NHL Top 100: Jatkoaika listaa sata parasta suomalaista NHL-pelaajaa kautta aikojen – keskustelua listauksesta

  • 92 736
  • 710

Loorz15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit | Huuhkajat | Teuvo Teräväinen
Itse olen liian nuori, jotta tuollaisen listan voisin objektiivisesti (tosin, voiko kukaan?) tehdä. Minulla ei ole minkäänalaista kompetenssia laittaa listalle esim. Risto Siltasta, Petri Skrikoa, Ilkka Sinisaloa tai Jyrki Lummetta, sillä en ole koskaan nähnyt heidän pelaavan. Toki tilastoja katsomalla ymmärtää kyseessä olevan kovia pelimiehiä, mutta en koe olevani "oikeutettu" asettelemaan heitä top-listoihin ihan pelkältä mutu-tuntumalta. Täten jään mielenkiinnolla odottamaan ja lukemaan minua viisaampien ja vanhempien listauksia!
 
Hieno ajatus JAlta tämä. Mielenkiinnolla odotan miten nimet asettuvat.
Täysin samaa mieltä. Minusta tärkeintä on se, että tulee aiheuttamaan keskustelua. Listaushan on tottakai täysin väärin tehty. Kysymys vain kuuluu, että millä tavalla väärin ja tähän käytännössä jokaisella on oma mielipiteensä.

Tai tulkaa toki ihmeessä sanomaan, jos joku on _TÄYSIN_ samaa mieltä Jatkoajan listauksesta. En pidättele hengitystä odotellessa.
 
Lisäksi se tarkoittaa, että kenttäpelaajille jäisi 82 paikkaa listalla. Suomalaisten kautta aikain pistepörssissä sijaa 82 pitää tällä hetkellä Tomi Kallio.

Minusta tämäkin on väärä peruste. Otetaan hypoteettinen esimerkki.
Teemu Selänne tekee kaudella 1998-99 92 pistettä. Hän jää pistepörssin voittaja Eric Lindrosista kaksi pistettä.
Sebastian Aho tekee kaudella 2023-24 116 pistettä. Hän jää pistepörssin voittaja Connor McDavidista 59 pistettä.

Kumpi on parempi suoritus? Minä sanoisin, että Selänteen suoritus on ihan helvetisti parempi.

Toki tässä "kautta aikain sijalla 82" puhutaan pitemmästä ajanjaksosta kuin yhdestä kaudesta, mutta ihan yhtälailla se toimii sielläkin.
 

ralph cox

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, AS Roma, Blues
Suurin parranpärinä syntyy epäilemättä Kurrin ja Selänteen järjestyksestä. Useimmilla näkemilläni pohjoisamerikkalaisilla listoilla he ovat hyvin lähellä toisiaan, ja yleensä pohjoismaisista pelaajista sijoilla 2-3 selvästi Niklas Lidströmin jälkeen ja niukasti ennen Peter Forsbergia. (Ankaralla pioneeripainotuksella Salmingilla olisi sanansa sanottavana, ja nykynimistä Hedman alkaa nousta keskusteluun seuraavista sijoista Sundinin kanssa)
 
Viimeksi muokattu:

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
LAINEETON MONTREAL
Voihan pelaajia määrittää absoluuttisen tason mukaankin. Jos siis puhutaan parhaudesta.
Ok. Laita vaan absoluuttista listaa sitten tulemaan. Mielenkiintoista miten vertailet absoluuttisen tason mukaan esimerkiksi Joel Kivirantaa suhtessa Jari Kurriin tai miten Santeri Hatakka vertailuna Risto Siltaseen. Tai molareista Justus Annunen vertailuna Kari Takkoon.
 

Vatanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Carolina, Dallas, JYP ja Leijonat
Itse olen liian nuori, jotta tuollaisen listan voisin objektiivisesti (tosin, voiko kukaan?) tehdä. Minulla ei ole minkäänalaista kompetenssia laittaa listalle esim. Risto Siltasta, Petri Skrikoa, Ilkka Sinisaloa tai Jyrki Lummetta, sillä en ole koskaan nähnyt heidän pelaavan. Toki tilastoja katsomalla ymmärtää kyseessä olevan kovia pelimiehiä, mutta en koe olevani "oikeutettu" asettelemaan heitä top-listoihin ihan pelkältä mutu-tuntumalta. Täten jään mielenkiinnolla odottamaan ja lukemaan minua viisaampien ja vanhempien listauksia!
Vahva tämä, siksi aina luenkin suurella mielenkiinnolla kertomuksia näistä ennen 04-05 työsulkua lopettaneista pelaajista kun itselläkään ei tosiaan mitään muuta tartuntapintaa näistä pelaajista ole kuin EP:n tilastot.
Tietty jostain Kurrista ja Tikkasesta löytyy niin paljon legendaa että väittäisin tietäväni millaisista pelaajista heidän kohdallaan puhutaan.

Mulle esim. Kimmo Timonen pelasi koko uransa Philadelphiassa (pl. 2015 kevät), kuten myös Saku Koivu Anaheimissa, sekä myös muuan Jagr oli kerran NHL uransa lopettanut jostain KHL:stä kaivettu papparainen. Toki tiedostan kyllä kaikkien noiden historiat, mutta kyllä ne omissa mielikuvissa noin suunnilleen menee.

Itseäkin kuitenkin kovasti haluttaisi alkaa listaa laatimaan, mutta uskon olevani kuitenkin jäävi arvioimaan Granlundia vanhempia pelkkien netistä löytyvien tilastojen varjolla.
 

random13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Jyp
Selänne Kurri Rantanen Barkov on mielestäni aika selvä top 4. Sitten tulee Lehtinen Tikkanen Koivu Timonen Numminen ym.. Mielenkiintoista nähdä kuinka korkealle esim tuoreet mestarit Luostarinen, Lundell ja Mikkola menevät. Stanley cupin voittamista tullaan varmaan arvostamaan aika korkealle, kun niitä voittajia ei Suomesta niin paljon ole. Ville Nieminen ja Olli Määttä saattavat olla myös melko korkealla juuri tämän takia. Stanley Cupin takia itse rankkaisin Antti Nimen myös heti neljänneksi maalivahdeista heti Kiprusofin, Rinteen ja Raskin jälkeen. Lehtonen ja toistaiseksi Saroskaan ei mielestäni mene hänen edelleen, jos koko uraa katsotaan.
 
Viimeksi muokattu:

Kyle

Jäsen
Aika kova väite, että top-3 voisi olla missä järjestyksessä tahansa. Yksi Conn Smythe voitto olisi toki ollut iso meriitti, mutta jos miettii, että ilman yhden Connorin jumalmoodia game 4:ssä ja 5:ssä tänä keväänä ne Smythe olisi varmaan jo päätynyt Barkoville. Eli yksi Connor kahden pelin vedolla toisin sanoen tiputti Barkovin viisi kannua kahmineen ja ensimmäisen eurooppalaisen supertähden Jari Kurrin taakse ykköspallilta?

Tämä on toki kissa-hiiri-leikkiä miten kehua toista, ettei samalla dissaisi toista. Tarkoitus ei ole ketään vähätellä vaan pikemminkin sanoa, että Kurri, Selänne ja Barkov ovat kolme oman aikakautensa valovoimaisinta suomalaista pelaajaa. Ehkä se pointti miksi nostan kyseisen kolmikon top 3:een on, että jokainen on ollut hyvin lähellä NHL:n terävintä kärkeään omalla aikakaudellaan.

Kurri on ylivoimainen saavutuksiltaan, mutta toisaalta kaikki kolme ovat omalla aikakaudella olleet useamman kauden pelipaikkansa top 5 pelaajia. Tai Barkovin aikakausi on oikeastaan tässä ja nyt. Barkovin puolesta puhuu se asia, että hän on Floridassa ihan ehdoton MVP, kapteeni ja joukkueen kasvot.

