Mainos

Nuori Suomi ry

  • 999 734
  • 5 368

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Ja Anže Kopitar on Slovenian juniorijärjestelmän tuote. Ehkä Rauli Uraman pitäisi käydä Sloveniassa ja Tanskassa hakemassa oppia siitä kuinka Suomen jääkiekkoliiton juniorijärjestelmä pitäisi rakentaa alle 17-vuotiaille junioreille. Anže Kopitarin ja Kingsin voittama Stanley Cup on kiistaton todiste Slovenian juniorijärjestelmän toimivuudesta.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Minä pistän juniorina tehdyn pohjatyön täysin tanskalaisjuniorituotannon piikkiin. Olli Määttä on Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelman tuote, jonka jalostaminen mahdolliseksi NHL-pelaajaksi olisi onnistunut myös Suomessa. Hänen kohdallaan huipuksi jalostaminen tapahtuu kuitenkin Pohjois-Amerikassa.

Boldaus oma.

Älä viitsi. Iso mies. Maailma ei ole mustavalkoinen.

Tässä ei ole jossittelun varaa. Olli Määttä nousi P-Amerikassa ykköskierroksen NHL-varauksen tasolle. Kuten nuo tanskalaiset nousivat NHL:än lähinnä Ruotsissa annettujen näyttöjen perusteella. Se on vastaansanomaton totuus.

Ei NHL:ään pääse pelkkien kotimaassa rakennettujen pohjien avulla. Näiden pelaajien kohdalla on aivan pakko huomioida myös ulkomailla tehty kova työ, ja siksi he eivät ole täydellinen esimerkki mistään yhden maan yksittäisestä juniorisysteemistä.

Onko mielestäsi Nuori Suomi -painotteisessa juniorijärjestelmässä sivujaosto OHL:n puolella? Vai lukeeko jääkiekkoliiton junnujärjestelmän säännöissä, että mukaan kuuluu mahdollisuus suorittaa "NuSu -tutkinto" ulkomailla?

Edit. Pitänee sen verran lisätä, että minun mielestäni kaikenlainen juniorityö loppuu vasta, kun pelaaja on U20-kisoihin liian vanha. Siitä alkaa jääkiekkoilijan aikuisuus. Sitten vasta katsotaan, minkä maan/maiden junnujärjestelmän tuote hän on. Voi se alkaa NHL-varauksestakin, mielipidekysymys.

Edit.2. Pidetään homma yksinkertaisena. Siffa. Onko junnuikäisenä saatu monen vuoden junnuvalmennus ulkomailla merkittävä asia näiden pelaajien junnu-uralla? Kyllä vai ei?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Suomi
Mikkel Bødker pelasi 15-vuotiaaksi asti Tanskassa, ja siirtyi sitten ruotsalaisseura Frölundaan. Eli ihan tarpeeksi vuosia Tanskassa, että voidaan todeta jätkän saaneen hyvät pohjat Tanskan junnuista, mutta Ruotsi jalosti huipulle.
Eikä pidä unohtaa, että Heikki "Michellen isä" Karvinen oli Mikkelin ensimmäisiä valmentajia Rødovressä ja opetti ne perusasiat. Eli vähän Suomea sielläkin. Nuorta ja vanhaa.

edit: Frans (ja Simon) Nielsen ovatkin sitten toisen polven pelaajia, isällä on lukuisia Tanskan mestaruuksia Herningin pelaajana ja valmentajana. Isä-Fritsin entinen pelikaveri Peter Degn oli Fransin ensimmäinen valmentaja.
 
Viimeksi muokattu:

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Myös jääkiekkoilu purkaa onneksi kovaa kyytiä tekemiään Nuori Suomi -hengen mukaisia vanhoja linjauksiaan. On mukava viedä oma poitsu lauantaina aloittamaan aluesarjaa 9-10-vuotiaisiin, kun peliaikaa ei enää ole tarvis jakaa tasan, ei ole kentällisten hihanauhoja, summeri ei katko vaihtoja yhtä pitkiksi, saa taklata kunhan taklaa oikeaoppisesti ja lämäriäkin saa laukoa.

