Erittäin hyvä pointti, tosin vähän haluun leikkiä paholaisen asianajajaa. Kai Jalonen nyt on noussut tyvestä puuhun ja oikeastaan koko jääkiekkoilevan Euroopan ihan latvalle asti tässä vuosikymmenten varrella? En kiistä sitä etteikö noin toi asia NHL:ssä menisi, eli että pitää mennä hieromaan niitä suhteita ja grindaamaan apuvalmentajapestejä tai AHL:ää useaksi vuodeksi jotta se paikka aukeais - se mitä haluun kiistää on se että miksi se menee noin, ja tarvisko sen mennä noin? Tyvestä puuhun noustaan joo, mutku Jukka Jalonen ei mun mielestä oo ollu siellä tyvessä enää vuosikausiin.
Kärjistetty vertauskuva, mutta täähä ois sama asia ku et Pep Guardiolan ois pitäny mennä valmentamaan Bayern Münchenistä vuosiksi League Oneen ja Championshipiin Lutonia tai Norwichia, ennenku hänet ois kelpuutettu Man Cityn valmentajaksi. Et jos kerta jalkapallossa valmentajat voi työllistyä missä vaan, niin miksi NHL on sit NIIN erityinen verrattuna jalkapalloon? Onkse pelkoa kielimuurista (vaikka nykyään melkein missä alalla vaan työkieli on usein joku muu kuin äidinkieli)? Onkse eurooppalaisiin valmentajiin kohdistuvaa muukalaispelkoa? Onkse jotain muuta?
Ei ensimmäinen puheenvuoro tästä näkökulmasta, mutta hyvä nosto.
Sinänsä protektiivinen lähtökohta ei ole poikkeuksellista Pohjois-Amerikan urheilugenressä. Ja NHL:llä ei ole suoraa kilpailevaa sarjaa, toisin kuin jalkapallossa.
Mutta tuota on tullut monta kertaa mietittyä. Kuningaslajissa rajat ja marketit on auenneet, haetaan laadukasta valmennusosaamista sieltä mistä sitä löytyy. Tuonut monenlaisia vaikutteita kaikkiin suuriin sarjoihin. Lätkän ykkösliigassa, NHL:ssä, sitten jostain syystä on jämähdetty konservatiivisesti sijoilleen. Ihan sama onko Suomesta, lukeeko selässä Jalonen, tai mitä lie mutta yllättävän suojattuja ovat valmentajapestit tuolla.