Kaikki Flooria kehuu ja ei siinä mitään, totta kai saa, mielipiteet kuin... jokaisella omansa, Mutta omaan korvaan Floor kuulostaa samalta kuin x määrä muita naislaulajia, en löydä persoonallisuutta tai edes voimaa, mitä edellä kehuttiin. Tarjahan nyt on aivan omassa kastissaan. Esim. Dark Chest of Wonders -biisissä laulu ei ole vain laulu soittimien päälle tuleva lisä kuten Floorilla, vaan oma kitaravallin ja orkesterin kanssa voimaltaan samantasoinen instrumentti. Ja tuntuu, että Tarjalla jäi vielä resursseja jäljelle esim. live-vedoissa ja ääni kasvoi helposti sinne mihin biisi vaati (katsokaa vaikka Slaying the Dreamer End of an Eralta). Kun taas Floor vaikuttaa menevän ihan äärirajoilla, ja sen ylikin, jolloin homma ei todellakaan kuulosta hyvältä (lähinnä olen tuota Wacken-keikkaa kuunnellut).
Anettella pointti taas oli se pop-laulu hevin seassa, joissakin biiseissä toimi paremmin kuin toisissa. Floorin kohdalla tämä aspekti on menetetty. Ei ole Storytime sama asia enää.
En tiedä, haluasin kyllä tykätä, ja Floorin ulkoisesta habituksesta kyllä tykkäänkin. Joskin ihan rehellisesti, jos puhutaan, niin kyllähän tässä käy mielessä, että Floorin hehkutus ei vain laulutaidoista johdu, vaan myös ''katu-uskottavuudesta'', mitä Tarjalla ja Annettalle ei ollut. Itseäni vaan enemmän kiinostaa se laulu. Ja kyllähän Tarjakin varsin karismaattinen ilmestys oli, kunhan ei vain lavalla ruvennut soittamaan ilmakitaraa. Se jos jokin oli varsin karmivan näköistä.