Melkein tippa tulee linssiin. Muistan, kun 2004 aloin julkiseti rummuttaa noista kaikista päivänselvistä asioista. Silloin sain kuraa niskaani. Seitsemän vuotta meni. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Voivat taas pienet pojat urheilla sydämensä kyllyydestä, kun urheilu on palannut urheiluun.

Johtava

Selailin siffan viestejä ja törmäsin tähän viestiin. Kirjoitettu siis 12.10.2011.
Sitten eksyin HPK-junnujen sivuille, jossa puhuttiin Nuori Suomesta ja ritariohjeista.
Sivulla sanotaan mm.:

HPK-Juniorijääkiekko sai Nuori Suomen Sinettiseura-tunnuksen 11.12.1999. Toiminnassa ja kasvatustyössä on sitouduttu noudattamaan Jääkiekkoliiton Sinettiseuralupauksia

Epätietoinen Espoosta nyt ihmettelee, että onko se uhheilu nyt palautettu urheiluun esimerkiksi HPK:ssa vai vieläkö Nuori Suomen Kaikki pelaa kunhan maksaa -ajattelu tuhoaa lahjakkaita hämäläiskiekkoilijoita?

Pitäiskö vieläkin tehdä radikaaleja muutoksia vai riittävätkö nämä naperoikäisten kiekkoon taannoin tehdyt marginaaliset muutokset, jotka vaikuttivat ilmeisesti vain niin seuroihin, jossa luettiin jotain liiton ohjeita kirjaimellisesti ja väärin ymmärtäen?

Onko HPK:ssa treenavalla junnulla edes mahdollisuutta nousta huipulle HPK:ssa vai pitääkö tanskalaisten hengessä lähteä jalostumaan jonnekin pois Nuori Suomi HPK:sta?
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Todistat tässä vastaansanomattomasti, että tärkeät vuodet lajin teknillisten taitojen kehittämiseksi on vietetty Tanskassa. Samoin aerobinen ja anaerobinen pohja on tehty Tanskassa. Liikkuvuudelle on luotu myös pohja kotimaassa. Jääkiekon vaatima hermostotoiminta on viritetty oikeaksi tärkeinä herkkyyskausina. Juniorityö on tehty Tanskan jääkiekon juniorijärjestelmän parissa ja Tanskassa tehty pohjatyö on jalostettu sitten Ruotsissa ja sen jälkeen NHL:ssä.

Toisaalta Tanskassa ei varmastikkaan ole kansallisen tasonsa puolesta ollut niin kova kilpailu, että se olisi kehittänyt näistä Tanskalaisista maailman huippuja. Kun on tarvittu kovempaa kilpailua, kovempia sarjoja on lähdetty niiden perässä Ruotsiin. Olisi myös mielenkiintoista tietää missä vaiheessa nämä kaverit ovat tehneet lajivalinnat ja onko näiden vanhemmat päättäneet jo 3-vuotiaana että tässä on nyt sitten ensimmäiset Tanskalaiset huippu(?) NHL-pelaajat.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
edit: Frans (ja Simon) Nielsen ovatkin sitten toisen polven pelaajia, isällä on lukuisia Tanskan mestaruuksia Herningin pelaajana ja valmentajana. Isä-Fritsin entinen pelikaveri Peter Degn oli Fransin ensimmäinen valmentaja.

Frans Nielsenin haastattelu näytettiin yhden Lukko-ottelun erätauolla. Minusta jäi siitä sellainen käsitys, että hänelle jääkiekko on ollut ainoa vaihtoehto lajin valinnaksi. Tässä olisi nyt jääkiekkotoimittajilla tilaisuus selvittää laajemmin syy siihen, miksi Tanskasta on tullut toistaiseksi 1987 jälkeen syntyneitä taitavia NHL-profiilipelaajia enemmän kuin Suomesta. Frans Nielsen on 1984 syntynyt Tanskan NHL-pioneeri ja hänen jälkeensä on tullut vielä viisi NHL-pelaajaa nuoremmista ikäluokista.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Tässä olisi nyt jääkiekkotoimittajilla tilaisuus selvittää laajemmin syy siihen, miksi Tanskasta on tullut toistaiseksi 1987 jälkeen syntyneitä taitavia NHL-profiilipelaajia enemmän kuin Suomesta. Frans Nielsen on 1984 syntynyt Tanskan NHL-pioneeri ja hänen jälkeensä on tullut vielä viisi NHL-pelaajaa nuoremmista ikäluokista.

Tämähän olisi erittäin mielenkiintoinen aihe vaikka jääkiekkotoimittaja Petteri Sihvoselle käsiteltäväksi.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
...Tässä olisi nyt jääkiekkotoimittajilla tilaisuus selvittää laajemmin syy siihen, miksi Tanskasta on tullut toistaiseksi 1987 jälkeen syntyneitä taitavia NHL-profiilipelaajia enemmän kuin Suomesta. Frans Nielsen on 1984 syntynyt Tanskan NHL-pioneeri ja hänen jälkeensä on tullut vielä viisi NHL-pelaajaa nuoremmista ikäluokista.

Ei tässä mitään toimittajia kaivata.

Lars Eller, siirtyi Ruotsiin nuorten Elitserieniin 16-vuotiaana. Varattiin NHL:ään 13. pelaajana ja myöhemmin mm. AHL:n tähdistöpeliin. Pelannut NHL:ssä. Toisen polven jääkiekkoilija.

Nicklas Jensen, varattu ekalla kierroksella 29. pelaajana 2011. Siirtyi 17-vuotiaana OHL:ään. Toisen polven pelaaja. Tuleva NHL-pelaaja - ehkä.

Peter Regin. Varattu vasta 87. pelaajana NHL:än, mutta sai kumminkin tulokassopimuksen Ottawaan 19-21 vuotiaana Ruotsissa Elitserienissä annettujen näyttöjen perusteella. Pelannut NHL:ssä.

Jannik Hansen, siirtyi 16-vuotiaana Ruotsiin, Malmöön yhdeksi vajaaksi kaudeksi ja palasi takaisin Tanskaan. Nousi NHL:ään P-Amerikan junnusarjojen kautta, jonne siirtyi 18 -vuotiaana. On pelannut NHL:ssä suuressa roolissa.

Ja kuten edellä mainittu, Frans Nielsen oli myös toisen polven jääkiekkoilija. Bödker ja Larsen siirtyivät jo 15-vuotiaina ulkomaille.

Erityismaininnat.

Peter Hirsch, Tanskan ylivoimaisesti paras maalivahti. Ei pelejä NHL:ssä. Pelannut ECHL:ssä.

Kim Staal, Tanskan maajoukkuetähti. Siirtyi jo 16-vuotiaana Ruotsiin.


Alkaisiko kaava Tanskan huippupelaajatuotannolle jo näkymään? Ruotsi ja oma iskä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Hävettää hieman, kun melkein unohdin sen kaikkein kauneimman.

Nichlas Hardt. 19-vuotiaana Tapparaan puoleksi kaudeksi. Sitten pariksi kaudeksi Allsvenskaniin Malmöön riveihin. Sen jälkeen Helsingin Jokereihin, toivottavasti vielä pitkäksi aikaa.

Hardt on edellämainituista ainut, joka dominoi suht. myöhälle iälle Tanskan maalla, mutta totuuden nimissä on sanottava, että NHL on vielä kaukana.

Kaikkia Tanskan suuria pelureita myös yhdistää se, että heidät on todella nuorina nostettu pois junnuista aikuisten joukkoon pelaamaan. Tästä voidaankin päätellä jotain Tanskan junnupelaajien ja -valmennuksen tasosta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ei tässä mitään toimittajia kaivata.

Lars Eller, siirtyi Ruotsiin nuorten Elitserieniin 16-vuotiaana. Varattiin NHL:ään 13........

Alkaisiko kaava Tanskan huippupelaajatuotannolle jo näkymään? Ruotsi ja oma iskä.

Kiitos näistä selvityksistä. Hain kuitenkin sitä, että miten tanskalaisista jääkiekkojunioreista on tehty niin hyviä, että ovat päässeet jo viimeisinä juniorivuosinaan pelaamaan Ruotsiin ja edelleen NHL:ään. Perustus jääkiekkoilijoiksi tehdään ikävuosien 2-14 aikana. Minua kiinnostaa tuo ratkaiseva herkkyysikä tanskalaisten kohdalla. Eli tulisi selvittää muutamia asioita: minkä ikäisinä aloittivat luistelun; milloin tuli maila mukaan; minkä ikäisinä tehtiin lajinvalinta vai oliko jääkiekko heti alusta alkaen se laji, johon satsattiin; mikä oli vanhempien rooli, kuinka paljon oli jäähallijäätä käytössä lapsena/juniorina; kuinka paljon tulevat huiput saivat peliaikaa F-C juniori-iässä; harrastettiinko muita lajeja jääkiekon rinnalla tasapuolisesti; jne. Mielenkiintoista selvitettävää riittää toimittajalle, jolla on riittävä kompetenssi ymmärtää jääkiekon huippujuniorituotannon edellytyksiä.

Ruotsiin päästäkseen on tanskalaisilla junioreilla oltava hankittuna kilpailukykyiset jääkiekkotaidot ruotsalaisiin junioreihin verrattuna. Kuten tiedetään, niin Ruotsin huippujuniorituotanto on erittäin tehokasta ja kilpailu kovaa. Hyvä, kun selvitit tuon omien vanhempien osuudet huippujunioreiden kehittämiseksi, koska täällähän on muutamien nimimerkkien toimesta toistettu vuodesta toiseen sitä, että vanhempien ei tulisi sotkeentua omien lapsien valmentamiseen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kiitos näistä selvityksistä. Hain kuitenkin sitä, että miten tanskalaisista jääkiekkojunioreista on tehty niin hyviä, että ovat päässeet jo viimeisinä juniorivuosinaan pelaamaan Ruotsiin ja edelleen NHL:ään. Perustus jääkiekkoilijoiksi tehdään ikävuosien 2-14 aikana. Minua kiinnostaa tuo ratkaiseva herkkyysikä tanskalaisten kohdalla...

Minusta olisi tärkeintä selvittää mitä nämä mainitut pelaajat tekivät junnuina. Keltaisen Jaffan ansiokkaan selvityksen perusteella näyttää siltä, että Tanskan jääkiekon juniorijärjestelmällä ei ole ollut paljoakaan merkitystä näiden pelaajien kehityksessä, tärkeintä näyttää olevan isän intohimo jääkiekkoon.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Pitää nyt siffamaisesti lainata itse itseään. Vähän karsin alkuperäistä

Ensimmäisen lauseen kysymyksen kohdistan nyt siffalle, joka vielä pari vuotta sitten vaati jääkiekkoliittoa toimimaan.

Pitäiskö vieläkin tehdä radikaaleja muutoksia vai riittävätkö nämä naperoikäisten kiekkoon taannoin tehdyt marginaaliset muutokset, jotka vaikuttivat ilmeisesti vain niin seuroihin, jossa luettiin jotain liiton ohjeita kirjaimellisesti ja väärin ymmärtäen?

Onko HPK:ssa treenavalla junnulla edes mahdollisuutta nousta huipulle HPK:ssa vai pitääkö tanskalaisten hengessä lähteä jalostumaan jonnekin pois Nuori Suomi HPK:sta?

Ja uskoisin, että siffa osaa halutessaan myös alempaankin kysymyksee vastata...
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Kiitos näistä selvityksistä. Hain kuitenkin sitä, että miten tanskalaisista jääkiekkojunioreista on tehty niin hyviä, että ovat päässeet jo viimeisinä juniorivuosinaan pelaamaan Ruotsiin ja edelleen NHL:ään. Perustus jääkiekkoilijoiksi tehdään ikävuosien 2-14 aikana...

NHL:ään he pääsivät mm. Ruotsissa vietettyjen vuosien ansiosta. Edelleenkin, pelkillä perustuksilla ei vielä päästä änäriin. Junnu nousee potentiaaliseksi NHL-pelaajaksi ikävuosina 16-20.

Se, miksi he pääsivät viimeisinä junnuvuosinaan Ruotsiin, onkin aivan eri asia ja se ei tietenkään käy ilmi listauksestani. Oma käsitykseni on, että suurimmat syyt ovat olleet osaava iskä ja se, että heidät on ronskisti nostettu pelaamaan aikuisten seuraan jo aikaisessa vaiheessa 14-15 -vuotiaina (saatan liikaa yleistää tässä.)

En usko, että näissä tapauksissa on takana mikään järjestäytynyt toiminta Tanskan maalla. Täytyisihän silloin tulla enemmänkin Nichlas Hardtin tasoisia pelaajia Tanskasta, kun vastaavasti Suomessa järjestelmä tuottaa tasaisesti kolmosketjun miehiä. Nyt tulee muutama huippu, ja paljon paskaa. Johtopäätös: nämä kaikki tanskalaishuiput ovat yksittäisiä onnistumisia.
 

Fordél

Jäsen
Minusta olisi tärkeintä selvittää mitä nämä mainitut pelaajat tekivät junnuina. Keltaisen Jaffan ansiokkaan selvityksen perusteella näyttää siltä, että Tanskan jääkiekon juniorijärjestelmällä ei ole ollut paljoakaan merkitystä näiden pelaajien kehityksessä, tärkeintä näyttää olevan isän intohimo jääkiekkoon.

Olen eri mieltä.

En tunne tapauksia, mutta oletan, että isillä on ollut merkittävä vaikutus poikien kiekkoharrastuksen alkuun. Varmasti isät ovat opastaneet poikiaan läpi näiden junnuajan. Ei nää pelaajat ole kuitenkaan pelkällä isän intohimolla, opastuksella ja takapihan jäällä kehittyneet huippujunnuiksi, joista on sitten aikuisiän kynnyksellä jalostettu esimerkiksi Ruotsissa huippupelaajia. Kyllä Tanskan järjestelmässäkin ja yksittäisessä seurassa on tehty paljon hyvää työtä, mikä on mahdollistanut nousun myöhemmin näinkin kovalle tasolle. Perustyö on tehty oikein, sillä muuten 16-17 vuotiaasta ei enää pystytä tekemään huippu-urheilijaa.

Ihan turhaa mun mielestä väheksytte tässä nyt Tanskan junnujärjestelmää. Lähinnä varmaan siksi, että asiasta on kirjoittanut siffa. Eihän Tanska ole missään nimessä mikään junnutuotannon kultakaivos, mutta se mahdollistaa nousun huipulle. Se mitä tässä pitäisi väheksyä on tanskalaisen kiekkoilun ja pääsarjakiekkoilun taso. Eli jos meinaat nousta huipulle, on sun lähdettävä jo nuorena hakemaan muualta kovempia haasteita, koska tanskalainen kiekkoilu ei pysty sitä tarjoamaan.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Nicklas Jensen pelasi 14-vuotiaaksi jalkapalloa ja aloitti sitten jääkiekon Herning Blue Foxissa. Peter Regin aloitti myös 15-vuotiaana samassa seurassa, mutta ei mitään tietoa, mitä teki ennen sitä. Frans Nielsen aloitti 16-vuotiaana samassa paikassa, ja pelasi vain yhden vuoden ennen Ruotsiin siirtymistä. Todennäköisesti isi opetti perustat ja vuosi Blue Foxissa riitti Ruotsiin pääsemiseksi. Nielsenin perhe oikein varta vasten muutti Herningiin, kun poika oli 2-vuotias.

Mikkel Bödkerin, Lars Ellerin ja Jannik Hansenin lapsuus ennen 15-ikävuotta menivät ilmeisesti todella kovatasoisessa junnutoiminnassa Rødovre Mighty Bullsissa, joka pelaa myös Tanskan korkeimmalla tasolla jääkiekkoa. Vuosina 1977-1979 siellä valmensi Neuvostoliiton entinen päävalmentaja Boris Kulagin.

Pakko sen on vain uskoa. Kaikki Tanskan NHL-pelaajat tulevat kahdesta eri seurasta. Eli olipas kumminkin jotain rakenteellista heidänkin takanaan, tosin Blue Foxin porukka vähän ihmetyttää.

Haiskahtaa yhä selvemmin siltä, että jokainen heistä on treenannut aikuisten pelaajien kanssa huomattavan paljon. Ihan näin mutuna sanoisin.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Eli jos meinaat nousta huipulle, on sun lähdettävä jo nuorena hakemaan muualta kovempia haasteita, koska tanskalainen kiekkoilu ei pysty sitä tarjoamaan.

"Growing up in Denmark, nobody ever believed
that any Dane would ever make it to the NHL,
so my dream was to play in Sweden"

- Frans Nielsen
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
NHL:ään he pääsivät mm. Ruotsissa vietettyjen vuosien ansiosta. Edelleenkin, pelkillä perustuksilla ei vielä päästä änäriin. Junnu nousee potentiaaliseksi NHL-pelaajaksi ikävuosina 16-20.

Juniorivuosien jälkeen jääkiekkoilijoiden harjoittelu ja pelaaminen kiihtyvät tasollisesti ja määrällisesti aina ja joka maassa, jos halutaan mennä eteenpäin. Junnut nousevat siis potentiaalisiksi NHL-pelaajiksi aina 16-20 vuotiaina, niinkuin kirjoitat.

Se, miksi he pääsivät viimeisinä junnuvuosinaan Ruotsiin, onkin aivan eri asia ja se ei tietenkään käy ilmi listauksestani. Oma käsitykseni on, että suurimmat syyt ovat olleet osaava iskä ja se, että heidät on ronskisti nostettu pelaamaan aikuisten seuraan jo aikaisessa vaiheessa 14-15 -vuotiaina (saatan liikaa yleistää tässä.)

Itse olen edelleen kiinnostunut täällä Nuori Suomi-myytti keskustelussa siitä, mitä nuo tulevat tanskalaiset NHL-pelaajat tekivät lapsuusvuosinaan, kun he nousivat pelaamaan Tanskassa aikuisten sarjoihin 14-15 vuotiaina. Samoin, miksi he olivat Ruotsiin muuttaessaan 15-17 vuotiaina niin hyviä, että heistä kehittyi Ruotsin osaavassa jääkiekkojärjestelmässä NHL-pelaajia. Ruotsalaisen huippujuniorituotannon läpikäyneistä nousee NHL:ään erittäin harva jääkiekkoilija. Aivan sama tilanne on Kanadassa, vain erittäin harvat kehittyvät NHL-pelaajiksi.
 

Fordél

Jäsen
"Growing up in Denmark, nobody ever believed that any Dane would ever make it to the NHL,
so my dream was to play in Sweden"

- Frans Nielsen

Tässä ei ole kyllä mitään uutta. Ihan normaalia lätinää. Jotta saataisiin lihaa luiden ympärille, täytyisi tietää mitä he ovat tehneet junnuna. Varmasti paljon omatoimista jo pienestä pitäen ja siihen päälle seuratoiminta. Sitten kun Tanska jäi "pieneksi", täytyi siirtyä muualle hakemaan laatua ja haasteita. Ihan samalla tavalla kuin esim. Forssell ja Pukki siirtyivät 17-18 vuotiaina ulkomaille, koska tarvitsivat haasteellisemman ja laadukkaamman ympäristön. Pidän heitäkin kuitenkin suomalaisen junnujärjestelmän tuotteina.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Sanotaanko näin, että on melko vaikeaa löytää tietoa siitä, miten jossakin Suomen seurassa käytännössä harjoitellaan junnutasolla, ja vielä vaikeampaa on saada tietoja junnujen omaehtoisten harjoituksien sisällöstä. Koittakaapas etsiä samat tiedot tanskalaisista. Minä en löydä tuon syvällisempää tietoa.

Oma pointtini taisi olla löytää edes auttava käsitys siitä, miten luodaan tanskalainen NHL-pelaaja. Johtopäätös on, että siihen vaaditaan sitoutuneet vanhemmat ja perheestä löytyvä ex-pelaaja, muutto Herningiin tai Rödovreen, ja joku, joka pystyy junnun kauppaamaan tai scouttaamaan Ruotsiin. Lisäksi perus paljon harjoittelua ja lahjakkuutta.

Suomen junnujärjestelmään tästä kaikesta ottaisin oppia vain siitä, miten junnuja valmennetaan Herningissä ja Rödovressa. Niissä kahdessa paikassa ja muutaman valmentajan vastuulla on koko Tanskan NHL-pelaajien tuotanto. Vielä kun tietäisi, mitä siellä tehdään.

Edit. Tuota "normaalia lätinää" -lainausta en tarkoittanutkaan sen kummemmaksi. Knoppitietoa.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Oma pointtini taisi olla löytää edes auttava käsitys siitä, miten luodaan tanskalainen NHL-pelaaja. Johtopäätös on, että siihen vaaditaan sitoutuneet vanhemmat ja perheestä löytyvä ex-pelaaja, muutto Herningiin tai Rödovreen, ja joku, joka pystyy junnun kauppaamaan tai scouttaamaan Ruotsiin. Lisäksi perus paljon harjoittelua ja lahjakkuutta.

Ja hyviä pointteja löysitkin. Rakensit eräänlaisen raakaversion tanskalaisen kiekkoilijan urheilijanpolusta. Viimeistään 16-17-vuotiaana on varmastikin lähdettävä muualle hakemaan haasteellisempaa ympäristöä. Kuitenkin siihen mennessä on täytynyt tehdä paljon asioita oikein eikä niitä tehdä vain perheen piirissä.

Suomeen tästä kaikesta ottaisin vain sen, miten junnuja valmennetaan Herningissä ja Rödovressa. Niissä kahdessa paikassa on koko Tanskan NHL-pelaajien tuotanto.

En tiedä missä on NHL-pelaajien tuotanto enkä tiedä tarvitseeko meidän ottaa Tanskasta yhtään mitään. Tietysti ainahan on syytä olla avoin ja katsoa mitä pieniä juttuja tanskassa tehdään oikein.

Itseäni kiinnostaa Tanskan järjestelmän suhteen paljon enemmän se miten siellä lapset ja nuoret liikkuu. Ainakin vuosituhannen alussa 15-vuotiaista pojista suositusten mukaisesti liikkui enemmän kuin suomalaisista. Suositusten mukaisesti liikkuvien määrä ei myöskään laske 11-ikävuoden ja 15-ikävuoden välillä yhtä jyrkästi kuin Suomessa.

Kaikki lähtee siitä massasta, josta eri lajit joutuvat jalostamaan huippujaan. Suomessa tässä massassa on pahoja puutteita.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Koittakaapas joku fiksumpi löytää Tanskan kiekkoliiton sivuilta edes jonkilaista tietoa siitä, onko siellä olemassakaan mitään linjaa junnuvalmennukseen, vai onko se jokaisen seuran ihan oma asia, miten junnuja opettaa? Minä en löydä googlekääntäjän kanssa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Suomen junnujärjestelmään tästä kaikesta ottaisin oppia vain siitä, miten junnuja valmennetaan Herningissä ja Rödovressa. Niissä kahdessa paikassa ja muutaman valmentajan vastuulla on koko Tanskan NHL-pelaajien tuotanto. Vielä kun tietäisi, mitä siellä tehdään.

Kiitos näistä selvittelyistäsi. Nämä ovat arvokkaita tietoja, kun jatketaan keskustelua siitä, minkälaiset olosuhteet tarvitaan, kun tuotetaan NHL-jääkiekkoilijoita. Pelaajamassaksi riittää kaksi pientä kuntaa, joissa toisessa on 46 000 ja toisessa 37 000 asukasta. Molemmissa harrastetaan myös muita joukkuelajeja sekä yksilöurheilua, joten kilpailu junioreista on ilmeisen kovaa. Jääkiekkoon on riittänyt kuitenkin riittävästi junioreita, joista on saatu kehitettyä NHL:n profiilipelaajia samaan aikaan, kun Suomen tasoisesta jääkiekkomaasta ei niitä ole tullut toistaiseksi vastaavia määriä 1988 ja sen jälkeen syntyneiden ikäluokista. Tarvitaan jäähalleja, joissa jääkiekkojuniorit voivat harjoitella 2-12 vuotiaina ne 10 000 toistoa kutakin tärkeää taitoa vaativaa ominaisuutta varten. Tarvitaan poikiensa kanssa innokkaasti mukana olevia vanhempia, joista monet isät ovat juniorijoukkueiden valmentajina. Kun perustaidot on saatu Tanskassa kehitettyä riittävän hyväksi, niin on siirryttävä Ruotsiin, mikä jatkaa taitavien juniorien kehittämistä aina NHL-pelaajiksi.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
...Pelaajamassaksi riittää kaksi pientä kuntaa, joissa toisessa on 46 000 ja toisessa 37 000 asukasta...

Jos saan sanoa, niin todella hämärä lause. Tässä on wikipediasta parempi: "Tanskassa on tällä hetkellä 4 255 rekisteröityä pelaajaa (0,07 % asukasluvusta)."
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Jos saan sanoa, niin todella hämärä lause. Tässä on wikipediasta parempi: "Tanskassa on tällä hetkellä 4 255 rekisteröityä pelaajaa (0,07 % asukasluvusta)."

Sinä annoit kaksi pientä kuntaa, Herningin ja Rödeveren, joissa tehty jääkiekon juniorityö selittää Tanskan NHL-pelaajatuotannon. Noissa kunnissa on 46 000 ja 37 000 asukasta, eli asukasmassaksi riittää tuo määrä NHL-profiilipelaajien tuottamiseksi, kun muiden lajien kanssa kilpailussa jääkiekkoon ohjautuu suhteellisen pieni määrä junioripelaajia. Rekisteröityjen pelaajien määrä ei päätä huimaa, mutta on riittävä NHL-profiilipelaajien tuotannon kannalta.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kerro nyt siffa mikä Suomessa on nyt vuonna 2012 vielä pielessä? Mitä oppia voisimme Tanskasta saada. Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä kaivaa jotain konkreettista tämän loputtomalta vaikuttavan sisällöttämän jankkaamisen sijaan. Johtavan mielestä Nuori Suomi - sinettiseura HPK.ssa ainakin kaikki tuntuu olevan kunnossa, jos siis uskomme johtavaa parin vuoden takaa. Tehdäänkö HPK:ssa esimerkiksi 2-12 vuotiaina ne 10 000 toistoa ja jos ei niin miksi ei tehdä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös