NFL season 2013–2014

[J.Grönvall]

Tuli vielä mielenkiinnosta vertailtua noita pelinrakentajien tilastoja tuolta outsidersin sivuilta. Siellä käytetään pääasiassa kahta lukua kuvaamaan sitä kuinka arvokas pelinrakentaja on omalle joukkueelleen. Nämä luvut koskevat vain runkosarjaa!

DYAR (Defense-adjusted Yardage Above Replacement)

Kertoo periaatteessa kuinka arvokas pelinrakentaja on omalle joukkueelleen. Eli mitä korkeampi luku niin se arvokkaampi hän on. Lyhyesti sanottuna jokainen snappi on arvioitu (mikä pelitilanne, mikä neljännes, mikä kenttäasema, mikä down jne). Eli jos luku on vaikka 100 yds niin pelinrakentajan kanssa joukkue saa 100 jaardia enemmän kuin yhteensä VASTAAVISSA tilanteissa keskimääräisen back-upin kanssa. (Tuo luku ei ole jaardit pelkästään, vaan ne koostuvat siis menetetyistä touchdowneista, turnovereista sekä vähemmistä jaardeista)

DVOA (Defense-adjusted Value Over Average)

On luku joka kuvaa sitä kuinka paljon pelinrakentaja tuo lisäarvoa per snappi, verrattuna keskimääräiseen korvaajaan. Jälleen kerran snapit ovat arvotettu eri tavalla, eli viisi jaardia 3rd & 4-tilanteessa on arvokkaampi kuin viisi jaardia 1st & 10-tilanteessa ja paljon arvokkaampi kuin viisi jaardia 3rd & 12-tilanteessa. Eli jos luku on vaikka 20% niin pelaaja tuottaa 20% lisäarvon per snap, verrattuna keskimääräiseen.

No jos mennään itse tilastoon niin, katselin nyt hätäisesti vuodesta 2004 tähän kauteen ja vertailussa oli vain kolme qb:tä, eli Peyton Manning, Tom Brady ja Drew Brees.

Ylimpänä näkyy vuosi ja pelaajan perässä kulloisenkin vuoden DYAR. Kuten nähdään niin Peyton dominoi alkupuoliskoa ja Brady loppupäätä, mutta Manning on vetänyt kyllä monsterikautta tällä kaudella.

                2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
Manning	        2434	1636	2317	1721	1554	1771	1400		1805	2490
Brees	        1135	883	1409	1159	1694	1692	1093	2259	1441	1706
Brady	        1345	1405	999	2674		2021	1918	1997	2035	981

Sitten DVOA joka on kuten muistetaan, pelaajan tuoma lisäarvoa per snap. Manning ja Brady kiistatta pistävät aika kovia lukuja vuodesta toiseen ja huomiona, että Breesin luvut ovat myös top 5-kamaa vähintään (poislukien Chargers-kaudet).

                2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
Manning	        58,9	41,7	51,3	37,1	30	34	19		32,8	43,5
Brees	        31,4	15,2	25,6	14,2	28,6	36,7	13,3	38,3	19,8	27,1
Brady	        31,6	28,6	17	54,1		40,4	46,7	35,4	35,1	10,9

Eli ei näistäkään oikein pätevää johtopäätöstä pysty vielä tekemään, muuta kuin sen, että Manning ja Brady ovat kiistattomat kunkut 2000-luvulla. Drew Breesin lisäksi listan kärkipäässä pomppii vuodesta toiseen esim. Philip Rivers.

Henkilökohtaisesti kallistuisin melkein Tom Bradyn puoleen mutta koko tappelu on minusta niin triviaalia hömppää, että en perustele muuten kuin, että minusta tuntuu siltä :)

Lähteenä kaikelle jälleen: http://www.footballoutsiders.com/

 

[Havumetsien GM]

Jay Cutler teki seitsemän vuoden jatkosopimuksen Bearsin kanssa, joten häntä ei nähdä vapaiden agenttien markkinoilla.

Mielenkiintoista tässä on se, millaisia kerrannaisvaikutuksia tämä mahdollisesti aiheuttaa. Varmasti monessa seurassa uskottiin, ettei Bears lähde maksamaan Cutlerille sellaisia rahoja mitä hän pyysi ja toivottiin, että kauden jälkeen olisi mahdollista naarata Cutler omaan jengiin. Nyt tätä vaihtoehtoa ei enää ole.

Pelinrakentajan tarpeessa on ainakin Houston Texans, jolla on myös ensimmäinen varausvuoro tulevan kevään draftissä. Draftin ykkösprospekti on DE Jadeveon Clowney. Spekulaatioissa oli väläytelty sitä vaihtoehtoa, että Texans varaisi Clowneyn ja yrittäisi sitten houkutella Cutleria pelinrakentajaksi. Nyt paine varata pelinrakentaja on aika kova.

Veikataan tässä, että Texans päätyy lopulta pelinrakentajaan, Louisvillen hieman pienikokoiseen mutta älykkääseen Teddy "Siltavesi" Bridgewateriin. Viikonloppuna katselin Bridgewaterin peliä Miamia vastaan ja olihan se vakuuttavaa tekemistä.

Myös Johnny Manziel tulee menemään todella kärjessä, haters gonna hate. Veikataan tässä että Johnny Footballin naaraa Jacksonville Jaguars neljännellä vuorolla. Jaguars on organisaationa sellaisessa tilanteessa, että matkaa sinne huipulle on valtavasti. Näin ollen joukkueelle sopii tällainen "high risk, high reward" -tyyppinen tapaus, jonka kanssa täytyy olla aluksi kärsivällinen. Manziel toisi myös superstar-luokan persoonana kaivattua buustia Jaguarsin imagoon ja yleisömääriin.

Siihen väliin jäisivät sitten Clowney ja Texas A&M:n hyökkäyksen linjamies Jake Matthews, joita on spekuloitu sinne kärkisijoille pitkään.

#1 Teddy Bridgewater
#2 Jadeveon Clowney
#3 Jake Matthews
#4 Johnny Manziel

 

[Köpi]

.Pelinrakentajan tarpeessa on ainakin Houston Texans, jolla on myös ensimmäinen varausvuoro tulevan kevään draftissä. Draftin ykkösprospekti on DE Jadeveon Clowney. Spekulaatioissa oli väläytelty sitä vaihtoehtoa, että Texans varaisi Clowneyn ja yrittäisi sitten houkutella Cutleria pelinrakentajaksi. Nyt paine varata pelinrakentaja on aika kova.

Siihen väliin jäisivät sitten Clowney ja Texas A&M:n hyökkäyksen linjamies Jake Matthews, joita on spekuloitu sinne kärkisijoille pitkään.

#1 Teddy Bridgewater
#2 Jadeveon Clowney
#3 Jake Matthews
#4 Johnny Manziel

Joo, ei taida olla Texansille nyt enää ketään potentiaalista QB:ta markkinoilla ja kun puolustus on suhteellisen hyvässä kuosissa, niin selvää lienee että varaavat pelinrakentajan.
Sen verran veikkaan pelipaikkojen perusteella että Clowney ja Matthews vaihtavat paikkaa. Ramsin kipein tarve kakkosvuorolla ei ole DE, vaan ennemminkin OL.

 

[Havumetsien GM]

Sen verran veikkaan pelipaikkojen perusteella että Clowney ja Matthews vaihtavat paikkaa. Ramsin kipein tarve kakkosvuorolla ei ole DE, vaan ennemminkin OL.

Joo, en miettinyt tota asiaa sen tarkemmin. Se on kuitenkin selvää, että Clowneyn kaltainen talentti ei kovin alas voi valua. Ja Texansinkin toimistolla tullaan vielä miettimään draft-päivänäkin sitä vaihtoehtoa että otetaan sittenkin se Clowney ja rakennetaan hänen sekä JJ Wattin ympärille NFL:n dominoivin puolustus.

 

[Grand-Pierre]

Sen verran veikkaan pelipaikkojen perusteella että Clowney ja Matthews vaihtavat paikkaa. Ramsin kipein tarve kakkosvuorolla ei ole DE, vaan ennemminkin OL.

Uskoisin että Rams koittaa jälleen treidata alaspäin, koska Matthews on varmaankin varattavissa vielä useamman pykälän alempana koska lähes jokainen muu joukkue haluaa QB:n tai Clowneyn (Atlanta/Tampa?)

 

[Cube]

Tämän analyysin perusteella Peyton ei siis todellakaan ole mikään poppamies playoffeissa, mutta parempi kuitenkin kuin tunnetut chokerit kuten Steve Young ja Tom Brady. Youngin pisteet näyttävät vielä tippuvan pleijareissa runkosarjasta eniten. Menee pelle ihan tukkoon tiukoissa paikoissa.

En ole chockeriksi tosiaan sanonut, vaan koko ajan korostanut, että Manning on ollut playoffeissa hyvä. En ole edes laittanut noita tappiota hänen piikkiinsä. Pointti on nimenomaan ollut tuo, että hän ei kuitenkaan ole ollut tärkeimmissä peleissä poppamies, eikä parhaimmillaan. Itse annan noille esityksille aika paljon painoarvoa vrt. runkosarja. Listalla yritin vaan osoittaa sen, että toisin kuin arvelit, ei se mitenkään järkyttävän harvinaista ole, että pelinrakentaja nostaa tasoaan playoff-peleissä.

Brady on suhteessa Manningiin hyötynyt vertailussa ennen kaikkea siitä, että voitti välittömästi uransa alkupuolella ja rakensi 3 Super Bowlin myötä tuon mielettömän voittajamaineensa. On hänelläkin huonoja pelejä ollut myöhemmin urallaan isoissa paikoissa useampia. Huonommat targetit yleensä tosin myös, mutta vaihtoehtoisesti paremmat puolustukset. Viime vuosina Manning on ollut keskimäärin Bradya parempi playoffeissa - oikeastaan alkaen siitä, kun Peyton Tompan ensimmäistä kertaa pudotuspeleissä onnistui voittamaan. Tai vaihtoehtoisesti ehkä alkaen siitä, kun Bradyn polvi hajosi.

Youngille passer rating on muuten poikkeuksellisen epäreilu tilasto, koska siinä ei huomioida hänen juoksustatsejaan millään tavoin. En Youngin esityksistä osaa kuitenkaan sanoa oikein mitään tarkempaa.

 

[Köpi]

Uskoisin että Rams koittaa jälleen treidata alaspäin, koska Matthews on varmaankin varattavissa vielä useamman pykälän alempana koska lähes jokainen muu joukkue haluaa QB:n tai Clowneyn (Atlanta/Tampa?)

Sekin on mahdollista, Ramsin tarve taitaa olla enemmän guardille kun tackleina ovat kuitenkin Long sekä Saffold.
Ainakin Falconsilla on huutava tarve passrush-osastolle ja varmasti ovat kiinnostuneista Clowneysta jos vaan sopii Mike Nolanin systeemiin.

 

[varjo]

Brady on suhteessa Manningiin hyötynyt vertailussa ennen kaikkea siitä, että voitti välittömästi uransa alkupuolella ja rakensi 3 Super Bowlin myötä tuon mielettömän voittajamaineensa. On hänelläkin huonoja pelejä ollut myöhemmin urallaan isoissa paikoissa useampia. Huonommat targetit yleensä tosin myös, mutta vaihtoehtoisesti paremmat puolustukset. Viime vuosina Manning on ollut keskimäärin Bradya parempi playoffeissa - oikeastaan alkaen siitä, kun Peyton Tompan ensimmäistä kertaa pudotuspeleissä onnistui voittamaan. Tai vaihtoehtoisesti ehkä alkaen siitä, kun Bradyn polvi hajosi.

Mitä nyt olen itse ihan puhtaasti Bradyn gloryhunter-bandwagonissa ollut sitten ensimmäisen mestaruuden niin viime vuosina nuo SB-tappiot ovat tuntuneet olevan aika rajusti kiinni siitä että receiverit ovat olleet ihan kakkoskaartia ja toisaalta Patsien valmentaja on jotenkin niin nähty, se junnaava tyyli ei oikein kanna loppuun asti kun vastustajat paranevat kohti SB:tä ja toisaalta heittopelissä ei voi tehdä Hail Maryjä kun receiverit tiputtelevat palloja minkä kerkiävät.
Hyvä puolustuslinja toki auttaa voittamaan mestaruuksia mutta eikö QB:n pelin kannalta loppupeleissä kuitenkin olennaisempaa ole minkälaisille kavereille palloa viskellään.

 

[janóz]

QB:n onnistumisen kannalta tärkeimmät joukkuekaverit ovat hyökkäyksen viisi linjamiestä, eli molemmat OT:t, G:t ja C.

Hyökkäyksen linja on aina aliarvostettu satunnaisten katsojien ja fanien toimesta. Johtuuko lie siitä, että heille ei oikeastaan ole mitään superseksikästä tilastoa? Oikeastihan ilman hyvää hyökkäyksen linjaa ei voi mestaruutta voittaa. Linja ei tietenkään auta ainoastaan pelinrakentajaa heittopeleissä vaan on juoksun kannalta yhtä tärkeä. On ihan sama minkälaisia staroja, atleetteja tai virtuooseja hyökkäyksessä on jos linja ei hoida tehtäväänsä. Sama toimii tietenkin kääntäen eli puolustuksen linja on myös elintärkeä menestyksen kannalta. Sielläkin monesti isot "läskit" DT:t jää vähemmälle huomiolle jos eivät ole säkkitilastoissa kärkipäässä, silti he ovat aivan puolustuksen avainpelaajia.

Monesti pelitilanteet ratkeaa järjestyksessä: 1) ennen snapia miten pelaajat ovat kentälle asettuneet ja mikä peli on kutsuttu 2) heti snapin jälkeen salamannopea isojen miesten taistelu linjojen kesken ja 3) vasta jälkeen pääsevät liigan tunnetuimmat tähdet tuikkimaan yksilösuorituksillaan. Tässä tiivistyy hienosti kuinka monta asiaa pitää tapahtua, että vaadittavat 10 jaardia saadaan neljällä (käytännössä kolmella) yrityksellä kasaan ja silti krediittiä asiasta saavat pääasiassa vain harvat tähtipelaajat.

 

[anticatabolic]

Ompas hyvää pohdintaa palstalla. Sanoisin vielä viitaten Bill Belichickiin, että coverage tulee aina olemaan heikko jossain. Sen kannattaa olla heikko siellä, mistä vähiten todennäköisesti joukkue voitetaan. Jo aikaisemmin Patriotsilla oli taipumus shutata vastustajien stararissut kokonaan mm. Marvin Harrison, Chad Johnson, Marshall Faulk (SB:ssä muistaakseni Seymour lanasi aina päin Faulkia kun juoksi swingin hänen puolelta). Aikaisemmin kaudella Patriots pelasi Jimmy Grahamin pois Aqib Talibilla.

Tämä johtuu siitä, että noilla pitkillä rissuilla ja TE:llä 1 vs. 1 voi heittää pallon ilmaan ja luottaa, että rissu käy sen sieltä poimimassa suurimman osan ajasta (TO, Randy Moss, Megatron, A.J Green). Tuo pelistrategia voidaan ottaa pois materiaalilla tai esim. uhraamalla safety syvälle. Safetyn uhraaminen jättää peiton heikoksi jostain muualta, jolloin esim. TE:t tai RB:t toimivat sen asemasta.

Mielestäni, kuten 07 Patriots, tämän kauden Broncos ja 5000 jaardia kasannut Saints, aikaisempien vuosien Packers etc. osoittavat että paras tulos saadaan loadaamalla hyökkäys täyteen aseita. 3-4 tapporissua, joista yksi erikoistunut slottirissu, TE ja bäcki checkdowneja varten. Vastustajalta loppuvat yksinkertaisesti puolustajat kesken, kun joudutaan laittamaan pass rushereita jonkun huippuTE:n perään tai London Fletcher (hyviä eläkepäiviä) tai joku muu perus juoksupuolustaja RB:n päälle. Myöhemmin loukkaantumisten myötä saattaa tulla sitten vastustajan näkökulmasta jollekin pelipaikalle match up painajaisia, kun joku joukkue köyhtyy pleijjareiden alkaessa.

Mielestäni rissumateriaalin tasaisuus ja pelimerkkien tasainen jakaminen on AO tässä. Hyvä joukkue IMO:

- Panostaa linjaan ja QB:seen priority 1.
- Säästää DB:ssä.
- Ei signaa isoja FA:ta (etenkään RB tai WR) ellei saada poikkeuksellisen halvalla.
- Draftaa helposti koulutettavat pelipaikat ja kierrättää rookieita sitä kautta. Rookie contractit on helpoin tapa säästää cappia.
- Lataa hyökkäyksen skillipelipaikat tasaisesti täyteen lahjakkuutta.
- Satsaa valmentajiin tai muuhun personneliin, jotka tuntevat collegepuolen ja ovat hyviä draftaamaan.

 

[Havumetsien GM]

silti krediittiä asiasta saavat pääasiassa vain harvat tähtipelaajat.

Suuri yleisö puhuu yleensä niistä harvoista tähtipelaajista mutta en mä silti lähtis väittämään että heidän merkitystään jotenkin ylikorostetaan suhteessa niihin "työn raskaan raatajiin".

Kyllä se homma vain kaikessa yksinkertaisuudessaan on niin, että pelinrakentaja on aivan kaikki kaikessa. Hyvän pelinrakentajan, esim. Rodgersin tai Peytonin, poissaolo voi vaikuttaa joukkueen point spreadiin jopa noin 8 pistettä. Vertailun vuoksi esim. todella nimekkään puolustuspelaajan Von Millerin loukkaantuminen vaikutti noin 0,5 pistettä.

Patriots on tällä kaudella hyvä esimerkki siitä, että vaikka joukkue olisi muuten ihan klesana jatkuu meno kovana kunhan pelinrakentaja pysyy terveenä.

Edit. Tarkennan vielä sen verran, että en varsinaisesti yritä vähätellä muiden pelipaikkojen merkitystä. Kuitenkin tilanne on kärjistetysti se, että jos pelinrakentaja loukkaantuu, voi joukkueen kausi olla käytännössä ohi mutta jos se "läski linjamies" loukkaantuu, otetaan uusi läski linjamies tilalle ja homma jatkuu vanhaan malliin. Eli se on vähän kuin vertaisi aivokirurgia sairaala-apulaiseen. Kumpikin on tärkeä osa kokonaisuutta mutta toinen tuo enemmän lisäarvoa suhteessa korvaavaan vaihtoehtoon.

 

[anticatabolic]

Patriotsilla Vollmerin lisäksi poissa on ollut ainoastaan Nate Solder aivotärähdyksen vuoksi loppukaudesta. Muuten linja on terve.

edit niin eihän uutta pelinrakentajaa penkiltä kouluteta viikossa, ei varsinkaan kun ei ole ottanut 1st team snappeja koko kaudella. Jos taas katsotaan linjan merkitystä silloin, kun QB on kunnossa, merkitys inttereihin, sackeihin ja incompletioneihin on selkeä.

edit 2 ja olisiko mahdollista että Patriots fraftasi oikeasti hyvät rissut draftista. Onhan esim. Keenan Allen ja Kenny Stills olleet isoja pelaajia joukkueelleen.

 

[janóz]

Suuri yleisö puhuu yleensä niistä harvoista tähtipelaajista mutta en mä silti lähtis väittämään että heidän merkitystään jotenkin ylikorostetaan suhteessa niihin "työn raskaan raatajiin".

Kyllä se homma vain kaikessa yksinkertaisuudessaan on niin, että pelinrakentaja on aivan kaikki kaikessa.

Kukaan tuskin kiistää etteikö QB olisi se tärkein pelaaja, koska se on. Eiköhän moni muista kuinka hyvin esim. Colts pelasi muutama vuosi sitten kun Manning oli kauden sivussa. Mutta kyllä minusta välillä tuntuu, että juurikin ylikorostamista tapahtuu. Toisaalta se kuuluu amerikkalaiseen kulttuuriin ja myy hyvin lajia, joten kyllä minä sen ymmärrän. Kuitenkin jenkkifutistiimiin kuuluu jo pelkästään pelaajia se 50 kappelatta ja muuta staffia varmaan saman verran päälle. Jos sitten aletaan puhumaan vai yhdestä Manningista ja siitä onko hän voittanut Super Bowlin vai ei niin onhan se ylikorostamista. Mielelläni puhuisin siitä, onko hän johtanut joukkueensa (tai suuresti vaikuttanut) Super Bowlin voittoon tai muuhun menestykseen. No, alkaa menemään saivarteluksi.

Eli se on vähän kuin vertaisi aivokirurgia sairaala-apulaiseen. Kumpikin on tärkeä osa kokonaisuutta mutta toinen tuo enemmän lisäarvoa suhteessa korvaavaan vaihtoehtoon.

Kyllä, näin se menee, tähteä on vaikeampi paikata kuin rivimiestä. Silti: Ei se kirurgikaan niin hyvin leikkauksia tekisi jos tekisi keikkaa yksin ihmisten kotona tai onnettomuuspaikoilla. Kaikkia tarvitaan, toisia enemmän kuin toisia, mutta silti tarvitaan. Mutta tästähän olimmekin samaa mieltä.

 

[morningstar]

Mutta kyllä minusta välillä tuntuu, että juurikin ylikorostamista tapahtuu. Toisaalta se kuuluu amerikkalaiseen kulttuuriin ja myy hyvin lajia, joten kyllä minä sen ymmärrän.

Ja suomalaiseen kulttuuriin sopii mitä mainioiten alikorostaminen. Muistan kuinka 90-luvulla jääkiekkoihmiset saivat valtamediassa lyötyä läpi mentaliteetin, jotta joka niemennotkon harjastukka ymmärtää arvostaa niitä "haalarijätkiä" jotka tekevät sitä "näkymätöntä työtä". Yhden Selänteen ja lukuisia tappioita nähtyään sitä yksittäinen harjastukka mietti hiljaa tykönään, että saisikohan sitä joskus nähdä jonkun toisenkin tekevän sitä näkyvää työtä.

