Kiitos tiedosta, tässä kohdin wikipedia ampui (jälleen) harhaan. Astmalääkkeiden kohdalla kuitenkin esiintyy kritiikkiä, kuten esim. Suomen hiihtomaajoukkueen jäsenet kritisoivat Marit Bjørgen'ia hänen käyttämiensä astmalääkkeiden tähden, samaan kritiikkiin yhtyivät muutamat muutkin hiihtäjän, koska sama vaste olisi näiden urheilijoiden mielestä saatu lievemminkin ainein. Tiedä sitten mikä on kokonaisuudessaan totuus astmalääkkeiden käytön kohdalla. Omakohtaisesti tiedän 90-luvun alkupuolella niiden käytön lisääntyneen esim. uinnin parissa siinä vaiheessa jolloin WADA:n sääntöpykäliin tuli muutoksia. 1+1=?
Tuohon astmalaakkeiden kayttoon olen tormannyt keskusteltavan useasti, ja itsella on ollut kasitys siita etta laakkeen vaikuttavat aineet auttavat ennemminkin painonpudottamisessa kuin suorituskyvyn parantamisessa ja lihasmassan kasvattamisessa. Olen ilmeisesti ainakin jalkimmaisen osalta ollut vaarassa. Mita olen Google Scholarin kautta loytanyt tutkimustuloksia ja nopean abstractin lukemisen jalkeen nayttaisi silta, etta lihasmassaa saa kasvatettua nailla aineilla. Olen myoskin ollut siina uskossa ettei astmalaakkeet paranna suorituskestavyytta suorituksen aikana, pikemminkin pitkan kayton jalkeen saattavat jopa huonontaa suorituskestavyytta.
Inhaled β2-agonists have been subject to restrictions in relationship to sports due to fear of possible improvement in endurance performance. According to the international doping regulations only inhaled salbutamol, terbutaline and salmeterol are allowed for use in sports. Formoterol is a recently introduced rapid onset-long-acting inhaled β2-agonist. The main aim of the present randomized, double-blind placebo-controlled study was to investigate possible improvement in endurance performance of inhaled formoterol in 24 healthy well-trained competitive male athletes, 21–29 years old.
Lung function (flow–volume loops) was measured before, 15 min after each inhaled study drug and before and repeatedly after exercise. On day 1, maximum oxygen uptake (VO2max), peak ventilation (VE peak) and running time till exhaustion were measured and used to determine the exercise load on days 2 and 3. On days 2 and 3 the subjects inhaled the study drugs, rested for 1 h, then exercised, and VO2max, VE peak and running time until exhaustion were determined. Inhaled formoterol did not improve any parameter of endurance performance. On the other hand a statistically significant, although not clinically significant (0·05 ml−1min kg−1), change was found in estimated difference of VO2maxbetween formoterol and placebo in favour of placebo. Lung function increased significantly after inhaled formoterol, and after exercise also for placebo, but without differences between the β2-agonist and placebo after exercise. In conclusion, inhaled formoterol did not improve endurance performance compared to placebo.
Tiedän kyllä että siihen kuuluu sellaisia "ihan peruslääkkeitä". Kysehän olikin siitä, että käytetäänkö dopingia, ei siitä mikä lasketaan dopingiksi.
Vahingossa otettu pieni ja vahapatoinen erehdys on yhta vakava rike kuin maaratietoinen seka pitkaaikainen kaytto. Asiassa ei ole yhtaan eroa.
En toki ole vaittanyt etta vain ja ainoastaan ruokavaliolla olisi syy tahan, yritan sanoa etta se on yksi niista syista ja joidenkin kohdalla voi olla jopa ainoa syy. Pystyn myontamaan rehdisti etta joidenkin kohdalla taas kyse voi olla puhtaasti eparehellisista keinoista, eli dopingista. Olen yrittanyt peraankuuluttaa etta ei aina tarvitse dopingia jos yhdistaa ruokavalion ja treenin oikein.
Mielenkiintoista tuossa NHL-pelaajien koon kehittymisessa kuitenkin on, sen enempaa puuttumatta miten se on hankittu.
Vertailtaessa vuosien 1920-1930 Montreal Canadiensien pelaajia vuoden 2003 pelaajiin,
tutkimus nayttaa mielenkiintoisia tuloksia. Vuonna 1917 keskiarvoisen pelaajan pituus oli 175cm ja paino oli 75kg kun taas vuonna 2003 vastaavat luvut olivat 185cm seka 92kg. Keskiarvoinen pituus on noussut siis 10cm ja paino 17 kg. Tama runsas painonnousu (23%) selittyy todennakoisesti lihasmassan kasvamisella joka selittyy voimatreenin lisaantymisella nykyaikaisessa urheilussa. Rasvaprosentti on pysytellyt noin 10%:ssa seka hapenottokyky parantunut hieman 1980-luvun tuloksista.
Toisen
tutkimuksen mukaan, joka vertaili fyysisien mittojen lisaksi eroja pelipaikkojen kesken, hyokkaajat olivat nuorempia kuin puolustajat ja maalivahdit. Puolustajat olivat pidempia ja painavampia kuin hyokkaajat, jotka puolestaan olivat pidempia ja painavampia kuin maalivahdit. Maalivahdeilla oli pienempi painoindeksi kuin puolustajilla, korkeampi rasvaprosentti ja pienempi maksimihapenottokyky kuin puolustajilla ja hyokkaajilla. Maksimihapenottokyvyssa oli merkittava ero naiden kolmen pelaajaryhman valilla, hyokkaajat saivat korkeimmat ja maalivahdit alimmat arvot. Maalivahdeilla oli heikoin kasien puristusvoima ja paras keskivartalon notkeus. Naiden tutkimuksien tulokset ovat hyvin yhdenkaltaiset, jatkuva lineaarinen nousu ehdottaa hyvinkin vahvasti pelaajien kasvavan lihasmassaa, pituutta seka painoa entisestaan tulevaisuudessa.
Sinun mukaasi siis ainoa selitys on se että on parempi ruokavalio ja paremmat treenit? Pelkästään tuo selittää sinun mukaasi tuon valtaisan eron? Sen että oikeastaan kaikki P-Amerikkalaiset varattavat pelaajat ovat miehiä ja eurooppalaiset poikasia.
En usko etta asia ihan noin menee, mutta pieni taustatutkimus selventaa tamankin asian. Vertailin 2005-2009 NHL Entry Drafteja keskenaan ja otin samanmaaran Kanadalaisia, Yhdysvaltalaisia seka Eurooppalaisia mukaan vertailuun (draftausjarjestyksessa ensimmaisten kolmen kierroksen osalta) ja tulokset menivat kutakuinkin nain:
kanadalaisten keskipaino: 89,5kg
kanadalaisten keskipituus: 185,6cm
yhdysvaltalaisten keskipaino: 89,7kg
yhdysvaltalaisten keskipituus: 186,1cm
eurooppalaisten keskipaino: 88,2kg
eurooppalaisten keskipituus: 187,0cm
edit:
Se mita mielenkiintoista huomasin tassa koko jupakassa minka kohasin kasaan, niin varattavien pelaajien paino on jopa laskenut hieman keskiarvolta, toisinkuin yllaolevat tutkimukset vaittavat. Tosin, otoskoon pitaisi olla suurempi etta tasta asiasta voisi mitaan paatella tai vetaa johtopaatoksia. Jos jaksaisi asiaan uppoutua paremmin, voisi yhden vaitoskirjan tehda tassa joutessa.
edit2:
Naytti tuon toisen julkaisun linkki failaavan eika sita tutkimusta saa nyt enaan auki, jouduin laittamaan pelkan tiivistelman siita esille. Jos kiinnostaa tutustua ko. aiheeseen lisaa iltalukemisena, kannattaa tutustua viela
tahan tutkimukseen:
