NHL Top 100: Jatkoaika listaa sata parasta suomalaista NHL-pelaajaa kautta aikojen – keskustelua listauksesta

[Kilimaisteri]

Ei Mikko sentään Tikkasen edellä ollut.

Hupsista, puusilmä ei huomannut sijaa 16.

Aika vähättelevästi muuten suhtaudut Koivujen uraan. Saku pelasi miltei parikymmentä vuotta hyvällä tasolla ja oli Montrealin kapteeni kymmenen vuotta. Mikko taas oli vahva kahden suunnan sentteri, Selke-ehdokaskin, ja pelasi yli tuhat peliä. Suomalaisista tonnin on tainnut saada rikki yhdeksän pelaajaa.

On se näinkin. Itse näen asian niin, että joudun Sakun kohdalla katsomaan toteutunutta uraa, enkä ehjänä pysyneen fantasia-Sakun täyttä dominointia urallaan. Se toteutunut ura nyt vaan on sarjassa ynnämuut, vaikka olisin kaikin voimin itsekin halunnut jotain ihan toisenlaista. Ero Mikkoon on se, että siltä nyt en koskaan odottanutkaan mitään varsinaista tähtiloistoa, vaan aika lailla toteutuneen kaltaista puurtamista.

 

[V-G-]

Se toteutunut ura nyt vaan on sarjassa ynnämuut

Miten mulle tulee tästä sellainen vahva fiilis, että et ollut näkemässä Sakun pelaamista?

Hän oli umpisurkeassa joukkueessa monta vuotta täysin maanisen hyvä. Se, että tuohon aikaan sai taklata päähän ja polviin ja koukkia ja roikkua aiheutti tietysti pienikokoiselle pelaajalle loukkeja ja vaikeuksia, mutta aivan helvetin hyvä hän oli. Absoluuttiselta taitotasoltaan lasken tismalleen samaan kategoriaan Barkovin, Selänteen, Kurrin ja Lehtisen kanssa, vaikka ura-näkökulmasta kuuluukin noiden neljän taakse.

 

[Kilimaisteri]

Miten mulle tulee tästä sellainen vahva fiilis, että et ollut näkemässä Sakun pelaamista?

Totta, en ollut paikalla näkemässä, televisiosta katoin pelejä. Oliko tää joku "oot varmaan liian nuori"-heittoyritys?

Hän oli umpisurkeassa joukkueessa monta vuotta täysin maanisen hyvä. Se, että tuohon aikaan sai taklata päähän ja polviin ja koukkia ja roikkua aiheutti tietysti pienikokoiselle pelaajalle loukkeja ja vaikeuksia, mutta aivan helvetin hyvä hän oli. Absoluuttiselta taitotasoltaan lasken tismalleen samaan kategoriaan Barkovin, Selänteen, Kurrin ja Lehtisen kanssa, vaikka ura-näkökulmasta kuuluukin noiden neljän taakse.

Absoluuttiselta taitotasolta lasken kateoriapykälää verran Lehtistä paremmaksi. Toki Jere oli liigassa Sakun ketjussa pelatessaan maalinsylkijä, mätti mm. yhessä pleijarimatsissa IFK:ta vastaan viis häkkiä, ja änärissä vastaavaa roolia ei ollut tarjolla, mutta olen täysin tietoinen siitä kuinka taitava pelaaja Saku Koivu urallaan oli. Siitä huolimatta se NHL-ura oli sarjassa ynnämuut. Ei se Sakun taitotasosta kiinni missään vaiheessa jäänyt; jos nyt halutaan spekuloida sillä ehjänä pysyneellä fantasia-Sakulla, se olis ollu meikäläisen listalla melko todennäköisesti kärkikolmikossa tässä vaiheessa Barkovin ja Rantasen uria.

 

[Jack DiBiase]

Ei kai kukaan oikeasti väitä, että Jere olisi ollut Sakua parempi jääkiekkoilija? Joo, Jere onnistui saavuttamaan isompia palkintoja, mutta samassa ketjussa Sakun kanssa pelatessaan Jere oli aina statistin roolissa. Helvetin hyvä statisti, mutta silti sivuosan esittäjä.

Vähän sama juttu, kun Tikkasen kohdalla. Jos olet paras sivuosan esittäjä niin olet minun listallani aina sellaisen takana, joka oli hyvä pääosan esittäjä. Sama jos joku näyttelijä, joka ei koskaan voittanut parhaan pääosan esittäjän palkintoa, mutta silti hänen uransa on parempi kuin jollakin, joka on voittanut 3 sivuosan esittäjän palkintoa.

Sitten jos joukkueiden palkintoja (Stanley Cup) aletaan laskemaan, kun vertaillaan pelaajia yksilöinä, se on vähän kuin leffa, jossa olit mukana voittaisi parhaan elokuvan Oscarin. Sitten täytyy katsoa oliko se yksi näyttelijä siinä leffassa joku random Örkki vai Frodo Reppuli.

 

[Ciccarelli]

Tämän hyvän mielen top-100 listan suurin ansio on ollut se että ennen niin arvostamani ja kunnioittamani Saku Koivun nimi alkaa vituttamaan ilman että mies edes itse tekee mitään väärää.

 

[Animal]

Siitä huolimatta se NHL-ura oli sarjassa ynnämuut.

Yhdeksän kautta Montreal Canadiensin ensimmäisenä eurooppalaisena ja ei-kanadanranskalaisena kapteenina on aika monen mielestä jotain muuta kuin sarjaa "ynnämuut"

Samalla logiikalla Mats Sundinin ura Torontossa oli sarjaa "ynnämuut".

 

[V-G-]

Oliko tää joku "oot varmaan liian nuori"-heittoyritys?

Ei. Kyse on siitä, että jos seurasi Sakun NHL-uraa silloin kun se oli käynnissä, tietäisi ettei se ollut mitään ynnämuut-sarjaa.

Ei kai kukaan oikeasti väitä, että Jere olisi ollut Sakua parempi jääkiekkoilija?

Muotoillaan niin päin, että Sakun erityisosaaminen oli minusta yhtä kovalla tasolla kuin Jeren erityisosaaminen. Kyseessä toki täysin erilaiset kyvyt.

 

[ernestipotsi]

Siitä huolimatta se NHL-ura oli sarjassa ynnämuut. Ei se Sakun taitotasosta kiinni missään vaiheessa jäänyt; jos nyt halutaan spekuloida sillä ehjänä pysyneellä fantasia-Sakulla, se olis ollu meikäläisen listalla melko todennäköisesti kärkikolmikossa tässä vaiheessa Barkovin ja Rantasen uria.

Saku Koivulla on suomalaisista pelaajista pelattuja otteluita pudotuspelit mukaan laskettuna seitsemänneksi eniten sekä tehopisteitä kolmanneksi eniten.

Tiukat on kriteerit "ynnämuut"-kategoriaan.

 

[#7]

Tämän hyvän mielen top-100 listan suurin ansio on ollut se että ennen niin arvostamani ja kunnioittamani Saku Koivun nimi alkaa vituttamaan ilman että mies edes itse tekee mitään väärää.

Otatkohan nyt jo hiukan liian vakavasti tämän? Kun absoluuttisia faktoja ei juuri ole, mennään mielipiteillä ja olemassa olevien faktojen subjektiivisilla painotuksilla. Omaa mielipidettään saa tietysti koettaa perustella, mutta ei kannata ottaa nokkiinsa, jos siitä ei aivan yhtämieltä ollakaan.

 

[Ciccarelli]

Otatkohan nyt jo hiukan liian vakavasti tämän? Kun absoluuttisia faktoja ei juuri ole, mennään mielipiteillä ja olemassa olevien faktojen subjektiivisilla painotuksilla. Omaa mielipidettään saa tietysti koettaa perustella, mutta ei kannata ottaa nokkiinsa, jos siitä ei aivan yhtämieltä ollakaan.

No ehkä nyt en tosissani ollut sen kanssa että Koivun nimi vituttaa.
Sijoitus kyllä ihmetyttää, sitä en kiellä.

 

[Kyle]

Barkov on tällä hetkellä aika lähellä koko sarjan parhaan pelaajan titteliä. McDavidin voi hyvällä omatunnolla laittaa edelle, muiden kohdalla pitää enempi spekuloida.

Se miksi tämän ketjun alkupuolella laitoin Barkovin top3:een on se, että Barkov on omasta mielestäni melkein kaikista suomalaisista selvin joukkueensa (menestystä niittäneen) mvp. Melkein sanoisin, että suurinosa GM:sta valittisi ensimmäisenä suomalaispelaajana Barkovin jos kaikki pelaajat olisi prime-iässä.

 

[FASlapsi]

Saku Koivulla on suomalaisista pelaajista pelattuja otteluita pudotuspelit mukaan laskettuna seitsemänneksi eniten sekä tehopisteitä kolmanneksi eniten.

Tiukat on kriteerit "ynnämuut"-kategoriaan.

Selänne ja Kurri ilmeisesti olleet ainoat merkittävät suomalaiset jääkiekkoilijat, muut on ynnämuu-porukkaa. Ai niin paitsi Tikkanen ei sitten jostain syystä oo kuitenkaan, vaikka on tehnyt Sakua vähemmän pisteitä eikä oo koskaan ollut minkään jengin kapteenina ja muita tämmösiä epäolennaisuuksia ynnämuu-juttuja.

Minä olen kosmopoliittina maailmanmatkaajana käynyt paikassa nimeltä Edmundston, se on semmonen surkea ranskankielinen kylänen keskellä Kanadan hevonpersettä, New Brunswickin osavaltiossa. Sinne matkustaakseen piti ensin lentää Montrealista Quebeciin, ja sitten piti sieltä ottaa vuokra-auto ja ajella pari tuntia itään, poispäin Montrealista. Siellä paikallisten duunarien työpisteillä ja kaappien ovissa oli kuitenkin aika monella jotain Canadiens-krääsää, julistetta ja tarraa ja sen sellaista, ja selvästi eniten oli Patrick Royn ja Saku Koivun kuvia. Kenen tahansa kanssa kun juttelin, Saku Koivu tuli heti puheeksi kun kuulivat että olen Suomesta. Saku oli siinä vaiheessa ja ollut pari kautta Anaheimissa. Mutta Koivu, ja varmaan myöskin Patrick Rot ovatkin ynnämuu-osaston pelaajia, kuten kaikki muutkin Montrealin pelaajat jotka jäivät kiinnostavuudessaan jopa näiden kahden nevarin taakse.

Tikkasen kuvaa ei ollu muuten kellään.

Mielenkiintoista kyllä että Barkovia ennen saadaan 6 pelaajaa tässä Jatkoajan listauksessa. Mulla ois ollu vaan kaks. Mutta nää sijat 3-10 onkin kyllä vähän makustelua kaikkien meidän normaalien jääkiekkoseuraajien kesken, sitten on näitä hassuja jotka pistelee pokkana Tikkasta toiseksi ja ovat sitä mieltä että Saku Koivu on ynnämuut-osastoa.

 

[Jack DiBiase]

Muotoillaan niin päin, että Sakun erityisosaaminen oli minusta yhtä kovalla tasolla kuin Jeren erityisosaaminen. Kyseessä toki täysin erilaiset kyvyt.

Joo ja Sami Heleniuksen oma erityisosaaminen oli myös yhtä kovalla tasolla kuin edellämainittujen ja aivan omissa sfääreissä suomalaisena NHL-pelaajana, mutta en sijoittaisi Samia top-kymppiin.

 

[JJLehto]

Mutta Koivu, ja varmaan myöskin Patrick Rot ovatkin ynnämuu-osaston pelaajia, kuten kaikki muutkin Montrealin pelaajat jotka jäivät kiinnostavuudessaan jopa näiden kahden nevarin taakse.

Roylla on 4 SC voittoa ja hänen paita on jäädytetty sekä Montrealissa että Coloradossa. Saku ei voittanut edes toisen kierroksen ottelusarjaa.

Siitä huolimatta voi olla mahdollista että hänen paitansa jäädytetään joskus. Jännä homma, vaikka joukkuepeli on kyseessä, ei Montrealissa saa paitaa kattoon (ainakaan vielä) ilman mestaruuksia. Ehkäpä ne joskus oppii tavoille

 

[V-G-]

Joo ja Sami Heleniuksen oma erityisosaaminen oli myös yhtä kovalla tasolla kuin edellämainittujen ja aivan omissa sfääreissä suomalaisena NHL-pelaajana, mutta en sijoittaisi Samia top-kymppiin.

Juu juu hiffaan pointin eikä meille nyt mitään isoa erimielisyyttä tässä ole tulossa. Mulle Jere Lehtinen oli pelaajaprofiililtaan just eikä melkein sellainen pelaaja josta tykkäsin joten ehkä yliarvostan. Sakua en koe yliarvostavani, vaan pidän ihan eliittipelaajana syystä.

 

[tyoton]

Rantaseen sen verran, että ensimmäinen kausi oli selkeästi muita heikompi, joten se hieman vääristää.

Pari viimeistä kautta vääristää, mutta oli huikea pudotuspeleissä.

Ei nämä mitään vääristä, vaan ovat ihan normaalia. Rantanen ei ollut ensimmäisellä eikä toisella kaudellaan niin hyvä, kuin sen jälkeen. Koivu oli vastaavasti uransa ehtoopuolella ja pienemmässä roolissa nuo kaksi viimeistä playoff-rundia.

Koivu ei ollut mitenkään erityisen huikea pudotuspeleissä, vaan lähinnä yhtä hyvä kuin runkosarjassa. Ei nostanut omaa pistekeskiarvoaan playoffeissa, eikä päässyt koskaan kokeilemaan edes konferenssifinaaleja. En antaisi "huikeaa" arvosanaa, vaikka hyvin on pelannutkin. Se ei ole kuitenkaan riittänyt kuin parhaimmillaan toiselle kierrokselle. Tottakai tähän vaikuttaa eniten joukkue, mutta niin vaikuttaa myös joukkueen kärkipelaajien suoritusten parantaminen tärkeissä paikoissa.

Voitoilla ei ole tekemistä yksittäisen pelaajan tasoon. Se merkitsee, mikä oli oman tekemisen taso. Kukaan ei voita mitään ilman huippujoukkuetta, siksi joukkueen voitot eivät ole mikään argumentti pelaajien tasoja verratessa. Voittamista saa halutessaan vapaasti arvostaa, mutta argumenttina se ei joukkuelajeissa ole minkään arvoinen.

En voisi olla enempää eri mieltä. Voittaminen on suuressa arvossa ja kaikki näkemäni "ammattilaisten" listat parhaista pelaajista sen huomioivat. Miksi ihmeessä joukkueen menestystä ei huomioitaisi, kun arvioitava pelaaja on ollut siihen vaikuttamassa? On totta, että pelkästään yksi pelaaja ei tuo Stanley Cuppia, mutta yhden pelaajan puuttuminen voi hyvinkin viedä sen pytyn. Olisiko Edmonton ollut minkäänlainen dynastia ilman Gretzkya? Toki ääriesimerkki, mutta jos vaikka Penguinssilta olisi puuttunut Crosby ja Chicagolta Toews tai Kane niin miten korkealle nämä tiimit olisivat päässeet? Tuskin siihen mihin noilla parhailla yksilöillä pystyivät.

Ei se ole lopulta kovin mahdotonta arvioida yksittäisen pelaajan roolia mestaruudessa. Sitähän näissä arvioinneissa yritetään tehdä ja mitä isompi rooli on ollut niin sitä enemmän se vaikuttaa listasijoitukseen. Esimerkiksi Timosen Stanley Cup seiskapakkina alle 10min keskimääräisellä peliajalla ei paina vaakakupissa niin paljon kuin Tikkasen tai Barkovin urotyöt. Sitten on kaikkea siltä väliltä.

Mitä enemmän miettii niin sitä hullummalta kuulostaa, ettei voittaminen ole argumenttina minkään arvoinen lajissa, jossa on tarkoitus voittaa. Eikä voittaminen tarvitse aina mitään huippujoukkuetta. Monet kerrat tuolta nousee voittajaksi joukkue, joka ei ole voittanut runkosarjaa, eikä ole mitenkään suvereeni joukkue, vaan taistelee eteenpäin kierros kierrokselta. Kyllä siellä yksittäisten pelaajien rooli kasvaa, kun pelit kovenee.

Sen sijaan tuo on mielestäni todella huono argumentti, että "kukaan ei voita mitään ilman huippujoukkuetta", varsinkin, kun noin yksinkertaisella lausahduksella on tarkoitus kertoa, ettei joukkueen voitot ole minkään arvoisia. Eihän nuo ole mitään toisiaan poissulkevia asioita.

Huippujoukkueen kanssa on helpompi voittaa, mutta ei se sitä tarkoita, ettei niille voitoille pitäisi antaa yhtään mitään painoarvoa. Tottakai Tikkasen Stanley Cupit Edmontonissa saavat jonkin verran miinusta siitä, että joukkueita oli vähemmän ja muiden muassa Gretzky oli mukana huippujoukkueessa (tai tekemässä siitä huippujoukkueen), mutta silti niille voitoille on annettava jonkinlainen painoarvo äänestyksessä. Kaikki on arvioitava yksittäistapauksina, eikä pelkkä Cuppien määrä kerro lähellekään kaikkea.

Mikäli yksittäinen pelaaja (muista erottuen siis) pystyisi nostamaan keskitasoisen joukkueen Stanley Cuppiin niin sehän olisi jo aivan pirun hyvä argumentti siitä, että kyseessä on nimenomaan huippuyksilö. Miikka Kiprusoff pääsi tässä touhussa yhden voiton päähän vuonna 2004.

Lisäksi pitää mainita, että se on sitten argumentti toiseen suuntaan jos joukkueen kärkipelaajat eivät pysty suorittamaan playoffeissa erinomaisella tasolla ja joukkue putoaa kesälomille.

 

[#7]

Ei nämä mitään vääristä, vaan ovat ihan normaalia. Rantanen ei ollut ensimmäisellä eikä toisella kaudellaan niin hyvä, kuin sen jälkeen. Koivu oli vastaavasti uransa ehtoopuolella ja pienemmässä roolissa nuo kaksi viimeistä playoff-rundia.

Koivu ei ollut mitenkään erityisen huikea pudotuspeleissä, vaan lähinnä yhtä hyvä kuin runkosarjassa. Ei nostanut omaa pistekeskiarvoaan playoffeissa, eikä päässyt koskaan kokeilemaan edes konferenssifinaaleja. En antaisi "huikeaa" arvosanaa, vaikka hyvin on pelannutkin. Se ei ole kuitenkaan riittänyt kuin parhaimmillaan toiselle kierrokselle. Tottakai tähän vaikuttaa eniten joukkue, mutta niin vaikuttaa myös joukkueen kärkipelaajien suoritusten parantaminen tärkeissä paikoissa.



En voisi olla enempää eri mieltä. Voittaminen on suuressa arvossa ja kaikki näkemäni "ammattilaisten" listat parhaista pelaajista sen huomioivat. Miksi ihmeessä joukkueen menestystä ei huomioitaisi, kun arvioitava pelaaja on ollut siihen vaikuttamassa? On totta, että pelkästään yksi pelaaja ei tuo Stanley Cuppia, mutta yhden pelaajan puuttuminen voi hyvinkin viedä sen pytyn. Olisiko Edmonton ollut minkäänlainen dynastia ilman Gretzkya? Toki ääriesimerkki, mutta jos vaikka Penguinssilta olisi puuttunut Crosby ja Chicagolta Toews tai Kane niin miten korkealle nämä tiimit olisivat päässeet? Tuskin siihen mihin noilla parhailla yksilöillä pystyivät.

Ei se ole lopulta kovin mahdotonta arvioida yksittäisen pelaajan roolia mestaruudessa. Sitähän näissä arvioinneissa yritetään tehdä ja mitä isompi rooli on ollut niin sitä enemmän se vaikuttaa listasijoitukseen. Esimerkiksi Timosen Stanley Cup seiskapakkina alle 10min keskimääräisellä peliajalla ei paina vaakakupissa niin paljon kuin Tikkasen tai Barkovin urotyöt. Sitten on kaikkea siltä väliltä.

Mitä enemmän miettii niin sitä hullummalta kuulostaa, ettei voittaminen ole argumenttina minkään arvoinen lajissa, jossa on tarkoitus voittaa. Eikä voittaminen tarvitse aina mitään huippujoukkuetta. Monet kerrat tuolta nousee voittajaksi joukkue, joka ei ole voittanut runkosarjaa, eikä ole mitenkään suvereeni joukkue, vaan taistelee eteenpäin kierros kierrokselta. Kyllä siellä yksittäisten pelaajien rooli kasvaa, kun pelit kovenee.

Sen sijaan tuo on mielestäni todella huono argumentti, että "kukaan ei voita mitään ilman huippujoukkuetta", varsinkin, kun noin yksinkertaisella lausahduksella on tarkoitus kertoa, ettei joukkueen voitot ole minkään arvoisia. Eihän nuo ole mitään toisiaan poissulkevia asioita.

Huippujoukkueen kanssa on helpompi voittaa, mutta ei se sitä tarkoita, ettei niille voitoille pitäisi antaa yhtään mitään painoarvoa. Tottakai Tikkasen Stanley Cupit Edmontonissa saavat jonkin verran miinusta siitä, että joukkueita oli vähemmän ja muiden muassa Gretzky oli mukana huippujoukkueessa (tai tekemässä siitä huippujoukkueen), mutta silti niille voitoille on annettava jonkinlainen painoarvo äänestyksessä. Kaikki on arvioitava yksittäistapauksina, eikä pelkkä Cuppien määrä kerro lähellekään kaikkea.

Mikäli yksittäinen pelaaja (muista erottuen siis) pystyisi nostamaan keskitasoisen joukkueen Stanley Cuppiin niin sehän olisi jo aivan pirun hyvä argumentti siitä, että kyseessä on nimenomaan huippuyksilö. Miikka Kiprusoff pääsi tässä touhussa yhden voiton päähän vuonna 2004.

Lisäksi pitää mainita, että se on sitten argumentti toiseen suuntaan jos joukkueen kärkipelaajat eivät pysty suorittamaan playoffeissa erinomaisella tasolla ja joukkue putoaa kesälomille.

Voittaminen ei ole minkään arvoinen argumentti silloin, kun arvioidaan pelaajien keskinäistä paremmuutta. Onhan sillä muuten tietysti valtava arvo, siitähän pelissä pelataan.

Jos Gretzky olisi pelannut tismalleen samanlaiset ottelut uransa aikana, mutta ympärillä oleva joukkue olisi ollut sen verran heikompi, ettei yhtään voittoa olisi tullut, Gretzkyn suoritukset olisivat silti aivan yhtä ylivoimaisia muihin nähden. Toisessa ympäristössä samanlainen panos ei kenties olisikaan riittänyt voittoon, mutta eihän se mitään muuta yksilön tekemisessä.

Jos voittoon tarvitaan joukkueen yhteissummaksi 1x tekoja, ja joukkueen a ykköstähti tekee niitä keskiarvolla 0,35x/peli, mutta muu joukkue jää 0,55x:n, voittoja ei tule. Toisessa joukkueessa b ykköstähdelle keskiarvo 0,2x/peli muun joukkueen tehdessä 1x/peli. A joukkueen ykköstähti tekee asiat paljon paremmin, mutta konsensus kääntää argumenttisi mukaan pelaajan joukkeesta b paremmaksi, koska hän voittaa paljon?

Voittaminen on mukavaa ja voittoja uralta haetaan, niiden kanssa ura on komeampi. Silti se ei määritä yksilön pelillistä tasoa. Itsekin olen aikanani pelaillut paljon amatööritasolla. Toisten kanssa oli aivan mahdotonta voittaa, toisten kanssa voittoja tuli helposti. Oma tekeminen ei juuri muuttunut, mutta joukkueet ympärillä kyllä. Jos olisin aina pelannut niiden kanssa, joiden kanssa ei ollut mitään palaa, en olisi ikinä voittanut mitään, vaikka ei ne lajitaidot vaihdelleet minulla.

 

[Man in the Box]

Roylla on 4 SC voittoa ja hänen paita on jäädytetty sekä Montrealissa että Coloradossa. Saku ei voittanut edes toisen kierroksen ottelusarjaa.

Siitä huolimatta voi olla mahdollista että hänen paitansa jäädytetään joskus. Jännä homma, vaikka joukkuepeli on kyseessä, ei Montrealissa saa paitaa kattoon (ainakaan vielä) ilman mestaruuksia. Ehkäpä ne joskus oppii tavoille

Sakun paita tullaan jäädyttämään. Ensimmäinen eurooppalainen kapteeni ja yhdessä Habs-legenda Béliveaun kanssa pisin aika kipparina. Siihen päälle vielä syövän selättäminen, taisteluilme ja fanien arvostus. Sakuhan vielä teki paljon lahjoitustyötäkin ja aikaa löytyi tavata syöpäsairaita faneja.

Olen melko varma siitä että #11 tullaan ajan saatossa jäädyttämään. Jääkiekko on muutakin kuin kaukalossa tapahtuvaa toimintaa. Saku on Montrealissa legenda ja sankari.

 

[juba]

Sakun paita tullaan jäädyttämään. Ensimmäinen eurooppalainen kapteeni ja yhdessä Habs-legenda Béliveaun kanssa pisin aika kipparina. Siihen päälle vielä syövän selättäminen, taisteluilme ja fanien arvostus. Sakuhan vielä teki paljon lahjoitustyötäkin ja aikaa löytyi tavata syöpäsairaita lapsia.

Olen melko varma siitä että #11 tullaan ajan saatossa jäädyttämään. Jääkiekko on muutakin kuin kaukalossa tapahtuvaa toimintaa. Saku on Montrealissa legenda.

Toki, mutta Canadians on jäädyttänyt jo niin paljon numeroita, että ei pian saada täyttä kokoonpanoa jos vielä muutamia jäädytellään.

 

[Man in the Box]

Toki, mutta Canadians on jäädyttänyt jo niin paljon numeroita, että ei pian saada täyttä kokoonpanoa jos vielä muutamia jäädytellään.

No joo, totta. Enpä tuolta kantilta ajatellutkaan. Jossakinhan se raja tulee olemaan. Mitähän tulevaisuudessa tapahtuu? Liekö mahdollista jäädyttää useampi sama paita, vai katoaako koko idea tällöin?

Jos ajatellaan vaikka 100 vuoden päähän niin aika vaikeaksi tulee menemään.

 

[juba]

No joo, totta. Enpä tuolta kantilta ajatellutkaan. Jossakinhan se raja tulee olemaan. Mitähän tulevaisuudessa tapahtuu? Liekö mahdollista jäädyttää useampi sama paita, vai katoaako koko idea tällöin?

Jos ajatellaan vaikka 100 vuoden päähän niin aika vaikeaksi tulee menemään.

Ainakin muutama vuosi sitten Canadiensilla oli periaatepäätös ettei uusia jäädytyksiä tehdä ellei kyseessä ole koko liigan tasolla poikkeuksellisen hyvä pelaaja jne. Eli en odota jäädytyksiä ennen kuin tulee lisää mestaruuksia ja todella hyvä pelaaja on niitä tuomassa.

 

[tyoton]

A joukkueen ykköstähti tekee asiat paljon paremmin, mutta konsensus kääntää argumenttisi mukaan pelaajan joukkeesta b paremmaksi, koska hän voittaa paljon?

No eikä käännä. Jos nuo lukemat sattuisivat olemaan pisteitä ja toinen tekee niitä vaikkapa koko uransa ajan melkein 2x enemmän niin tottakai hän on parempi pelaaja jos verrataan, vaikkapa kahta laituria illan sen kummempia erikoisuuksia. Vedit nyt kummallisen päätelmän, että voittaja olisi automaattisesti parempi, sama kuinka paljon huonompi hän on. :)

Voittamiseen tähtäävässä lajissa paremmuuden määrittelyyn on syytä ottaa mukaan se voittaminen.

En itse laittaisi ikäpäivänä Selännettä Kurrin edelle ihan jo sen takia, että Teukan maali- ja pistetahti hyytyi merkittävästi tosipelien alkaessa, kun taas Kurri pystyi tekemään tulosta samaan tahtiin.

Voittaminen ei ole minkään arvoinen argumentti silloin, kun arvioidaan pelaajien keskinäistä paremmuutta.

Noh, meillä on tästä täysin eri näkemys, enkä voi ymmärtää tuollaista väitettä ollenkaan. Minulle on merkitystä sillä, että pystyy nostamaan tasoaan silloin, kun pelit kovenee ja tuomaan joukkueelleen niitä voittoja omalla tekemisellään. Etenkin joukkueen tähtipelaajilla tämä korostuu. Jos he suorittavat alle oman tasonsa niin aika monesti tuloksena on tappioita ja kesäloma.

 

[Espoon Siniset]

Canadiens ei ole jäädyttänyt yhdenkään Hockey Hall of Fameen valitsemattoman pelaajan pelinumeroa.

 

[Kuuukko]

Sakun paita tullaan jäädyttämään. Ensimmäinen eurooppalainen kapteeni ja yhdessä Habs-legenda Béliveaun kanssa pisin aika kipparina. Siihen päälle vielä syövän selättäminen, taisteluilme ja fanien arvostus. Sakuhan vielä teki paljon lahjoitustyötäkin ja aikaa löytyi tavata syöpäsairaita faneja.

Olen melko varma siitä että #11 tullaan ajan saatossa jäädyttämään. Jääkiekko on muutakin kuin kaukalossa tapahtuvaa toimintaa. Saku on Montrealissa legenda ja sankari.

En tiedä tullaanko Sakun paitaa jäädyttämään, mutta meriittinä Habseissä on kuitenkin all-time pistepörssissä sija 10. Korkeimmalla pelaajista, joilla pelejä pelattu tällä vuosituhannella. Yli 100-vuotiaassa organisaatiossa tuo on älyttömän kova suoritus.

Ja vaikka kuinka arvostan jokaista suomalaista kapteenia NHL:ssä, niin hieman eri asia kipparoida Floridaa tai Minnesotaa kuin Montrealia, joka on vielä ehkä NHL:n "sisäsiittoisin" organisaatio kanadalaisuuden ja ranskankielen suhteen. Sakun aikana Habsille ei menestystä tullut, mutta ei sitä olisi tullut jos hänen tilalla olisi ollut Kurri, Selänne, Rantanen, Barkov tai kukaan muukaan suomipelaajista.

 

[tyoton]

Barkov päätyi sijalle seitsemän. Aiheuttanee monenmoista eriävää mielipidettä. Lehtinen ja Koivu menee siis edelle, kuten myös Kipru ja Rantanen.

En saa millään ilveellä Koivua ja Lehtistä paremmiksi. Barkov menee omassa listassa jo tässä vaiheessa edelle, eikä edes kovin niukasti. Kovemmalla tasolla pelattuja otteluita on riittävästi siihen, että pääsee edelle.

Kiprua en olisi myöskään laittanut Barkovin edelle. Rantasen kanssa menee tiukille. Barkovin kahdensuunnan peli on elintärkeää, mutta Rantasen tehot kiikuttavat vaakakuppia äärimmäisen tasaiseksi. Rantanen on ollut ihan järkyttävän kova playoffeissa.