NHL:n valmentajakaruselli

  • 574 268
  • 2 365

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Erittäin hyvä pointti, tosin vähän haluun leikkiä paholaisen asianajajaa. Kai Jalonen nyt on noussut tyvestä puuhun ja oikeastaan koko jääkiekkoilevan Euroopan ihan latvalle asti tässä vuosikymmenten varrella? En kiistä sitä etteikö noin toi asia NHL:ssä menisi, eli että pitää mennä hieromaan niitä suhteita ja grindaamaan apuvalmentajapestejä tai AHL:ää useaksi vuodeksi jotta se paikka aukeais - se mitä haluun kiistää on se että miksi se menee noin, ja tarvisko sen mennä noin? Tyvestä puuhun noustaan joo, mutku Jukka Jalonen ei mun mielestä oo ollu siellä tyvessä enää vuosikausiin.

Kärjistetty vertauskuva, mutta täähä ois sama asia ku et Pep Guardiolan ois pitäny mennä valmentamaan Bayern Münchenistä vuosiksi League Oneen ja Championshipiin Lutonia tai Norwichia, ennenku hänet ois kelpuutettu Man Cityn valmentajaksi. Et jos kerta jalkapallossa valmentajat voi työllistyä missä vaan, niin miksi NHL on sit NIIN erityinen verrattuna jalkapalloon? Onkse pelkoa kielimuurista (vaikka nykyään melkein missä alalla vaan työkieli on usein joku muu kuin äidinkieli)? Onkse eurooppalaisiin valmentajiin kohdistuvaa muukalaispelkoa? Onkse jotain muuta?

Ei ensimmäinen puheenvuoro tästä näkökulmasta, mutta hyvä nosto.

Sinänsä protektiivinen lähtökohta ei ole poikkeuksellista Pohjois-Amerikan urheilugenressä. Ja NHL:llä ei ole suoraa kilpailevaa sarjaa, toisin kuin jalkapallossa.

Mutta tuota on tullut monta kertaa mietittyä. Kuningaslajissa rajat ja marketit on auenneet, haetaan laadukasta valmennusosaamista sieltä mistä sitä löytyy. Tuonut monenlaisia vaikutteita kaikkiin suuriin sarjoihin. Lätkän ykkösliigassa, NHL:ssä, sitten jostain syystä on jämähdetty konservatiivisesti sijoilleen. Ihan sama onko Suomesta, lukeeko selässä Jalonen, tai mitä lie mutta yllättävän suojattuja ovat valmentajapestit tuolla.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Ryan Huska näyttäisi olevan todennäköisin vaihtoehto Flamesin valmentajaksi.



Keskelle jalosvääntöä: tämä yllätti itseni. Huska oli aiemmin puheissa mukana, mutta olin siinä käsityksessä, että pesti olisi kutakuinkin pedattu Mitch Lovelle. Noh, ehkä Lovella ei vielä riittävästi ole kilometrejä alla aikuisten kanssa, vaikka jälki AHL:ssä onkin ollut hyvää. Mutta melko pomminvarmasti uskallan sanoa, että Love tulee tekemään uran NHL-päävalmentajana.

Onhan Huskakin tulokasvalmentaja, mutta hieman väljähtäneempi versio Lovesta. Kuitenkin freesimpään suuntaan!



 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Kertoo omaa kieltänsä siitä kuinka hyvä valinta Laviolette on, että Drurylla on kestänyt yli kuukausi sen palkkaamisessa vaikka ollut vapaana koko ajan ja haastateltiinkin heti. Ei ihan tuu sellaista fiilistä, että löydettiin huippunimi ja tartuttiin siihen. Joutava valmentaja auringonlaskun joukkueeseen, ehkäpä se on se mitä ansaittiinkin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kuningaslajissa rajat ja marketit on auenneet, haetaan laadukasta valmennusosaamista sieltä mistä sitä löytyy. Tuonut monenlaisia vaikutteita kaikkiin suuriin sarjoihin. Lätkän ykkösliigassa, NHL:ssä, sitten jostain syystä on jämähdetty konservatiivisesti sijoilleen.
Jalkapallossa Euroopassa parhaiden seurojen ja liigojen tasot eivät eroa yhtä radikaalisti kuin jääkiekossa. NHL on kovatasoisin liiga niin suurella marginaalilla, että se ei vertaudu oikein jalkapalloon. Etenkin kun säännöt ja kentän koot ovat samanlaisia, pelattiin jalkapalloa sitten Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Saksassa tai Englannissa. Euroopassakin säännöt ja kaukalon koot vaihtelevat ja sitten NHL on siitä vielä erillinen maailma.

Toki mukana on hyvä veli meininkiä ja protektionismia. Mutta ei ne aiemmat eurooppalaisten valmentajien kokeilutkaan ihan putkeen ole menneet, jos olivat joukkueetkin huonoja. Pitkään Euroopassa valmentaneen Ralph Kruegerin jälkeen Buffalossa otettiin joku tylsä AHL:ssä ja yliopistossa valmentanut Don Granato päävalmentajaksi ja nyt joukkue on häpeäpilkun sijaan yksi kiinnostavista nuorista joukkueista. Dahlin, Mittelstadt ja Tage Thompson eivät ole enää menetettyjä lupauksia, Jeff Skinneristä on tullut taas maalintekijä jne. ilman että pelaaja materiaali on olennaisesti muuttunut.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Toki mukana on hyvä veli meininkiä ja protektionismia. Mutta ei ne aiemmat eurooppalaisten valmentajien kokeilutkaan ihan putkeen ole menneet, jos olivat joukkueetkin huonoja. Pitkään Euroopassa valmentaneen Ralph Kruegerin jälkeen Buffalossa otettiin joku tylsä AHL:ssä ja yliopistossa valmentanut Don Granato päävalmentajaksi ja nyt joukkue on häpeäpilkun sijaan yksi kiinnostavista nuorista joukkueista. Dahlin, Mittelstadt ja Tage Thompson eivät ole enää menetettyjä lupauksia, Jeff Skinneristä on tullut taas maalintekijä jne. ilman että pelaaja materiaali on olennaisesti muuttunut.

Ralph Krueger oli vain yksittäinen esimerkki. Saattoi olla ihan vaan huono valmentamaan jossain Itävallan liigassa ja Sveitsin majussa. Ja oli Kanukki kaikenlisäksi.

Se on vaikea dilemma tuo valmentajapolku, kun se kuitenkin kulkee niin vahvasti pohjoismaerikkalaistumisen kautta. Valmentaja on usein se pelaajana epäonnistunut, eli ei saanut pelaajaurastaan riittävää toimeentuloa. Lähtee valmennusuralle. Mutta samalla se eurooppalainen usein myös suuntaa takaisin Eurooppaan, eikä jää Pohjois-Amerikan valmennusurille. Aloittaa Euroopassa valmentamisen, ja sitten se Pohjois-Amerikan ovi alkaa olla suljettu. Niin monella se perhe haluaa takas kotomaahan, lapset halutaan kasvattaa kotomaassa jne. Ulkomaalainen vaimo voisi olla se ratkaisevin asia.
 
Kärjistetty vertauskuva, mutta täähä ois sama asia ku et Pep Guardiolan ois pitäny mennä valmentamaan Bayern Münchenistä vuosiksi League Oneen ja Championshipiin Lutonia tai Norwichia, ennenku hänet ois kelpuutettu Man Cityn valmentajaksi.

Tämähän on aika kaukaa haettu vertauskuva kun Guardiola on ymmärtääkseni valmentanut maailman huippuja pitkään ennen siirtymistään Cityyn. Jalosella taas on takana yksi turnaus mistä saavutuksena pronssia ja paljon eripuraa, muuten kokemukset verraten Championship tasolta.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Mahtoikohan nihkeään suhtautumiseen eurooppalaisia päävalmentajia kohtaan olla osaltaan vaikuttamassa se, että kun sinne sellainen palkattiin (Ivan Hlinka) joukkueen samasta maasta kotoisin olevan supertähden (Jaromir Jagr) tyytyväiseksi saamiseksi kun ei edellisen valmentajansa kanssa tullut toimeen, niin ei nämä tsekkiläisetkään kuitenkaan tulleet lopulta toimeen keskenään? Varmaan kynnys ainakin joukkueen eurooppalaisen supertähden vuoksi saman passin omaavan päävalmentajan palkkaamiseksi tuossa kasvoi NHL-piireissä sen jälkeen.

Alpo Suhonen ja Ivan Hlinka siten edelleen ne historian ainoat eurooppalaiset päävalmentajat NHL:ssä. Suhonen tuli vähän perinteisempää polkua kun oli kahteen otteeseen pari vuotta NHL-joukkueiden apulaisvalmentajana ja lisäksi puolikkaat kaudet päävalmentajana farmiliigoissa (AHL, IHL). Hlinkalla taas kokemusta ainoastaan kansallisista sarjoista ja maajoukkueesta, ja sitten pääsi kokeilemaan joukkueessa jonka runko koostui saman kansallisuuden pelaajista (Jagr, Straka, Lang ja heidän lisäkseen yli puolen tusinaa muitakin tsekkejä).

Monesti ilmoitetaan myös tyyliin "first european born" eli syntymäpaikan mukaan. Sellaisia Euroopassa syntyneitä valmentajia on nähty Suhosen ja Hlinkan lisäksi seuraavat: Dunc Munro (pelaaja/valmentaja 1929/30 ja 1930/31-kausilla, syntynyt Skotlannissa), Emil Iverson (päävalmentaja 1931/32 ja 1932/33-kausilla, syntynyt Tanskassa), Johnny Gottselig (päävalmentaja 1944/45 ja 1947/48-kausien välisen ajan, syntynyt Neuvostoliitossa), Jack Evans (päävalmentajana 1970-80 luvuilla yhteensä kahdeksan kauden ajan, syntynyt Walesissa) ja Paul MacLean (päävalmentajana 2011/12 ja 2014/15-kausien välisen ajan, syntynyt Ranskassa). Jokainen näistä kuitenkin kasvanut Kanadassa tai Yhdysvalloissa ja niiden maiden kansalaisia.

Tuomo Ruutu (Florida Panthers) ja Sergei Brylin (New Jersey Devils) taitavat tätä nykyä olla ainoat eurooppalaiset apulaisvalmentajat NHL:ssä. Sitten on jotain taitovalmentajina tai vastaavina (esim. Jarkko Ruutu, Kjell Samuelsson, Sergei Samsonov ja Sergei Gonchar), ja maalivahtivalmentajina on varmaan useampikin eurooppalainen. Mutta apulaisvalmentajan tehtävien kautta ei ole tällä hetkellä montaakaan tekemässä polkua kohti mahdollista NHL-päävalmentajan pestiä. Ulf Samuelsson jokunen vuosi sitten näytti siltä että hänellä polku kulkee siihen, monta vuotta apulaisena ja oli spekulaatioissa mukana useaankin vapaaseen päävalmentajan paikkaan, mutta ei vaan auennut hänellekään se ovi lopulta. Viime kauden jälkeen näköjään lähtenyt Floridan Panthersin apulaisen paikalta ja ollut päättyneen kauden ulkona valmennushommista, ja ikääkin kohta 60 vuotta, joten ei tainnut hänestä olla seuraavaksi eurooppalaiseksi päävalmentajaksi NHL:ssä. Tommy Albelin oli taannoin myös apulaisvalmentajana useamman vuoden New Jersey Devilsissä, Teppo Numminen lyhyen aikaa Buffalo Sabresissa ja Marco Sturm on ollut Los Angeles Kingsin apulaisvalmentajana (täksi kaudeksi siirtyi siltä paikalta heidän AHL-joukkueen päävalmentajaksi), mutta mainittujen lisäksi ei tule mieleen eurooppalaisia jotka olisivat edes apulaisvalmentajina olleet.

Edit. Lisätty Marco Sturm apulaisvalmentajina toimineiden joukkoon.
 
Viimeksi muokattu:

Stevie Why

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Red Wings, Rams, Blue Jays
Tämähän on aika kaukaa haettu vertauskuva kun Guardiola on ymmärtääkseni valmentanut maailman huippuja pitkään ennen siirtymistään Cityyn. Jalosella taas on takana yksi turnaus mistä saavutuksena pronssia ja paljon eripuraa, muuten kokemukset verraten Championship tasolta.
Niin olikin, kuten jo alkuperäisessä viestissä sanoinkin niin Jalosen vertaaminen Guardiolaan oli tahallinen kärjistys eikä sinällään oikeesti mielekäs. Sen verran tosin korjaan vastaavasti toiseen suuntaan että Jalosella toki on useamman vuoden kokemus myös sieltä maailman aikanaan toiseksi parhaasta kiekkosarjasta, kun valmensi ensin sitä Venäjän isointa eli Pietarin SKA:ta, ja vähän myöhemmin KHL-Jokereita. Eli kyllä sillä on kokemuksia kovatasoisessa sarjassa valmentamisesta lontooksi, ilman mestaruuksia toki myös.

Mutta se että kuinka kovia ne Jalosen näytöt on niin se on kummiskin sivuseikka. Ei ne paljoa kovemmat voi Euroopan puolelta olla, mutta totta kai ne olisi vielä vakuuttavammat jos ois CV:ssä myös AHL:ää tai apuvalmentajuutta NHL:ssä. Ja onhan se silleen niinku seurakulttuurisesti tosi erilainen ympäristö, kun kunnon Euroopan sarjoissa on nämä nousu/putoamismahdollisuudet, omaa (junnu- ja muuta) seuratoimintaa, sekä työvoiman vapaa liikkuvuus ilman palkkakattoja - NHL:ssä taas franchise-malli, varaustilaisuudet ja muutenkin hyvin säännelty pelaajamarkkina.

Siitä mä oon kyl ihan varma et pelillisesti ei jäis kiinni eurooppalaisvalmentajalla. Ei varmana ole niin erilaista se pelin valmentaminen pienessä kaukalossa kuin isossa kaukalossa. Jotku jutut muuttuu vähän mutta sama laji se kuitenkin on. Aivan varmasti joku vielä palkkaa eurooppalaisen päävalmentajan, joka voittaa pytyn, ja se sitten avaa tulvaportit samaan tapaan ku aikanaan Wenger teki Valioliigassa. :D tältä kukkulalta en poistu ikinä
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh

Vieläköhän Disco-Dan kehittää itsensä tuosta takaisin NHL:ään päävalmentajaksi? Kahden voiton päässä siitä että hänestä tulisi historian kymmenes sekä NHL:n että AHL:n mestaruuden voittanut päävalmentaja. Yhdeksän edellistä ovat:

Jared Bednar (AHL 2016, NHL 2022)
Jon Cooper (AHL 2012, NHL 2020/2021)
Barry Trotz (AHL 1994, NHL 2018)
Peter Laviolette (AHL 1999, NHL 2006)
John Tortorella (AHL 1996, NHL 2004)
Bob Hartley (AHL 1997, NHL 2001)
Mike Keenan (AHL 1983, NHL 1994)
Fred Shero (AHL 1970, NHL 1974/1975)
Al MacNeil (AHL 1972/1976/1977, NHL 1971)

Bylsmasta tulisi siten MacNeilin jälkeen toinen päävalmentaja joka ensin voittanut Stanley Cupin ja sitten myöhemmin Calder Cupin. Kumpikin vielä samalla tyylillä kun voittivat Stanley Cupin ensimmäisellä kaudellaan NHL-päävalmentajana, noustessaan kesken kauden siihen tehtävään.

Managereiden osalta viidellä nimissään sekä NHL:n että AHL:n mestaruudet tuosta roolista:

Julien BriseBois (AHL 2012, NHL 2020/2021)
Bob Gainey (AHL 2007, NHL 1999) *AHL-mestaruuden aikana sekä NHL että AHL-joukkueen manageri Canadiensissa*
Neil Smith (AHL 1986/1989, NHL 1994)
Serge Savard (AHL 1985, NHL 1986/1993) *Sekä NHL että AHL-joukkueen manageri Canadiensissa*
Keith Allen (AHL 1978/1979, NHL 1974/1975) *Sekä NHL että AHL-joukkueen manageri Flyersissa*

Smithin ja Briseboisin mestaruudet AHL:ssä tulivat kun olivat NHL-joukkueen apulaismanagereita ja samalla AHL-joukkueen managereita. Muut kolme tosiaan vastasivat sekä NHL että AHL-joukkueista.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Valmentajien pienistä piiristä tai karusellista tulee mieleen John Hynes. Nuori mies... tai vanha kun allekirjoittanutta yli vuoden vanhempi, mutta nuorena paljon menestystä junnumaajoukkueissa saavuttanut ja oliko ennätysnuori kun meni New Jerseyn peräsimeen?

Sittemmin kenkää New Jerseystä ja Nashvillestä. Onko jo seuraavaa pestiä ollut tarjolla? Rangers?

No kaipa sitä vielä pari kolme joukuetta ainakin vielä ehtii koluta läpi ennenkuin työt loppuvat. Ehkä jossain onnistuukin ja nostelee pokaalia?

Näissä tapauksissa aina kuitenkin miettii että miksi ei kokeiltaisi vaikka jotain uutta? Vai onko esim. Hynesillä jotain kovia meriittejä päävalmentajauraltaan?
 

ipaz

Jäsen
Kauden 2021-22 jälkeen 15:lla joukkueella on vaihtunut valmentaja. 17 jos tuolloin loppukaudesta mukaan tulleet Edmontonin Woodcroft ja Montrealin St. Louis lasketaan mukaan. CBJ ja NYR eivät ole vielä tulevan kauden valmentajaansa virallisesti julkaisseet, joten 19 / 32 NHL-joukkuetta on vaihtanut valmentajaa viimeisen 15 kuukauden aikana. Näistä 19:sta kahdeksan on täysin uusi NHL-päävalmentajia.

edit. Korjattu laskuvirhe
 

Caniac

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers / Carolina Hurricanes
Jaahas…

NY Islanders, Carolina, Philadelphia, Washington, NY Rangers…

Vieläköhän Lavi ehtisi päävalmentamaan loputkin nykyiset Metro-joukkueet? No mutta, ainakin Kekäläiselle tästä vinkki seuraavaksi päävalmentajaksi.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Jalosen kannalta jos miettii, niin olisi varmaan kannattanut keskittyä antamaan näyttöjä seurajoukkueessa. Ja vielä parempi NHL:n kannalta olisi ollut näytöt pienen kaukalon laidalta. Jos siis NHL olisi ollut se päämäärä mitä kohti pyrkiä.

Guardiola-vertaus ontuu sikäli että Jalonen on antanut näyttönsä maajoukkueessa ison kaukalon turnausvalmentajana. Jalonen ei ole hyppäämässä Ottawasta Rangersin valmentajaksi.

Kansainvälisellä turnauskiekolla ja Pohjois-amerikkalaisella seurajääkiekolla kun on hieman eri lainalaisuudet.
Tosin olympiavoitto Kiinassa oli pienessä kaukalossa eli toimii sielläkin. Tosin NHL on pelaajien liiga joten jos Jalonen haluaisi sinne pitäisi olla luotto joukkueen ykkösketjulta.
 

Ferris

Jäsen
Tommy Albelin oli taannoin myös apulaisvalmentajana useamman vuoden New Jersey Devilsissä, Teppo Numminen lyhyen aikaa Buffalo Sabresissa ja Marco Sturm on ollut Los Angeles Kingsin apulaisvalmentajana (täksi kaudeksi siirtyi siltä paikalta heidän AHL-joukkueen päävalmentajaksi), mutta mainittujen lisäksi ei tule mieleen eurooppalaisia jotka olisivat edes apulaisvalmentajina olleet.

Edit. Lisätty Marco Sturm apulaisvalmentajina toimineiden joukkoon.

