NHL Top 100: Jatkoaika listaa sata parasta suomalaista NHL-pelaajaa kautta aikojen – keskustelua listauksesta

  • 51 947
  • 437

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Annetaan tunnustustakin paikan tullessa, kun allekirjoittanut on tässä ketjussa jonkin verran negaillut. Mielestäni historiakatsaus ja artikkeli parhaista suomalaisista, jotka eivät koskaan NHL:ssä pelanneet, oli loistava ja kattava läpiveto suomalaisesta kiekkohistoriasta. Pääosin toki tuttua huttua aktiiviselle jääkiekkoseuraajalle eikä sinänsä artikkeli tarjonnut mitään uutta tai mullistavaa, mutta tykkäsin, että liikkeelle lähdettiin aina sieltä 1930-luvun SM-sarjasta kohti nykypäivää ja pelaajia eri vuosikymmeniltä käytiin kattavasti läpi.
Kyllä ihan yleisestikin koko artikkelisarjalle täytyy antaa tunnustusta. Lähes 40 artikkelia kuitenkin toimitus vääntänyt, joten ihan inhimillistä että yksittäisiä asiavirheitä tulee. Lisäksi aivan loistava ajankohta tuoda hokiniiloille sisältöä siihen vuoden hiljaisimpaan ajankohtaan. Toivottavasti tulevinakin kesinä saavat jotain vastaavanlaista tuotettua.
 

Ciccarelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Se että jatkoajan toimittajat on listaa kyhännyt on hieno asia. Erikoista on kuinka paljon on asiavirheitä mennyt teksteistä läpi.
Itse ajattelin listan alkessa että eniten tulee erikoisuuksia sijoilla 20-70 missä joku pelaaja voi jollain toisella kirjoittajalla heilahtaa paljonkin omaan näkemykseen nähden.
Mutta, en olisi voinut kuvitellakaan että tässä sijoilla 9-15 tulee nimiä mitkä yllättää näin paljon.
Ihan mielenkiinnolla odotan monesko lopulta Koivu on ja mitenpäin he on Lehtisen kanssa listassa..
 

Loorz15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit | Huuhkajat | Teuvo Teräväinen
Nää on tällaisia juupas eipäs- väittelyitä, mutta itse olisin sijoittanut Raskin Rinteen edelle. Mv-kolmikosta oikea järjestys on
1. Kipper
2. Rask
3. Rinne
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kävin avaamassa oman äänestyksen meille käyttäjille.

Sen verran metsään on Jatkoajan listaus viime metreillä mennyt että rupesi nyt kiinnostamaan miten tässä äänestyksessä nyt käy.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mutta, en olisi voinut kuvitellakaan että tässä sijoilla 9-15 tulee nimiä mitkä yllättää näin paljon.
Onko noissa lopulta yllätyksiä ollut pl. Tikkanen, jota useampikin kirjoittaja on ketjussa laittanut - aivan perustellusti - jopa kolmanneksi? Aho ja Heiskanen olisivat voineet olla jokusen sijan korkeammalla, mutta toisaalta uransa ovat vielä pahasti kesken, mikä luonnollisesti vaikuttaa tällaisiin rankkauksiin.

Mielenkiintoinen juttupaketti kyllä ollut, kiitokset toimitukselle siitä. Ainoat moitteet - ja isot ovatkin - annan noista asiavirheistä, ei ole kovin vaikea ihan CTRL+C:tä ja CTRL+V:tä käyttää muistiinpanoja tehdessä.
 

Ciccarelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Onko noissa lopulta yllätyksiä ollut pl. Tikkanen, jota useampikin kirjoittaja on ketjussa laittanut - aivan perustellusti - jopa kolmanneksi? Aho ja Heiskanen olisivat voineet olla jokusen sijan korkeammalla, mutta toisaalta uransa ovat vielä pahasti kesken, mikä luonnollisesti vaikuttaa tällaisiin rankkauksiin.
No itselle kyllä yllätys että Koivu on Nummisen, Tikkasen, Timosen ja Raskin edellä.
 

Parson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat. NHL - Suomipelaajat
Olisin kyllä Nummisen laittanut kaikkien maalivahtien edelle - jopa Kipperin, mutta hankalaahan eri pelipaikkoja on vertailla.
 

Suurimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olisin kyllä Nummisen laittanut kaikkien maalivahtien edelle - jopa Kipperin, mutta hankalaahan eri pelipaikkoja on vertailla.
Itse taas täysin eri mieltä, mielestäni maalivahdit ovat Nummista korkeammalla ansaitusti, mutta Tikkanen voisi löytyä jostain Kipperin läheisyydestä. Kaikilla toki omat mielipiteensä!
 

MA8

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Tikkasen kohdalla kuitenkin muistettava, että uraan mahtui muutaman hyvän kauden lisäksi monta hyvinkin keskinkertaista. Kun aiemmin on keskusteltu uran ja huipputason välisistä painotuksista, on mielestäni aivan perusteltua pohtia, riittääkö aivan terävimpään kärkeen listalla. Tehopistevertailussa aikakausi ja pelikaverit ovat totta kai korostaneet hyökkäysosaamista liikaa suhteessa nykypelaajiin ja ne suurimmat maineteot ovat 80- ja 90-luvun taitteelta.

Tikkanen oli parhaimmillaan erittäin hyvä, mutta ei koskaan aivan terävintä kärkeä ja useita heikkoja kausia mahtui uraan myös. Ymmärrän listasijan oikein hyvin.

Edit. Kiireessä jäi viesti hieman kesken. 90-luvun Tikkasen peliesityksiä nähneenä, paljon oli puolivillaista hiihtelyä, tyhmiä jäähyjä ja laiskaa pelaamista. Todella epätasainen pelaaja, joskin loukkaantumiset painoivat. Hieman uskallan epäillä, ettei Tikkasta top kolmoseen nostavat ole hänen uraansa kovin tarkoin seurannut ja siksi yksittäiset highlightit tai kaudet korostuvat liikaa ja siitä helposti seuraa yliarvostusta.
Tikkasen pistetahti ei hyytynyt Gretzkyn siirtymiseen Kingseihin, vaan kaudella 91-92 tulleisiin loukkaantumisiin. Tikkanen siitä eteenpäin oli eri mies kuin Tikkanen siihen asti. Hän säästeli runkosarjassa polveaan jaksaakseen painaa pudotuspeleissä täysillä, ja tuota laiskaa ja puolivillaista peliä tosiaan nähtiin, runkosarjassa.

Nyt tässä on kyse toisaalta siitä, arvioidaanko prime-Tikkasta, uran loppupuolen Tikkasta, vai uran jälkeistä Tikkasta, ja toisaalta siitä, painotetaanko runkosarjaa vai pudotuspelejä. Rookie- ja prime-Tikkanen keräsi 416 runkosarjaottelussa 375 pistettä ja sijoittuu tuon ajanjakson pistepörssissä sijalle 48. Pudotuspeleissä tuli saman jakson aikana 89 pistettä 98 pelissä ja 8. sija pistepörssissä.

Loppu-uran aikana tuli sitten 255 pistettä 461 pelissä runkosarjassa, ja 43 pistettä 88 pudotuspeliottelussa. Prime-Tikkanen oli hyvin lähellä olla maailman paras duunarihyökkääjä, ehtoopuolen Tikkanen taas roolipelaaja, joka ajoittain ratkaisi pudotuspeliotteluita.

Edit. Tulipa katsottua Rantasen vastaava saldo: 6 ekaa kautta tuotti 316 pistettä 333 ottelussa, ja sijan 50 tuon ajanjakson pistepörssissä. Sehän menee varsin lähelle Tikkasen vastaavaa. Kuuden kauden jälkeen Rantanen kiristi tahtia entisestään, mutta Tikkasella hajosi polvi ja prime oli sitten siinä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Änärin suomalaiset
Olisin kyllä Nummisen laittanut kaikkien maalivahtien edelle - jopa Kipperin, mutta hankalaahan eri pelipaikkoja on vertailla.
Minun mielestä maalivahtikolmikko voisi hyvinkin olla heti Kurrin, Selänteen ja Barkovin jälkeen. Kaikki ovat olleet oman pelipaikkansa parhaita. Numminen ei ole ikinä ollut maailman paras puolustaja eikä Rantanen maailman paras laitahyökkääjä. Barkov on pitempään ollut maailman parhaita puolustavia hyökkääjiä joten menee edelle. Kurria ja Selännettä ei tarvinne perustella. Ehkä Lehtinen saattaisi olla omilllla listoilla jopa Barkovin jälkeen heti neljäs. 3 Selkeä ja Stanley Cup on kova suoritus.

1. Kurri
2. Selänne
3. Barkov
4. Lehtinen
5. Rask
6. Kiprusoff
7. Rinne
8. Rantanen
9. Numminen
10. (Saku) Koivu

Noin ehkä nuo itsellä. Ehkä.
 
Viimeksi muokattu:

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
No itselle kyllä yllätys että Koivu on Nummisen, Tikkasen, Timosen ja Raskin edellä.
Timosen ja Nummisen edelle laitan koska tahansa kun sen pienen hetken oli liigan parhaimpia senttereitä (ennen ensimmäistä polvivammaa). Timonen ja Numminen olivat siinä 10-15 tjsp kai omien pelipaikkojen pelaajista parhaimmillaan. Näissä kyl taidetaan arvostaa myös leijonauraa ja sitä mitä olisi voinut tulla.
 

Kilimaisteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onko noissa lopulta yllätyksiä ollut pl. Tikkanen, jota useampikin kirjoittaja on ketjussa laittanut - aivan perustellusti - jopa kolmanneksi? Aho ja Heiskanen olisivat voineet olla jokusen sijan korkeammalla, mutta toisaalta uransa ovat vielä pahasti kesken, mikä luonnollisesti vaikuttaa tällaisiin rankkauksiin.

Mielenkiintoinen juttupaketti kyllä ollut, kiitokset toimitukselle siitä. Ainoat moitteet - ja isot ovatkin - annan noista asiavirheistä, ei ole kovin vaikea ihan CTRL+C:tä ja CTRL+V:tä käyttää muistiinpanoja tehdessä.
Näin Tikkasen listakakkoseksi aivan perustellusti sijoittaneena voin todeta, että sen äijän laittaminen top-kympin ulkopuolelle on jo täysin naurettavaa, siinä missä top-viiden ulkopuolelle laittaminenkin olisi surkea yritys todella huonolaatuiseen vitsihuumoriin.

Siis molemmat Koivut edellä? Urilla joita mahtuu änärissä kaheksantoista tusinaan? Eihän tämä enää mikään NHL-listaus ole, vaan joku "kuka jäi parhaiten mieleen yksistä tai kaksista mm-kisoista"-skaba.
 

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En oo jaksanut tähän vääntöön osallistua, ja nyt kun sen teen, niin huvittaa itseänikin, että puolustan turkulaista ohi HIFK-legendan. Vieläpä sellaisen, jonka sankariteoista omat muistikuvani jääkiekon seuraamisesta alkavat vuonna 1983, jolloin juuri lukemaan oppineena halusin seurata, onnistuuko HIFK nousemaan finaaleissa sillasta, kuten joku pelaajista kahden ottelun jälkeen iltapäivälehden jutussa lupasi.

Mutta asiaan. Sakun voi sijoittaa helposti Tikin edelle, jos sattuu arvostamaan pelaajan arvostusta ja asemaa omassa joukkueessaan ohi sen, mitä pelaaja on joukkueessaan voittanut.

Myönnän, että minulla voi olla osittain tiedostamaton bias sen vuoksi, että satuin 1990-luvun alussa kannustamaan aika innokkaaasti Habsia. (Stanley Cup -mestaruutta 1993 juhlin itsekseni eli ennen Koivun tuloa.) Sekä tietenkin siitä mainitusta nevöfogetista, joka oltuani 18 vuoden herkässä iässä on minulle just ton fraasin arvoinen tapahtuma aidosti.

Mutta kaikesta tästä huolimatta väitän vakavalla naamalla, että Saku Koivu oli selvästi voittotilastojaan isompi ja parempi pelaaja. Kuten täällä todettiin, hän oli sen yhden syyskauden muistaakseni itsenäisyyspäivän aikoihin tapahtuneeseen loukkiinsa asti pistepörssin kärkipäässä, voi varmasti sanoa, että vähintään top-5 sentteri, mieli tekisi sanoa top-3.

Muistan elävästi sitä jännittäneeni koko ajan kyseisenä syksynä, että milloin hajoaa, ja sitten kun uutinen tuli, niin kyllä harmitti. (Melkein yhtä paljon kuin ihan pienenä suuren sankarini Jari Puikkosen kaatuminen ja lähes uran päättänyt loukkaantuminen.)

Kapteenius, hyväntekeväisyysjutut, sairastuminen ja seuran osoittamaan kunnioitus ei-kanadalaiselle ranskaa osaamattomalle kaverille ovat toki kaikki tuota pelin ulkopuolista tarinaa, jotka eivät varsinaisesti liity urheilulliseen paremmuuteen. Mutta then again, ei tällaiseen listaukseen voi laatia ehdottomia sääntöjä perusteista, niin vähän kyllä ihmettelen ihmettelyä ja listan laatijoiden mollaamista.

Pahoittelut, tästä tuli vähän henkilökohtainen nostalgiatrippi, mutta halusin nyt vähän perustella, miten näitä asioioita koetaan, kun olettaisin, että päivälleen Matt Cullenin kanssa samanikäisenä olen vanhemmasta päästä kirjoittajista. (Ja joo, Tikkanen vs. Saku Koivu -vertailussa ikä ei ole relevantti).
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Näin Tikkasen listakakkoseksi aivan perustellusti sijoittaneena voin todeta, että sen äijän laittaminen top-kympin ulkopuolelle on jo täysin naurettavaa, siinä missä top-viiden ulkopuolelle laittaminenkin olisi surkea yritys todella huonolaatuiseen vitsihuumoriin.

Siis molemmat Koivut edellä? Urilla joita mahtuu änärissä kaheksantoista tusinaan? Eihän tämä enää mikään NHL-listaus ole, vaan joku "kuka jäi parhaiten mieleen yksistä tai kaksista mm-kisoista"-skaba.
Ei Mikko sentään Tikkasen edellä ollut.

Mitä Tikin TOP5-sijaan tulee, niin jos edellä ovat (jossain järjestyksessä) vaikkapa Kurri, Selänne, Barkov, Rantanen ja Kiprusoff, niin en minä sitä kovin vääränä osaa pitää. Kaikki monta vuotta pelipaikkansa ehdotonta eliittiä. Sormuskin löytyy kaikilta paitsi Kipperiltä, joka kyllä kaikkensa yritti silloin 2004 tehdä. Jere Lehtistä ja Pekka Rinnettäkin voisi helposti kuvitella Tikkasen edelle.

Aika vähättelevästi muuten suhtaudut Koivujen uraan. Saku pelasi miltei parikymmentä vuotta hyvällä tasolla ja oli Montrealin kapteeni kymmenen vuotta. Mikko taas oli vahva kahden suunnan sentteri, Selke-ehdokaskin, ja pelasi yli tuhat peliä. Suomalaisista tonnin on tainnut saada rikki yhdeksän pelaajaa.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tikkasen pistetahti ei hyytynyt Gretzkyn siirtymiseen Kingseihin, vaan kaudella 91-92 tulleisiin loukkaantumisiin. Tikkanen siitä eteenpäin oli eri mies kuin Tikkanen siihen asti. Hän säästeli runkosarjassa polveaan jaksaakseen painaa pudotuspeleissä täysillä, ja tuota laiskaa ja puolivillaista peliä tosiaan nähtiin, runkosarjassa.

Nyt tässä on kyse toisaalta siitä, arvioidaanko prime-Tikkasta, uran loppupuolen Tikkasta, vai uran jälkeistä Tikkasta, ja toisaalta siitä, painotetaanko runkosarjaa vai pudotuspelejä. Rookie- ja prime-Tikkanen keräsi 416 runkosarjaottelussa 375 pistettä ja sijoittuu tuon ajanjakson pistepörssissä sijalle 48. Pudotuspeleissä tuli saman jakson aikana 89 pistettä 98 pelissä ja 8. sija pistepörssissä.

Loppu-uran aikana tuli sitten 255 pistettä 461 pelissä runkosarjassa, ja 43 pistettä 88 pudotuspeliottelussa. Prime-Tikkanen oli hyvin lähellä olla maailman paras duunarihyökkääjä, ehtoopuolen Tikkanen taas roolipelaaja, joka ajoittain ratkaisi pudotuspeliotteluita.

Edit. Tulipa katsottua Rantasen vastaava saldo: 6 ekaa kautta tuotti 316 pistettä 333 ottelussa, ja sijan 50 tuon ajanjakson pistepörssissä. Sehän menee varsin lähelle Tikkasen vastaavaa. Kuuden kauden jälkeen Rantanen kiristi tahtia entisestään, mutta Tikkasella hajosi polvi ja prime oli sitten siinä.
Noinhan se hyvin pitkälle meni. Kuitenkin Koivut vs Teräväinen urakokonaisuus nousi keskeiseen rooliin, ja kyllä se Tikkasenkin kohdalla on relevanttia. Minä en saa millään tavalla häntä top5 sijoille, vaikka kuinka koettaisin.

Rantaseen sen verran, että ensimmäinen kausi oli selkeästi muita heikompi, joten se hieman vääristää. 2020- luvulla neljänneksi tehokkain pelaaja ja tehokkain laituri. Urapisteet runkosarjassa tasan kolmesataa peliä vähemmällä ja pudotuspeleissä on aktiivipelaajista neljänneksi tehokkain pistekeskiarvolta ja kaikkien aikojen kymppisakissa. Menee ohi Tikkasen jo nyt.

Saku Koivu oli todella hyvä. Vuosituhannen taitteen kahvakiekon aikakautena teki kovia tehoja, eikä koko kentän pelissä ollut moitteen sijaa. Olisi ollut hauska nähdä hänet jossakin toissa organisaatiossa uransa huippuvuosina, jälki olisi ollut varmasti vieläkin tuhoisampaa. Voittoja ei tullut, mutta se ei ollut Sakun tekemisistä kiinni. Pari viimeistä kautta vääristää, mutta oli huikea pudotuspeleissä.

Voitoilla ei ole tekemistä yksittäisen pelaajan tasoon. Se merkitsee, mikä oli oman tekemisen taso. Kukaan ei voita mitään ilman huippujoukkuetta, siksi joukkueen voitot eivät ole mikään argumentti pelaajien tasoja verratessa. Voittamista saa halutessaan vapaasti arvostaa, mutta argumenttina se ei joukkuelajeissa ole minkään arvoinen.
 

ralph cox

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, AS Roma, Blues
Voitoilla ei ole tekemistä yksittäisen pelaajan tasoon. Se merkitsee, mikä oli oman tekemisen taso. Kukaan ei voita mitään ilman huippujoukkuetta, siksi joukkueen voitot eivät ole mikään argumentti pelaajien tasoja verratessa. Voittamista saa halutessaan vapaasti arvostaa, mutta argumenttina se ei joukkuelajeissa ole minkään arvoinen
Ainakin linjaus on reipas ja tasapäisyydestä poikkeavan radikaali. Olen itse tuolla janan toisessa päässä ajatellessani, että joukkuelajissa yksilön tekeminen on alisteista joukkueen voiton saavuttamiselle, ja yksittäissuorituksia tulee arvoida suhteessa siihen, miten ne palvelevat voittamista. Heikosti menestyvässä joukkueessa noita ominaisuuksia ei tule mitatuksi loppuun saakka kovimmissa mahdollisissa paikoissa parhaita vastaan.
 
Viimeksi muokattu:

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Täällä puhutaan jostain Tikkasen vaisuista vuosista, mutta huomauttaisin vaan että toi veskarikolmikko oli yli 26 vuotiaita kun saavuttivat ykkösveskarin statuksen NHL:lässä. Saman ikäisenä Tikkanen oli nostellut kannua jo neljästi. Tai Numminen joka oli pelannut 26 vuotiaana jo kuusi kautta joista viisi joukkueensa ykköspakkina. Nummisella oli ton jälkeen vielä 14 kautta uraa edessä. Toki veskareilla menee kypsyessä hieman pidempään, mutta jos kerta muiden pelaajien kohdalla puhutaan vaisuista kausista ja hiipumisista, niin kyllä sitten veskarien kohdalla pitää puhua siitä että avasivat luukkua alkupuolen urastaan tai olivat farmissa.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ainakin linjaus on reipas ja tasapäisyydestä poikkeavan radikaali. Olen itse tuolla janan toisessa päässä ajatellessani, että joukkuelajissa yksilön tekeminen on alisteista joukkueen voiton saavuttamiselle, ja yksittäissuorituksia tulee arvoida suhteessa siihen, miten ne palvelevat voittamista. Heikosti menestyvässä joukkueessa noita ominaisuuksia ei tule mitatuksi loppuun saakka kovimmissa mahdollisissa paikoissa parhaita vastaan.
En tiedä, ymmärränkö minä nyt jotenkin väärin vai ymmärrätkö sinä, mutta olemme yäydin samaa mieltä. Voitoilla ei ole merkitystä, vaan sillä, kuinka voittavasti pelaa itse. Yksin ei pärjää, eikä kukaan voi vastata muiden parinkymmenen tekemisestä, jolloin voittojen arvostaminen pelaajia vertaillessa on mieletöntä. Stanley Cup kiikaritehoin pienessä roolissa ei muuta pelaajaa paremmaksi, mutta 1.5ppg ja hyvällä kokonaisvaltaisella pelaamisella ilman kannua voi olla lajin paras.
 

JJLehto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Voitoilla ei ole tekemistä yksittäisen pelaajan tasoon. Se merkitsee, mikä oli oman tekemisen taso. Kukaan ei voita mitään ilman huippujoukkuetta, siksi joukkueen voitot eivät ole mikään argumentti pelaajien tasoja verratessa. Voittamista saa halutessaan vapaasti arvostaa, mutta argumenttina se ei joukkuelajeissa ole minkään arvoinen.
Ainakin linjaus on reipas ja tasapäisyydestä poikkeavan radikaali. Olen itse tuolla janan toisessa päässä ajatellessani, että joukkuelajissa yksilön tekeminen on alisteista joukkueen voiton saavuttamiselle, ja yksittäissuorituksia tulee arvoida suhteessa siihen, miten ne palvelevat voittamista. Heikosti menestyvässä joukkueessa noita ominaisuuksia ei tule mitatuksi loppuun saakka kovimmissa mahdollisissa paikoissa parhaita vastaan.
Täysin samaa mieltä jälkimmäisen kanssa. Ja mitä tulee noihin joukkuelajeihin, niin futiksessa ainakin voittamisella on merkitystä. Alla olevan näkemyksen esitti pari vuotta sitten entinen valioliiga /maju-tason pelaaja, nykyinen kommentaattori Tony Cascarino:


Eli kun parhaita verrataan keskenään, voittamisella on väliä. Futis on kuitenkin kohtuu kova joukkuelaji :)

Ja tässä tapauksessa ei edes seurajoukkuevoitot riittäneet - Messi on vasta vime vuosina isojen voittojen myötä noussut vakavasti otettavasti ehdokkaaksi futiksen GOAT:ksi. Ikävä juttu Haalandille, mutta näin se on.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Olen aina sanonut, että Ilkka Sinisalo on täysin aliarvostettu pelaaja suomalaisten silmin. Tämäkin lista osoittaa sen.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Täysin samaa mieltä jälkimmäisen kanssa. Ja mitä tulee noihin joukkuelajeihin, niin futiksessa ainakin voittamisella on merkitystä. Alla olevan näkemyksen esitti pari vuotta sitten entinen valioliiga /maju-tason pelaaja, nykyinen kommentaattori Tony Cascarino:


Eli kun parhaita verrataan keskenään, voittamisella on väliä. Futis on kuitenkin kohtuu kova joukkuelaji :)

Ja tässä tapauksessa ei edes seurajoukkuevoitot riittäneet - Messi on vasta vime vuosina isojen voittojen myötä noussut vakavasti otettavasti ehdokkaaksi futiksen GOAT:ksi. Ikävä juttu Haalandille, mutta näin se on.
Noinhan sitä usein ajatellaan, mutta eihän se silti pidä faktisesti ottaen lainkaan paikkaansa. Vaikka kuinka olisi miljoona kärpästä astiassa.
 

Ulos T.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko kotimaassa +suomalaiset maailmalla +Kärpät
Miten alkupään suomalaiset NHL-pelaajat kuten Albert Pudas? Ei monen listauksissa näkynyt? Kuitenkin uranuurtaja vaikka kiekko 1920-luvulla nykykiekosta poikkesi. Eikä toki urakan kovin pitkä ollut, silti luulisi jonkun listalle mahtuvan.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Miten alkupään suomalaiset NHL-pelaajat kuten Albert Pudas? Ei monen listauksissa näkynyt? Kuitenkin uranuurtaja vaikka kiekko 1920-luvulla nykykiekosta poikkesi. Eikä toki urakan kovin pitkä ollut, silti luulisi jonkun listalle mahtuvan.
Pudas pelasi neljä peliä NHL:ssä. Olkoot millainen tienraivaaja tahansa, niin eihän nyt tuollaisella pelimäärällä ole mitään asiaa tälle listalle.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Lista on äänestetty kevään aikana, eikä esimerkiksi Florida Panthersin kesäkuussa voittama Stanley Cup ole ehtinyt vaikuttaa joukkueen suomalaispelaajien sijoituksiin.
Ainakin Barkovin seitsemännen sijan otsikossa ja myös leipätekstissä tuo Stanley Cup -voitto mainitaan. Erikoista sinänsä: jos se SC-voitto ei vaikuttanut sijoitukseen, miksi se mainittiin leipätekstissä ja varsinkin otsikossa?

Mikähän olisi Barkovin sijoitus Stanley Cup -voitto mukaan luettuna? 3.-5.?

Kiitokset muuten ansiokkaasta listauksesta, ei varmasti ole helppo tehtävä.
 

Animal

Jäsen
Miten alkupään suomalaiset NHL-pelaajat kuten Albert Pudas? Ei monen listauksissa näkynyt? Kuitenkin uranuurtaja vaikka kiekko 1920-luvulla nykykiekosta poikkesi. Eikä toki urakan kovin pitkä ollut, silti luulisi jonkun listalle mahtuvan.

Jos nyt aletaan saivartelemaan, niin Pudas oli ainoastaan etnisesti suomalainen. Hän on syntynyt Venäjän keisarikunnan Suomen suurruhtinaskunnassa ja muuttanut vuonna 1900 1-vuotiaana Kanadaan. Kävikö edes tuon jälkeen koskaan Suomessa ja oliko hänellä edes koskaan Suomen kansalaisuutta?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös