Nuori Suomi ry

[Maple Leaf]

Henkilökohtaisen kokemuksen tuomalla syvällä rintaäänellä voin kertoa useammankin esimerkin joissa pelaajalle ja papalle on jo kolmen vuoden ajan kauden avauksessa kerrottu, että olemme kilpakiekkoikäluokka ja peliaika ja -paikka on ansaittava määrätyt kriteerit täyttämällä. Silti pelaaja edelleen itkee peliaikansa perään tekemättä kuitenkaan mitään asian eteen. Ja pappa erottaa hallin baarissa valmentajia, jotka eivät anna pojalle peliaikaa vaikka hän maksaa saman kuin muutkin. He vain tottuivat 7-8 vuoden aikana siihen, että rahalla saa saman kuin muutkin, teit sitten töitä tai et.

Tästä olen kanssasi liikuttavan samaa mieltä. Aivan kuten valitettavan monella aikuisella tuntuu olevan ongelmia ymmärtää sitä, ettei alle kymmenen vanhoja natiaisia valmenneta kuten aikuisia, on monella aikuisella (siis natiaisten vanhemmilla) ongelmia ymmärtää myös sitä, että se natiainen kasvaa, ja 15-vuotiaalta voidaan ja pitääkin vaatia jo enemmän (kilpaurheilusta puhuttaessa).

Kärjistäen voisi sanoa, että siinä missä monet vanhemmat ("wannabe-ilmariselänteet") liioittelevat lastensa lahjakkuutta, nuoret usein puolestaan vähättelevät omia kykyjään. Tämä on yksi niistä jännitteistä, jonka parissa juniorivalmentaja operoi parhaansa mukaan: saada sekä vanhemmille että juniorille realistinen tulevaisuudenkuva (vanhemmille rauhoittava, juniorille rohkaiseva). Tietenkin, jos vanhemmat ovat kirottuja sillä uskolla, että kenestä hyvänsä voi "kovalla työllä", "systeemeillä" ja sen sellaisilla "tehdä" NHL-tähden, ja samaan aikaan tämä Janipetteri haluaisi panostaa jääkiekkoa enemmän postimerkkeilyyn, on tilanne aika korni. (Ei sillä, etteikö postimerkkeily olisi hieno harrastus. Tämä tarkennuksena Jatkoajan filatelisteille.)

 

[Quattro]

Tästä olen kanssasi liikuttavan samaa mieltä. Aivan kuten valitettavan monella aikuisella tuntuu olevan ongelmia ymmärtää sitä, ettei alle kymmenen vanhoja natiaisia valmenneta kuten aikuisia, on monella aikuisella (siis natiaisten vanhemmilla) ongelmia ymmärtää myös sitä, että se natiainen kasvaa, ja 15-vuotiaalta voidaan ja pitääkin vaatia jo enemmän (kilpaurheilusta puhuttaessa).

Kärjistäen voisi sanoa, että siinä missä monet vanhemmat ("wannabe-ilmariselänteet") liioittelevat lastensa lahjakkuutta, nuoret usein puolestaan vähättelevät omia kykyjään. Tämä on yksi niistä jännitteistä, jonka parissa juniorivalmentaja operoi parhaansa mukaan: saada sekä vanhemmille että juniorille realistinen tulevaisuudenkuva (vanhemmille rauhoittava, juniorille rohkaiseva). Tietenkin, jos vanhemmat ovat kirottuja sillä uskolla, että kenestä hyvänsä voi "kovalla työllä", "systeemeillä" ja sen sellaisilla "tehdä" NHL-tähden, ja samaan aikaan tämä Janipetteri haluaisi panostaa jääkiekkoa enemmän postimerkkeilyyn, on tilanne aika korni. (Ei sillä, etteikö postimerkkeily olisi hieno harrastus. Tämä tarkennuksena Jatkoajan filatelisteille.)

No nyt olemme jo liikuttavan yksimielisiä ainakin yhdestä asiasta... :)

 

[Maple Leaf]

No nyt olemme jo liikuttavan yksimielisiä ainakin yhdestä asiasta... :)

Ja näille B-ikäisille banaaninmutustelijoille pitäisi laittaa huoneentauluksi Pat Quinnin lause, joka löytyy tuosta hieman alempaa... ;)

 

[mekabyte]

Nyt on alennuttava lausumaan, että älä jauha paskaa, ellet tiedä asiasta mitään. Ajattele asiaa. jos pystyt, esim. isompien seurojen B:n kakkosjoukkueiden kannalta. Ei siellä enää huippuja (tämän hetkisiä) olekaan, mutta monta kehittyvää ja kehityskelpoista pelaajaa, jotka tähtäävät ensi kaudella B:n ykköseen. Sitten siinä ympärillä nämä banaanipojat jotka ovat tottuneet saamaan aina saman kuin muutkin, koska pappa betalar....Koita siinä sitten kehittyä ja kehittää pelaajia samalla kun paimennat näitä mukana hengailijoita, jotka taidollisesti ovat ehkä oikealla tasolla, mutta asenne on perseestä.

Tässä kun menee välillä puurot ja vellit sekaisin, toisin sanoen välillä keskustellaan nuorten huippukilpakiekosta ja seuraavassa lauseessa pikkupoikien kiekkoharrastuksesta, niin ei tahdo pysyä kartalla toisen jutuista.

Otetaan tuo ison seuran B kakkos porukka esimerkiksi. Tarjoan tähän lääkkeeksi samaa, mitä tarjotaan muillekin. Jos jannujen taso/tahto ei riitä, niin sitten laitetaan siihen perustettavaan kolmosporukkaan. Ei se niin vaikeaa ole, vai onko. Törmätään samaan dilemmaan kun nuoremmissa jannuissa. Ei ole tarpeeksi porukkaa/massaa/maksajia pyörittämään useampaa joukkuetta. Paska säkä, mutta kun tätä tasojoukkueajatusta on tarjottu niin monelta suunnalta, niin piti kokeilla soveltaa sitä tähänkin.

 

[Quattro]

Tässä kun menee välillä puurot ja vellit sekaisin, toisin sanoen välillä keskustellaan nuorten huippukilpakiekosta ja seuraavassa lauseessa pikkupoikien kiekkoharrastuksesta, niin ei tahdo pysyä kartalla toisen jutuista.

Otetaan tuo ison seuran B kakkos porukka esimerkiksi. Tarjoan tähän lääkkeeksi samaa, mitä tarjotaan muillekin. Jos jannujen taso/tahto ei riitä, niin sitten laitetaan siihen perustettavaan kolmosporukkaan. Ei se niin vaikeaa ole, vai onko. Törmätään samaan dilemmaan kun nuoremmissa jannuissa. Ei ole tarpeeksi porukkaa/massaa/maksajia pyörittämään useampaa joukkuetta. Paska säkä, mutta kun tätä tasojoukkueajatusta on tarjottu niin monelta suunnalta, niin piti kokeilla soveltaa sitä tähänkin.

No kyllä nää asiat nyt aika tavalla liittyy toisiinsa vaikka keskustelu rönsyileekin välillä.

 

[Puolikaspakki]

Ikävuodet 12-15 ovat tärkeimmät vuodet nuoren pelaajan henkilökohtaisten taitojen kehityksessä (pituuskasvu iskee, koordinaatio kärsii ja vaatii paljon yksilöllistä tekniikkaharjoitusta) ja motivaation kannalta.

Tämä väite jolla viitataan mitä ilmeisemmin lapsen kehityksen herkkyyskausiin on mitä oivallisin ottaa ensimmäiseksi kohteeksi seuraavassa tätä ketjua koskevassa kommentissani - se on nimittäin lähes oikein.

Herkkyyskausista (tokihan muistatte että aina arvioitaessa ikään sidonnaisia ajanjaksoja niissä esiintyy yksilöllisiä vaihteluita, joten kaikki iät ovat alkuliitteellä "noin"):

3 - 11 ikävuotta: Tasapaino
4 - 15 ikävuotta: Tekniikka / Taito
3 - 11 ikävuotta: Notkeus
7 - 13 ikävuotta: Lihaskestävyys
14 - 19 ikävuotta: peruskestävyys
7 - 19 ikävuotta: Nopeus
4 - 13 ikävuotta: Ketteryys
13 - 18 ikävuotta: Nopeuskestävyys
8 - 12 ikävuotta: Kestovoima, nopeusvoima
14 - 20 ikävuotta: Maksimivoima

Lähde: Jääkiekkoliiton koulutusmateriaali, Nuoren Urheilijan Ura.

Tiivistettynä: Jos valmentajana ajoitat taitoharjoittelun ikävuosille 12 - 15, olet pahimmillaan jopa kahdeksan vuotta jäljessä.

EDIT:

Täälläkään kauhean moni ei tunnu ehdottavan kulujen jakamista samassa suhteessa kuin peliaika. Vaaditaan kovasti, että niiden vähän heikompien junnujen vanhempien pitää iloiten kustantaa lahjakkaiden harrastus saamatta vastinetta omalle lapselleen. Usein vielä isoilla henkilökohtaisilla panostuksilla.

Jälleen mielenkiintoinen lähestymistapa, joka on kaikessa surullisuudessaan arkipäivää. Jos todella lähdetään siitä, että laittamalla saman summan naapurin sedän kanssa lapsensa harrastukseen saa kyseinen lapsi sen saman peliajan kuin naapurinkin poika, niin mites toimitaan siinä tapauksessa, että joku innokas isä/äiti tukee joukkueen toimintaa muita isommalla summalla? Vaaditaanko muilta vanhemmilta lisää rahaa, eikö kyseiseltä vanhemmalta huolita rahaa vai annetaanko lapselle enemmän peliaikaa?

Entäpäs jos olisikin niin, että laittamalla summan X kiinni lapsensa harrastukseen vanhempi ei osta lapselleen peliaikaa vaan mahdollisuuden saada peliaikaa?

 

[Puolikaspakki]

Joku kaipaili konkretiaa väitteille NS:n epäonnistumisesta, tässä omia ajuksiani...

Käytännössä ainut negatiivinen asia on NS:n jalkauttamisessa joka päiväiseen valmennustyöhön. Ideologia - auttaa vähemmän lahjakkaita kiekkoilijoita jatkamaan harrastuksen parissa entistä pidempään - on itsessään ihan hyvä ja kunnioitettava ajatus, mutta tämän päivän käytännön lähestymistapa painaa huiput samalle tasolle heikompien kanssa on kerrassaan sietätämätön. Tämä näkyy mm. tasoryhmien puutteena ja ylisuurina sarjoina. Tasoryhmien ja -sarjojen puute taas näkyy hirvittävän suurina joukkuekokoina.

Omasta mielestäni ongelman ydin on siinä, että "suutarin lapsella ei ole kenkiä", eli jääkiekkoliitto on ollut aktiivisesti ajamassa NS:n ideologiaa seuroihin ja valmentajien joka päiväiseen työhön ja samalla sivuuttanut sen tahon jolla on mielestäni suurin vastuu - itsensä. Jos jääkiekkoliitto olisi jo alkuvaiheessa lähtenyt tukemaan ideologiaa "jokaiselle mahdollisuus harrastaa omien taitojensa mukaan" ihan aikuisten oikeasti, olisi se tehnyt sääntömuutosten kautta pienempiä joukkueita ja enemmän sarjoja. Vaan näin ei ole käynyt ja muutaman huolimattoman A-maajoukkuevalmentajan kommentin jälkeen on saanut siirrettyä huomion itsestään valmentajiin - heihin, jotka joutuvat päivittäin toimimaan kiekkoliiton ehdoilla.

Selvin konkreettinen esimerkki Nuoren Suomen tasapäistämisestä on nykyinen C-junioreiden SM-sarja, jonka karsintoihin lähti reilusti yli 50 joukkuetta mukaan = yli 1000 pelaajaa. Jos se, että kyseisessä ikäluokassa pelaavista 1-150 parasta pelaa jatkuvasti sijoilla 400 - 1000 olevia pelaajia vastaan, ei ole tasapäistämistä, niin sitten NS:n puolustelijat ovat oikeassa, tosin siinä tapauksessa termi tasapäistäminen kannattaa määritellä uudestaan.

Koska en pidä sellaisista henkilöistä, jotka kritisoivat esittämättä kuitenkaan vaihtoehtoja, tuon oman näkemykseni jääkiekon kehittämisestä esille.

- Joukkueiden pelaajamääriä on pienennettävä esim siten, että 10 ikävuoteen asti saa otteluun pukea maksimissaan 15 pelaajaa (sis. maalivahdit), 11-14 max 15+2, 15-18 max 18+2 ja tästä eteenpäin liigan säännöillä.

- C-nuorempi ja C-vanhempi pitää yhdistää yhdeksi ikäluokaksi B:n tavoin.

- C:n ja B:n sarjoja tulee pienentää siten, että yhdessä sarjassa on maksimissaan 16 joukkuetta. Jos ei haluta käyttää SM-sarja/1-divari nimiä, niin esim AAA, AA jne. Näiden tulee olla tasosarjoja joihin voi nousta seuraavalle kaudelle. Harrastajille omat sarjat.

- Kaikkien sarjojen tulee olla kaksin- tai nelinkertaisia.

Nämä siis korjaamaan NS:n aiheuttamaa vahinkoa, lisäksi haluaisin saada keskiviivan paitsion takaisin.

 

[Knower]

Entäpäs jos olisikin niin, että laittamalla summan X kiinni lapsensa harrastukseen vanhempi ei osta lapselleen peliaikaa vaan mahdollisuuden saada peliaikaa?

Yksi pätevä juniorikoutsi vastasi aikanaan vanhempien peliaika vs. kausimaksut -kyselyihin siten, että "Harjoittelu maksaa, peliaika on bonusta." Nasevasti sanottu.

 

[Kommentaattori]

Joku kaipaili konkretiaa väitteille NS:n epäonnistumisesta, tässä omia ajuksiani...

Käytännössä ainut negatiivinen asia on NS:n jalkauttamisessa joka päiväiseen valmennustyöhön. Ideologia - auttaa vähemmän lahjakkaita kiekkoilijoita jatkamaan harrastuksen parissa entistä pidempään - on itsessään ihan hyvä ja kunnioitettava ajatus, mutta tämän päivän käytännön lähestymistapa painaa huiput samalle tasolle heikompien kanssa on kerrassaan sietätämätön. Tämä näkyy mm. tasoryhmien puutteena ja ylisuurina sarjoina. Tasoryhmien ja -sarjojen puute taas näkyy hirvittävän suurina joukkuekokoina.

Omasta mielestäni ongelman ydin on siinä, että "suutarin lapsella ei ole kenkiä", eli jääkiekkoliitto on ollut aktiivisesti ajamassa NS:n ideologiaa seuroihin ja valmentajien joka päiväiseen työhön ja samalla sivuuttanut sen tahon jolla on mielestäni suurin vastuu - itsensä. Jos jääkiekkoliitto olisi jo alkuvaiheessa lähtenyt tukemaan ideologiaa "jokaiselle mahdollisuus harrastaa omien taitojensa mukaan" ihan aikuisten oikeasti, olisi se tehnyt sääntömuutosten kautta pienempiä joukkueita ja enemmän sarjoja. Vaan näin ei ole käynyt ja muutaman huolimattoman A-maajoukkuevalmentajan kommentin jälkeen on saanut siirrettyä huomion itsestään valmentajiin - heihin, jotka joutuvat päivittäin toimimaan kiekkoliiton ehdoilla.

Selvin konkreettinen esimerkki Nuoren Suomen tasapäistämisestä on nykyinen C-junioreiden SM-sarja, jonka karsintoihin lähti reilusti yli 50 joukkuetta mukaan = yli 1000 pelaajaa. Jos se, että kyseisessä ikäluokassa pelaavista 1-150 parasta pelaa jatkuvasti sijoilla 400 - 1000 olevia pelaajia vastaan, ei ole tasapäistämistä, niin sitten NS:n puolustelijat ovat oikeassa, tosin siinä tapauksessa termi tasapäistäminen kannattaa määritellä uudestaan.

Koska en pidä sellaisista henkilöistä, jotka kritisoivat esittämättä kuitenkaan vaihtoehtoja, tuon oman näkemykseni jääkiekon kehittämisestä esille.

- Joukkueiden pelaajamääriä on pienennettävä esim siten, että 10 ikävuoteen asti saa otteluun pukea maksimissaan 15 pelaajaa (sis. maalivahdit), 11-14 max 15+2, 15-18 max 18+2 ja tästä eteenpäin liigan säännöillä.

- C-nuorempi ja C-vanhempi pitää yhdistää yhdeksi ikäluokaksi B:n tavoin.

- C:n ja B:n sarjoja tulee pienentää siten, että yhdessä sarjassa on maksimissaan 16 joukkuetta. Jos ei haluta käyttää SM-sarja/1-divari nimiä, niin esim AAA, AA jne. Näiden tulee olla tasosarjoja joihin voi nousta seuraavalle kaudelle. Harrastajille omat sarjat.

- Kaikkien sarjojen tulee olla kaksin- tai nelinkertaisia.

Nämä siis korjaamaan NS:n aiheuttamaa vahinkoa, lisäksi haluaisin saada keskiviivan paitsion takaisin.

Nämä ongelmat jotka luettelit, eivät ole Nuoren Suomen aiheuttamia ongelmia. Itse asiassa NS:n "tasapäistävä" vaikutus on täysin liittojen ja seurojen itsensä aiheuttamia (korostan vieläkin sitä, etten tunne jääkiekko junnutoimintaa niin hyvin, että voisin sitä kommentoida, mutta Nuori Suomi on erittäin tuttu).
Pähkinänkuoressa Nuori Suomi korostaa 6-9 vuotiaissa leikinomaisuutta ja ei niinkään kilpailua. 10-13 vuotiaissa positiivisuutta ja tasapuolista mahdollisuutta osallistua, sekä pidättäytymistä palkitsemasta pelkästään kilpailullisin perustein. 14-17 vuotiaissa yhteisten pelisääntöjen tekemistä nuorten kanssa ja pyrkimystä toimintaa, jossa nuorta ei "hylätä".
Nuori Suomi on vain koodisto sille, miten lasten ja nuorten kanssa tulisi toimia, että urheilu olisi mielekästä ja tulisi osaksi loppuelämää. Kaikki tarkemmat säännöt, sarjojen järjestely jne on täysin liiton ja seurojen tekeleitä. On melko puusilmäistä väittää, että Nuori Suomi estää huippuja kehittymästä ja sen tuhoavan jääkiekon, koska Nuori Suomi ei järjestä yhtään kilpailusarjaa, eikä vedä yksiäkään harjoituksia.

 

[Quattro]

Hyvä Puolikaspakki!!

Kaksi viimeisintä kirjoitustasi ovat loistavia! Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ja komentointisi raha/peliaika on suorastaan virtuoosimaista....joillakin on toi sana hallussa. Kommentaattorin vastaväitteet näyttävät suorastaan säälittäviltä.....ei millään pahalla.

 

[Kommentaattori]

Kaksi viimeisintä kirjoitustasi ovat loistavia! Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ja komentointisi raha/peliaika on suorastaan virtuoosimaista....joillakin on toi sana hallussa. Kommentaattorin vastaväitteet näyttävät suorastaan säälittäviltä.....ei millään pahalla.

Olenkin sanonut etten tunne jääkiekon juniorivalmennusta sen tarkemmin, mutta puolustan yhä näkemystäni siitä, että jääkiekon ongelmia on turha kaataa Nuoren Suomen harteille.

Poistetaan Nuori Suomi, niin jääkiekko pelastuu? Oletko todella tätä mieltä?

 

[Quattro]

Olenkin sanonut etten tunne jääkiekon juniorivalmennusta sen tarkemmin, mutta puolustan yhä näkemystäni siitä, että jääkiekon ongelmia on turha kaataa Nuoren Suomen harteille.

Poistetaan Nuori Suomi, niin jääkiekko pelastuu? Oletko todella tätä mieltä?

Nuori Suomi on ideologia joka tuppasi muutama vuosi sitten menemään vouhotuksen puolelle. Oikein annosteltuna ihan hyvä lääke moneen asiaan. Kyllä siellä futispuolella on tunnettu ihan samoja fiiliksiä puolesta ja vastaan. Älä vaan väitä, että futiksessa homma toimii kuin (nuorisuomi)ajatus!

 

[Kommentaattori]

Nuori Suomi on ideologia joka tuppasi muutama vuosi sitten menemään vouhotuksen puolelle. Oikein annosteltuna ihan hyvä lääke moneen asiaan. Kyllä siellä futispuolella on tunnettu ihan samoja fiiliksiä puolesta ja vastaan. Älä vaan väitä, että futiksessa homma toimii kuin (nuorisuomi)ajatus!

Totta. Ongelmat onkin siinä,että liitot/seurat tekevät hommista vaikeampia kuin ne ovatkaan. Tämä ei ole Nuoren Suomen vika. Profiloidun tässä nyt väkisinkin NS:n puolesta puhujaksi, mutta myönnän että silläkin puolella on välillä ajauduttu turhaan idealismiin. Perusajatus on kuitenkin mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava.
Oma lääkkeeni lahjakkaille pelaajille olisi näiden harjoittaminen/peluuttaminen vanhempien ikäryhmien mukana. Jos haasteet omassa ikäryhmässä eivät kohtaa kykyjä, voisi tällainen pelaaja aivan hyvin saada uusia haasteita vanhemmissa. Tätä samaa rataa voisi jatkaa vaikka edustusjoukkueeseen asti. Esim. omassa lajissani on yksi lahjakas 17 vuotias harjoitellut ja pelannut edustusjoukkueessa. Asia vain sovitaan pelaajan, vanhempien, edustusjoukkueen ja liiton kanssa ja en näe mitään estettä tällaiselle. Muut 17 v:t saavat kehittyä omassa sarjassaan, mutta tälle pojalle se ei olisi tarjonnut enää mitään haasteita. Tämä on ns. win-win tilanne. !7 vuotiaissa vapautuu isot saappaat täytettäviksi -> tarvitaan uusia vastuunkantajia, edustusjoukkue saa tarvitsemaansa nuorta polvea kasvamaan uusiin haasteisiin, poika kehittyy ihan eri tavalla kun harjoitukset ja pelit ovat ihan toisessa sfäärissä.
Asiathan ovat vain järjestelykysymyksiä.

 

[Quattro]

Kyllähän noin toimitaan nytkin....ja on toimittu kai kautta aikain....

 

[Kommentaattori]

OK. Tätä en tiennytkään. Sitten ei ainakaan ole siitä kiinni, ettei tietä kehittymiselle olisi.

Tuossa aikaisemmin Puolikaspakin kirjoituksessa pisti silmään se, että kaikki ongelmat ja parannusehdotukset ovat täysin liiton päätettävissä olevia asioita. NS ei näitä estä.
NS:n ideanahan ei ole "kaikille yhtä huonosti" vaan "kaikille tasapuoliset mahdollisuudet". Jos joukkueet ovat liian suuria, pitäisi niitä pienentää -> käytännössä tarkoittaa joukkuemäärän kasvua -> tarvitaan vetäjiä/valmentajia lisää. Tässä ensimmäinen pullonkaula. Tämähän on seurojen asia, mutta resurssipula yleensä kasvattaa näitä ryhmäkokoja. Jos Puolikaspakki meinaa, että tässä vaiheessa dumpataan ensimmäinen "lahjattomien" ryhmä pihalle, niin ihmettelen.
Mikä estää tasoryhmät? Käsittääkseni näitä ei ole ainakaan NS:n puolelta kielletty? Sarjojen kaksin- tai nelinkertaisuus ei tod ole NS:n asia.
Ensin C-junioreita on liikaa, mutta jo seuraavassa lauseessa kaksi ikäluokkaa (C-vanhempi ja C-nuorempi) pitäisi yhdistää??? Ei mennyt tämä logiikka mulla ihan jakeluun.

Vedän kuitenkin yhä selkeän rajan lasten urheilun ja nuorten urheilun väliin. Lapsille leikkimielisempää ja todellakin tasapuolisesti mahdollisuus olla mukana. Onhan se melkoista pelleilyä jos vaikkapa 10v-joukkueessa istutetaan pelaajaa penkillä "että joukkue menestyisi ja lahjakkaammat saisivat peliaikaa". Sitten kun tullaan yläasteelle ja aikuisikää on asia aivan eri. Silloin voi/pitää vaatia, mutta silloinkin pelisäännöt pitää olla selvät ja joka pojan tiedossa. Tässäkään vaiheessa ei ketään saa dumpata automaattisesti pois seurasta "lahjattomana".

 

[Quattro]

Minä olen sen kannalla, että jo esim. 8-vuotiaista lähtien tehdään samaan ikäluokkaan sekä kilpa- että harrastusjoukkue. Ne jotka haluavat reenata enemmän ja totisemmin menevät kilpapuolelle. Näiden joukkueiden välinen pelaajaliikenne pitää vain saada toimimaan hyvin, kehityksen ja motivaation muutokset huomioon ottaen. Kilpapuolella parhaat pelaa eikä kukaan vikise. Jos et sovi pelaavaan ryhmään menet kehitysjoukkueeseen kehittymään ja tekemään töitä sen kehittymisen eteen. Jos et edes halua panostaa kilpaurheiluun, niin sitten pelailet siinä harrastejoukkueessa oman halusi mukaan. Yksinkertaista eikö totta?
Tiedän kyllä ainakin yhden ongelman tässä mallissa. 90% vanhemmista on sitä mieltä, että meidänpekka kuuluu ehdottomasti tuohon kilpajoukkueeseen vaikka meidänpekka itse ei olisi asiasta niinkään varma.

 

[mekabyte]

Tuossa aikaisemmin Puolikaspakin kirjoituksessa pisti silmään se, että kaikki ongelmat ja parannusehdotukset ovat täysin liiton päätettävissä olevia asioita. NS ei näitä estä.
NS:n ideanahan ei ole "kaikille yhtä huonosti" vaan "kaikille tasapuoliset mahdollisuudet". Jos joukkueet ovat liian suuria, pitäisi niitä pienentää -> käytännössä tarkoittaa joukkuemäärän kasvua -> tarvitaan vetäjiä/valmentajia lisää. Tässä ensimmäinen pullonkaula. Tämähän on seurojen asia, mutta resurssipula yleensä kasvattaa näitä ryhmäkokoja. Jos Puolikaspakki meinaa, että tässä vaiheessa dumpataan ensimmäinen "lahjattomien" ryhmä pihalle, niin ihmettelen.
Mikä estää tasoryhmät? Käsittääkseni näitä ei ole ainakaan NS:n puolelta kielletty? Sarjojen kaksin- tai nelinkertaisuus ei tod ole NS:n asia.
Ensin C-junioreita on liikaa, mutta jo seuraavassa lauseessa kaksi ikäluokkaa (C-vanhempi ja C-nuorempi) pitäisi yhdistää??? Ei mennyt tämä logiikka mulla ihan jakeluun.

Tätä asiaa olen myös ihmetellyt. Halutaan pienempiä ryhmäkokoja ja kun ei resurssit riitä joukkueiden lisäämiseen, niin se on Nuoren-Suomen vika. Monella tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää se hirvittävä puute pätevistä valmentajista ja myös muista joukkueen tarvitsemista taustahenkilöistä. Jos valkun pitää hoitaa myös kaikki paperi- ja raha-asiat, niin ei sitä välttämättä kauaa jaksa. Hommaa tehdään kiinnostuksesta lajiin, ei ajatuksena Suomen jääkiekon n tai esim jalkapallon pelastus.

 

[mekabyte]

Minä olen sen kannalla, että jo esim. 8-vuotiaista lähtien tehdään samaan ikäluokkaan sekä kilpa- että harrastusjoukkue. Ne jotka haluavat reenata enemmän ja totisemmin menevät kilpapuolelle. Näiden joukkueiden välinen pelaajaliikenne pitää vain saada toimimaan hyvin, kehityksen ja motivaation muutokset huomioon ottaen. Kilpapuolella parhaat pelaa eikä kukaan vikise. Jos et sovi pelaavaan ryhmään menet kehitysjoukkueeseen kehittymään ja tekemään töitä sen kehittymisen eteen. Jos et edes halua panostaa kilpaurheiluun, niin sitten pelailet siinä harrastejoukkueessa oman halusi mukaan. Yksinkertaista eikö totta?
Tiedän kyllä ainakin yhden ongelman tässä mallissa. 90% vanhemmista on sitä mieltä, että meidänpekka kuuluu ehdottomasti tuohon kilpajoukkueeseen vaikka meidänpekka itse ei olisi asiasta niinkään varma.

Idea on ihan simppeli ja varmaan toimivakin, mutta mutta. Suurella todennäköisyydellä ei ole resursseja kun yhden joukkueen ylläpitoon, niin mitä tehdään. Pidetään vain kilpajoukkue ja dumpataan harrastelijat pois vai jatketaan kuten ennenkin? Vanhemmilta voi kuulua narinaa ihan niinkuin totesit, mutta kyse onkin kommunikoinnista vanhempien kanssa. Toki ei kaikille puupäille asia mene perille vaikka kuinka yrittäisi, mutta se on kestettävä.

 

[Quattro]

Hommaa tehdään kiinnostuksesta lajiin, ei ajatuksena Suomen jääkiekon n tai esim jalkapallon pelastus.

Onko nämä kaksi ihan eri asiaa? Lajia et edes pysty pelastamaan ilman kiinnostusta lajiin. Toisaalta en pidä ollenkaan pahana jos joku valmentamani juniori pelaa maajoukkueessa. Kokemuksesta voin kertoa, että tunne on äärimmäisen mukava ja palkitseva. Olen ollut omalta pieneltä osaltani pelastamassa lajia.

 

[Kommentaattori]

Ihan hyvinhän tämäkin aihe on avattuna tuolla Jääkiekkoliiton sivuilla http://www.finhockey.fi/nuoret/nuori_suomi-ohjelma/vaittamia_ja_totuuksia_nuori_suo/

En löytänyt tuosta mitään älyttömyyksiä jotka tuhoisivat Suomi-kiekon.

 

[Quattro]

"Kaikkia pitää palkita --> Ketään ei pidä palkita vain palkitsemisen takia"

Ai ei mitään älyttömyyksiä??

 

[Kommentaattori]

"Kaikkia pitää palkita --> Ketään ei pidä palkita vain palkitsemisen takia"

Ai ei mitään älyttömyyksiä??

Hassu lause. Tossahan puhuttiin siitä, että palkita voi monella tavalla ja eri asioista,

Lajiteknisesti, pelitaidollisesti ja numeroiden valossa tuloksekkaimpia saa palkita siinä missä muitakin ja muistakin ansioista. Kunhan ne eivät vain ole ryhmässä / joukkueessa ainoita palkitsemisen aiheita.

, mutta ei tarvitse palkita syyttä suotta -> sen takia että on pakko palkita kaikkia.

 

[Quattro]

Niin.....näin tämä NS-mandra menee muutamassa muussakin asiassa, eli sopivan epäselvää kapulakieltä jotta saadaan helposti kina aikaiseksi. Jos yhden lakipykälän otsikkona on"kaikkia pitää palkita" niin pitääkö kaikkia oikeasti palkita vaiko ei?? Menee aika teennäiseksi keksiä niitä palkitsemisen aiheita tyyliin "tässä sulle tikkari, kun muistit ottaa luistimet mukaan reeneihin"

Nuori Suomi-ideologia voisi ihan hyvin olla nimeltään Käytä Maalaisjärkeä-ideologia! Eikä siihen tarvitsisi perustaa edes mitään omaa yhdistystä.

 

[Kommentaattori]

Niin.....näin tämä NS-mandra menee muutamassa muussakin asiassa, eli sopivan epäselvää kapulakieltä jotta saadaan helposti kina aikaiseksi. Jos yhden lakipykälän otsikkona on"kaikkia pitää palkita" niin pitääkö kaikkia oikeasti palkita vaiko ei?? Menee aika teennäiseksi keksiä niitä palkitsemisen aiheita tyyliin "tässä sulle tikkari, kun muistit ottaa luistimet mukaan reeneihin"

Nuori Suomi-ideologia voisi ihan hyvin olla nimeltään Käytä Maalaisjärkeä-ideologia! Eikä siihen tarvitsisi perustaa edes mitään omaa yhdistystä.

Oletko ihan oikeasti junnuvalmentaja? Ainakin katkeruus on syvälle juurtunutta. En tästä jatka vääntämistä ja NS asiamiestä ei minusta saa, mutta jääkiekon ongelmia on turha sysätä sen harteille.

Kun saat sen 8 vuotiaiden ammattilaisryhmän kokoon, niin tulen katsomaan treenejä ja imemään vaikutteita *silmänisku-hymiö* *peace*

Kiitos ja anteeksi

 

[Puolikaspakki]

Tuossa aikaisemmin Puolikaspakin kirjoituksessa pisti silmään se, että kaikki ongelmat ja parannusehdotukset ovat täysin liiton päätettävissä olevia asioita. NS ei näitä estä.

Ainakin tähän asti jääkiekkoliitto on markkinoinut omassa toiminassaan NS:a, joten mikäli em. väitteesi NS:n olemattomasta vaikutuksesta liiton toimintaan pitää paikkaansa, on jatkossa liiton uskottavuus koetuksella. Itse tulkitsen asian niin, että markkinoimalla NS:a jääkiekkoliitto sitoo itsensä samaan ideologiaan ja täten käyttää sitä ohjenuoranaan toimintaa määritellessään - mukaan lukien sarjat.

Jos joukkueet ovat liian suuria, pitäisi niitä pienentää -> käytännössä tarkoittaa joukkuemäärän kasvua -> tarvitaan vetäjiä/valmentajia lisää. Tässä ensimmäinen pullonkaula.

Tämä on valitettava tosiasia. Osaavia valmentajia kun ei ole tarpeeksi saatavilla. Ja mikäli on NS:n puolustelijoita uskominen, ei tämä maa kanna päällään yhtä ainoaa osaavaa valmentajaa vaan kaikki ovat totaalikusipäitä autoritäärisine menetelmineen ja voitonhaluineen. Koska tämä ilmeisesti pitää paikkansa, on meillä joka tapauksessa tarve tuhansille uusille valmentajille, miksei samalla houkutella muutama lisää kattamaan uusien joukkueiden muodostama tarve.

Mikä estää tasoryhmät? Käsittääkseni näitä ei ole ainakaan NS:n puolelta kielletty? Sarjojen kaksin- tai nelinkertaisuus ei tod ole NS:n asia. Ensin C-junioreita on liikaa, mutta jo seuraavassa lauseessa kaksi ikäluokkaa (C-vanhempi ja C-nuorempi) pitäisi yhdistää??? Ei mennyt tämä logiikka mulla ihan jakeluun.

Ainakin tähän asti tasojoukkueiden poistamista ja NS:a on markkinoitu seuratasolla samassa virkkeessä, joten se siitä.

Jaa ettei mene jakeluun, no väännetään rautalangasta.

50 joukkuetta SM-sarjaan on liikaa. C-nuoremmissa pelatuista otteluista suhteellisesti laskettuna liian iso osa pelataan selkeästi heikompia vastaan.

Joten C-ikäiset yhteen, SM-sarjaan 16-20 parasta joukkuetta. C-1 divariin seuraavat 16 - 20 parasta. C 2-divariin 2-4 lohkoa 16 - 20 joukkuetta / lohko.

Kuten varmasti osaat laskea yhteen, huomannet että pelkästään C-vanhemmat eivät pysty moista sarjarakennetta ylläpitämään vaan yhdistämällä kaksi ikäluokkaa yhteen saadaan moinen sarjarakenne kasaan. Tästä (omasta mielestäni) seuraa se, että kaikki saavat nykyistä enemmän kovia otteluita oman tasoisiaan vastaan ja täten varmistetaan vähintäänkin riittävän laaja harrastajapohja kuitenkaan ottamatta parhailta mitään pois.

Vaikeaa? No ei minun mielestä.