Oma lista olisi nopeasti ajateltuna tälläinen:

1. Kurri
2. Barkov
3. Selänne

Stanley Cup-voittajia. Kaikki ovat olleet omalla aikakaudella ihan NHL:n terävintä kärkeä omilla osa-alueillaan. Pelaajia jotka voisivat mahtua/mahtuisivat myös NHL:n kaikkien aikojen parhaiden pelaajien listalle. Kuten sanoin niin järjestys voisi vaihdella sen mukaan painottaako kuinka tärkeä oli omalle joukkueelle, voitettuja pokaaleja tai tehtyjä pisteitä.

4. Rantanen
5. Rinne
6. Rask
7. Kiprusoff

Tässä seuraavassa ryhmässä on oman pelipaikkansa kiistattomia kärkipelaajia(lue. top5) joille ei omasta organisaatiossa ole löytynyt haastajaa kyseiseen rooliin.

8. Tikkanen
9. Lehtinen

Kaipaako perusteluita? Arvostan tällä kertaa SC-sormuksen mitalla kyseisen kolmikon irti sijoilta 10-15. Filppula on vähän kiikun kaakun tapaus, mutta ei omannut samanlaisia erityisosaamisia kuin Tikkanen & Lehtinen kaksikko.

10. Numminen
11. S. Koivu
12. Timonen
13. Filppula
14. Aho
15. O. Jokinen


Sitten alkaa mielestäni mennä todella vaikeaksi. Nummisen ja Jokisen hienot urat vs. Ahon yksilötaito? todella vaikea arvioida. Tässä vaiheessa kuitenkin järjestys näin.

E:
Piti nostaa Timosta korkeammalle.
 
Viimeksi muokattu:

Loorz15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit | Huuhkajat | Teuvo Teräväinen
Onko jossain mainittu mitkä ovat kriteerit millä tuo lista tehdään? Eli mitä asioita painotetaan ja kuinka paljon? Tuossahan on niin monta näkökulmaa ja perusteluita miksi joku on milläkin sijalla listalla. Joku järkevä "kriteerijako" voisi olla esim:

1) Kuinka hyvin on pärjännyt omassa roolissaan (Selänne maalintekijänä, Barkov kahden suunnan sentterinä, Määttä peruspakkina yms.)
2) Kuinka pitkän ajan oli primessaan, ts. kuinka tasaisen uran teki.
3) Missä joukkueessa ja millä aikakaudella on pelannut (esim. Ristolainen umpisurkeassa Buffalossa vs. Nieminen Sakickien ja Hejdukkien kanssa Avsin rosterissa.)

Siitä sitten listaamaan :)

Todella mielenkiintoista olisi tietää minkälaisia asioita painotetaan ja mistä kulmasta listaa lähdetään tekemään.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Noille 80-luvun suomalaisille NHL-pelaajille on kyllä sikäli nostettava hattua että paljon tylympää ja kovempaa oli kohtelu kun nyky kiekkoilijoilla. Eurooppalaisia pelaajia koitettiin savustaa ulos ja piti olla selkeästi parempi kuin pohjois-amerikkalainen pelaaja. Palkintoäänestykissäkin vähän ylenkatsottiin sillä kyllä Börje Salmingille ois ainakin yksi Norris kuulunut ja Jari Kurrille Selke. Sitten suurin osa lähti kielitaidon suhteen ummikkona ja eikä sitä suomalaista juttukaveria vältämättä seurasta löytynyt, niin kova on ollu koulu.
 

gassberry

Jäsen
Minusta tämäkin on väärä peruste. Otetaan hypoteettinen esimerkki.
Teemu Selänne tekee kaudella 1998-99 92 pistettä. Hän jää pistepörssin voittaja Eric Lindrosista kaksi pistettä.
Sebastian Aho tekee kaudella 2023-24 116 pistettä. Hän jää pistepörssin voittaja Connor McDavidista 59 pistettä.

Kumpi on parempi suoritus? Minä sanoisin, että Selänteen suoritus on ihan helvetisti parempi.

Toki tässä "kautta aikain sijalla 82" puhutaan pitemmästä ajanjaksosta kuin yhdestä kaudesta, mutta ihan yhtälailla se toimii sielläkin.
Mietinkin, että pitääkö siihen edelliseen viestiin kirjoittaa huomautus siitä, ettei mielestäni pistepörssi kerro kaikkea vaikka siitä pohdintani isosti ponnistikin. Ajattelin, että viestistä olis käyny se selväksi muutenkin, mutta selvästi näin ei ollut.

Jokatapauksessa väitän, että sieltä kaikkien aikojen pistepörssin top100 ulkopuolelta ei maalivahteja lukuunottamatta kauhean montaa pelaajaa tuonne listalle selviä. Onhan siellä toki tyrkyllä esimerkiksi Juha Lind, Lasse Kukkonen (tai hassuttelun nimissä Aku Räty ja Brad Lambert jotka painaa tällä hetkellä piste per peli tahtia). Myönnän olevani pettynyt, jos Jere Karalahden uho kantaa hänet tuonne suomalaisten änäripelurien top100-listalle. Mielestäni hyvä urheilija on myös sellainen joka tekee töitä toteuttaakseen potentiaalinsa ja Karalahti taisi tehdä enemmän töitä sen eteen ettei koskaan saavuttaisi täyttä potentiaaliansa.

Tuolla pistepörssin sijoilla 80-100 olevista ja vielä mainitsematta olevista nimistä mielestäni potenttiaalia Jatkoajan listaan omaa lähinnä Jari Grönstrand ja Sami Lepistö. Vai ollaanko me sitä mieltä, että Rasmus Kuparilla tai Juuso Pärssisellä riittää jo meriitit? Vai kantaako Ojasen legendastatus hänet listalle?
Ensimmäisessa viestissäni en ihan tietoisesti ottanut kantaa tuonne kärkipään kahinoihin. Ehkä muotoilen niistäkin jonkin sanan kun aika on.

Pyöritellessäni tätä listan häntäpäätä nyt parin viestin verran tuli mieleeni seuraava ajatus: ehkä niinkin vähän kuin 5 vuotta sitten tällaisen top100 listan tekeminen olisi voinut olla epämielekästä johtuen suomalaisten laatupelaajien pienestä lukumäärästä. Nytkin listalle tulee todennäkösesti pääsemään pelaajia joiden ura NHL:ssä ei ole järin pitkä, vain muutamia vuosia, eikä roolikaan noina vuosina ole päätä huimannut. Ainakin 10 vuotta sitten top100-listan häntäpää olisi ollut aikamoinen pannukakku. Eikä toisaalta esimerkiksi Tsekin tai Venäjän listojen häntäpäät paljoa meikäläisten listasta eroaisi.
 

Puukäsi

Jäsen
Mitä tässä ketjua seurannut niin Reijo Ruotsalasta on jotkut muistanut mainita, mutta unholaan on monilta jäänyt koko mies. Harva pelaaja on saanut nhl:n muuttamaan sääntöjään pelaajan vuoksi, mutta Ruotsalainen on yksi näistä. Hän ei halunnut pelata pitkää runkosarjaa änärissä, vaan pelas Sveitsissä ja meni play offeihin pelaamaan. Ymmärrän sen, jos arvostaa runkosarja grindaamista, mutta mun mielestä Ruotsalainen oli aikanaan aivan kärki puollustajia maailmassa, mistä nhl:n sääntömuutos on osaltaan vahvismassa näkemystä.
 

Hauntti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, TPS, Varjomodet
Ei tämä Jatkiksen listaus varmaan kuitenkaan aiheuta samanmoista parranpärinää kuin muutama vuosi sitten NHL:n tekemä listaus sadasta parhaasta NHL-pelaajasta. Joo, yksittäisten pelaajien järjestyksen suhteen varmaankin, mutta listalta ei jää pois jotain Malkineja yms.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
@Kyle Aho on jo lyhyellä urallaan iskenyt yksilötasolla samat meriitit tiskiin kuin Tikkanen ja Lehtinen, mutta sijoitit kuitenkin mm. Filppulan hänen edelleen. "Tässä seuraavassa ryhmässä on oman pelipaikkansa kiistattomia kärkipelaajia(lue. top5) joille ei omasta organisaatiossa ole löytynyt haastajaa kyseiseen rooliin." Ykkössentteri on kuitenkin roolipelaajalaituria paljon vaikeampi paikka täyttää ja Carolinassa tuskin on ollut viimeisten +5 vuoden aikana kauheasti epäselvyyttä siitä, kuka on kukkona tunkiolla.

E: ja pahoittelut, sekoitin perustelusi eri kategorioiden välillä keskenään. Mutta Stanley Cupin pitäisi olla kriteeri vasta siinä tilanteessa, jos kyseessä on ollut oman joukkueensa kiistaton avainpelaaja.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Noille 80-luvun suomalaisille NHL-pelaajille on kyllä sikäli nostettava hattua että paljon tylympää ja kovempaa oli kohtelu kun nyky kiekkoilijoilla. Eurooppalaisia pelaajia koitettiin savustaa ulos ja piti olla selkeästi parempi kuin pohjois-amerikkalainen pelaaja. Palkintoäänestykissäkin vähän ylenkatsottiin sillä kyllä Börje Salmingille ois ainakin yksi Norris kuulunut ja Jari Kurrille Selke. Sitten suurin osa lähti kielitaidon suhteen ummikkona ja eikä sitä suomalaista juttukaveria vältämättä seurasta löytynyt, niin kova on ollu koulu.
Unohtamatta sitä että joukkueitakin oli huomattavasti vähemmän joiden kokoonpanoon murtautua.
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Nämä on kivoja listauksia, koska niissä saa heijastella omaa arvotusta siihen, mitä ”hyvyydellä” meinataan. Minusta urheilussa etsitään aina ensimmäisenä voittajaa, ja selitykset on varattu häviäjille (assists are for assistants). Eli oman top-10 listani kärkipäähän ei ilman SC-sormusta pääse.

1. Kurri
2. Barkov
3. Selänne
4. Rantanen
5. Rask
6. Ruotsalainen
7. Tikkanen
8. Lehtinen
9. Timonen
10. Filppula
10. Määttä

Seuraaville sijoille sitten menisi muita SC- voittajia ja henkilökohtasia palkintoja saaneita pelaajia (mm. Nieminen, Lehkonen, Rinne, Kipru jne). Sen jälkeen jäisi tilaa pistelingoille tai muille selitysosioille ilman hardwarea.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Ottelut NHL:ssä (runkosarja + pudotuspelit)Voitot NHL:ssä (runkosarja + pudotuspelit)Nollapelit (runkosarja + pudotuspelit)Torjuntaprosentti (runkosarja + pudotuspelit)PMK (runkosarja + pudotuspelit)Henk. koht palkinnotStanley Cup -finaalirunit
Miikka Kiprusoff623 + 56319 + 2544 + 691,2 % + 92,1 %2,49 + 2,321 x Vezina, 1 x Jennings1
Pekka Rinne683 + 89369 + 4560 + 591,7 % + 91,4 %2,43 + 2,491 x Vezina, 1 x Masterton1
Tuukka Rask564 + 104308 + 5752 + 792,1 % + 92,5 %2,28 + 2,221 x Vezina, 1 x Jennings2

Tuossa ihan puhdas ja puolueeton tilastovertailu. Vaikka Raskilla prosentit parhaat ja todella upea ura, niin omissa papereissani järjestys on Rinne, Kiprusoff, Rask. Pienillä eroilla toki.
Tehdäänpä näistä vielä leikkimielinen pisteytys.

Ottelut, voitot, nollapelit, torjuntaprosentti ja PMK = Parhaalle 3 pistettä, toiselle 2 ja kolmannelle 1.

Palkinnot ja Cup runit = 1 piste per runi / palkinto.

Mikka Kiprusoff: 11 pistettä

Pekka Rinne: 15 pistettä

Tuukka Rask: 15 pistettä
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Unohtamatta sitä että joukkueitakin oli huomattavasti vähemmän joiden kokoonpanoon murtautua.
Mitä nyt niiden määrä oli yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Jos siis huomioidaan tilanne tuolloin. Verokkina tilanne, että meillä on nyt 32 joukkueen NHL ja vuonna 2038 melkein 90 joukkueen vastaava.
 
Mutta Stanley Cupin pitäisi olla kriteeri vasta siinä tilanteessa, jos kyseessä on ollut oman joukkueensa kiistaton avainpelaaja.

Monesti tämä kohta nousee esiin Tikkasta arvioitaessa. Eli on noita sormuksia joka sormelle, mutta kun sai pelata Oilersin dynastiassa, niin tulihan niitä mestaruuksia.

Mutta…harva muistaa, että Tikkanen oli paitsi huikea roolipelaaja, niin keräsi arvostusta myös noissa palkintoäänestyksissä. Harva muistaa, että Tikkanen on ollut neljä kertaa Selke-äänestyksen top 3:ssa (ja niistä kolme kertaa toinen). Joo eihän se pärjää Lehtiselle, joka voitti Selken kolme kertaa (ja kuusi kertaa top 3:ssa), mutta kova meriitti tuokin on. Eli ei nyt pelkkä ”matkustaja” hänkään.
 

Hyytiäinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
KeuPa & Ottawa
Ihan hyvät kriteerit. Varoisin kuitenkin ylikorostamasta joukkueen tilastoja, kun vertaillaan pelaajia yksilöinä. Juuri nyt vaikka Olli Määttä on hyvä esimerkki pelaajasta, joka kyllä täytti oman roolinsa Cup-voittajan joukkueessa, mutta toisaalta hänet olisi voinut korvata about kenellä tahansa pelaajalla ja Pens olisi silti ne pari kannua napannut. Varmaan kasari-öljyssäkin muutama semisti vapaamatkusteleva kaveri sai kannuja. Salary Capin aikana vielä aiempaa helpommin hyviinkin joukkueisiin osuu heikompia pelaajia väistämättä.

EDIT: Ottaisin mukaan yhtenä kriteerinä myös historiallisen merkittävyyden/tärkeyden. Tämä kriteeri esimerkiksi nostaa Matti Hagmanin sijoitusta ensimmäisenä suomessa kasvatettuna NHL-pelaajana. Samoin vaikka Pasi Nurminen saa pisteitä ensimmäisenä ykkösmaalivahtina, joka avasi portteja (pun intended) tuleville luottokassareille.

PS. @Kyle laita vaan oma listasi tulemaan.
-onhan tuossa nyt aliarvioitu Olli Määttää melko isolla kädellä. Seuran oma varaus joka nousi suoraan NHL-joukkueeseen ilman AHL-uraa ja pysyi siellä SC-vuosiin saakka useammasta loukkaantumisesta (syöpäkasvain, sikotauti) huolimatta. Edelleen tekee NHL-uraa ilman suurempia henkilökohtaisia vahvuuksia.

Pakkien listassa kyllä ehdottomasti jonkun Sami Salon edellä. :)

Oma top5 olis mallia Selänne-Kurri-Barkov-Rantanen-Lehtinen. Sit tulis kolme maalivahtia, Numminen ja Aho vähän random järjestyksessä ja kymppisakkia kolkuttelis Saku Koivu, Miro Heiskanen ja OJ ainakin.

Aikakaudet tekee vertailusta todella hankalaa.
 
Viimeksi muokattu:

KukkosLasse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins, Kärpät
Hintziä ei ole mainittu täällä vielä kertaakaan, siinä missä Olli Määttä on nosteltu usean kerran jo listalle. Määttä oli ihan kohtalainen peruspakki, jota on aika vaikea saada vaikka Lindellin edelle rankingeissa, toki Cupien myötä annettakoon se anteeksi.

Mutta sitä en ymmärrä, miten Määttä tai Granlund rankataan esimerkiksi NHL contenderin ykkössentteri Hintzin edelle? Väitän ettei Määtällä ollut Pittsburghin kannuissa (saati sitten kovin monella muullakaan suomalaisella urallaan) yhtä isoa positiivista vaikutusta joukkueeseensa pudotuspeleissä, kuin Hintzillä viime kauden konferenssifinaalirunissa (24 pistettä, vain Conn Smythe kaksikolla Eichel ja Marchessault oli 1-2 pinnaa enemmän koko pudotuspeleistä)
 
Viimeksi muokattu:

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Unohtamatta sitä että joukkueitakin oli huomattavasti vähemmän joiden kokoonpanoon murtautua.
Mutta rautaesirippu oli voimissaan. Eli Tšekkoslovakiasta ja Neuvostoliitosta ei nyt kovin montaa pelaajaa rapakon taakse loikannut. Mutta muurien romahdukset onkin mahdollistanut NHL:län laajenemisen 90-luvun jälkeen kun pelaajia tulee tarpeeksi.
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
LAINEETON MONTREAL
-onhan tuossa nyt aliarvioitu Olli Määttää melko isolla kädellä. Seuran oma varaus joka nousi suoraan NHL-joukkueeseen ilman AHL-uraa ja pysyi siellä SC-vuosiin saakka useammasta loukkaantumisesta (syöpäkasvain, sikotauti) huolimatta. Edelleen tekee NHL-uraa ilman suurempia henkilökohtaisia vahvuuksia.
Mikään kohta tuossa minun viestissäni ei ollut yhtä vähättelevä kommentti kuin tuo sinun viimeinen lauseesi. Eikä muutenkaan ollut tarkoitus aliarvioida Määttän pelaamista tuossa joukkueessa ja siinä roolissa. Mutta kuten itsekin käytit termiä niin en ikinä laittaisi jotain pelaajaa "ilman suurempia henkilökohtaisia vahvuuksia" suomalaisten NHL-pelaajien top-10:iin vaan koska oli mukana kannun voittaneessa joukkueessa. Mihin sijalle itse Määtän laittaisit?

Pakkien listassa kyllä ehdottomasti jonkun Sami Salon edellä. :)
Samilla oli loukkaantumisia ja vaivoja vielä Olliakin enemmän, joten jos Olli saa niistä plussaa arviointikriteereissä niin Salolle tulee myös. Lisäksi Salolla on erityistaitona yksi NHL:n kovimpia vetoja, mikä antaa lisäpointseja. Ottaisin näistä kahdesta mieluummin Sami Salon omaan joukkueeseeni kymmenen kertaa kymmenestä.

Samoin kun tuossa ylempänä verrattiin Esa Lindelliä ja Määttää, niin Lindell menee heittämällä Määtän edelle pelaajana, vaikka kannua ei ainakaan vielä ole tullut. Tuskin kukaan valitsisi näistä kahdesta Ollia Esan sijasta joukkueseen, joka taistelee Stanley Cupin voitosta.

Komppaan tähän liittyen käyttäjää @Denverin Munasyndi että "Stanley Cupin pitäisi olla kriteeri vasta siinä tilanteessa, jos kyseessä on ollut oman joukkueensa kiistaton avainpelaaja." Olli Määttä ei sellainen ollut vaikka pelasi hyvin ja täytti roolinsa.

EDIT: Tarkennan nyt vielä, että Olli Määttä on mielestäni oikein mainio peruspakki ja arvostan häntä pelaajana ja hänen suorituksiaan kaukalossa. Mutta tässä kohtaa jotkut top-10 keskustelut ovat aika yliampuvia vain sillä perusteella että hänellä on ne kaksi sormusta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös