Tästä heräsikin mielenkiinto ja ihmetys miksi kärkivarauksissa on vuosittain niin vähän maalivahteja. Käytännössä ne loistavat poissaolollaan. Kyseessä kuitenkin tärkein pelipaikka joukkueessa.
Vai onko se vaan niin pirun vaikea arvioida varausikäisistä, kenestä kehittyy huippukassari ja kanestä ei? Näin maallikona ajatellen, eikö todellisen lahjakkuuden luulisi kuitenkin jo näkyvän tuossakin iässä. Jos se kerran on nähtävissä esim. Hughesissa?
Vai onko se vain lottoa? Esim. 2012 kyllä varattiin Vasy, Murray, Andersen (2.kerta) ja Helle mutta numeroilla 19, 83, 87 ja 130. Tuona vuonna myös arvottiin mm. Subban, Dansk, Stolarz, Korpisalo ja Altshuller (69.), joka ECHL-veska.
2016 Hart varattiin numerolla 48., 2015 Blackwood numerolla 42., Demko 2013 34., Jarry 44. ja Saros 99. vuonna 2013. Binnington 88. v.2011. ..
täytyy melkein mennä vuoteen 2005 asti jolloin voi sanoa että kärki-mv-varaukset yleisesti ottaen ovat onnistuneet. Price nro 5. ja Rask nro 21. Oliko tuo vaan tsäkävuosi? Sitten taas sitä ennen, 2004 Pekka Rinne meni numerolla 258. kun Al Montoya oli nro 6...
Yhteenvetona: kannattaako veskoja varata melkeinpä ollenkaan? Korkeintaan heittää lottopallo viimeisillä kierroksilla?