Viesti oli humalatilan siivittämä ja liittyi vain viitteellisesti amerikkalaiseen jalkapalloon. Ennen kaikkea viesti ei hyökännyt kohden lainattua nimimerkkiä. Pyydän anteeksi kaikilta asianosaisilta.

 

[J.Grönvall]

Mutta kyllä minusta välillä tuntuu, että juurikin ylikorostamista tapahtuu. Toisaalta se kuuluu amerikkalaiseen kulttuuriin ja myy hyvin lajia, joten kyllä minä sen ymmärrän. Kuitenkin jenkkifutistiimiin kuuluu jo pelkästään pelaajia se 50 kappelatta ja muuta staffia varmaan saman verran päälle. Jos sitten aletaan puhumaan vai yhdestä Manningista ja siitä onko hän voittanut Super Bowlin vai ei niin onhan se ylikorostamista. Mielelläni puhuisin siitä, onko hän johtanut joukkueensa (tai suuresti vaikuttanut) Super Bowlin voittoon tai muuhun menestykseen. No, alkaa menemään saivarteluksi.

Jenkkimedia mielellään nostaa esiin match-upeja jotka tavallaan tuovat lisää vastakkainasettelua katsojille. Tuohan koskee ihan jokaista suurta liigaa rapakon takana. En tiedä onko siinä jotain sellaista, että ne franchise-pelaajat ja heidän onnistumisensa kertovat sitten organisaation osaamisestakin, ainakin kuvainnollisesti.

Mutta on pelinrakentajilla joku mystinen rooli aina sillä etenkin todella hyvä QB tuntuu tuovan parhaimmillaan 5-10 % lisää, tai ainakin saa kaikki suorittamaan korkealla tasolla. Samoin puolustukset syttyvät liekkeihin juuri säkeistä ja rähmäyksistä, siinä isketään tietyssä mielessä vastustajan kaikkein pyhimpään.

Olen samaa mieltä siinä, että linja on kaiken alku mutta erot tehdään sitten yleensä pienemmissä yksityiskohdissa, eli kuka pystyy heittämään ne pommit silloin kun on pakko. Siitähän voittajat tuossa liigassa viime kädessä tehdään. Ja näissä paikoissa taas tarvitaan aina rissuiltakin kovia suorituksia, koska useinkaan ne heitot eivät ole sieltä helpoimmasta päästä.

Ajatelkaa miten pieni on sankarin ja epäonnistujan ero. Kyle Orton pelaa hyvän pelin mutta heittää ratkaisevalla drivella vähän harkitsemattoman heiton ja Dallas häviää. Aaron Rodgers ailahtelee koko pelin ja viimeisellä minuutilla tuo Packersin 4th & 9-tilanteesta voittoon. Jo Rodgers saa kiittää (ja kiittikin) John Kuhnia siitä, että kaikki puhuvat juuri hänen comebackistaan.

Voidaanko me tuollaisen perusteella sanoa, että Rodgers on parempi kuin Orton? Ei välttämättä mutta se on vain kylmä fakta, että huiput ovat noissa paikoissa parhaimmillaan.

Minulle yksi kaikkien aikojen playoff-pelejä on ollut 49ers-Saints jossa puolustukset dominoivat ottelua oikeastaan kolme neljännestä. Saints menetti vielä parhaan keskushyökkääjänsä joten koko kauden hyvin toiminut juoksukin jouduttiin hylkäämään.

Sitten kun ottelua alettiin ratkomaan nousivat kuin taikaiskusta esiin Drew Brees, Marques Colston, Jimmy Graham, Alex Smith, Vernon Davis ja kaverit. Ja juuri tuossa on minusta tähtipelaajien (myös pelinrakentajien) ja tavallisten pelaajien ero. NFL:ssä he ovat henkisesti todella kovia.

Eli tietyssä mielessä silloin kun pelejä pitää voittaa katseet kääntyvät vain ja ainoastaan pelinrakentajaan. Hän on joukkueen "johtaja" jonka tehtävä on astua esiin kun muu joukkue sitä tarvitsee. Uskon, että juuri siksi "yliarvostamista" tapahtuu. Itse lähtisin matsiin paljon mielummin Tom Bradyn tai Peyton Manningin, kuin vaikkapa tämän hetken Andy Daltonin kanssa.

 

[Cube]

Receivereitä sen sijaan ns. kasvaa puissa. Toki joku Calvin Johnson on ihan omaa luokkaansa, mutta ero NFL:n viidenneksi parhaan ja 50. parhaan WR:n välillä on pienempi kuin vastaava ero millään muulla pelipaikalla. Tästä syystä WR:eitä varataan ykköskiepillä varsin harvoin.

Hyvä hyökkäyksen linja pystyy tekemään QB:sta paremman ja hyvä QB pystyy tekemään vastaanottajista parempia, mutta hyväkään WR (paitsi mainittu Johnson) ei pysty tekemään QB:sta parempaa.

Tuo arvio särähti hiukan, joten laskin nuo määrät nopeasti mielenkiinnosta. Viimeisen 10 vuoden aikana on varattu eri pelipaikkojen pelaajia ensimmäisillä kierroksilla seuraava määrä:

QB - 28
RB - 27
WR - 38
OT - 38
G - 10
C - 7
- - -
DE: 39
DT: 31
LB: 35
CB: 38
S: 8

Valitettavasti NFL.com niputti kaikki linebackerit yhteen, enkä jaksanut itse niitä eritellä. Muutenkin jokunen laskuvirhe on tainnut mahtua mukaan, mutta on tuo lista ainakin suuntaa-antava.

10 vuotta on tietysti aika pitkä jakso tarkasteluun, koska evoluutio on lajissa nopeaa. Ei rissuja kieltämättä 2010-luvulla ole ihan huippuvuosien tasolla varattu, mutta aika paljon siis kuitenkin.

 

[JJLehto]

Yksinkertaistaen hyökkäyksessä kaikki lähtee OL:n toiminnasta.

Hyvää settiä tässä osiossa kokonaisvaltaisesti, kiva lukea.

Mitä tuohon OL tulee niin, no nyt en pistä päätäni tästä pantiksi mutta muistelisin jostain kuulleeni/lukeneeni että NFL-joukkueissa OL pelaajat nauttivat hyvin korkeasta palkasta (verrattuna muihin). Oliko jopa heti toiseksi korkeinta tasoa, onhan heidän "vastuullaan" joukkueen ylivoimaisesti tärkeimmän investoinnin suojelu ja hyökkäyspelin toimivuuden takaaminen. Eli vaikka random katsojalta ei hurraa huutoja aina saa, niin tilipäivänä naurattaa ainakin. Korjatkaa jos meni väärin.

Texanssiin liittyen kutkuttaisi ajatus nähdä Clowney ja JJ samaan aikaan kentällä kuten Havumetsien GM tuolla jo hekumoi. Siis kutkutus olisi sellaista epämiellyttävää laatua...

 

[J.Grönvall]

Mitä tuohon OL tulee niin, no nyt en pistä päätäni tästä pantiksi mutta muistelisin jostain kuulleeni/lukeneeni että NFL-joukkueissa OL pelaajat nauttivat hyvin korkeasta palkasta (verrattuna muihin). .

Juu nimenomaan uloimmat linjamiehet (LT/RT) ja etenkin ne jotka suojaavat pelinrakentajan "blindsidea" ovat kultaakin kalliimpia joukkueelle. Paitsi, että pitävät heittopelit elossa niin suojelevat joukkueen tärkeintä palasta loukkaantumisilta.

Henkilökohtaisesti tykkään eniten juuri linjojen välisestä taistelusta, nyt kun niistä on vähän päässyt jyvälle. Tosi kovia jätkiä kaikki. Jostain syystä myös tukimiesten pelaaminen ja johtaminen on mielenkiintoisempaa kuin pelinrakentajien, ei ehkä vähiten Ray Lewisin ansiosta. Tänä vuonna juuri Carolinan Luke Kuechly on ollut hurjassa vireessä. Kaikista linjamiehistä suosikki taitaa olla Vince Wilfork joka on melkoinen monsteri, nose tackle joka saa koko ajan tuplausta tai triplausta vastaan ja silti tekee pelejä.

 

[OneBigRed]

Pelipaikkojen arvotuksen ja tärkeyden näkee melko suoraan rahamäärästä, mikä ko. paikan pelaajille syydetään. Suuntaa antaa Franchise tag-numerot:

CB: Franchise: $10.668
DE: Franchise: $10.984
DT: Franchise: $8.306
K/P: Franchise: $2.926
LB: Franchise: $9.455
OL: Franchise: $9.660
QB: Franchise: $14.642
RB: Franchise: $8.079
S: Franchise: $6.798
TE: Franchise: $5.962
WR: Franchise: $10.357

OL:n osalta ihmettelen että ovat lyöneet kaikki samaan nippuun. LT:t tienaavat yleensä reilusti enemmän kuin muut. Ehkä tällä tempulla joukkueet saavat LT:nsä tagitettua huokeammalla, mutta taitaa OG:t jäädä aina ilman tagia.

Draftihan on viimeisimmän työehtosopimuksen jälkeen mennyt fiksumpaan suuntaan, kun enää eivät ylimmät varaukset voi vaatia kuuta taivaalta. Tämä on mahdollistanut parhaiden mahdollisten pelaajien valitsemisen korkealla. Pari vuotta sitten ei olisi tullut kuuloonkaan että joku joukkue olisi ottanut OG:n ekan kierroksen alkupuolella. Pelipaikan tärkeyteen nähden rahaa olisi palanut aivan liikaa. 2013 heitä meni kympin sakissa kaksi.

 

[anticatabolic]

Over the Cap- New England Patriots 2013 Salary Cap and Contracts

Tuossa Patriotsin sopparitilanne ja kuten näkyy, Patriotsin cap hitit kaudelle ovat seuraavat:

QB: Tom Brady: $13,800,000

OL: Logan Mankins: $10,000,000, Nate Solder: $2,329,225 , Dan Connoly: $3,333,333, Sebastian Vollmer: $3,000,000, Marcus Cannon: $637,687

DB: Devin McCourty: $1,845,000 Kyle Arrington: $2,625,000, Aqib Talib: $4,882,813, Steve Gregory: $2,183,333, Tavon Wilson: $1,712,395, Alfonso Dennard: $494,462

Patriotsilla ei taida olla Bradyn ja Mankinsin lisäksi muita, edes lähelle tagitettuja pelaajia lähelle arvoltaan pääseviä sopimuksia (edit onpas Gostkowski ja tietenkin Gronk). Tuo Patriotsin DB-osasto on mielestäni käytettyyn rahasummaan nähden pelannut aika helvetin hyvin ja vapauttanut resursseja hyökkäystä varten.

Mielestäni malliesimerkki vastuullisesta cap managementista, jolla rakennetaan hyvin pärjäävä joukkue ilman pahempia reikiä.

 

[morningstar]

Henkilökohtaisesti tykkään eniten juuri linjojen välisestä taistelusta, nyt kun niistä on vähän päässyt jyvälle.

Olisiko sinulla tai muilla antaa tuohon jotain vinkkiä aloittelijalle? Linjojen sota kiinnostaisi minuakin, mutta tottumattomille silmille se näyttäytyy lähinnä voittamattomien gallialaisten kylätappeluna, jossa välillä vilahtaa nyrkki siellä ja jalka tuolla. Onko joku pelaaja jota olisi hyvä pitää snapissa silmällä, entä mihin asioihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota?

 

[Konsta Kepuli]

Jaahans. Kohta mennään.

Oikeastaan kommentoin sen verran että jos Saintsin O-line pitää Eaglesin Pass-rushin aisoissa niin silloin on Breesin poppoo vahvoilla. Oikein piti hieraista silmiä kun luin tilastoista että Eaglesin heittopuolustus oli runkosarjassa koko NFL:n huonoin päästetyissä jaardeissa. Hyvin on muuten mennyt kun post-seasonille kuitenkin itsensä kampesivat.

Siihen heittopuolustukseen Paytonin porukka varmasti iskee kaikin voimin. Runkosarjan viimeisessä matsissa NO jo lämmitteli kun taisi peräti 10 ukkoa ottaa vastaan Breesiltä syötön. Ei ainakaan vauhti lopu kun tuoreita rissuja voi heittää tuleen liukuhihnalta. Melkoista siksak-juoksua tulee Saints varmasti Eaglesin secondarylle tarjoamaan.

Voittoon uskon mutta sen jälkeen vastus kovenee siihen malliin, että tuskin pidemmälle enää mennään. Sen verran paljon ongelmakohtia ja puutteita joukkueessa kuitenkin on. O-line nyt ehkä keskeisin.

Game on!

 

[morningstar]

Kiitos HN. Yritetään.

 

[Salama15]

Olihan pelit... KC:lle kävi ohrasesti loukkaantumisten kautta, hyökkäys meni niin ennalta arvattavaksi. Luck got lucky pariin otteeseen, mutta ei oteta mitään Coltsin hyökkäykseltä pois!

 

[Gags]

Olihan pelit...

Jep, lopetin katsomisen yöllä kun peli oli ratkennut Chiefseille :)