Calle Johansson toimi kaksi kautta Adam Oatesin apuvalmentajana Capseissa n. kymmenen vuotta sitten, mutta sen jälkeen valmentaminen on jäänyt.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Ruotsalainen Tomas Mitell toimi Jeremy Collitonin apurina Blackhawksissa reilut pari kautta vuosina 2019-21. Oli myös Collitonin apulainen Allsvenskanissa Mora IK:n joukkueessa 2016-17, josta tuo idea sitten lähti tuoda hänet NHL-penkin taakse. Nykyään Färjestadin pääkoutsi.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh


Ei tarvinnut tyytyä palkanalennukseen kun ainakin CapFriendlyn näyttämien tietojen mukaan sai Rangersilta saman kolmevuotisen sopimuksen $4.9 miljoonan vuosiansioilla, joilla oli myös Capitalsissa töissä.

Mike Babcock on edelleen vielä pari viikkoa NHL:n kovapalkkaisin valmentaja sillä $6.25 miljoonan vuosiansiolla, jota palkkaa on Torontosta nyt nostellut viimeiset kahdeksan vuotta. Joel Quenneville oli lähellä noita lukemia, kun Chicagossa viimeisinä vuosina palkka oli $6 miljoonaa kaudessa, ja Floridassa se oli $5.25 miljoonaa jonka päälle oli vielä jonkinlaiset potentiaaliset menestykseen pohjautuvat $1.75 miljoonan arvoiset bonuspykälät. Mahdollisuus olisi ollut siten jopa ylittää Babcockin lukemat, mutta eipä tainneet bonukset täyttyä kun niin lyhyen hetken oli Floridassa. Claude Julien ja Alain Vigneault ovat ainakin raporttien mukaan puolestaan saaneet (ja taitaa ainakin AV:n sopimus vieläkin jatkua yhden kauden) $5 miljoonan vuosiansioita viimeisimmillä sopimuksillaan.

Tällä hetkellä CapFriendlyn tietojen mukaan tehtävässään edelleen olevista päävalmentajista korkeapalkkaisin on Todd McLellan $5 miljoonan vuosiansioillaan. Laviolette kiilaisi siihen toisella sijalle aavistuksen pienemmällä palkallaan sitten. Mutta tuossa on ainoastaan noin puolelle päävalmentajista palkkatiedot tarjolla, ja siitä puuttuu muun muuassa Jon Cooperin ja Mike Sullivanin palkkatiedot. Olettaisin kummankin heistä tienaavan jonnekin viiden miljoonan tuntumaan ja ehkä sen päällekin (luultavasti kuitenkin alle kuusi miljoonaa) menevät vuosiansiot.
 

Aake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit vuodesta 1983, HJK
Valmentajakeskusteluun vielä sellainen pointti että NHL-valmentajan pitäisi varmaan myös itse haluta viettää aikaansa USA:ssa tai Kanadassa. Suuri osa siellä pelanneista suomalaisista esim. muuttaa takaisin kotimaahan NHL-uran jälkeen ihan ymmärrettävistä syistä: turvallisuustilanne, koulut, perhe, sosiaaliset verkostot jne jne. Niin ja sitten pitäisi kaiken lisäksi itse vielä haluta valmentajaksi. Pelkästään valmennukseen keskittyvät taas eivät omaa kokemusta ja kontakteja rapakon takaa. Miten on kielitaidon, sopeutumisen ja mediaesiintymisten laita jos et ole koskaan asunut ja toiminut siellä? On tuossa aika isoja kysymysmerkkejä ellet rupea tekemään itsestäsi koutsia paikallisten junnujen, farmisarjojen ja apulaispestien kautta.

Eli jos nyt ajatellaan että kriteerit ovat seuraavat: pitää itse haluta NHL-valmentajaksi, pitää omata kosketuspintaa USA:han ja/tai Kanadaan, olla halukas muuttamaan sinne ja tekemään kovaa ja pitkäjänteistä työtä - niin ketkä tarkalleen ottaen ovat ne suomalaiset joita tässä on vuosien mittaan sorsittu? Joku voisi jopa väittää että ainoa suomalainen NHL-valmentaja Alpo Suhonen sai Blackhawks-pestinsä melko heppoisin perustein, ja että tulos oli meeeelko kangerteleva. Sydänogelmat tietysti laittoivat hommalle pisteen, mutta ei se pesti kyllä kovin lupaavasti mennyt siihenkään asti.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
St. Louis Blues on palkannut Michael Babcockin seuran uudeksi taitovalmentajaksi. Michael on Mike Babcockin poika. Lisäksi Mike Weber liittyy joukkueeseen uutena apuvalmentajana.

 

Paridae

Jäsen
Suosikkijoukkue
NJD
St. Louis Blues on palkannut Michael Babcockin seuran uudeksi taitovalmentajaksi. Michael on Mike Babcockin poika. Lisäksi Mike Weber liittyy joukkueeseen uutena apuvalmentajana.


Oho! Columbus-ketjussa linkatun Babcockin haastattelun perusteella kyseinen Michael omistaa hyvin vähän mitään valmennuskokemusta ja meni isänsä siivellä kokeilemaan valmentamista yliopistotasolla vasta pari vuotta sitten. Hyvinkin voi olla potentiaalinen kaveri, mutta kevyin pohjin liikkeellä, jos luin oikein.
 

ipaz

Jäsen
Oho! Columbus-ketjussa linkatun Babcockin haastattelun perusteella kyseinen Michael omistaa hyvin vähän mitään valmennuskokemusta ja meni isänsä siivellä kokeilemaan valmentamista yliopistotasolla vasta pari vuotta sitten. Hyvinkin voi olla potentiaalinen kaveri, mutta kevyin pohjin liikkeellä, jos luin oikein.
Skills coach. Doug Armstrong luultavasti nähnyt, että kaverilla on isänsä palo ja intohimo valmentamiseen ja ottanut tietoisen riskin. Nuori Michael on toiminut vuosia kesäluistelukoulussa kouluttajana tuon parin vuoden yo-joukkueen apuvalmentajana pestin lisäksi, niin olisiko tuo sitten sen verran hyvin perillä luistelun salaisuuksista, että niitä ajatuksia halutaan tuoda Bluesiin.

Mielestäni sinänsä harmiton palkkaus tuollainen taitovalmentaja, kun hän toimii piilossa parrasvaloista ja suoraan yksittäisten pelaajien kanssa. Monessa joukkueessa ei edes ole erillistä taitovalmentajaa.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Melko tasan puolelta joukkueista löytyi henkilöstöluettelostaan erilliset taito- ja/tai luisteluvalmentajat tai vähintään noihin tehtäviin konsulteiksi palkatut henkilöt. 15 joukkueelta tuli tuollaiset vastaan ja 17 joukkueelta ei löytynyt sellaista (Jetsin osalta en löytänyt koko luetteloa mistään). Joukkueilta joilta tuollaista titteliä ei löytynyt niin oli kuitenkin useimmalla yksi tai useampia "development coach" tai vastaavalla tittelillä olevia, ja voihan tuon tittelin alla varmaan hoitaa samoja tehtäviä vaikka lähtökohtaisesti nämä kehitysvalmentajat taitavat tehdä organisaation nuorten lupausten kanssa yhteistyötä eikä niinkään NHL-paikkansa jo varmistaneiden?

ANA (Skating & Skills Development Coach) Larry Barron
ARI (Skills Coach) Kyle Bochek ja (Skating Coach) Lars Hepso
BOS (Skating & Skills Consultant) David Breen, Tom Ford & John McLean
COL (Skills Coach) Shawn Allard
DAL (Skills Coach) Stan Tugolukov ja (Skating Coach) Luke Chilcott
EDM (Skating Coach) David Pelletier
FLA (Skills Coach) Maxim Ivanov
LAK (Skills Coach) Derik Johnson
NSH (Skills Coach) Sebastien Bordeleau
NYR (Skills Coach) Mark Ciaccio
PHI (Skills Coach) Angelo Ricci
SEA (Skills Consultant) Matt Larke
STL (Skills Coach) Michael Babcock
VAN (Skills Coach) Yogi Svejkovsky
WSH (Skating Coach) Wendy Marco

BUF -
CGY -
CAR -
CHI -
CBJ -
DET -
MNS -
MTL -
NJD -
NYI -
OTT -
PIT -
SJS -
TBL -
TOR -
VGK -
WPG -
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös