Nuori Suomi ry

  • 998 636
  • 5 368

Creative

Jäsen
Missä syyt ?
Toisinsanoen, liian aikainen karsinta karsii myös monia potenttiaalisia huippuja pois ja syynä voi olla pelkästään se että senhetkinen biologinen ikä on jäljessä muista.

Hyvä pointsi.

Lainaus linkin jutusta:

"Noin 90% tulevista pelaajista tulee kiekkoliiton seulan ohi! Jumalauta vaatii taitoa olla löytämättä ikäryhmän talentit."

Tämähän on hyvä osoitus vallitsevan järjestelmän ja sen toimijoiden epäpätevyydestä.

Ja kuten tunnettua epäpätevän ihmisen tragedia piilee siinä, että epäpätevyydestä johtuen hän koko ajan tekee vääriä ratkaisuja mutta koska hän on epäpätevä ei hän myöskään kykene arvioimaan tekemiänsä virheitä. Epäpätevä ihminen on siis omasta mielestään aina oikeassa ja kaikki on ihan OK!

Tätä sanotaan Dunning-Krugerin -syndroomaksi.
 
Viimeksi muokattu:

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Oman näkemyksen esittäminen on aivan liian vaikea rasti, varsinkin jos sen tueksi pitäisi esittää käytännön tason faktoja, tietoja ja kokemuksia junnutyöstä muutaman populistisen latteuden papukaijamaisen toistelun sijaan.

Papukaijoihin tosin sillä erolla, että papukaijat toistavat suhteellisen tarkasti oppimansa, kun taas jotkut Jatkoajan horisijat vääristelevät toisten sanomisia. Jos se tapahtuu tarkoituksellisesti, on se valehtelua. Jos se tapahtuu tahattomasti, on se tyhmyyttä. Kumpikaan vaihtoehto ei kuulosta hyvältä, mutta muitakaan ei ole.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Urheilulehden nettiuutisten mukaan Raimo Summanen on ilmoittanut Jääkiekkoliitolle halukkuutensa valmennuspäällikön tehtäviin.

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article156676-1.html

Summanen olisi mielestäni paras mahdollinen muutoksen tekijä juniorijärjestelmäämme. Saa nähdä, minkälaiset ovat suhteet Kalervo Kummolaan, joka tekee käytännössä päätöksen uudesta valmennuspäälliköstä.

Oka. Tässä tämä linkki, johon viittasin täällä. Olethan tämän lukenut. En katsonut tarpeelliseksi toistaa. Muuta tietoa minulla ei Summasen aikeista ole. Minusta keskustelu täällä on ollut tarpeellista. Kuten tiedetään, Kummola päättää valmennuspäällikön nimeämisestä. Kummolan aikeista on täällä tuskin kenelläkään tietoa?
Se nyt on selvää, että muutoksia on tulossa. Itse toivoisin, että palattaisiin niihin hyviin aikoihin, jolloin Suomessa kehittyi paljon jääkiekon huippujunioreita. Toki mahdollisuus on saada "hyviä aikoja" enemmänkin tuotettua huippujunioreita, kun annetaan todellisten asiantuntijoiden tehdä ensin tarvittavat muutokset ja toteuttaa ne sitten kentällä. Jääkiekko vetää Suomessa huippulahjakkuuksia aivan riittävästi riveihinsä, kuten aiemmin kirjoitin.
 

Janezky84

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Argentiina, Italia, AC Milan
Kyllä, mutta onko Jääkiekkoliitossa nyt sitä muutosvastarintaa vai ei?

En voi puhua siffan saati koko kiekkoliiton puolesta, mutta tänään ainakin Kummola vakuutti Canalin lätkälähetyksen erätauolla, että nyt kaikki jääkiekon suurimmat vaikuttajat kootaan saman pöydän ääreen. Jopa sellaiset joilla ei ole kovin läheiset välit liiton kanssa (Summanen?). Sitten tämä toinen kaveri siellä studiossa (nimeä en muista, mutta iso pomo kuitenkin) sanoi että päätös uudesta lajipäälliköstä (vai valmennuspäälliköstä?) tulee pikapuoliin ja muutoksia on luvassa.

En siis näe että jääkiekkoliitossa olisi mitään muutosvastarintaa, tuskinpa siellä kukaan Kalen varpaille astuu.
 
Viimeksi muokattu:

amazon5

Jäsen
Suosikkijoukkue
fööni & ape
Vielä palaan Toni Rajalaan, olen pari junnupeliä häneltä nähnyt tällä kaudella ja ikävä sanoa, mutta esimerkiksi Porin A-junnupelissä aivan rivimies. Toki nuori poika vielä A-junnuihin, mutta kyllä siellä on takavuosina nuoremmatkin pelaajat dominoineet peliä aivan eri tasolla. Joten en vielä olisi edes Toni Rajalaa kirkossa kuuluttamassa tulevaisuuden tähdeksi.

Mitäs mieltä tällä hetkellä Toni Rajalasta? Teki jo viime kaudellla A-junnuissa piste/ottelu tahtia ja sama tahti ollut tänä vuonna. Kysymys on kuitenkin B-juniori ikäisestä kaverista eli ensi vuonna ns. A-juniori ikäinen.
Pelasi nuorten kisat ja tällä hetkellä isossa roolissa ilveksen liigajoukkueessa. Tulee olemaan yksi Suomen tärkeimmistä pelaajista Granlundin kanssa U-18 MM-kisoissa.
Ps. Voisitko nimetä niitä takavuosina dominoineita nuorempia pelaajia, itselle ei tule mieleen kovinkaan montaa...
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitäs mieltä tällä hetkellä Toni Rajalasta? Teki jo viime kaudellla A-junnuissa piste/ottelu tahtia ja sama tahti ollut tänä vuonna. Kysymys on kuitenkin B-juniori ikäisestä kaverista eli ensi vuonna ns. A-juniori ikäinen.
Pelasi nuorten kisat ja tällä hetkellä isossa roolissa ilveksen liigajoukkueessa. Tulee olemaan yksi Suomen tärkeimmistä pelaajista Granlundin kanssa U-18 MM-kisoissa.
Ps. Voisitko nimetä niitä takavuosina dominoineita nuorempia pelaajia, itselle ei tule mieleen kovinkaan montaa...

Kyllä noita nuoria, jotka ovat suurin piirtein saman ikäisinä tehneet samoja pisteitä on vaikka kuinka paljon. Olleellista on se miten ura tästä etenee. Erityisen lupaava ei ole se, että tälläkin kaudella tahti on ollut se piste per peli A-junnuissa.

Mielestäni edelleen kaikkein kovin nuoren pelaajan tekemä temppu Suomessa on Rauli Raitasen 21 maalia 40 ottelussa SM-liigassa 18 vuotiaana. 17-vuotiaana A:n sarjassa on lukemattomia pelaajia, jotka ovat tehneet pinnan per, esimerkkinä vaikka Timo Hakanen tai vaikkapa Jesse Joensuun, joka tosin ei ikinä pelannut ehjää junnukautta A:ssa. Mikael Grandlund on tällä kaudella reilusti yli pinnan per vauhdissa vaikka 17 vuotta taitaa olla vielä täyttämättä.
 

oka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoolainen kiekko
siffa kirjoitti:
Oka. Tässä tämä linkki, johon viittasin täällä. Olethan tämän lukenut. En katsonut tarpeelliseksi toistaa. Muuta tietoa minulla ei Summasen aikeista ole.
Kysyinkin jotain luotettavampaa lähdettä kuin Sihvosen UL. Esim Summasen omaa lausuntoa. Ei ilmeisesti löytynyt joten ei kannata muuttaa huhua faktaksi seuraavalla tavalla:
siffa kirjoitti:
Raimo Summanen on ilmoittautunut vetämään valitsemansa
ydinporukan kanssa muutosprosessin ja jalkautumaan kenttätasolle samalla
asiantuntijaryhmällään.

siffa kirjoitti:
Itse toivoisin, että palattaisiin niihin hyviin aikoihin, jolloin Suomessa kehittyi paljon jääkiekon huippujunioreita.
Tarkoitatko aikoja jolloin joukkueet harjoittelivat vähemmän mutta nuoret liikkuivat omatoimisesti enemmän. Siinä sitä on työsarkaa valmennuspäällikölle...

Muista myös että taso kans.välisesti ei ollut niin laaja kuin nyt. Mitään merkittävää mittauksilla tehtyjä suoritustason heikennyksiä ei ole tapahtuhtunut viime vuosina (Pohjola-leirin testit), taso on vain kans.välisesti koventunut.


Minun lääkkeet junnuille olisivat JKLiiton taholta:
- valmennuksen tason nostaminen; koulutus/rahallista tukea enemmän.
- sarjajärjestelmän muutos; enemmän tasosarjoja ja enemmän kovia pelejä.
- sääntöjen muokkaus; lämärikiellot, taklaukset ja lentävät vaihdot nuoremmille ikäluokille.

Mitkä olisivat siffa sinun omat lääkkeet ?
 

amazon5

Jäsen
Suosikkijoukkue
fööni & ape
Mielestäni edelleen kaikkein kovin nuoren pelaajan tekemä temppu Suomessa on Rauli Raitasen 21 maalia 40 ottelussa SM-liigassa 18 vuotiaana. 17-vuotiaana A:n sarjassa on lukemattomia pelaajia, jotka ovat tehneet pinnan per, esimerkkinä vaikka Timo Hakanen tai vaikkapa Jesse Joensuun, joka tosin ei ikinä pelannut ehjää junnukautta A:ssa. Mikael Grandlund on tällä kaudella reilusti yli pinnan per vauhdissa vaikka 17 vuotta taitaa olla vielä täyttämättä.

Miten esim. Granlund tai Joensuu liittyy takavuosien pelaajiin? Hakasen parhaat avut taisi kuitenkin olla täyspotin kolikkopeleissä..
Raitanen on käsittääkseni 70 syntynyt joten 21 maalia heilahti 19-vuotiaana Risto Tuomen mukavista ylöstuonneista ja hyvinhän Ässät kyseisenä vuonna pärjäsi ehkä Suomen kovimmalla hyökkäysarsenaalilla..
Ps. Pelaako Granlund ensi kaudella SM-liigaa Kärppien ykköskentässä, vastaisin ei mutta nähtäväksi jää..
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mitkä olisivat siffa sinun omat lääkkeet ?

Tähän keskusteluun tulin mukaan sivulle 7 12.2.2006. Kerroin täällä sanatarkasti Kari Heikkilän tv:ssä esittelemän venäläisen jääkiekon juniorijärjestelmän 14.2.2006. Omia "lääkkeitäni" voit lukea alkaen vaikka sivulta 13 9.1.2007. Vilkkaaseen keskusteluun olen osallistunut täällä siis jo pian kolmen vuoden ajan. Kun lukee noita eri nimimerkkien kirjoituksia vuosien takaa, niin voi todeta, että Nuori Suomi-systeemin puolustajat ovat edelleen samat tänäkin päivänä. Myös muutosta juniorijärjestelmään vaativat ovat pysyneet omilla linjoillaan. Tänä päivänä tiedämme, että muutos on vain tehtävä ja se tehdään. Sitä, minkälainen muutos tulee olemaan, tuskin tietää vielä kukaan.

Sinähän olet lukenet minun kirjoitukseni ja panokseni tänne alusta alkaen, joten jos sinua kiinnostaa minun ajatukseni, niin käy lukemassa niitä uudelleen.

Olen päivittänyt omaa tietämystäni valmennuksesta ja juniorien kehittymisestä huipuiksi mm. Kyösti Lampisen ja Hannele Forsmanin kirjan "Laatua käytännön valmennukseen" avulla. Siellä Luvussa 3 "Lapsuus-rakastuminen urheiluun-valmiuksia menestymiseen" on kerrottu, mitä vaaditaan jo lapsuudessa huippu-urheilijaksi tulemiseksi. Suosittelen kirjan lukemista.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Minun lääkkeet junnuille olisivat JKLiiton taholta:
- valmennuksen tason nostaminen; koulutus/rahallista tukea enemmän.
- sarjajärjestelmän muutos; enemmän tasosarjoja ja enemmän kovia pelejä.
- sääntöjen muokkaus; lämärikiellot, taklaukset ja lentävät vaihdot nuoremmille ikäluokille.

Otin juuri omat lääkkeeni, joten heitän tähän väliin omia hajatuksia asiasta.

Ehdottomasti tärkein kehittämisen kohde tulisi mielestäni olla juuri tuossa valmentamisessa ja valmentajien tason nostamisessa. Yleisesti siis valmentajissa/ohjaajissa. Valmentajat pystyvät vaikuttamaan monella tavalla lasten ja nuorten harrastamiseen sekä heidän tulevaisuuteen lajin parissa. Taustalla vaikuttaa tietenkin muitakin asioita, mutta valmentaja on se tärkein lenkki tässä ketjussa.

Jotta kiekon parissa toimisi hyviä valmentajia, täytyy heidän koulutukseensa panostaa ja sen koulutuksen on oltava kunnossa. Sihvonen on ainakin kritisoinut liiton koulutusjärjestelmää, mutta muutenkin nyt siihen pitäisi kiinnittää huomiota, jotta se saataisiin päivitettyä ja kuntoon. Itselläni ei ole mitään tarkkaa kuvaa siitä, että missä kunnossa koulutusjärjestelmä on, koska kursseja en ole käynyt.

Noi muutkin okan mainitsemat kohdat toimivat. Ja eikös noita tasojuttuja ole jo nyt jollakin tavalla olemassakin? Se tuossa pitäisi pitää kuitenkin mielessä, että ei turhaan ajeta lajista kiinnostuneita pelureita pois, vaan pyritään pitämään heidät mahdollisuuksien mukaan mukana. Tämä siis esim. kasvun tai muun kehityksen kannalta.

Oka varmaan tarkoitti, että lämärikileto pitäisi poistaa, kun nuoremmilla junnuillahan on lämärikielto. Taklaaminenkin pitäisi sallia, vaikka kokoerojen takia saattaa välillä tulla ilkeitä tilanteita. Mikään itseisarvo taklaaminen ei saa kuitenkaan olla ja vahingoittamiset pitää pystyä karsimaan pois. Tässä valmentajien kasvatuksellinen rooli nousee myös esille. Ja osin taklaaminenhan on sallittua pienemmissäkin junnuissa, kuten muistaakseni Kiekkolehden artikkelissa syksyllä(?) todettiin.

"Lahjakkaat" erotetaan massasta 7-vuotiaana, kova pudotuskilpailu päälle, parhaat pelaa ja - mikä tärkeintä - "huonot" istuu tai mieluummin poistetaan kokonaan lajin parista. Tällaisessa järjestelmässä voittaminen menee aina kehittämistavoitteen edelle. Siinä ei fyysisen kehityksen erilaisuutta ja yksilöllisyyttä oteta millään tavalla huomioon.

Järjestelmiä on monia, mutta en usko, että Suomessa pystytään synnyttämään itänaapurin kaltaista järjestelmää. Jonkinlainen järjestelmä meillä pitää olla jo nytkin päällä. Itsekin korostaisin järjestelmää, mutta sen sisältö pitää olla kunnossa ja toimia pelaajien kehitystä tukien.

Tasosarjoilla saadaan oikeanlaisia pelejä kaikille. Se on sitten valmentajan päätettävissä, että kenet lyö kentälle esim. pelin lopussa maalin johto tai tappio tilanteessa, mutta ketään ei pidä istuttaa penkillä pitkään. Tässä tasojuttujen kohdalla on kyllä muutamia tarkkaan harkittavia kohtia, joista pitää keskustella syvällisesti, ennen kuin mitään radikaaleja muutoksia tehdään yht´äkkiä. Ja edelleen pitäisi huolehtia siitä, että kukaan todella lajista kiinnostunut nuori peluri ei putoa pelistä pois sen takia, että juuri tietyllä hetkellä hän ei mahtuisi tiettyyn porukkaan.

Voittamista ja sen kulttuuria pitäisi myös pystyä samalla parantamaan. Välillä tuolla halleilla pelejä seuranneena olen ihmetellyt, kun tappio ei näytä hetkauttavan pelurin alkuja mitenkään. Toisaalta myös voittaminenkaan ei aina näytä synnyttävän sen suurempia reaktioita. Myös maalien tuulettaminen on usein todella vaisua ja yläfemmatkin läpsäistään kuin väkipakosta. Mikä mättää? Eikö eri pelitapahtumien pitäisi antaa erilaisia fiiliksiä? Vai pitääkö näitä tunteita hakea sitten jostain xtreme jutuista.

Se on kyllä hyvin mennyt perille, että omaa veskaria pitää suojella. Visiiriin ja ristikkoonlyöntikilpailuja saadaan kyllä aikaiseksi ihan jokaisen ikäluokan toimesta ja sarjasta riippumatta. Aikuisena sitten huipulla tässäkin jäädään useimmiten kakkosiksi.

Pari kaveria kävi Kanadassa ja kuulemma siellä tuo kilpailullisuus ja voiton tavoittelu se vasta pinnalla onkin. Aika pienetkin junnut halutaan opettaa voittamaan. Näin siis kavereiden näkemysten mukaan. Ja tuntuu toimivan. Näitä voittoja ja myös maaleja juhlitaan ja tuuletetaan sitten oikein tunteella.

Onko meidän junnut sitten jotenkin tunneköyhiä? Pitäisikö meidän junnuilta löytyä ja näkyä myös ulospäin enemmän se intohimo ja tunne, joka pelaamisesta ja etenkin voittamisesta syntyy? Kulttuureissa on tietenkin eroa meidän ja Kanadan kesken, mutta silti. Näissäkin asioissa on valmentajilla suuri merkitys.

Ja sitten taas hommiin.
 

oka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoolainen kiekko
Sinähän olet lukenet minun kirjoitukseni ja panokseni tänne alusta alkaen, joten jos sinua kiinnostaa minun ajatukseni, niin käy lukemassa niitä uudelleen.
Kävin, tekstiä on paljon eikä mitään jäänyt käteen, en löytänyt ajatusta. Varmaankin omaa kyvyttömyyttä.
Kirjoitat pääsääntöisesti muiden sanomisia.


Takaisin asiaan.
Pelien vähäisestä määrästä verrattuna ns kovempien maiden junnuihin on puhuttu paljon. Pelaajakohtaisen pelimäärään nostoon voisi auttaa:
- Sääntöhelpotuksia siihen että pelaaja saisi pelata useammassa joukkueessa, vaikka samana päivänä. Nyt on kaikenlaisia karenssiaikoja yms.
- Joukkue voisi pelata useampaa kuin yhtä sarjaa. Tämä on mm kiellettyä Eteläisellä alueella vaikka haluja olisi. Tämä käytäntö on sallittua esim Ruotsissa.
- Aluejoukkue-toimintaa vosi aikaistaa vuodella (D2). Alueet vosivat vaikka pelata keskenään jotain sarjaa jotta parhaat saisivat kovia pelejä.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Miten esim. Granlund tai Joensuu liittyy takavuosien pelaajiin? Hakasen parhaat avut taisi kuitenkin olla täyspotin kolikkopeleissä..
Raitanen on käsittääkseni 70 syntynyt joten 21 maalia heilahti 19-vuotiaana Risto Tuomen mukavista ylöstuonneista ja hyvinhän Ässät kyseisenä vuonna pärjäsi ehkä Suomen kovimmalla hyökkäysarsenaalilla..
Ps. Pelaako Granlund ensi kaudella SM-liigaa Kärppien ykköskentässä, vastaisin ei mutta nähtäväksi jää..

No Hakasen otin esimerkiksi tietenkin sen takia, että hänenkään tapauksessa suurin piirtein Rajalan tason tehon nuorena poikana eivät johtaneet mihinkään kansaivälisen tason uraan, mitä Rajalan tapauksessa odotetaan suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden näkyvissä olevan mahalaskun torjunnassa.

Raitanen teki maalinsa kaudella 88-89 eli Rajalaan verrattuna ensi kaudella. Jos Rajala tekee ensi kaudella liigassa 20 pistettä olen yllättynyt. Taas se, että pelaako Grandlund ensi kaudella Kärppien ykkösessä ei sinällään liity mitenkään Rajalaan. Itse pidän Grandlundia ainakin luokkaa kovempana lupauksena kuin Rajalaa.

NS aiheeseen edellinen vuodatus liittyy siten, että korostan edelleen pelaajamassojen suuruuden merkitystä. Edes liigan kynnyksellä ei vielä pystytä luotettavasti sanomaan kuka on sitten aikuisten peleissä kansainvälisellä tasolla ja kuka ei.
 

Creative

Jäsen
Kerroin täällä sanatarkasti Kari Heikkilän tv:ssä esittelemän venäläisen jääkiekon juniorijärjestelmän 14.2.2006.

Kari Heikkilä on kieltämättä hyvä valmentaja. Mutta voisiko olla mahdollista, että tuolloin yhden Jaroslavlissa vietetyn kauden jälkeen hänelle oli sittekin syntynyt vääristynyt kuva venäläisestä juniorikiekosta?

Vaikka hän totesikin, että taidot eivät siirry geeneissä tai äidinmaidossa, venäläiset urheiludoktriinit ja käsitykset lahjakkuudesta perustuvat suurelta osin juuri perittyjen ominaisuuksien arvostukseen. Siteerasin aiemmin tässä samassa ketjussa Lokomotivin urheilukoulun rehtoria, joka puolusteli junnupelaajien kuppaustoimintaa sillä, että lahjakkuuksia ei yksinkertaisesti synny tähän maailmankaikkeuteen riittävän paljon.

Jaroslavlissa ja lähialueella asuu noin miljoona asukasta. Pelaajien valinta kiekkokouluun tapahtuu tiukan kilpailun ja seulonnan kautta. Tämän jälkeen porukasta karsitaan parissa-kolmessa vuodessa 3/4 osaa pois ja myöhemmin sitä jäljellä olevaa neljännestä vielä jalostetaan imuroimalla parhaita pelaajia muilta alueilta.

Eli kovaa työtähän siellä tehdään kuten Heikkiläkin totesi.

Mutta jos sama järjestelmä halutaan tuoda Suomeen niin meillä olisi tämän jälkeen vähän päälle 2000 valikoitua lajin harrastajaa. Vapautuvia jäähalleja voisi sitten varmaan käyttää varastoina yms. logistiikkakeskuksina.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
No Hakasen otin esimerkiksi tietenkin sen takia, että hänenkään tapauksessa suurin piirtein Rajalan tason tehon nuorena poikana eivät johtaneet mihinkään kansaivälisen tason uraan, mitä Rajalan tapauksessa odotetaan suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden näkyvissä olevan mahalaskun torjunnassa.

Raitanen teki maalinsa kaudella 88-89 eli Rajalaan verrattuna ensi kaudella. Jos Rajala tekee ensi kaudella liigassa 20 pistettä olen yllättynyt. Taas se, että pelaako Grandlund ensi kaudella Kärppien ykkösessä ei sinällään liity mitenkään Rajalaan. Itse pidän Grandlundia ainakin luokkaa kovempana lupauksena kuin Rajalaa.

NS aiheeseen edellinen vuodatus liittyy siten, että korostan edelleen pelaajamassojen suuruuden merkitystä. Edes liigan kynnyksellä ei vielä pystytä luotettavasti sanomaan kuka on sitten aikuisten peleissä kansainvälisellä tasolla ja kuka ei.

Olen täysin samaa mieltä. Granlund voi flopata ja Rajala voi flopata aikuisissa, samoin voi tulla loukkaantumisia tai vaan kiinnostus loppua jostain kumman syystä lajiin tai ainakin vähentyä.

Mitä tulee tuohon, että Rajala tekisi 20pistettä SM-liigassa ensi kaudella ja että ihmettelisit, niin Teemu Hartikainen on matkalla yli 20pisteen SM-liigassa. Pelkästään peilaamalla näiden kahden pelaajan taitotasoa ja esim. esityksiä nuorten MM-kisoissa, ei 20pisteen pitäisi olla hyvällä vastuulla, sopivalla roolituksella ja hyvällä itseluottamuksella sekä jatkuvalla kehityksellä mitenkään kaukaa haettu saavutus Rajalalle, ei edes 25-30pisteen.

Itse olen nähnyt Rajalalta viimeisen 3-vuoden aikana 20+ peliä ja niiden perusteella potentiaalia on SM-liigassa mihin vain, NHL:n saakka ja jo tällä kaudella kunnon vastuulla(ja roolituksella), ilman loukkaantumisia tuo 20p olisi ollut täysin mahdollista. Se että kehittyykö hän tuosta enempää on sitten toinen asia. Esim. suoraviivaisuutta kaipaisi selvästi peliinsä.

Vertailu Granlundiin on turhaa, mutta selvää on että Rajala kuuluu Granlundin ohelle niihin harvinaisiin suomalaisiin lupauksiin, jotka uskaltavat tehdä kiekolla asioita, näkevät kentän hyvin ja osaavat tehdä luovia ratkaisuja.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Raitanen teki maalinsa kaudella 88-89 eli Rajalaan verrattuna ensi kaudella. Jos Rajala tekee ensi kaudella liigassa 20 pistettä olen yllättynyt.

NS aiheeseen edellinen vuodatus liittyy siten, että korostan edelleen pelaajamassojen suuruuden merkitystä. Edes liigan kynnyksellä ei vielä pystytä luotettavasti sanomaan kuka on sitten aikuisten peleissä kansainvälisellä tasolla ja kuka ei.

Ilman mitään vittuila, niin kauden 88-89 liigan ja kauden 09-10 liigan välillä on varmaankin jonkin verran eroa, joten ihan suoraan en kaikkia vertailuja tekisi suoraan sen perusteella, että montako pistettä liigassa on syntynyt. Säännöissä vähän eroja ja pelikin vähän kokenut muutoksia. Tässä voisi härskisti ajatella, että esim. Selänne oli aivan ylivoimainen, mutta sen jälkeen kaikki muut tulokkaat aivan paskoja, koska eivät ole päässeet kovinkaan lähelle Teemun 76 maalia tai 132 pistettä.

Näissä joukkuekin vaikuttaa todella paljon.

Mutta jos sama järjestelmä halutaan tuoda Suomeen niin meillä olisi tämän jälkeen vähän päälle 2000 valikoitua lajin harrastajaa. Vapautuvia jäähalleja voisi sitten varmaan käyttää varastoina yms. logistiikkakeskuksina.

Onko tämä nyt siis jo täyttä faktaa, että Suomeen kopioidaan suoraan toi Venäjän malli? Mediassa on ollut mm. Sihvosen, Jalosen ja Summasen ajatuksia ja nyt jo tiedetään, että tuleva malli tai oikeammin järjestelmä onkin suoraan kopioitu Venäjältä ja sen takia kannattaa jo nyt ruveta viiltelemään ranteita auki, koska homma tulee menemään ihan vituiksi.

Oppia voidaan ottaa esim. myös Ruotsista, jossa homma on lähtenyt toimimaan muutosten jälkeen oikein mallikkaasti. Soveltuvin osin voidaan koittaa joitakin juttuja vaikka P-Amerikasta ja yhdistellä jo olemassa olevaa tietoa ja taitoa uudeksi paketiksi.

Muutos on aina stressitilanne, siitä ei ole epäilystäkään.

NS aiheeseen edellinen vuodatus liittyy siten, että korostan edelleen pelaajamassojen suuruuden merkitystä. Edes liigan kynnyksellä ei vielä pystytä luotettavasti sanomaan kuka on sitten aikuisten peleissä kansainvälisellä tasolla ja kuka ei.

Näinhän se on. Aina se todellinenkaan lahjakkuus ei vie huipulle asti. Joku kolaa lahjakkaalta jannulta polven paskaksi ja se ura oli siinä tai tukkirekka jyrää liikenteessä yli ja taas sama homma. Tai sitten esim. tuuhero tai vaikka akateeminen ura rupeeakin kiinnostamaan kiekkoa enemmän, jolloin hokkarit ovat kohta naulassa ja taas jäi huippupeluri syntymättä. Mistä näistä koskaan tietää.

Sihvonenhan olisi työntämässä osaa junnuista muihin lajeihin, koska ei halua, että maksajia on liikaa ja toisaalta näin saataisiin tarvittavia resursseja suunnattua lahjakkuuksien kehittämiseksi. Itse en ihan näitä ajatuksia ymmärrä, mutta annettakoon hänelle mahdollisuus esittää noita omia näkemyksiään täysin vapaasti. Se on sitten jokaisen lukijan oma asia, että millä tavalla näihin ko. henkilön kirjoituksiin, tai muidenkin ajatuksiin, suhtautuu. Oma ajattelu on edelleen hyvin suotavaa.
 

mtt

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Detroit(tiputin Bluesin pois. Blues on paska)
Taklaukset ja lämärit

Mitä tapahtuu kun paljon puhutut taklaus- ja lämärikiellot poistetaan?

On sanottu että tulee pahaa jälkeä taklauksissa kun on iso kokoero. Se on totta, mutta saataisiinko taklaukset sallimalla isompia ja vahvempia pelaajia menestymään lätkän parissa? Ehkä. Pienikokoiset sitten odottelemaan kasvua A ja AA tasoille. Aika vähän niitä taklauksia näkee peleissä sitten kun se on hyväksyttyä. IFK ja Jokerit taklaa paljon kiellon loputtua mutta siitäkin vain peli kärsii. Ajellaan eikä pelata kiekkoa. Ei taito kehity.
Taklausten salliminen kasvattaisi pelaajista kovempia, kestäisivät paremmin iskuja.

Lämärikielto? Ihan turha. Kun lämärit sallitaan ei pojat kuitenkaan paljoa lämää. Lataaminen on hidasta ja edelleen suurin osa maaleista tehdään rannareilla. Mutta kiellon poistaminen kehittäisi lyöntilaukausta (koordinaatio ja ajoitus). Rannaritaito säilyisi koska sitä ne pojat kumminkin käyttää enimmäkseen. Nykykiekko on liian nopeaa lämäreille, pl. onetimerit?

Kompparikielto? Täysin turha. Nykyään saa halpoja komppareita. Kompparilla pelataan joka tapauksessa aikuisena ja sen käyttämisen taito tulee opetella pienestä pitäen. Komppari myös säästää käsiä lämäreissä kun varsi joustaa.

Junnusäännöistä säilyttäisin vain poikkikenttäpelaamisen ja kaikkien pelaajien peluuttamisen (ilman minuuttirajoja) 10-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen jääkiekon säännöillä.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Hail! Hail! Rock ´n roll!

Kun lukee noita eri nimimerkkien kirjoituksia vuosien takaa, niin voi todeta, että Nuori Suomi-systeemin puolustajat ovat edelleen samat tänäkin päivänä. Myös muutosta juniorijärjestelmään vaativat ovat pysyneet omilla linjoillaan. Tänä päivänä tiedämme, että muutos on vain tehtävä ja se tehdään. Sitä, minkälainen muutos tulee olemaan, tuskin tietää vielä kukaan.

Ihmiselle, joka ajattelee omilla aivoillaan eikä usko sokeasti kaikkivoipaan järjestelmään, saati jumalallisiin ihmetekoihin pystyvään diktaattoriin, ei ole olemassa systeemiä, joka ei kaipaisi kehittämistä. Tällaiseen ajatteluun liittyy yleensä jonkinlainen kosketus elävään elämään, käsitys siitä että järjestelmä on ihmistä varten eikä toisinpäin ja että junioriurheilu ja urheilu ylipäätään eroaa joiltain ratkaisevilta osin esim. polttomoottorikomponenttien valmistuslinjasta.

Mutta jos sama järjestelmä halutaan tuoda Suomeen niin meillä olisi tämän jälkeen vähän päälle 2000 valikoitua lajin harrastajaa. Vapautuvia jäähalleja voisi sitten varmaan käyttää varastoina yms. logistiikkakeskuksina.

Eääh, mitä suotta nynnyilemään. Lähetetään koko valiojoukko ZSKA:n entiseen kasarmiin eristyksiin (käytännön neuvoja saa vanhemmalta Tihonovilta) - tai, mikä on piakkoin on varmasti aivan mahdollista, ulkoavaruuteen jäähallikapselissa. Siellä ei varmasti ole mitään tasapäistäviä häiriötekijöitä huippu-urheilijaksi kasvamiselle. Samalla eliminoidaan mahdollisuus, että luuseritraumojaan purkavien wannabe-liigavalmentajien ja omia kunnianhimojaan toteuttavien isukkien... anteeksi, 7-vuotiaan pelaaja-aineksen palava halu huipulle nousemiseen muutenkaan häiriintyisi (vrt. esim. Vero, joka vaimoineen käsittämättömästi antoi lahjakkaan pojan itsensä päättää, mitä tämä haluaa elämällään tehdä).

Joo. Toivottavasti esim. Jukka Jalosella on muiden kiireidensä lisäksi aikaa vaikuttaa siihen, millaisilla kokoonpanoilla ja aikatauluilla systeemejä ryhdytään säätämään. Säilyy edes jokin tolkku - vaikka toki enemmistö juniorikiekossa ihan oikeasti vaikuttavista ihmisistä tietää edes suunnilleen, mistä puhuvat ja mitä tekevät. Viime viesteistä esim. Okan ja mtt:n käytännön linjaukset ovat sovellettuina täysin toteutettavissa ja kannatettavia.
 

HMenthal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Toivottavasti ei. Kuten varmaan huomasit kysymykseni alkaa sanalla "Jos..."

Oma kirjoitukseni koskikin lähinnä nimim. Siffan sekä eräiden muiden kantoja tähän aiheeseen.

OK. En perkele huomannut tota jos sanaa, koska se lause alkaa "Mutta jos..."!!! My bad.

Mitä tapahtuu kun paljon puhutut taklaus- ja lämärikiellot poistetaan?

Taklausten salliminen kasvattaisi pelaajista kovempia, kestäisivät paremmin iskuja.

Lämärikielto? Ihan turha. Kun lämärit sallitaan ei pojat kuitenkaan paljoa lämää.

Kompparikielto? Täysin turha. Nykyään saa halpoja komppareita. Kompparilla pelataan joka tapauksessa aikuisena ja sen käyttämisen taito tulee opetella pienestä pitäen. Komppari myös säästää käsiä lämäreissä kun varsi joustaa.

Junnusäännöistä säilyttäisin vain poikkikenttäpelaamisen ja kaikkien pelaajien peluuttamisen (ilman minuuttirajoja) 10-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen jääkiekon säännöillä.

Ihan ensiksi vähän terminologiaa. Ihmettelin joskus aiemmin jonkun viestin kohdalla, että mikähän toi komppari on. No nyt sekin selvisi! Komppari...

Taklauksista. Itsekin näkisin asian näin, että kannattaisi sallia taklaukset selkeämmin jo nuorempana. Nyt moni luulee, että taklaukset ovat kokonaan kielletty esim. E-junnuilta, mutta näinhän se ei ole. Tällöin opittaisiin tietenkin taklaamaan ja samalla myös ottamaan niitä taklauksia vastaan. Se täytyy kuitenkin muistaa, että tulevaisuudessa kiekollinen peli on tärkein homma ja turhalla koohottamisella ei tule pärjäämään. Paikan tullen kovakin taklaus on silti paikallaan, mutta niitä ei pidä hakemalla hakea.

Pikkujunnuilla lämäri ei tule olemaan mikään tappava-ase, mutta se olisi hyvä sallia, koska sen harjoittelu alkaisi näin aikaisemmin. Esim. puolustajien pelaamiseen tämä toisi ehkä lisää mielenkiintoa ja tapahtumia peleihin. Ja todellakin suoraan syötöstä vetämiseen pitäisi päästä keskittymään jo aiemmin. Karmeata on katsella, kun A-junnuissakaan ei hyvästäkään syötöstä pystytä vetämään suoraan, saati sitten liigassa tai mj:ssa.

Komposiittien käyttö on vielä vähän niin ja näin. Minulle yksi junnuvalmentaja sanoi, että junnuille komposiitti ei vielä ole paras vaihtoehto. Tekniikka lienee vielä vähän tärkeämpi asia.

Ja sitten vähän politiikkaa. Eikös tässä nykyisessä tilanteessa valtion pitänyt kohdentaa varoja esim. rakentamiseen työllistämismielessä, joten eikös tässä olisi nyt paikka pistää pari uutta hallia alulle ympäri maan. Ja niitä tyhjiksi jääviä teollisuushalleja voisi sopivin paikoin muuttaa harjoitushalleiksi, jotta aina ei pelkästään rakennettaisi uutta. Tai jotain.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitä tulee tuohon, että Rajala tekisi 20pistettä SM-liigassa ensi kaudella ja että ihmettelisit, niin Teemu Hartikainen on matkalla yli 20pisteen SM-liigassa. Pelkästään peilaamalla näiden kahden pelaajan taitotasoa ja esim. esityksiä nuorten MM-kisoissa, ei 20pisteen pitäisi olla hyvällä vastuulla, sopivalla roolituksella ja hyvällä itseluottamuksella sekä jatkuvalla kehityksellä mitenkään kaukaa haettu saavutus Rajalalle, ei edes 25-30pisteen.

Rajalan pisteet riippuvat hyvin paljon siitä miten Ilves häntä käyttää ensi kauden liigassa. Rajalan fysiikka ei vielä riitä vääntämään aikuisten miesten kanssa ja toisaalta tuskinpa hän myöskään pystyy käsittelemään illasta toiseen 20 minuutin peliaikaa. Eli, jos joukkueen menestystä optimoidaan Rajalaa käytetään harkitusti, esimerkiksi kakkosylivoimassa ja säästeliäästi tasakentin ja vaikkapa välissä muutama ottelu LeKissä tottumassa miesten peleihin. Jos taas hyväksytään tasonvaihtelut ottelusta toiseen ja muutama ottelun menetys pitkässä sarjassa Rajalan vaatimattoman kiekottoman pelin takia pisteet voivat olla 20+. Yleensä vaan valmentaja joutuu optimoimaan joukkueen menestystä, vaikka pitkällä tähtäimellä pitäisi ehdottomasti suosia näitä lahjakkuuksia. Eli hyvin samanlainen tapaus kuin Ässissä Sakari Salminen tällä ja viime kaudella.

Kalpan Hartikainen on fyysisesti huomattavasti valmiimpi liigan kuin Rajala. Hartikaisen kohdalla on mielenkiintoista nähdä säilyykö nyt pistetaso myös tulevina kausina, junnusarjoissahan Hartikainen ei ole ollut mikään pistenikkari.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ilman mitään vittuila, niin kauden 88-89 liigan ja kauden 09-10 liigan välillä on varmaankin jonkin verran eroa, joten ihan suoraan en kaikkia vertailuja tekisi suoraan sen perusteella, että montako pistettä liigassa on syntynyt. Säännöissä vähän eroja ja pelikin vähän kokenut muutoksia. Tässä voisi härskisti ajatella, että esim. Selänne oli aivan ylivoimainen, mutta sen jälkeen kaikki muut tulokkaat aivan paskoja, koska eivät ole päässeet kovinkaan lähelle Teemun 76 maalia tai 132 pistettä.

Jos vertailee Selänteen ja Raitasen numeroita aivan 80-luvun lopusta voisi veikata Raitasen vetävän edelleen NHL:ssä ja Selänteen valmentavan Jokerien B:tä. Mutta kehitystä kun ei voi ennustaa pelkästään peräpeilistä tai edes tästä päivästä, eli tarvitaan mahdollisimman paljon niitä kandidaatteja mahdollisimman pitkään.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Rajalan pisteet riippuvat hyvin paljon siitä miten Ilves häntä käyttää ensi kauden liigassa. Rajalan fysiikka ei vielä riitä vääntämään aikuisten miesten kanssa ja toisaalta tuskinpa hän myöskään pystyy käsittelemään illasta toiseen 20 minuutin peliaikaa. Eli, jos joukkueen menestystä optimoidaan Rajalaa käytetään harkitusti, esimerkiksi kakkosylivoimassa ja säästeliäästi tasakentin ja vaikkapa välissä muutama ottelu LeKissä tottumassa miesten peleihin. Jos taas hyväksytään tasonvaihtelut ottelusta toiseen ja muutama ottelun menetys pitkässä sarjassa Rajalan vaatimattoman kiekottoman pelin takia pisteet voivat olla 20+. Yleensä vaan valmentaja joutuu optimoimaan joukkueen menestystä, vaikka pitkällä tähtäimellä pitäisi ehdottomasti suosia näitä lahjakkuuksia. Eli hyvin samanlainen tapaus kuin Ässissä Sakari Salminen tällä ja viime kaudella.

Kalpan Hartikainen on fyysisesti huomattavasti valmiimpi liigan kuin Rajala. Hartikaisen kohdalla on mielenkiintoista nähdä säilyykö nyt pistetaso myös tulevina kausina, junnusarjoissahan Hartikainen ei ole ollut mikään pistenikkari.

Ihan samaa mieltä kaikesta. Etteipä asiasta sitten tarvitse enempää puhua.

Hartikaisella koen jopa todennäköisemmän mahdollisuuden NHL:n juuri tuosta kaverin kropasta ja pelityylistä johtuen. Voisi hyvin edustaa sitä "perinteistä suomalaista hyökkääjää". Sen takia itse sitäkin suuremmalla mielenkiinnolla odotan Rajalalta, Granlundilta ja kumppaneilta suorituksia, että mukavaa nähdä poikkeavia pelaajatyyppejä tulevan Suomesta. Nykyinen pelaajakavastus ei kyllä kuitenkaan näitä todellakaan tue ja tämän takia onkin sinunkin korostama "pelaajamassan laajuus" tärkeässä asemassa, koska moni junioreissa "hyljitty" voikin vanhempana nousta ihan toiselle tasolle.
 

PJx

Jäsen
Taklauksista. Itsekin näkisin asian näin, että kannattaisi sallia taklaukset selkeämmin jo nuorempana. Nyt moni luulee, että taklaukset ovat kokonaan kielletty esim. E-junnuilta, mutta näinhän se ei ole. Tällöin opittaisiin tietenkin taklaamaan ja samalla myös ottamaan niitä taklauksia vastaan. Se täytyy kuitenkin muistaa, että tulevaisuudessa kiekollinen peli on tärkein homma ja turhalla koohottamisella ei tule pärjäämään. Paikan tullen kovakin taklaus on silti paikallaan, mutta niitä ei pidä hakemalla hakea.
Käytännössä taklaukset ovat kiellettyjä tuossa iässä ainakin isoilta pojilta, osin jopa vahinkotörmäykset, joissa kumpikaan ei ole hakenut mitään. Ei se "taklauskielto" siihen lopu. Vielä jossain B-junnuissa vihelletään taklauksista jäähyjä kyseenalaisesti

Yksi asia, mikä jää huomiotta on, että pienen junnun taklaus on kevyt ja vauhti vähäinen. Tuskin siinä olisi ihmeemmin loukkaantumisriskiä. Toinen juttu on tämä taitokiekko, syötöt ja syötön vastaanotot ovat mitä ovat. Pojat eivät joudu opettelemaan niitä peleissä paineen alla.

Jos ei taklata, kiekon hautominen on liian helppoa, ei tarvetta syöttöpelille. Toisaalta samalla menetetään mahdollisuus opetella syöttäminen ja syötön vastaanotto paineen alla, eli ne vaikeimmin opeteltavat taidot. On hyvä syy epäillä, että taklauskielto vaikeuttaa tarkoituksenmukaisen kiekollisen pelin opettelua.

Toki arvioni voi olla väärä, enkä olisi ylikorostamassa fyysistä peliä. Uskon, vaan, ettei "sääntömuutoksilla" saada aikaan ihan sitä mitä halutaan (p
keskiviivan paitsion poistaminenkaan ei johtanut ihan siihen mitä ajateltiin). Poikien kaikkia taitoja tulisi kehittää lähes tasapuolisesti mitään väheksymättä. Nyt nähdään liikkeen ja "kiekollisen taidon" korostamisen vaikutukset.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös