Mainos

Nuori Suomi ry

  • 999 959
  • 5 368

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Teemun esimerkin mukaisesti maalinteko opitaan, se ei ollut edes Teemulla lahjakuus. Pelinluku kehittyy vain pelaamalla. Taklaustaito on vaikea taito, jota on myös harjoiteltava paljon, että sen nopeassa pelissä oppii. Syöttämään opitaan harjoittelemalla syöttämistä. Jääkiekossa noiden kaikkien taitojen harjoittelemisen edellytyksenä on luistelutaito.

Itse määrittelisin niin, että Teemulla nimenomaan on maalitekoon vaadittava lahjakkuus, mutta harjoittelulla hän on kehittynyt siinä maailmanhuipuksi. Teemuhan teki jo pikkujunnuna futiksessakin maaleja liukuhihnalta. Omalta palloilutaustaltani tunnen muutamia loistavia esimerkkejä luontaisista maalintekijöistä, jotka eivät sitä ole erityisesti juurikaan harjoitelleet, mutta silti ovat siinä aivan eri tasolla jo vaistoiltaan kuin moni muu. Toki keskittymällä harjoitteluun, olisi taso noussut vielä korkeammalle.

Mielestäni jokaisella ihmisellä on tietty potentiaali, johon hän tulee kykenemään, vaikka harjoittelisi kuinka. Jokin aika sitten UL:ssä ruotsalainen yleisurheiluvalmentaja Yannick Tregaro sanoi hyvin, että "vähän heikomman potentiaalin jalostaminen omalle huipulleen on tärkeää silloin, kun joskus tulee käsiin se huippupontentiaali, se joka voi ottaa olympiakultaa". Luulisi hänellä olevan kompetenssia puhua omasta kokemuksestaan, kun tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vastaavia lahjakkuuksia kuin menestyksen vuosina ja tuskin hän on kuitenkaan valmentajana huonontunut.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Itse määrittelisin niin, että Teemulla nimenomaan on maalitekoon vaadittava lahjakkuus, mutta harjoittelulla hän on kehittynyt siinä maailmanhuipuksi.

Mitä sinun mielestäsi on tarkasti määriteltynä maalintekoon vaadittava lahjakkuus?
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Itse määrittelisin niin, että Teemulla nimenomaan on maalitekoon vaadittava lahjakkuus, mutta harjoittelulla hän on kehittynyt siinä maailmanhuipuksi. Teemuhan teki jo pikkujunnuna futiksessakin maaleja liukuhihnalta. Omalta palloilutaustaltani tunnen muutamia loistavia esimerkkejä luontaisista maalintekijöistä, jotka eivät sitä ole erityisesti juurikaan harjoitelleet, mutta silti ovat siinä aivan eri tasolla jo vaistoiltaan kuin moni muu. Toki keskittymällä harjoitteluun, olisi taso noussut vielä korkeammalle.

Tähän erittäin vahva sama. Maalinteko on todella paljon luonnekysymys, onhan futiskentilläkin nähty aivan huipputasolla asti pelaajia jotka eivät ole parhaita urheilijoita eivätkä periaatteessa oikein missään hyviä, mutta tekevät silti paljon maaleja. Samoin lätkässä, esimerkkinä edesmennyt Arto Javanainen. Totta kai huipuilla on paljon harjoitusta takana, mutta itse en usko että pelkällä treenillä tulee kenestäkään maalintekijää. Se vaatii eniten "sitä jotakin" mikä on analyysien tuolla puolen.

Mitä tuohon synnynnäiseen lahjakkuutteen ja Teemu Selänteeseen tulee, niin eikös tuo luistelu ja nopeus yleensäkin ollut hänellä melkoinen luonnonlahja? Sitähän Isä-Ilmarikin hämmästeli kun Teemu oli niin paljon nopeampi kuin kaksoisveljensä Paavo. Pojat tekivät nuorina kaiken yhdessä joten tuskin kaikki selittyy vain sillä että Teemu olisi jo lapsena harjoitellut systemaattisesti.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Mitä sinun mielestäsi on tarkasti määriteltynä maalintekoon vaadittava lahjakkuus?

Tärkeimmät ominaisuudet ovat varmaankin halu maalintekoon ja tietynlainen vaisto. Vaisto voidaan laskean eräänlaiseksi älykkyydeksi, jossa on paljon samaa kuin paljon puhutussa pelisilmässä sisältäen mm. tilanteiden nopean hahmottamisen, reagoinnin, koordinaation jne. Seuraavaksi tärkeimmät ominaisuudet ovat sitten nopeus ja laukaus ja näihin pystyy varmasti eniten vaikuttamaan harjoittelulla, mutta niissäkin on molemmissa paljon tekemistä lahjakkuustekijöillä. Jotkut ovat luontaisesti nopeita ja jotkut vain löytävät nopeasti oikeat tekijät tehokkaaseen laukomiseen ja voivat kehittää ominaisuuden aivan huippuunsa. Se toki on saletti, että kenestäkään ei tule huippulaukojaa ilman lukemattomia toistoja. Lahjakkuus ja kova harjoittelu yhdessä tekevät huippumaalintekijän.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
"Huippu-urheilua ja harrastamista ei kannata asettaa vastakkain. On myös huippu-urheilun etu, että massat liikkuvat. Lapsille ja nuorille on saatava lisää ammattimaista ohjausta. Sitä kautta syntyy yksilön oma halu ja polku huipulle. Venäläis- tai kiinalaistyylisillä systeemeillä käskyttäminen ei ole mikään ratkaisu." (Mika Kojonkoski Avussa nro 36/12).

Kojonkoski on mm. Harri Hakkaraisen tapaan huolissaan myös drop out -ilmiöstä. Tähän näkemykseen saattaa tietysti vaikuttaa, että Kojonkoski on kansainvälisesti yli lajirajojenkin arvostettu (joskaan ei joka paikassa pidetty:) menestysvalmentaja, jolla on konkreettisia näyttöjä ja kanttia vaikka muille jakaa.
Ehkä siksi myös itsetuntoa ja kokemusta sellaisen itsestäänselvyyden kuin lahjakkuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen, ja toisaalta ymmärrystä erottaa esim. 2-vuotias 12-vuotiaasta. Ja terveet, lapsesta itsestään lähtevät ja kehittyvät motiivit joistain ihan muista.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Kalpa
......... Ruotsi teki pienemmällä materiaalilla jotain toisin ja tulokset ovat verrattavissa keskenään...

.........
Mistä ihmeen hatusta tämän vedit? Ruotsissa pelaaminen on aivan yhtä taktista kuin Suomessa junioripeleissä. Kun koutsasin erästä C-junnujoukkuetta 2001 ja kävimme pelaamassa Tukholman AIK:ta vastaan, kohtasimme erittäin taktisen vastustajan. Ja tuo oli sitä aikaa, kun suomalaista juniorijääkiekkoa syytettiin ylitaktisuudesta...


Nimimerkit Siffa ja P.Sihvonen ovat useasti ottaneet esille nuorten ruostalaispelaajien esiinmarssin NHL kaukoloissa, kun on vertailtu eri maiden juniorituotantoa. Kuitenkaan en ole missään viestissä nähnyt heidän kertovan mitä ruotsissa tehdään toisin kuin suomessa. Voi olla, että en vain ole huomannut näitä viestejä. Muutama muukin nimimerkki tuntui kaipailevan tietoa ruotsin järjestelmästä ja mieluusti lukisin Siffan ja P.Sihvosen asiantuntevat kommentit ruotsin tilanteesta, kun kyseinen kaksikko tuntuu tietävän kaiken jääkiekosta.

Kuitenkin ihmetyttää yllä oleva P.Sihvosen kommentti, jossa hän kertoo kohdanneensa valmentaja yhden ruotsalaisen juniorijoukkueen vuonna 2001. Tämän yhden pelin perusteella pystyt sanomaan koko ruotsalaisen juniorijääkiekon tilan ajalta 2001-2012. Mietin vain teitkö turhaa työtä, kun analysoit koko ottelun? Eikö 5min ensimmäistä erää olisi riittänyt siihen, että näet mikä on ruotsalaisen juniorijääkiekon tila ja tulevaisuuden suunta? Toivottavasti kuitenkin Siffa tai P.Sihvonen tuovat julki lisää ruostalaisten junioireiden jääkiekko/harjoituskulttuuria. Uskon vakaasti, että tiedätte siitä kaiken, mutta jos ette, may the google be with you.

Itselleni ruotsalaisen juniorituotannon tärkein suuntaus tuli selväksi viime vuoden NHL playoffeissa, kun maailman johtava jääkiekko kommentaattori-asiantuntija-analyytikko Pierre McGuire kertoi pelikatkon aikana mitä ruotsin jääkiekkoliiton/jääkiekkovaikuttajien mielestä on ollut merkittävin asia hyvään juniorituotantoon. Pierre toi esille kaksi asiaa ja käytti siihen kaksi lausetta. Mitä nuo asiat ja lauseet olivat jätän vielä kertomatta, koska kuulisin mielelläni Siffan ja P.Sihvosen kommentit sítä ennen.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on

Suomalainen urheilu on ampunut itseään jalkaan viemällä Nuori Suomi -hengessä urheilun pois urheilusta ja kilpailun kilpailusta lasten ja nuorten urheilusta. Tietääkseni missään muussa maassa ei ole "kaikki pelaa" -meininkiä. Urheilussahan kisataan siitä, että kuka pelaa. Muu on valeurheilua. Urheiluun ei kuulu se, että vanhemmat "kuluttajina" saavat määrätyn vastineen sijoittamilleen euroille. Se ei sovi urheiluun. Se ei ole urheilua. Urheilua on, että kukin saa kykynsä mukaan.
Johtava
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Nimimerkit Siffa ja P.Sihvonen ovat useasti ottaneet esille nuorten ruostalaispelaajien esiinmarssin NHL kaukoloissa, kun on vertailtu eri maiden juniorituotantoa. Kuitenkaan en ole missään viestissä nähnyt heidän kertovan mitä ruotsissa tehdään toisin kuin suomessa. Voi olla, että en vain ole huomannut näitä viestejä. Muutama muukin nimimerkki tuntui kaipailevan tietoa ruotsin järjestelmästä ja mieluusti lukisin Siffan ja P.Sihvosen asiantuntevat kommentit ruotsin tilanteesta, kun kyseinen kaksikko tuntuu tietävän kaiken jääkiekosta.

Olen todellakin ottanut ruotsalaisten nuorten pelaajien esiinmarssin NHL-pelaajiksi ja verrannut sitä suomalaisten nuorten esiinmarssiin NHL-pelaajiksi. Ero on valtavan suuri Ruotsin hyväksi:

Viime kaudella pelasi 1986 jälkeen syntyneitä ruotsalaisia NHL:ssä ainakin seuraavasti: Jonas Enroth (s. 1988), Mikael Backlund (1989), Marcus Kruger (1990), Niklas Hjalmarsson (1987), Gabriel Landeskog (1992), Tom Wandell (1987), Anton Lander (1991), Magnus Pääjärvi (1991), Patric Hörnqvist (1987), Anders Lindback (1988), Jacob Josefson (1991), Mattias Tedenby (1990), Adam Larsson (1992), David Ullström (1989), Carl Hagelin (1988), Erik Karlsson (1990), Oliver Ekman-Larsson (1991), David Rundblad (1990), Patrik Berglund (1988), Mattias Ritola (1987), Viktos Hedman (1990), Nicklas Bäckström (1987) ja Marcus Johansson (1990).

Viime kaudella pelasi 1986 jälkeen syntyneitä suomalaisia NHL:ssä seuraavasti: Tuukka Rask (1987) ja Teemu Hartikainen (1990).

Toisena kriteerinä juniorituotannon hyvyydelle on täällä pidetty sijoituksia Nuorten MM-kisoissa. Viimeiset kuusi vuotta Ruotsi on ollut Suomea edellä: 2007 (Ruotsi 1. ja Suomi 6.), 2008 (Ruotsi 2. ja Suomi 6.), 2009 (Ruotsi 2. ja Suomi 7.), 2010 (Ruotsi 3. ja Suomi 5.), 2011 (Ruotsi 4. ja Suomi 6.) ja 2012 (Ruotsi 1. ja Suomi 4.). Kehitys on ollut selvästi Ruotsissa parempaa kuin Suomessa. Vuonna 2003 Ruotsi taisteli putoamista vastaan nuorten MM-kisoissa, kun Suomi sai pronssia. Se tiedetään, että runsas 10 vuotta sitten Ruotsin jääkiekkoliitto palkkasi Elitserienissä Djurgårdenia ja Frölundaa valmentaneen Tommy Boustedtin vastaamaan nuorisokiekon kehittämisestä. Boustedt on konsultoinut Suomen jääkiekkoliittoa Erkka Westerlundin aloittaessa Suomen jääkiekkoilun pelastustalkoot. Minä olen ollut yksi kysyjä täällä sen suhteen, että miten Ruotsissa on toimittu huippujuniorijääkiekon suhteen, koska en tiedä siitä oikeastaan muuta kuin sen, että tehokas on Boustedtin järjestelmä ollut ja tuonut vain sen tulokset tänne esille. Vastaavasti Suomen jääkiekon huippujuniorituotanto on ollut samaan aikaan luvattoman heikkoa Ruotsiin verrattuna, vaikka meillä rekisteröityjen pelaajien määrä on ollut hivenen korkeampi kuin Ruotsissa.

P.Sihvosen en ole todennut vertailleen noin tarkasti Suomea Ruotsiin, mutta hänhän on kirjoittanut olleensa mukana noissa Erkka Westerlundin pelastustalkootilaisuuksissa, joissa taas minä en ole ollut mukana ollenkaan. Minä vain seuraan tilannetta tilastojen kautta. Kanadan juniorisysteemistä sain hyvää tietoa Vesa Rantasen kirjoituksesta, jota olen tänne referoinut hyvinkin tarkkaan. Vastaava selvitys olisi hyvä saada myös Ruotsin jääkiekon juniorisysteemistä, koska siitä lienemme kaikki samaa mieltä, että Ruotsissa toimitaan huomattavasti eri tavalla kuin Suomessa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Suomalainen urheilu on ampunut itseään jalkaan viemällä Nuori Suomi -hengessä urheilun pois urheilusta ja kilpailun kilpailusta lasten ja nuorten urheilusta. Tietääkseni missään muussa maassa ei ole "kaikki pelaa" -meininkiä. Urheilussahan kisataan siitä, että kuka pelaa. Muu on valeurheilua. Urheiluun ei kuulu se, että vanhemmat "kuluttajina" saavat määrätyn vastineen sijoittamilleen euroille. Se ei sovi urheiluun. Se ei ole urheilua. Urheilua on, että kukin saa kykynsä mukaan.
Johtava

Tämä keskustelu - osin luojan kiitos ihan oikeasti asian tunteva - on tehnyt melkoisen selväksi sen, että NS:llä on ollut ihan perifeerinen merkitys suomalaisen juniorituotannon ongelmissa. Eräässä pääroolissa tässä on sen sijaan ollut yksilöllisen taidon vähättely kurinalaisen pelikirja-kiekon rinnalla: ollaan keskitytty voittamaan nöyrällä joukkuepelillä juniorisarjoja ja turnauksia eikä kilpailtu huippuyksilöiden tuottamisessa. Suomesta on tullutkin maailmanmestari kurinalaisten perustaitavien, perusnopeiden ja peruspelisilmäisten 3-ketjun luistelukoneiden tuotannossa. Tämän systeemin vahvuus on tietysti siinä, että tässä suhteessa meillä syvyyttä riittää lähes loputtomiin, eli Suomen runko on aina vahva ja toimiva, tosin sitten latvaa ei joka vuosi olekaan... Nuorella Suomella ei tässä ole ollut juuri mitään olennaista merkitystä, ja se vähäinen merkitys mikä on ollut on johtunut lähinnä jääkiekon omissa piireissä olleista väärinkäsityksistä. Ymmärrän että olet johtava irtonumeroiden myyjä, mutta eikö sinne journalistiseen eetokseesi mahtuisi vielä nykyäänkin jonkinlainen tosiseikkojen tunnustaminen?
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
...Viime kaudella pelasi 1986 jälkeen syntyneitä ruotsalaisia NHL:ssä ainakin seuraavasti....

Nuo pelaajalistat olet monta kertaa kirjannut ja uskon, että asia on jo tullut selväksi kaikille. Itse en ole aiemmin edes lukenut listaa läpi, koska luulin tietäväni kaikki nuoret ruotsalaispelaajat NHL:ssä. Ja luuloa tuo olikin, sillä kun luin listasi läpi, huomasin nimen David Ullström, joka ei soittanut minkäänlaisia kelloja. Islandersin otteluita ei tule katsottua kuin muutama kerta vuodessa, vaikka joukkueessa onkin muutamia mielenkiintoisia pelaajia.

En ole pilkuntarkka ihminen, mutta suomalaisten listalta puuttuu nimet Teemu Laakso ja Jussi Rynnäs. Molemmat saivat vyölleen NHL otteluita viime kaudella, tosin eivät montaa sellaista.

Tälle kaudelle potentiaalisia NHL otteluiden pelaajia olisi ollut enemmän, mutta työsulku sekoittaa pakkaa. Oman näkemyksen mukaan lähellä NHL paikkaa (edes yksi ottelu) uusista pelaajista olisivat Vatanen, Granlund, Komarov, Joensuu, Järvinen, Helenius ja Rynnäs. Loukkaantumisten myötä näyttöpaikan voisivat myös ottaa Lajunen, Nättinen, Puustinen, Hovinen ja jopa Määttä. Kaikki nämä vuoden 86 jälkeen syntyneitä. Ja lisäksi ovat tietysti KHL:n puolella vaikuttavat pelaajat.

...Se tiedetään, että runsas 10 vuotta sitten Ruotsin jääkiekkoliitto palkkasi Elitserienissä Djurgårdenia ja Frölundaa valmentaneen Tommy Boustedtin vastaamaan nuorisokiekon kehittämisestä. Boustedt on konsultoinut Suomen jääkiekkoliittoa Erkka Westerlundin aloittaessa Suomen jääkiekkoilun pelastustalkoot. Minä olen ollut yksi kysyjä täällä sen suhteen, että miten Ruotsissa on toimittu huippujuniorijääkiekon suhteen, koska en tiedä siitä oikeastaan muuta kuin sen, että tehokas on...

Täytyy myöntää, että olen hiukan pettynyt, kun et tarkemmin tiedä Ruotsin systeemistä. Odotin, että tietäisit mitkä ovat syyt ruotsalaisten menestyksen takana, kun olet siitä paljon puhunut. En minäkään siitä paljoa tiedä, mutta sinulta odotin enemmän. Ruotsalaisessa juniorikiekossa tehty suunnanmuutos on varmasti monien tiedossa, mutta ihmetyttää miten suomessa ei juuri tiedetä mihin suuntaan muutos on tehty? Oisko tässä medialla osansa? No, näyttää jatkoajassa muutamat nimimerkit tietävän mihin suuntaan Ruotsissa on menty suhteessa Suomeen. Westerlundin pelastustalkoissa mukana olleet tuon myös varmasti tietävät. Lisään tähän kohtaan, että minä en ole niissä ollut. P.Sihvonen vois varmaan kertoa millä tavalla on pelastustalkoita vedetty ja mitä linjauksia tehty?

Onko linjaukset yhtään sen mukaisia mitä Johtavien Johtava, Pierre McQuire, kertoi kesken pelin muistaakseni Panthers - Devils playoff-sarjassa. Pelin tuoksinnassa alettiin vuolaasti kehua nuoria ruotsalaispelaajia ja ruotsin juniorisysteemiä. Pierre kertoi kuinka viime vuoden nuorten mm-kisoissa ruotsalaiset olivat kertoneet mikä heidän omasta mielestään on suurin syy hyvään juniorituotantoon. Syitä oli kaksi:

a) taktiikan määrää juniorivalmennuksessa on vähennetty
b) pelaajien henkilökohtaisen taitotason parantamiseen on panostettu erittäin paljon

Hyvin yksinkertaisia asioita, joista monet jatkoajan nimimerkit kuten mjr ovat olleet perillä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Valevalmentajien keskusteluketju

Tämä keskustelu - osin luojan kiitos ihan oikeasti asian tunteva - on tehnyt melkoisen selväksi sen, että NS:llä on ollut ihan perifeerinen merkitys suomalaisen juniorituotannon ongelmissa. Eräässä pääroolissa tässä on sen sijaan ollut yksilöllisen taidon vähättely kurinalaisen pelikirja-kiekon rinnalla: ollaan keskitytty voittamaan nöyrällä joukkuepelillä juniorisarjoja ja turnauksia eikä kilpailtu huippuyksilöiden tuottamisessa. Suomesta on tullutkin maailmanmestari kurinalaisten perustaitavien, perusnopeiden ja peruspelisilmäisten 3-ketjun luistelukoneiden tuotannossa. Tämän systeemin vahvuus on tietysti siinä, että tässä suhteessa meillä syvyyttä riittää lähes loputtomiin, eli Suomen runko on aina vahva ja toimiva, tosin sitten latvaa ei joka vuosi olekaan... Nuorella Suomella ei tässä ole ollut juuri mitään olennaista merkitystä, ja se vähäinen merkitys mikä on ollut on johtunut lähinnä jääkiekon omissa piireissä olleista väärinkäsityksistä. Ymmärrän että olet johtava irtonumeroiden myyjä, mutta eikö sinne journalistiseen eetokseesi mahtuisi vielä nykyäänkin jonkinlainen tosiseikkojen tunnustaminen?

Tätä keskusteluketjua vaivaa muutama seikka. Ensinnäkin tuntuu, että puhetta pitävät valevalmentajat. On nimimerkkejä, jotka ovat olleet valmentavinaan juniorijääkiekkoa vuosina 1995-2012. Minä eli Johtava en ole valevalmentaja. Olen valmentanut tuona aikajaksona G-, E- D-, C- ja B-junioreita. Lisäksi olen vetänyt talentti-jäitä A-junioreille. Sitten on keskustelijoita, kuten vaikkapa sinä mjr, joka et liene edes valevalmentaja, olet jotain vielä vähämmän, mitä tulee jääkiekkoon.

Me valmentajat olemme sitä mieltä, että Nuori Suomi oli kamala syöpätekijä suomalaisessa jääkiekkoilussa 1995-2007. Suuressa Seminaarissa 2009 en kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa olisi ymmärretty ja tuettu Nuoren Suomen "kaikki pelaa" -periaatteita. Minulla on ammattivalmentajatutkinto. Istuin kurssilla 2001, olimme AmVT10. Muistan elävästi erään luennon. Sitä piti Jääkiekkoliiton Nuori Suomi päällikkö Eero Lehti. Luennon puolivälissä meinasi tulla kärhämää tyyliin Semir Ben-Amor. Ei ollut kaukana, etteivät huippuluokan juniorivalmentajat Jyha Jyrkkiö ja Vesa Surenkin käyneet kiinni Eero Lehteen. Näin omin silmin, miten Jyrkkiötä ja Surenkinia ahdisti se, että juniorijääkiekkoilussamme puuhasteltiin ja pidettiin Lehden puolelta yllä Nuori Suomi -periaateita. Pitkän linjan jääkiekkomies Jyrkkiö ei ollut voinut valmentaa jääkiekkoa niin kuin jääkiekkoa pitää valmentaa. Itse valmensin tuolloin Mestistä ja olin yllättynyt, miten voimakas viha - siis muillakin kuin Jyrkkiöllä ja Surenkinilla - oli Nuoren Suomen "kaikki pelaa" yms. säännöstöä kohtaan. Tuolloin tajusin, että nyt jokin on todella pahasti pielessä suomalaisessa juniorijääkiekkoilussa.

Mieti nyt, mjr, jos sinä, minä ja Jyrkkiö istuisimme alas ja kävisimme läpi, mitä se Nuori Suomi oli suomalaisessa jääkiekkoilussa 1995-2007. Saatko uskotuksi, että hieman enemmän painaisi se sana, jonka Jyrkkiö lausuu. Kovin paljoa en voisi antaa arvoa sille, mitä sinä asiasta höpisisit. Juha Jyrkkiö on hieno rehti mies ja yksi kaikkien aikojen parhaista juniorivalmentajistamme. En voi koskaan unohtaa sitä vihaa, jota hän pursusi, kun hän kohtasi luennolla Eero Lehden ja Lehden Nuori Suomi -teesit. Täällä jotkut valevalmentajat todistelevat, että Nuori Suomi -sääntöjä kierrettiin ja tulkittiin niin ja näin. Juha Jyrkkiötä Nuoren Suomen säännöt kuitenkin haittasivat, kun hän toi Ässien yhden ikäluokan alhaalta ylös.

Minä pidän surkeana sitä, että täällä valevalmentajat ja muun lajin kuin jääkiekkoilun edustajat suorastaan valehtelevat tässä asiassa. Kollegani Esko Seppänen sanoo hyvin, että miksi Twitter on laadukkaampi foorumi kuin tällaiset keskustelupalstat. Kyse on siitä, että Twitterissä jokainen vastaa puheistaan omalla nimellään ja kasvoillaan. Twitterissä ei voi teutaroida valevalmentajana. Siitä jää kiinni. Tämän tähden toivon nyt tähän keskusteluun rehtiyttä ja laatua. Jos sopii, niin lopetetaan valevalmentaminen tässä ketjussa.
Johtava
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Minä olen ollut yksi kysyjä täällä sen suhteen, että miten Ruotsissa on toimittu huippujuniorijääkiekon suhteen, koska en tiedä siitä oikeastaan muuta kuin sen, että tehokas on Boustedtin järjestelmä ollut ja tuonut vain sen tulokset tänne esille.
Ohessa Boustedtin selvitys Ruotsin juniorikiekkoilusta vuodelta 2002 jonka jätti liitolle 2003 tammikuussa. Pitkälti tuon mukaisesti Boustedt on työtään kehitysjohtajana tehnyt.

http://www.dn.se/Documents/juniortemautredningen.pdf
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos sopii, niin lopetetaan valevalmentaminen tässä ketjussa.
Johtava

Onko tuo lupaus? Näköjään se totuus ei kovin olennaisesti sinne journalistiseen eetokseen kuulu. Todella omalaatuista luoda näitä keinotekoisia keppihevosia ja kampanjoita lähes täysin tyhjästä. Siitä sitten kärsivät ihan väärät tahot, mutta anyway, jotkut egot ovat epäilemättä sen arvoisia.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kyse on siitä, että Twitterissä jokainen vastaa puheistaan omalla nimellään ja kasvoillaan.

Heh, tämä oli hauska kommentti. Jostain syystä tämä uutinen tuli ensimmäisenä mieleen: Valeihmiset mainostavat tuotteita sosiaalisessa mediassa - Kotimaa - Turun Sanomat

"Netissä valenimen alla esiintyviä yritysten palkkasotureita, jotka ovat olevinaan tavallisia tallaajia eli taviksia. Niin kutsutut palkkatavikset hehkuttavat tai lyttäävät sitä mitä käsketään toimeksiannosta riippuen."
 
Viimeksi muokattu:

DDR

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Me valmentajat olemme sitä mieltä, että Nuori Suomi oli kamala syöpätekijä suomalaisessa jääkiekkoilussa 1995-2007.

Jos Nuori Suomi on vaikuttanut vuosien 1995-2007, niin eikös juuri tuolta väliltä meille ole pukannut tosi lahjakasta junioria? Eli juuri nämä nyt pinnalle nousevat Granlundit, Ristolainen, Armia, yms. jotka ovat koko juniori aikansa pelanneet nimenomaa tässä systeemissä.

Lisäksi ihmettelen miksi junioreissakin pelataan neljällä ketjulla. Ei kai junnuissa mitään vilttiketjuja tarvita. Ainakin C-junnuihin asti 15 kenttäpelaajan raja, niin taatusti kaikki saavat peliaikaa.

Myönnetään nyt lopuksi, etten ole ikinä itse pelannut lätkää, enkä edes nähnyt kokonaisia treenejä, joten en ihan tarkkaan tiedä mitä Nuori Suomi meininki on käytännössä.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Syitä oli kaksi:

a) taktiikan määrää juniorivalmennuksessa on vähennetty
b) pelaajien henkilökohtaisen taitotason parantamiseen on panostettu erittäin paljon

Tähän vielä voisi lisätä sen että jokaisesta ruotsalaisesta pelaajasta näkee että virheitä ei pelätä. Itseluottamusta on kohdillaan ja usko omaan tekemiseen on vahvaa. Tähänkin voi vaikuttaa monilla asioilla valmennuksessa. Tästä itsekkin puhunut noiden kahden asian lisäksi, aika paljonkin.

Tämä asia vaivaa myös toki mm. jalkapalloa joka itselleni on selvästi läheisempi, mutta kyllä se valtavasti paistaa läpi suomalaisista pelaajistakin ja tekemisestä kun junioreiden harjoituksia/pelejä seuraa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Juha Jyrkkiö on hieno rehti mies ja yksi kaikkien aikojen parhaista juniorivalmentajistamme. En voi koskaan unohtaa sitä vihaa, jota hän pursusi, kun hän kohtasi luennolla Eero Lehden ja Lehden Nuori Suomi -teesit. Täällä jotkut valevalmentajat todistelevat, että Nuori Suomi -sääntöjä kierrettiin ja tulkittiin niin ja näin. Juha Jyrkkiötä Nuoren Suomen säännöt kuitenkin haittasivat, kun hän toi Ässien yhden ikäluokan alhaalta ylös...

Minusta sinun pitäisi keskittyä enemmän keskusteluun, kuin henkilöihin. Mikäli tätä keskustelua käy väärät henkilöt, sinun pitää vaihtaa foorumia. Oikea foorumi on tietysti jääkiekkoliiton seminaarit ja koulutukset, siellä tehdään päätöksiä. Tällä palstalla pohditaan asioita ihan fanipohjalta, joillakin on varmasti jonkin verran omaa kokemusta valmentamisesta, mutta lähtökohta on jääkiekon fanittajien keskustelu. Sinä et ole sellainen auktoriteetti, joka sanelee ketkä saavat täällä keskustella, ketkä eivät.

Tunnen Jyrkkiö hyvin ja itseasiassa keskustellut näistäkin asioista hänen kanssaan. Hänellä on varmasti ollut selkeä mielipide Nuoresta Suomesta, mutta minusta sinun ei kannata pistää kovin paljoa sanoja Jyrkkiön suuhun keskustelupalstalla, hän ei välttämätä pidä siitä.

Hän ei syytä sinun tapaasi yksinomaa Nuori Suomi -ideologiaa huonosta juniorityöstä, siihen löytyy monia muitakin syitä. Yksi suurimmista on pelaajien luovuuden kahlitseminen pelikirjalla. Ässien ikäluokka -89 ei saanut heittää kiekkoa päätyyn, puolenvaihdot keskialueella olivat suotavia, pakit eivät saaneet heittää ränniin jne. Ja joukkueella ei ollut taktiikkaa, pelaajat vain pelasivat. Jyrkkiö ja muu valmennusryhmä joutui joskus puolustelelmaan tätä seuran sisällä, mutta pitivät päänsä.

Jääkiekkoliiton Nuori Suomi järjestelmä ei ole onnistunut juttu, mutta sen taakse ei kannata mennä piiloon, mikäli halutaan kehittää juniorijärjestelmää.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Nuo pelaajalistat olet monta kertaa kirjannut ja uskon, että asia on jo tullut selväksi kaikille. Itse en ole aiemmin edes lukenut listaa läpi, koska luulin tietäväni kaikki nuoret ruotsalaispelaajat NHL:ssä. Ja luuloa tuo olikin, sillä kun luin listasi läpi, huomasin nimen David Ullström, joka ei soittanut minkäänlaisia kelloja. Islandersin otteluita ei tule katsottua kuin muutama kerta vuodessa, vaikka joukkueessa onkin muutamia mielenkiintoisia pelaajia.
En ole pilkuntarkka ihminen, mutta suomalaisten listalta puuttuu nimet Teemu Laakso ja Jussi Rynnäs. Molemmat saivat vyölleen NHL otteluita viime kaudella, tosin eivät montaa sellaista.

Mitä nuo listani sinun mielestäsi kertovat suomalaisen juniorituotannon tasosta verrattuna ruotsalaisten systeemiin? Entä listaamani viime vuosien nuorten ruotsalaisten MM-menestys verrattuna suomalaisiin? Listataan Laakso ja Rynnäs lisäksi ja kaikki ruotsalaiset, joita ei NHL-pelaajien listallani esiintynyt. Tilanne ei muutu käytännössä miksikään. Olemme jääneet pahasti Ruotsista jälkeen NHL-pelaajien tuotossa. Minusta syy on siinä, että Ruotsin juniorisysteemi on ollut paljon parempi kuin Suomen systeemi. Suomen Jääkiekkoliiton juniorisysteemi oli vuosien 1996-2005 aikana laatuprojekti Nuori Suomi.

Tälle kaudelle potentiaalisia NHL otteluiden pelaajia olisi ollut enemmän, mutta työsulku sekoittaa pakkaa. Oman näkemyksen mukaan lähellä NHL paikkaa (edes yksi ottelu) uusista pelaajista olisivat Vatanen, Granlund, Komarov, Joensuu, Järvinen, Helenius ja Rynnäs. Loukkaantumisten myötä näyttöpaikan voisivat myös ottaa Lajunen, Nättinen, Puustinen, Hovinen ja jopa Määttä. Kaikki nämä vuoden 86 jälkeen syntyneitä. Ja lisäksi ovat tietysti KHL:n puolella vaikuttavat pelaajat.

Lyhyt on suomalaisten vuoden 1986 jälkeen syntyneiden NHL-pelaajien lista, vaikka jokainen mainitsemasi suomalainen pelaaja pääsisi pelaamaan NHL:ssä verrattuna ruotsalaisten vastaavan ikäisten pelaajien listaan.


Täytyy myöntää, että olen hiukan pettynyt, kun et tarkemmin tiedä Ruotsin systeemistä. Odotin, että tietäisit mitkä ovat syyt ruotsalaisten menestyksen takana, kun olet siitä paljon puhunut. En minäkään siitä paljoa tiedä, mutta sinulta odotin enemmän. Ruotsalaisessa juniorikiekossa tehty suunnanmuutos on varmasti monien tiedossa, mutta ihmetyttää miten suomessa ei juuri tiedetä mihin suuntaan muutos on tehty? Oisko tässä medialla osansa? No, näyttää jatkoajassa muutamat nimimerkit tietävän mihin suuntaan Ruotsissa on menty suhteessa Suomeen. Westerlundin pelastustalkoissa mukana olleet tuon myös varmasti tietävät. Lisään tähän kohtaan, että minä en ole niissä ollut. P.Sihvonen vois varmaan kertoa millä tavalla on pelastustalkoita vedetty ja mitä linjauksia tehty?

Eihän tilastotietojen esittelyn perusteeksi tarvitse tietää tarkkaa syytä siihen, mitä Kanada, USA, Ruotsi ja Venäjä ovat eliittijuniorituotannossaan tehneet. Tilastot vain osoittavat sen, että ne ovat Suomesta roimasti edellä eliittijuniorituotannossa. Kanadan juniorisysteemi selvisi hyvin Vesa Rantasen jutusta ja Ruotsin systeemistä on linkitetty tänne tietoa sen jälkeen, kun tämä meidän keskustelu käynnistyi. Tulen jatkossakin seuraamaan mahdollisimman tarkasti NHL:ään pelaamaan päässeiden junioriemme määrää verrattuna muihin kärkimaihin. Lisäksi seuraan nuorten MM-kisamenestystä toisena mittarina maiden juniorisysteemien kyvyistä tuottaa eliittijunioreita.

Onko linjaukset yhtään sen mukaisia mitä Johtavien Johtava, Pierre McQuire, kertoi kesken pelin muistaakseni Panthers - Devils playoff-sarjassa. Pelin tuoksinnassa alettiin vuolaasti kehua nuoria ruotsalaispelaajia ja ruotsin juniorisysteemiä. Pierre kertoi kuinka viime vuoden nuorten mm-kisoissa ruotsalaiset olivat kertoneet mikä heidän omasta mielestään on suurin syy hyvään juniorituotantoon. Syitä oli kaksi:

a) taktiikan määrää juniorivalmennuksessa on vähennetty
b) pelaajien henkilökohtaisen taitotason parantamiseen on panostettu erittäin paljon

Hyvin yksinkertaisia asioita, joista monet jatkoajan nimimerkit kuten mjr ovat olleet perillä.

Varsinkin kohdan b) vaatimaan panostukseen olen kiinnittänyt paljon täällä huomiota. Kaikki riippuu siitä, miten paljon panostetaan juniorimme jääkiekon eri osa-alueiden taitotason parantamiseen lapsuusvuosien 2-12 aikana sekä siitä eteenpäin koko pelaajauran aikana. Tulokset osoittavat, että suomalaisten yksilötaitotaso on jäänyt pahasti jälkeen kilpailijamaista. Kohdasta a) en osaa sanoa, kuinka paljon siihen on Suomessa satsattu, mutta laatuprojekti Nuori Suomen määräämillä harjoitus- ja pelitapahtumien enimmäismäärillä tuskin siihen on jäänyt paljoa aikaa käytettäväksi.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Joku viisas on sanonut, että "menneisyytesi on joko koulu tai katkeruutesi lähde". Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että joko opit aiemmin mahdollisesti tehdyistä virheistä, analysoit ne ja korjaat tekemistäsi mennessäsi kohti tulevaa. Tai sitten märehdit niissä katkerana ja valitat kuinka kamalaa se aika oli, kuinka minustakin olisi voinut tulla jotain... sitku_mutku_itku!

Kukaan täällä ei tietääkseni ole kiistänyt etteikö NS:lla olisi omalta osaltaan ollut heikentävää vaikutusta suomalaiseen juniorituotantoon koko maan mittakaavassa ja JKL tekikin selkeän suunnan muutoksen 2000-luvun puolessa välissä kun heillekin lopulta selvisi, että tällä tavalla toimien Suomelta loppuu hyvät maajoukkupelaajat ja KV-huiput.

Kysyn => kuinka paljon tänään voidaan vaikuttaa siihen mitä kymmenen vuotta sitten tehtiin? Ja mitä hemmetin hyötyä on jauhaa tätä samaa levyä päivästä toiseen kun muutos toimintatavoissa on jo tehty? Nythän pitää vain odotella muutama vuosi ja nähdään kuinka paljon parempia kiekkoilijoita Suomesta sikiää kun NS:n vaikutus on minimoitu?

Mitäköhän sitten syytetään jos taivas ei aukeakaan? Paskalehti-journalismissahan tärkeintä on löytää aina joku syyllinen jota voi sitten eri medioissa ryöpyttää ja lehdet myy, paskat todellisesta analysoinnista, valmennusjärjestelmien ja -metodien kehittämisestä yms. OK, ollakseen paras (tai johtava) ei tarvitse olla edes kovin hyvä kunhan hankkiutuu tarpeeksi huonoon jengiin...
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
Tähän vielä voisi lisätä sen että jokaisesta ruotsalaisesta pelaajasta näkee että virheitä ei pelätä. Itseluottamusta on kohdillaan ja usko omaan tekemiseen on vahvaa. Tähänkin voi vaikuttaa monilla asioilla valmennuksessa. Tästä itsekkin puhunut noiden kahden asian lisäksi, aika paljonkin.

Paljon olisi opittavaa ruotsalaisilta valmennusasioissa, vaikka tehdään sitä täälläkin hyvää työtä, mutta vain erilailla. Viestisi #2609 on yksi parhaita tälle palstalle kirjoitettuja, kun haetaan syitä huonoihin tuloksiin juniorivalmennuksessa.

... Ja joukkueella ei ollut taktiikkaa, pelaajat vain pelasivat. Jyrkkiö ja muu valmennusryhmä joutui joskus puolustelelmaan tätä seuran sisällä, mutta pitivät päänsä.

Mielenkiintoinen tieto. Tulee mieleen UCL studio vuosien takaa. Martti Kuusela oli kommentoimassa peliä ja studioisäntä tais olla Riku Riihilahti. Tauolla tuli puhetta Afrikkalaisista pelaajista. Martti kertoi omakohtaisia kokemuksia pelaajista joita oli valmentanut Kreikassa ja missä muualla. Hän sanoi, että Afrikkasta tulleille pelaajille piti harjoituksissa kädestä pitäen näyttää mitä kentällä piti tehdä missäkin tilanteessa. Tästä Riku Riihilahti hiillostui ja sanoi Martille, että eikö tuo ole jopa rasistista (en muista tarkalleen sanoiko rasistista) sanoa noin. Martti tokaisi rauhallisesti, että näin ovat asiat. Monille Afrikkalaisille pelaajille kun ei ole kukaan opettanut mitään taktiikoista ennenkuin tulevat Eurooppaan. Silti Euroopan sarjat ja huippujoukkueetkin alkavat olla täynnä Afrikkalaisia pelaajia. Usein nämä kaverit tulevat Eurooppaan 16-18 vuotiaina ja ehtivät vielä hyvin tuossa iässä omaksua taktiikat niin, että pystyvät pelaamaan missä tahansa huippuseurassa. Laittaa miettimään, että mikä on tärkeysjärjestys, kun mietitään junioreiden valmennusta.

edit. kirjoitusasua viilattu, mutta eipä tuo vieläkään hyväksi tullut
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kukaan täällä ei tietääkseni ole kiistänyt etteikö NS:lla olisi omalta osaltaan ollut heikentävää vaikutusta suomalaiseen juniorituotantoon koko maan mittakaavassa ja JKL tekikin selkeän suunnan muutoksen 2000-luvun puolessa välissä kun heillekin lopulta selvisi, että tällä tavalla toimien Suomelta loppuu hyvät maajoukkupelaajat ja KV-huiput.

Tässä on selkeä viesti. Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelmalla toimien meiltä alkoivat loppua hyvät maajoukkuepelaajat ja KV-huiput. Olen tätä viestiä yrittänyt tuoda tänne esille useiden vuosien ajan.

Kysyn => kuinka paljon tänään voidaan vaikuttaa siihen mitä kymmenen vuotta sitten tehtiin? Ja mitä hemmetin hyötyä on jauhaa tätä samaa levyä päivästä toiseen kun muutos toimintatavoissa on jo tehty? Nythän pitää vain odotella muutama vuosi ja nähdään kuinka paljon parempia kiekkoilijoita Suomesta sikiää kun NS:n vaikutus on minimoitu?

Tämän viestiketjun otsikko on Nuori-Suomi-myytti ja täällä on tarkoitus keskustella otsikon aiheesta. Jääkiekkoliiton valitseman laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelman vaikutukset näkyvät vielä pitkään, sinä kirjoitat, että muutama vuosi vielä, joten keskusteltavaa otsikon aiheesta tulee riittämään vielä muutama vuosi.

Mitäköhän sitten syytetään jos taivas ei aukeakaan? Paskalehti-journalismissahan tärkeintä on löytää aina joku syyllinen jota voi sitten eri medioissa ryöpyttää ja lehdet myy, paskat todellisesta analysoinnista, valmennusjärjestelmien ja -metodien kehittämisestä yms. OK, ollakseen paras (tai johtava) ei tarvitse olla edes kovin hyvä kunhan hankkiutuu tarpeeksi huonoon jengiin...

Mikäli Suomen jääkiekon pelaajamassalla ei pystytä saamaan kansainvälisiä huippupelaajia enemmän kuin, mitä niitä tuli Nuori Suomi-aikana, niin tottakai syyllinen on edelleen sama eli Suomen Jääkiekkoliitto. Sinäkin löysit syyllisen edellisessä kohdassa Nuori Suomesta, joten ei ole kyse vain paskalehtien oikeista huomioista, koska asiahan on hyvin yksinkertainen ymmärtää, kun seuraa ja tekee oikeita tilastoja tilanteesta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kaikki pelaa mentaliteetti on varmasti voinut vaikuttaa osaltaan, mutta se että sitä lähdetään yksin syyttämään ja ajatellaan että noniin "se nyt oli syynä, muuten oltais Kanadan tai ainakin Ruotsin tasolla" on ihan sitä itseään. Aivan liian helppoa toki etsiä vain yksi syy ja lähteä julistamaan sitä.

Tämä kyllä toteutuu useissa keskusteluissa. Etsitään vain yhtä yksittäistä syytä, vaikka usein asiat rakentuvat monen tekijän kautta.

Kaikki pelaa oli vain yksi osanen sitä laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelmaa, jonka olen aiemmin kirjoittanut tarkasti tänne koskien E-D ja C-B juniorien harjoittelua ja pelaamista. Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi rakentui juuri noista monista tekijöistä, joista sinäkin kirjoitat. Otin tämän viestisi esiin sen takia, että tälläisten väitteiden oikaisemiseen menisi täällä kaikki aika, jos niihin aina puuttuisi.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Hän ei syytä sinun tapaasi yksinomaa Nuori Suomi -ideologiaa huonosta juniorityöstä, siihen löytyy monia muitakin syitä. Yksi suurimmista on pelaajien luovuuden kahlitseminen pelikirjalla. Ässien ikäluokka -89 ei saanut heittää kiekkoa päätyyn, puolenvaihdot keskialueella olivat suotavia, pakit eivät saaneet heittää ränniin jne. Ja joukkueella ei ollut taktiikkaa, pelaajat vain pelasivat. Jyrkkiö ja muu valmennusryhmä joutui joskus puolustelelmaan tätä seuran sisällä, mutta pitivät päänsä.

Huutelen sen verran täältä sivusta, että juurihan seikkaperäisesti selostit Ässien -89 ikäluokan pelikirjan, en siis ymmärrä miten pelikirja kahlitsisi pelaajia. Paitsi tässä tapauksessa siten, että kiekkoa ei saanut heittää ränniin eikä päätykiekkoja suvaittu. Tämähän on samalla myös taktinen painotus. Toivottavasti saadaan termit haltuun pikkuhiljaa.

Street Clinton kirjoitti:
Silti Euroopan sarjat ja huippujoukkueetkin alkavat olla täynnä Afrikkalaisia pelaajia. Usein nämä kaverit tulevat Eurooppaan 16-18 vuotiaina ja ehtivät vielä hyvin tuossa iässä omaksua taktiikat niin, että pystyvät pelaamaan missä tahansa huippuseurassa. Laittaa miettimään, että mikä on tärkeysjärjestys, kun mietitään junioreiden valmennusta.

Tavallaan kyllä mutta suurin este afrikkalaispelaajien todelliselle läpimurrolle on nimenomaan heidän heikompi taktinen osaamisensa verrattuna eurooppalaisiin ja etelä-amerikkalaisiin pelaajiin. Tämä ilmiö näkyy vuodesta toiseen esimerkiksi arvokisoissa.

Toinen asia on siinä, että vaikka afrikkalaisia pelaajia on nykyään paljon, niin ihan sellaisia suuria tähtiä ei ole kovinkaan montaa, ehkä Didier Drogba jopa ainoana supertähtiluokan pelaajana.

Afrikan mantereen pelaajien suurin vahvuus on edelleen mieletön fysiikka ja sillä paikataankin monesti niitä taktisia puutteita.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Huutelen sen verran täältä sivusta, että juurihan seikkaperäisesti selostit Ässien -89 ikäluokan pelikirjan, en siis ymmärrä miten pelikirja kahlitsisi pelaajia. Paitsi tässä tapauksessa siten, että kiekkoa ei saanut heittää ränniin eikä päätykiekkoja suvaittu. Tämähän on samalla myös taktinen painotus. Toivottavasti saadaan termit haltuun pikkuhiljaa...

Ilmeisesti pelikirja on sitten aina olemassa, kunhan valmentaja yhdenkin neuvon antaa. Ehkä pitää sitten sanoa, että Jyrkkiön pelikirja antoi pelaajille suuren vastuun, siinä ei määritelty miten missäkin tilanteessa toimitaan.

Ässissä on ollut monia juniorivalmentajia, jotka ovat pakottaneet junnut tekemään hyvin yksipuolisia ratkaisuja aivan pikkujunnuista lähtien. Esimerkiksi kolmosparin pakeille yksi ohje, lyö kiekko ulos alueelta heti. Kolmosketjun pitää pelata kiekko ristikulmaan heti punaisen jälkeen ja tulla vaihtoon. Hyvän luistelijan pitää kuljettaa kiekko aina vastustajan alueelle ja ampua kohti maalia jne. Eikö tämän tyylinen peluuttaminen juuri kahlitse pelaajaa ja näin estä hänen kehitystään? Ja käsittääkseni kysymys on nimenomaan pelikirjan sisältämistä määräyksistä pelaajille.

Arka juniorivalmentaja on ehkä pahin suomalaisen juniorikiekkoilun kehittymisen este. Tällainen valmentaja ei uskalla antaa pelaajan tehdä itse ratkaisuja vaan määrittelee pelikirjassaan tilanteisiin joukkueen kannalta parhaan ratkaisun. Sen sijaan, että valmentaja opettaisi tunnistamaan erilaisia tilanteita ja niihin sopivia vaihtoehtoja, hän tunnistaa tilanteen itse ja määrä siihen ratkaisun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös