axe kirjoitti:
Mää taas vaan nauran näille "en mee katsomaan jääkiekkoa jos siellä ei tapella" -avautumisille. Miettikää nyt vähän, kuunnelkaa itseänne. Voi jeesus... Hymiöitä en ylöeensä käytä, mutta nää on jo niin hassuja että pari deetä ei varmaan haittaa. :D :D
Niin, eikö se jääkiekon täysin muuttuessa ole sangen ilmeistä, että kannattajakunnasta osa katoaa ja lapsiperheet täyttävät heidän paikkansa. Uskosin että tappelun todennäköisyys tuo otteluun enemmän katsojia mitä sieltä jää pois, mutta se ei ole pointti. Tässä ketjussa on hyvin otettu esille SM-liigan rähmällään olo kaikenlaisen ulkopuolisen painostuksen alla. Tai no, kenties liigan nootti koskeekin vain näitä ns. show/taktisilta tappeluilta haiskahtavia tilanteita ja seuraavasta spontaanista, normaalista hanskauksesta tulee se vain PRK, suunta johon liiga oli menossa. Muussa tapauksessa se antaisi viestin, että ulkopuoliset tahot voivat mediahuomion avulla muokata lajia mihin suuntaan haluavat.
Petri Kontiola on hieno pelaaja, tulevaisuuden hahmoja. Mutta itselleni viihdyttävän ottelun tunnusmerkistö ei vielä täyty siitä, että pelataan 40 minuuttia erikoistilanteita ja Kontiola heittää seisovissa yv-tilanteissa tehot 3+2. Vaikka peli päättyisi 9-7, mutta 2/3 on pelattu yli/alivoimaa, luontaisen pelin virtailun sekä intensiteetin loistaessa poissaololloaan, voi pelin tason väittää olevan perseestä! Taklaukset, kaksinkamppailut, fyysisyys, in your face -mentaliteetti...jotain näistä täytyy sisältyä taidoa ja vauhtia suosivaan kontaktilajiin, tai muuten pelitapahtuma jää suhteellisen vaisuksi hajutonmautonväritön -kategorian läpsyttelyksi. Ja sen enempää tappeluja mainostamatta, hanskaus voi parhaimmillaan herättää joukkueet ja yleisön, sähköistää ilmapiirin.
Spontaanit repeämiset on siis liigankin(?) mielestä ihan jees, mutta jos unohdetaan nyt tämä ulottuvuus. Liiga on ollut pääsääntöisen saamaton pelin fyysisyyttä ja intensiteettiä koskevissa kysymyksissä. Yleensä kaikki on niin kauan jees, kun pelit pyörivät sillai kivasti eikä mitään sellaista tapahdu mihin vaikkapa lehdistö pääsisi tarttumaan. Yksi asia, minkä suhteen liigan pitäisi jotenkin tulla ulos, on taklaukset. Linjanahan on yleensä ollut se että ei se mitä tehdään, vaan se kuinka pahalta se näyttää. Esim avojään pommit, yksi kiekkoilun herkkupaloista. Näitähän ei liigassa tapahdu juuri ollenkaan. Mielestäni liigan pitäisi ottaa sellanen kanta jossa kovat taklaukset muuttuvat hyväksyttävimmäksi ja sanktiot tulisivat tekojen perusteella, ei sen käykö jotain kipiästi rehellisessä, pelin henkeen kuuluvassa taklauksessa. Samoin tietynlaiset maalinedustakahakat saavat itseltäni kannatusta, yleensä tunnetaso nousee niin jäällä kuin yleisössäkin. Niihin ei pitäisi ylireagoida antamalla pienestä tuuppasusta 2+2 minuuttisia. Ja sellanenkin että...joskus kun pelissä alkaa olemaan vauhtia, tunnetta, taklauksia, intensiteettiä, tuomari rupeaa varottelemaan joukkueita ja heittämään ukkoa jäähylle kevyin perustein. Miksi? Toisaalta, ymmärrän että tuomari ei halua ottaa mitään riskiä sen suhteen että joku pääsis sanomaan "tuomari x päästi mopon karkaamaan käsistä", mutta näinhän asiaa ei pitäisi nähdä. Jos pelissä on tunnetta, mutta otteet pysyvät siisteinä, pitäisi antaa poikain pelaa. Pelaajat viihtyvät kaukalossa ja katsojat katsomossa, kaikki voittaa -tilanne.
Noo...ihan vaan pohdiskelin pointteja, jos liiga yrittää oikeasti vaivihkaa poistaa tappelut. Spontaanien repeämisten poistoja en tule koskaan hyväksymään, enkä toisaalta, tietyn tunnetilojen laskemistakaan; aika klisee, mutta tää on jääkiekkoa eikä kaukalopalloa! Tietynlainen paskaa huulessa -mentaliteetti on osa peliä.