Koivu tunnetaan isänä, joka tekee poikiensa kehityksen eteen kaiken mahdollisen viimeisen päälle.

Tähän vielä pakko tarttua. Sellaisia perheitä, kuin Kapaset ja Koivut, on todella vähän. Lampisen ansiot Koivujen takana ovat varmasti kiistattomat. Ei vie mitään häneltä pois.

Mutta mutta.

Jääkiekkojunioreihin kuuluu todella paljon pelaajia, joilta puuttuu isä, joka olisi kokenut valmentaja ja aikanaan pelannut huipputasolla. Tälläinen tausta jo itsessään mahdollistaa fysiikkavalmennuksen valvomisen ja lapsen henkisen kasvun, koska kotona ollaan jonkinlaisella hajulla siitä, mitä ollaan tekemässä. Esimerkiksi Lampisen tapauksessa uskoisin, ettei hän nyt ihan kaikkia päätöksiä ole yksin tehnyt. Mutta entäs jos vastapuolella on isä tai äiti, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaista henkistä tukea lapsi saattaa tarvita? On todella vaarallista vähätellä henkisen puolen kasvun merkitystä ja todeta, että ikään kuin näkymätön käsi ohjaisi lasta oikealle uralle, kun fyysistä puolta harjoitetaan oikein.

Valitettavasti jääkiekkoliiton on otettava päätöksissään huomioon myös ne, joiden äidit ja isät eroavat, joilla on vain yksi huoltaja ym. ym.

Jos "Kaksi sormea pelikirjalla" ohjelmassa esitetyt kysymykset (mitä muuten kysyttiin, aivan tarkalleen?) esitettäisiin vaikkapa Jukka Jaloselle, Harri Hakkaraiselle, Tuomas Grönmanille, Teemu Selänteelle, Kari Uusikylälle (kasvatustieteen professori), Lastensuojeluviranomaiselle jne. , niin tämä Lampisen absoluttinen totuus voisi olla kaikkien totuus jos 9/10 eri alojen asiantuntijasta olisi samaa mieltä.

Muussa tapauksessa Lampisen sanomiset ja ajatukset on otettava vain yhden miehen totuutena. Näin se valitettavasti menee. Minulle ei riitä alkuunkaan yhden miehen ajatukset lasten kasvamisesta urheilun parissa. Asiantuntijana esiintyvää on voitava haastaa kovemmin ja mielestäni Lampinen on hieman liian helpolla nyt päässyt. Tämä koskee aivan kaikkia, jotka käsittelevät niinkin tärkeitä asioita kuin lasten kasvamista tässä yhteiskunnassa.

On muistettava, että jääkiekon harrastajista pääsee Mesistä korkeammalle sarjatasolle ehkä 5% ikäluokasta, jos sitäkään. Lopuilla pitäisi olla jonkilainen turva koulutuksen, ammattitaidon ym. ansiosta. Elämää on myös jääkiekon ulkopuolella ja tästä puhutaan mielestäni kauhean vähän silloin, kun silmät kiiluen haetaan ratkaisuja junioripuolen ongelmiin.

Mutta hienoa, että uskaltaa olla jotain mieltä, siitä pisteet Kyösti Lampiselle. Harvinaista suomessa, ettei mene kuin sopuli muiden perässä.

 

[Creative]

On muistettava, että jääkiekon harrastajista pääsee Mesistä korkeammalle sarjatasolle ehkä 5% ikäluokasta, jos sitäkään.

Karkea laskelma: SM-tasolla ja ulkomailla vähintään samantasoisissa sarjoissa pelaa muistaakseni vähän yli 400 suomalaispelaajaa. Pelaajien ikähaarukka on karkeasti 20-40 v, mistä saadaan 20 pelaajaa/ikäluokka. Pohjola-ikäisiä meillä on 3000 junnua, harrastuksen aloitusiässä luultavasti tuplasti se määrä eli 6000 poikaa.

20/6000 = 0,33 %

Luvuissani saattaa olla epätarkkuuksia mutta selvästi alle 0,5 %:ssa liikutaan.

 

[Mänizeri]

Karkea laskelma: SM-tasolla ja ulkomailla vähintään samantasoisissa sarjoissa pelaa muistaakseni vähän yli 400 suomalaispelaajaa. Pelaajien ikähaarukka on karkeasti 20-40 v, mistä saadaan 20 pelaajaa/ikäluokka. Pohjola-ikäisiä meillä on 3000 junnua, harrastuksen aloitusiässä luultavasti tuplasti se määrä eli 6000 poikaa.

20/6000 = 0,33 %

Luvuissani saattaa olla epätarkkuuksia mutta selvästi alle 0,5 %:ssa liikutaan.

Huomasin, että oli tullut pikku typo. Tarkoitus oli laittaa 1%, mikä on kaiketi yleisimmin käytetty nyrkkisääntö. Pitäisi lukea omat viestit uudestaan jälkeenpäin, mutta kun ei aina jaksa :).

Mutta kiitos korjauksesta. Tuo luku on kaiketi aika lailla alaraja, hieman kauniimpi tilastosta tulee, jos siihen lisätään nekin jotka ovat käyneet korkeimmilla tasoilla pelaamassa vähintään yhden kauden, pelaavat he nykyään sitten missä tahansa.