Tenniksessä olisi aika kova juttu aloittaa 15-vuotiaana ja nousta maailman, tai edes Suomen huipulle. Ei liene montaa promillea maailmassa joka moiseen pystyy.
Tapparan 90-luvun junnuharjoittelusta tuli juteltua hieman viikonloppuna ja -83-ikäluokalla harjoitusmäärät olivat kesällä 4-5 kertaa viikossa plus kuukauden omatoiminen ja pelikaudella 4-5 kertaa viikossa plus pelit. Muistaakseni näin tehtiin jo 10-12-vuotiaiden iässä, vuosina 93-95. Tästä ikäluokasta tiedän varmasti, että myös tuppea purtiin eli kaikki eivät pelanneet.
Myös -85-ikäluokalla harjoitusmäärät olivat kovia edustustasolla jo nuorena, hieman vanhemmalla iällä 13-15-vuotiaana jo sitten kaksi kertaa päivässä parhaimmillaan, myös kesällä. Lähinnä elokuussa siis kuivatreeni plus jää.
Kovaa hommaahan tuo harjoittelu on jo nuoresta asti ja kaikille tämä tyyli ei istu, silloin tapahtuu poistumaa joukkueista. Usein ainakin tämän tason pelaajat siirtyvät muihin lajeihin ja loistavat siellä, toki on myös tapauksia joilla loppuu kaikki liikkuminen jopa vuosikausiksi.
Jalkapallossa ja jääkiekossa oman ikäluokkani pojat alettiin jakaa muistaakseni siinä kolmannen luokan paikeilla ja meidän porukasta alkoivat ensimmäiset kaverit siirtyä ykkösiin. Jääkiekkoa ja futista moni pelasi ykkösissä aina sinne n. 15-ikävuoteen asti, kunnes lajivalinta oli pakko tehdä.
Jossain vaiheessa muistan kun ne harrastekiekonkin säännöt muutettiin, eli tuli taklaus- ja lämärikielto kehiin kaupunginosiin. Futiksessa toki näin radikaaleja linjauksia ei ollut mutta sain onnekseni ainakin siellä pelata koko ajan.
Sitten oli lajeja kuten telinevoimistelu ja paini, jotka aloitettiin jo hyvin nuorella iällä ja meidän luokkamme kovin urheilija taisi 8-vuotiaana olla eräs telinevoimistelijatyttö jonka harjoittelu oli määrällisesti kovaa jo silloin.
EDIT. 90-luvulla myös Ajankohtainen Kakkonen tarttui aiheeseen ja teki ohjelman ystäväni perheestä, jossa molemmat pojat pelasivat jääkiekkoa. Nuorempi edustustasolla ja vanhempikin kävi siellä jossain vaiheessa kokeilemassa. Ohjelma tehtiin varsin kauhistelevaan sävyyn, koska tapahtumia tosiaan riitti kahden junnun kanssa. Vuosi oli suunnilleen 1996 tai 1997.
Poikien äiti sitten otti ja soitti perään toimittajalle, että mentiin riman ali, koska pojat itse halusivat hommaa tehdä ja näin ollen päivittely asian suhteen oli mielestään antanut väärän kuvan asiasta.
Hämärästi muistan myös sen keskustelun jossa harjoitusmääriä nimenomaan jääkiekossa kauhisteltiin, ja muistan myös miettineeni mistä moinen valitus, koska esim. taitoluistelupuolella harjoitusmäärät olivat edelleen kovia ja valmennus käsittääkseni korkeatasoista.
Jalkapallossa harjoiteltiin määrällisesti myös paljon, muistaakseni joka päivä ja osa joutui istumaan penkillä. Kauppareissakin jo jaettiin kolmelle parhaalle mitalit ja koko kaupunginosien paras pelaaja palkittiin Zico Hjelmin paidalla. Tämäkin asia kuulemma muuttui jossain vaiheessa.
Markka-aikaan esim. Ilveksen edustuksen kausi taisi olla 2000-3000 markkaa jalkapallossa, jääkiekossa sitten hivenen enemmän. Taas kerran pitäisi tietenkin suhteuttaa inflaatioon jotta päästään vertailemaan nykytilanteeseen. Onko tuo 2 000 markkaa ollut sitten iso vai pieni raha 90-luvun lama-Suomessa ja sen jälkeisessä Suomessa? Nuo luvut ovat n. vuodelta 94-95.
Seuraavan kerran junnulätkää nähdessäni käytössä olivat tasavaihdot ja tuomari puhalteli pilliin vaihdon merkiksi. Oli se vähintään outo kokemus.
Kenttähaastatteluja voisikin jatkaa vielä enemmän, niin saataisiin parempaa kokonaiskuvaa myös meidän amatöörien ja perässähiihtäjien keskuuteen.
