NHL Entry Draft 2019

[palle fontän]

Mitä merkitystä sillä on, jos runkosarjassa homma on halutonta? Oleellistahan olisi nimenomaan olla parhaimmillaan tärkeissä peleissä, jostain kumman syystä tietyt pelaajat aina katoavat kuvasta, kun panokset kovenevat ja joidenkin pelaajien panos vain korostuu.

Tämä kuvasta katoaminen on todella harvoin kiinni henkisestä kantista. Yleensä syynä on ihan se, että oma pelityyli perustuu aikaan ja tilaan, jotka vähenevät pleijareissa, kun vastassa en kovempia ja kovempia jengejä. Pelaajat, jotka parantavat peliään pleijareissa ovat käytännössä niitä, jotka vetävät monet pelit puolivaloilla runkosarjassa. Tästä olen jutellut erään entisen liigakiekkoilijan kanssa, joka oli asiasta samaa mieltä.

En yhtään tiedä, että mihin tämä kommenttisi viittaa, mutta epäilisin, että sinulla on joku Laine-hälytys päällä täällä Jatkoajassa?!

 

[Ck]

Uskoisin, että NHL-seurat tekevät tätä haastatteluissaan. Varmasti haastetteluissa käydään läpi sitä, että onko esim. pitkäjänteinen harjoittelu tuttua, onko tehty pidemmän aikavälin suunnitelmia, vai onko pelaaja enemmän mennyt lahjoilla? Asiat harvemmin tapahtuvat sattuman kautta, eli taustalla on useimmiten kovaa duunia jonkun synnynnäisen henkisen ominaisuuden sijaan.

Ja ainoa pointti alkuperäisessä viestissä oli tosiaan se, että Kakon henkistä kanttia ei ole vielä mitattu. Nousukiidossa homma yleensä toimii kaikilla, ja minulla ei ole mitään syytä epäillä, että Kakon henkinen kantti olisi vajavainen.

Mielestäni tätä vastuunkantoa on tällä kaudella ollut jopa isostikin, kuten myös @ijuka tuossa edellä totesi. En jotenkin näe, että TPS:n kausi oli nousukiitoa ja Suomen joukkue nyt kisoissa on sen verran heikko pelaajatasoltaan, että kyllä se on ihan itse tehtävä se nousukiito.

Uskon, että tässä linkissä kerrottavat asiat ovat ne mitä scoutit kuulee haastatteluissa ja vähän lisää. Ei tuosta saa muuta kuvaa, kuin että henkisiltäkin ominaisuuksiltaa varsin tasapainoinen kaveri ja muutenkin.

https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/3bac6999-5d67-49ac-9205-1552b4d03daa

Enkä siis nyt väitä, että Kakko olisi joku ilmiö henkisiltä ominaisuuksiltaan, mutta uskoisin, että ihan hyvällä tasolla vähintäänkin.

Varmaan vielä vähemmän on joutunut Hughes osoittamaan henkisiä ominaisuuksiaan joukkueissa joissa kaikki on vähintään jonkun tason tähtiä ja on tuntenut vuosia ja nyt pelaa NHL tähtien kanssa.

 

[Toby Dammit]

Yleensä yritän olla näissä keskusteluissa maltillinen, mutta nyt on hypetettävä fanipoikamaisesti Kakkoa, sen verran härskiä on Hughesin renkaiden pumppaaminen tiettyjen tahojen puolelta ollut.

Siis ihan oikeasti, luepa tämä ketju läpi ja kerro, ketä täällä on oikeasti hypetetty. Aika lailla vähemmistössä ovat olleet Hughesia kehuvat viestit.

 

[ijuka]

Se on kyllä sanottava, että jos ei Kakko mene ensimmäisenä niin on suomalaiselle pelaajalle lähes mahdottomuus tulla varatuksi ensimmäisenä (paitsi jos muuten sattuu poikkeuksellisen kehno vuosi). Tähän asti Kakko on tehnyt oikeastaan kaiken täydellisesti, tietysti olisi voinut Tepsin kanssa mennä vielä pidemmälle. En mielestäni tarvitse edes karjalalippistä päähän sanoakseni, että jos kansalaisuudet olisivat toisin päin, niin Kakko olisi 100% lukittu ykköseksi.

Näinhän se on. Kakko loistaa juuri niissä ominaisuuksissa, joista scoutit toitottavat vuodesta toiseen - paitsi tänä vuonna tietenkin, jostain syystä. Tämänkin olen useaan otteeseen avannut, mutta Kakko on kuin tilaustyöllä tehty NHL:ään. Voimaa, taitoa, pienen tilan hallintaa. Jos ei nyt, niin mahdollisuuksia on vielä, esim. 2022. Ja sitten pari vuotta siitä, ehkä. Mutta siihen pitää palata lähemmin vasta muutaman vuoden päästä. 2022 on siitä harmi, että Lambertilla on niin kova vastus taas.

 

[red.machine]

Siis ihan oikeasti, luepa tämä ketju läpi ja kerro, ketä täällä on oikeasti hypetetty. Aika lailla vähemmistössä ovat olleet Hughesia kehuvat viestit.

En viitannut tämän ketjun viesteihin, vaan lähinnä joihinkin P-Amerikan isoihin medioihin. Viestini oli vähän huonosti muotoiltu, pahoittelut siitä.

 

[heikkik]

Uskoisin, että NHL-seurat tekevät tätä haastatteluissaan. Varmasti haastetteluissa käydään läpi sitä, että onko esim. pitkäjänteinen harjoittelu tuttua, onko tehty pidemmän aikavälin suunnitelmia, vai onko pelaaja enemmän mennyt lahjoilla? Asiat harvemmin tapahtuvat sattuman kautta, eli taustalla on useimmiten kovaa duunia jonkun synnynnäisen henkisen ominaisuuden sijaan.

Ja ainoa pointti alkuperäisessä viestissä oli tosiaan se, että Kakon henkistä kanttia ei ole vielä mitattu. Nousukiidossa homma yleensä toimii kaikilla, ja minulla ei ole mitään syytä epäillä, että Kakon henkinen kantti olisi vajavainen.

Haastatteluissa käydään läpi, että onko pitkäjänteinen harjoittelu tuttua? Seurojen skoutit ovat seuranneet näitä huippujätkiä jäällä ja jään ulkopuolella vuosia ja kyselleet pelaajien asenteista ja harjoittelusta niin valmentajilta, valmennuspäälliköiltä kuin vanhemmiltakin. Katselleet ja analysoineet pelaajilta otteluita vaihto vaihdolta niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä ja kotona ja vieraissa. Jos jonkun seuran johtomiehet joutuvat perustamaan näkemyksensä pelaajan henkisestä kovuudesta ja pitkäjänteisyydestä jostakin yksittäisestä haastattelusta, niin ko. organisaatio ja sen kykyjenetsijät ovat hoitaneet hommansa aivan päin persettä. Tai siis eivät ole hoitaneet hommiaan edes vähää alusta.

Väitteesi Kakon henkisen kantin mittaamattomuudesta on ihan omituinen. Kaveri on ollut kansainvälisissä otteluissa, uransa tiukoimmissa paikoissa, ratkaiseva pelaaja. Alaikäisenä kahdeksantoista vuotiaiden MM-kisoissa, alaikäisenä kaksikymppisten MM-kisoissa, nyt alaikäisenä miesten MM-kisoissa aina vastannut huutoon.

 

[Kampitus]

Se on kyllä sanottava, että jos ei Kakko mene ensimmäisenä niin on suomalaiselle pelaajalle lähes mahdottomuus tulla varatuksi ensimmäisenä (paitsi jos muuten sattuu poikkeuksellisen kehno vuosi). Tähän asti Kakko on tehnyt oikeastaan kaiken täydellisesti, tietysti olisi voinut Tepsin kanssa mennä vielä pidemmälle. En mielestäni tarvitse edes karjalalippistä päähän sanoakseni, että jos kansalaisuudet olisivat toisin päin, niin Kakko olisi 100% lukittu ykköseksi.

Tätä minäkin olen miettinyt. Matty vs Pate oli eri keissi. Tottakai silloinkin suomifanit toivoi että Pate sen ykkösen nappaisi, mutta tilanne oli se että vaikka olisi kaikkensa tehnyt se ei ollut mahdollista. Vastustaja vain oli niin paljon parempi pelaaja. Ja kaikkihan Laine tekikin, olihan tuo kevät silloin hänelläkin upea.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Kakko on jopa edellä kilpakumppaniaan ja siihen päälle vain kiristää ruuvia. Hughesin nimi vaan tuntuu olevan kuin liimattu ykköseksi. Viimeisen puolen vuoden aikana KK on selvittänyt kaikki haasteet edellään ja argumenttien pikku hiljaa loputtua vastapuolelta keikkuu Hughes silti vain ykkösenä monien puheissa.

Jos ei siis näillä aukene niin koska sitten? Ehkä joku Brad Lambert kenen kohdalla ei tarvi vetää kielipää korttia ja on vielä R maila.

 

[aessi]

Tämä kuvasta katoaminen on todella harvoin kiinni henkisestä kantista. Yleensä syynä on ihan se, että oma pelityyli perustuu aikaan ja tilaan, jotka vähenevät pleijareissa, kun vastassa en kovempia ja kovempia jengejä. Pelaajat, jotka parantavat peliään pleijareissa ovat käytännössä niitä, jotka vetävät monet pelit puolivaloilla runkosarjassa. Tästä olen jutellut erään entisen liigakiekkoilijan kanssa, joka oli asiasta samaa mieltä.

No kyllä tuosta olen vastakkaisiakin kommentteja lukenut ja kuullut mm. jalkapallon parista, että osa pelaajista jännittää merkityksellisiä pelejä huomattavasti enemmän, eivätkä kykene käsittelemään paineita ja tämä näkyisi kentällä. Onhan tuo aika luontaista, että maila alkaa puristamaan, kun peleillä on aika paljon enemmän panosta. Vastaavasti sitten jotkut pelaajat suorastaan loistavat, kun panokset ovat kovat, esim. koripallossa Lebron James. Toki ominaisuudet myös vaikuttavat, mutta ei se nyt pelkästään siitä ole kiinni. Esim. jonkun Williamsin kohdalla puhuisin enemmän juuri henkisen kantin kovuudesta, kuin pelityylin sopivuudesta ja maalivahdeilta nyt luontaisesti vaaditaan todella kovaa henkistä kestävyyttä, esim. Roy oli tässä suhteessa huikea. Claude Lemieux taisi tietysti sopia playoffeihin kuin nyrkki silmään, mutta ei tässäkään tapauksessa runkosarjan löysä intensiteetti haitannut.

Kyllä itse ainakin antaisin arvoa enemmän sille, että tiukoissa paikoissa noustaan johtavaan rooliin ja ratkaistaan pelejä, ei siellä nyt huvikseen ole töissä psykologeja jokaisella joukkueella, tästä mm. Rannikko (muistaakseni) puhui jossain YLE:n lähetyksessä, kuinka tekee positiviisia mielikuvaharjoituksia, eli kun päässä on harjoiteltu noita onnistumisia niin ei sitten tiukassa paikassa sorruta kun ei pelätä sitä epäonnistumista / ajatella, että nyt se heitto varmasti epäonnistuu. Formuloista tulee mieleen esim. Grosjean joka myönsi ettei kasetti kestänyt paineita ja haki apua ulkopuolelta. Et joo, olisi kyllä todella ihmeellistä jos kaikilla pelaajilla olisi yhtä hyvät henkiset ominaisuudet ja etteikö panoksien kasvaminen vaikuttaisi paineisiin.

En yhtään tiedä, että mihin tämä kommenttisi viittaa, mutta epäilisin, että sinulla on joku Laine-hälytys päällä täällä Jatkoajassa?!

Täh? En ole edes miehen ketjuun kirjoittanut mitään varmaan puoleen vuoteen? Vähän on kyllä taas heikolla pohjalla argumentit, kun pitää tämmöisiä kortteja vedellä täysin ohi aiheen. Myöhemmin sitten taas huudellaan kuinka tullaan jokaiseen ketjuun lätisemään Laineesta, vaikka en miehestä ole sanaakaan puhunut muutamaan kuukauteen.

 

[Toby Dammit]

En viitannut tämän ketjun viesteihin, vaan lähinnä joihinkin P-Amerikan isoihin medioihin. Viestini oli vähän huonosti muotoiltu, pahoittelut siitä.

Ok, ymmärsin väärin. Ja olen ihan samaa mieltä, että P-Amerikassa - ja etenkin Devils-fanien keskuudessa - tuo Hughes-hype on mennyt yli.

Oli muuten huono matsi Hughesilta tänään Ranskaa vastaan. Tuossa ottelussa näkyi hyvin hänen tämän hetkiset heikkoutensa, eli poikamaisuus, pelin ulkopuolella pyöriminen ja puolustuspeli. Epäsäännöllinen peliaika ja muun ketjun huono peli eivät auttaneet asiaa, mutta silti odotin häneltä enemmän. Jos Slovakiaa vastaan Hughes oli Yhdysvaltojen näkyvimpiä hyökkääjiä, niin nyt ei voinut sanoa samaa. No, katsotaan miten peli sujuu huomenna Suomea vastaan.

 

[palle fontän]

Väitteesi Kakon henkisen kantin mittaamattomuudesta on ihan omituinen. Kaveri on ollut kansainvälisissä otteluissa, uransa tiukoimmissa paikoissa, ratkaiseva pelaaja. Alaikäisenä kahdeksantoista vuotiaiden MM-kisoissa, alaikäisenä kaksikymppisten MM-kisoissa, nyt alaikäisenä miesten MM-kisoissa aina vastannut huutoon.

Niin oma pointti oli siinä, että henkistä kanttia mitataan eniten vastoinkäymisten kohdatessa ja esim. siinä, että miten hyvin keskittyminen säilyy läpi pitkän NHL-kauden. Tulkitsen siis siten, että olet eri mieltä, kun et tätä kommentoi ollenkaan.

 

[palle fontän]

Kyllä itse ainakin antaisin arvoa enemmän sille, että tiukoissa paikoissa noustaan johtavaan rooliin ja ratkaistaan pelejä, ei siellä nyt huvikseen ole töissä psykologeja jokaisella joukkueella, tästä mm. Rannikko (muistaakseni) puhui jossain YLE:n lähetyksessä, kuinka tekee positiviisia mielikuvaharjoituksia, eli kun päässä on harjoiteltu noita onnistumisia niin ei sitten tiukassa paikassa sorruta kun ei pelätä sitä epäonnistumista / ajatella, että nyt se heitto varmasti epäonnistuu. Formuloista tulee mieleen esim. Grosjean joka myönsi ettei kasetti kestänyt paineita ja haki apua ulkopuolelta. Et joo, olisi kyllä todella ihmeellistä jos kaikilla pelaajilla olisi yhtä hyvät henkiset ominaisuudet ja etteikö panoksien kasvaminen vaikuttaisi paineisiin.

Samaan kategoriaan menee tietyllä tapaa esim. Tim Sparv, joka on suhtautunut kapteenin rooliinsa sillä tavalla, että on jo vuosia opiskellut sitä, että mitä hyvä johtaminen on ja millainen on hyvä johtaja? Pitkäjänteinen duuni voittaa pelkän lahjakkuuden.

Mielestäni joukkueurheilussa mennään liian paljon sen taakse, että joku on luontainen maalintekijä tai luontainen johtaja. Usein takana on määrätietoista duunia ja aiheen opiskelua kentän ulkopuolella.

 

[Tornados]

Mun mielestä tuo kansalaisuusjuttu on mennyt vähän liiallisuuksiin. Sillä voi olla merkitystä jos tilanne on muuten tosi tasainen. Tuntuu vaan siltä, että kummankin kannattajat katsovat vain oman suosikin pelejä.

Kyllä mulla oli Hughes ykkösenä ennen MM-kisoja ja mielestäni ihan perustellusti. Kakko on nyt kuitenkin tehnyt sellaisen tasohyppäyksen, että jos sama pelitaso jatkuu kisojen loppuun, niin voidaan unohtaa puheet sample sizesta ja potentiaalista. Tällöin tasonkorotus olisi sellainen, että Kakko varmasti valittaisiin ykkösenä.

Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka. Todennäköisempää lienee, että tahti rauhoittuu ja saamme jännätä tilannetta kesäkuulle. Väittäisin kuitenkin, että jo nyt Kakko on nostanut osakkeitaan merkittävästi.

Kannattaa muistaa, että draft-rankingissa on viivettä. Lisäksi juurihan New Jersey valitsi sveitsiläisen ykkösvaraukseen, joten ei se suomalaisen valintakaan varmaan ole mahdotonta. Helpoin tapa ykkösvaraukseen lienee kuitenkin muuttaa Pohjois-Amerikkaan jo juniorisarjoihin.

 

[Lecavalier]

Se on kyllä sanottava, että jos ei Kakko mene ensimmäisenä niin on suomalaiselle pelaajalle lähes mahdottomuus tulla varatuksi ensimmäisenä (paitsi jos muuten sattuu poikkeuksellisen kehno vuosi). Tähän asti Kakko on tehnyt oikeastaan kaiken täydellisesti, tietysti olisi voinut Tepsin kanssa mennä vielä pidemmälle. En mielestäni tarvitse edes karjalalippistä päähän sanoakseni, että jos kansalaisuudet olisivat toisin päin, niin Kakko olisi 100% lukittu ykköseksi.

Kyllä Kakko olisi ollut varma ykkösvaraus kaksi vuotta takaperin sitten ohi Nico Hischierin. Paljon on vuodesta kiinni ja Jack Hughes on selvästi potentiaalisempi loppuvastus kuin Nolan Patrick.

Sveitsillä on yksi ykkösvaraus, Ruotsilla ja Tshekillä kaksi ja Venäjällä kolme. Ruotsikin tuottanut NHL:aan prospekteja liukuhihnalta, mutta olihan tuossa Sundinin ja Dahlinin välissä muutama vuosi taukoa ilman ykkösvarausta.

Mutta eipä tuolla ykkösvarauksellakaan ole kuin statusarvoa. Voi kysyä tarkemmin vaikka Stefanilta tai Yakupovilta. Voisin lyödä vetoa, että Kakko tekee ykkösvaraus Hischieriä kovemman uran.

Täällä toivotaan Kakon päätyvän Rangersiin.

 

[aessi]

Samaan kategoriaan menee tietyllä tapaa esim. Tim Sparv, joka on suhtautunut kapteenin rooliinsa sillä tavalla, että on jo vuosia opiskellut sitä, että mitä hyvä johtaminen on ja millainen on hyvä johtaja? Pitkäjänteinen duuni voittaa pelkän lahjakkuuden.

Mielestäni joukkueurheilussa mennään liian paljon sen taakse, että joku on luontainen maalintekijä tai luontainen johtaja. Usein takana on määrätietoista duunia ja aiheen opiskelua kentän ulkopuolella.

Sikäli tietysti nämä ovat osittain risteäviä aiheita, koska kyllähän rutiini ja kokemuksetkin auttavat käsittelemään näitä asioita ja luovat niitä malleja ja tapoja toimia niissä tiukoissa tilanteissa ja onhan koko asia muutenkin paljon isompi palapeli mikä koostuu useista eri tekijöistä. Sen verran olen kuitenkin aiheesta lukenut (enkä usko urheilijoiden tästä merkittävästi eroavan) niin eri ihmisillä on vaan eri tavalla kapasiteettia käsitellä stressiä ja jotkut ihmiset kuormittuvat näistä enemmän kuin muut, toki näitäkin asioita voi työstää. Yksilöurheilusta tulee nyt tietysti mieleen meidän Kaisa, jostain syystä aina ratkaisevilla hetkillä romahtaa ja tässä suhteessa alkaa otantakin olemaan jo aika iso siinä missä kilpakaverit sitten tekevät kauden parhaat ratkaisevissa kisoissa.

Kannattaa muistaa, että draft-rankingissa on viivettä. Lisäksi juurihan New Jersey valitsi sveitsiläisen ykkösvaraukseen, joten ei se suomalaisen valintakaan varmaan ole mahdotonta. Helpoin tapa ykkösvaraukseen lienee kuitenkin muuttaa Pohjois-Amerikkaan jo juniorisarjoihin.

Voihan se olla myös, että julkiset rankingit ovat olleet kokoajan erilaisia, onhan nuo joukkueet noita otteita kuitenkin seuranneet paljon tiiviimmin jo koko kauden ajan. Onhan Kakko tuota samaa peliä pelannut jo pidempään, toki nyt tuli onnistumisia kun vastustajat olivat toistaiseksi kovimpia miehen uralla.

 

[Esteri]

J. Hughesin pituudeksi kerrotaan kaikissa näkemissäni tilastoissa 179cm. Kentällä muihin verrattuna poika näyttää silti aika lyhyeltä (ja heiveröiseltä).

Osaako joku sanoa, onko pituuteen kerrottu tarkoituksella vähän ylimääräistä, vai onko hän tosissaan lähes 180cm? Luistimilla, kypärä päässä tuohon tulee pian 10cm lisää mittaa, eikä Hughesin poika kyllä telkkarikuvan perusteella lähentele mitään 190cm korstomittoja.

 

[secord]

Sitten pakkien ystävänä tuo Byram kiinnostaa. Katselin juttuja hänestä ja videosiivuja, mutta onko joku seurannut tarkemmin? Meneekö kolmosena uudeksi "duncankeithiksi"(lähinnä leftin tehokkaaksi yleispakiksi) vai onko liian arpa? Aika tasaisessa klöntissä tuntuvat pelaajat huippukaksikon jälkeen olevan.

En voi todeta olevani mikään erityinen asiantuntija Byramin kohdalla vaan ihan samalla tavalla erilaisten klippien ja juttujen taustalta ammenetaan mielipidettä. Sattuneista syistä on tullut kylläkin seurattua Byramia koskevia arvioita viime aikoina aktiivisesti. Ihan riippuu keneltä kysytään, mutta onpa joku jopa tohtinut mainita hänet parhaaksi puolustajalupaukseksi WHL:stä sitten Scott Niedermayerin. Sitten taas esimerkiksi mm. Athleticin Scott Wheeler näkee Byramin puolustuspelaamisessa heikkouksia. Erityisesti sijoittumisessa ja jopa peliälyä kyseenalaistetaan puolustuspelaamisen suhteen. Myös hieman laiskaksi on myös väitetty, mitä nyt tulee ilman kiekkoa pelaamiseen puolustuspäässä.

Byramin kauden jälkimmäinen puolisko on ollut kyllä ilmiömäinen ja harvoin 17-vuotias puolustaja dominoi tuolla tavalla WHL:n pudotuspelejä. Vaikea sanoa kuinka hyvä hänestä lopulta tulee, mutta potentiaaliltaan varmasti ihan tähtipakin ainesta löytyy. Kun mainitsit Duncan Keithin tuossa viestissäsi, niin ei hänkään ollut lähellekään valmis paketti NHL:ään tullessan. Byram tuskin on valmis ensi kaudella NHL:ssä pelaamaan eli hänet varaavan joukkueen kannattaa edetä maltilla ja ajan myötä Byramista voi hyvin tulla jonkun organisaation ykköspakki. Pelityyliltään muistuttaa kuulemma Drew Doughtya.

 

[Knap]

J. Hughesin pituudeksi kerrotaan kaikissa näkemissäni tilastoissa 179cm. Kentällä muihin verrattuna poika näyttää silti aika lyhyeltä (ja heiveröiseltä).

Osaako joku sanoa, onko pituuteen kerrottu tarkoituksella vähän ylimääräistä, vai onko hän tosissaan lähes 180cm? Luistimilla, kypärä päässä tuohon tulee pian 10cm lisää mittaa, eikä Hughesin poika kyllä telkkarikuvan perusteella lähentele mitään 190cm korstomittoja.

Oon kiinnittänyt samaan huomion. En siis usko tuohon salaliittoteoriaan, mutta kyllähän Jakki näyttää huomattavasti heiveröisemmältä kuin veljensä Quinn. Ja heidän mitat ovat aika identtiset.

 

[Henkka]

Oon kiinnittänyt samaan huomion. En siis usko tuohon salaliittoteoriaan, mutta kyllähän Jakki näyttää huomattavasti heiveröisemmältä kuin veljensä Quinn. Ja heidän mitat ovat aika identtiset.

Quinnin on väitetty olevan 178cm. Yhteiskuvissa Jack on ehkä sentin pari lyhyempi. Jännästi se Quinn jätti combinessa pituutensa mittaamatta, kun ei ollut fyysisessä kunnossa.

Ois ny hauska nähdä Jack Johnny Hockeyn kanssa vierekkäin.

 

[ZayWest]

@secord Koostevideot ovat toki koostevideoita, mutta joissain kirjoituksissa kehuttu luistelu pisti myös itselläni silmään. Sen lisäksi Byram näyttäisi ampuvan mielellään ranteella ja omaavan hyökkäysalueella hyvän maltin. Nykyisin NHL:ssä lienee arvokasta jos pakki kykenee toimittamaan laatukiekon maalille ja tarvittaessa nopeasti. Peliäly ei myöskään pahitteeksi ole kun täytyisi tunnistaa tilanteet. Nämä jutut erottuivat edukseen.

Kolikon kääntöpuolena voikin olla kiekottoman pelaamisen ja puolustuspelaamisen lisäksi liiallinen kiekossa pitäytyminen. Tuosta nyt oppii eroon, mutta voi olla hakemista jos junnuissa kykenet tekemään kiekon kanssa paljon ja omaksut tuon elementin. Avauspelaamisesta ei sohvascoutin silmin täyttä otetta saanut kun kaveri ehti tekemään jatkuvasti tilaa ja aikaa itselleen. Tuollaisen dominoinnin myötä laiskuus ei yllätä. Tuokin karsiutuu pois kun nuori jätkä oppii tajuamaan shown vaatimustason.

Mielenkiintoista seurata miten arvokkaana nuori mies draftissa nähdään. Blackhawksin pakisto alkaisi olemaan tulevaisuutta silmäillen ilmeisen kuosissa.

 

[ijuka]

En viitannut tämän ketjun viesteihin, vaan lähinnä joihinkin P-Amerikan isoihin medioihin. Viestini oli vähän huonosti muotoiltu, pahoittelut siitä.

Esim. siihen että Buttonin mielestä ihan sama mitä tässä turnauksessa tapahtuu, Hughes menee ekana? Hyvä kun Buttonilla oli Podkolzin 3. ja "tiukka kamppailu Kakon kanssa", ja sit tiputtaa hänet 13. Ferrarokin haukkui Kakkoa Kakon pelissä Slovakiaa vastaan, mutta arvaa vaan oliko Hughesin sysisurkean matsin aikana hänellä mitään pahaa sanottavaa Hughesista?

 

[Rambokala]

Quinnin on väitetty olevan 178cm. Yhteiskuvissa Jack on ehkä sentin pari lyhyempi. Jännästi se Quinn jätti combinessa pituutensa mittaamatta, kun ei ollut fyysisessä kunnossa.

Ois ny hauska nähdä Jack Johnny Hockeyn kanssa vierekkäin.

At Home With The Hughes | #IIHFWorlds 2019

Tässä videossa Jack näyttää jopa vähän pidemmältä.

Itse kaivoin eilen viteon siitä, kun jenkit seisoo rivissä pelin loputtua ja kyllä Jack about saman pituiselta näytti kuin Kane. Tosin Kanekin on varmaan lyhyempi kun mitä on kirjoitettu, tuntuu että nuo pelaajien pituudet on aika usein vähän yläkanttiin.

 

[chauron]

At Home With The Hughes | #IIHFWorlds 2019

Tässä videossa Jack näyttää jopa vähän pidemmältä.

Itse kaivoin eilen viteon siitä, kun jenkit seisoo rivissä pelin loputtua ja kyllä Jack about saman pituiselta näytti kuin Kane. Tosin Kanekin on varmaan lyhyempi kun mitä on kirjoitettu, tuntuu että nuo pelaajien pituudet on aika usein vähän yläkanttiin.

Eiks tuumissa ole aina isompi vaihteluväli, joku 2.5 cm tjsp? Eli kaks 5”11 kaveria voi olla kaks senttiä eroa vaikka sama luku

 

[Ötökkä]

Jos ei ajatella asiaa negan kautta, niin hyvä esimerkki ovat ruotsalaiset. Osaavat lähes aina englantia (niillä ei oo pakkoruotsia häiritsemässä), osaavat käyttäytyä ja esiintyvät edukseen tapaamisissa. Vaikea tätä on mitenkään todistaa, mutta uskon tämän edesauttaneen ruotsalaisten varauksia. Itellä on ainakin se kuva, että tuppaavat nousemaan rankingissa varaustilaisuuden lähestyessä jolloin myös joukkueet haastattelevat pelaajia.

Jos tällä jotain merkitystä on, niin enemmän vähän alempana kun pelaajat ovat muuten tasoltaan lähellä toisiaan.

Kyllähän ruotsalaisen on paljon helpompaa oppia englanti kun suomalaisen. Kielen rakenne lähes sama ja monet sanatkin.

 

[Tadu]

Kyllähän ruotsalaisen on paljon helpompaa oppia englanti kun suomalaisen. Kielen rakenne lähes sama ja monet sanatkin.

Ei pidä paikkaansa. Suomalainen oppii englannin nopeammin kuin ruotsalainen, koska meillä pakkoruotsi toimii siltana muihin kieliin.

Tää oli sit vitsi jos joku ei hiffannut.

 

[secord]

Avauspelaamisesta ei sohvascoutin silmin täyttä otetta saanut kun kaveri ehti tekemään jatkuvasti tilaa ja aikaa itselleen. Tuollaisen dominoinnin myötä laiskuus ei yllätä. Tuokin karsiutuu pois kun nuori jätkä oppii tajuamaan shown vaatimustason.

Byramin avauspeliä on kehuttu ja esimerkiksi viime pelissä WHL:n finaaliväännössä pisteitä ja hyökkäyspeliä enemmän oli esille noussut kuinka hän osasi toistuvasti purkaa paineen helpoilla avaavilla syötöillä puolustusalueelta. Varmasti juuri noin kuten totesit, että aikanaan pro-tasolla moni asia pelaamisessa hioutuu vielä. Junnuissa ei välttämättä peli ole niin organisoitua ja siellä mennään usein enemmän järjellä kuin tunteella. Ja olisihan se hieman poikkeuksellista, että 17-vuotias puolustaja olisi valmis paketti NHL:n vaatimaan tasoon. Nykyään nämä varattavat nuoret pelaajat läpivalaistaan niin moneen kertaan, että väkisinkin sieltä noita heikkouksia melkein jokaisesta pelaajasta löytyy. Se on sitten, että näkeekö plussat vaakakupissa painavan miinuksia enemmän vai toisinpäin.