NFL season 2013–2014

  • 113 839
  • 713

Tumpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lipö ty.
Green Bay teki kyllä jo ihmeen Chicagoa vastaan, taisi olla viimeisellä drivellä kaksi 4th down conversionia, toinen vielä tuo käsittämätön 4th & 8. NFC Northissa on kyllä näitä tunareita, kun ensin Lions sohelsi omat mahdollisuutensa ja nyt Bears onnistui häviämään aika uskomattomalla tavalla. Eipä kyllä Rodgersillakaan ihan putkeen mennyt, kertoo jotain, että se ensimmäinen syötönkatko oli hänen urallaan neljäs red zonella. Siis neljäs.

Kolme 4th down conversionia. Kahdessa niissä FB Kuhnilla iso rooli. Sen ekan 4th & 1 juoksi ja tuossa 4th & 8 tilanteessa blokkasi Peppersin joka olisi muuten säkittänyt Rodgersin. Rodgersille taisi olla vasta uran 10. peli jossa heittää 2 tai useamman INT.

Tuli tuosta 4th & 8 tilanteesta mieleen Romon INT Packersia vastaan, jossa väisti täpärästi Matthewsin ja sitten heitti huonon heiton. Clutchin ja sulamisen ero on välillä aika merkittävä.
 

Köpi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Buffalo Sabres, Green Bay Packers
Colts - Chiefs la klo 23.35
Kuitenkin Colts on voittanut muutaman tosi kovan jengin ja Chiefs on 2-5 bye weekin jälkeen.

No nämä Coltsin kaikki kovat voitot (49ers, Seahawks, Broncos) ovat ennen Reggie Waynen loukkaantumista, joka taisi nimenomaan tuossa Broncos-voitossa hajota, jonka jälkeen ainakaan en itse ole nähnyt Coltsin pelissä juuri mitään contender-aineksia.

Chiefsin saldo on kyllä heikko mutta kaikki tappiot ovat tulleet playoffeihin selvinneille joukkueille. Ja oliko kahdessa viimeisessä pelissä edes panosta?
Itse pidän Chiefsiä jopa hienoisena suosikkina, toki Coltsin voitolla viikolla 16 voi olla iso henkinen merkitys.

Leslie Frazier (Vikings) on kolmas erotettu valmentaja runkosarjan päätyttyä.
EDIT: JA Mike Shanahan on numero 4.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Chiefsin saldo on kyllä heikko mutta kaikki tappiot ovat tulleet playoffeihin selvinneille joukkueille. Ja oliko kahdessa viimeisessä pelissä edes panosta?
Kyllä Chiefs on tällä kaudella saanut otteluohjelmasta kaikki mahdolliset hyödyt. Ensinnäkin joukkue on pelannut surkean AFC Southin (Coltsin divisioona) kurajoukkueita (Titans, Jaguars, Texans) vastaan. Sitten on päästy kohtaamaan NFC East, joka on myös huono divisioona ja jonka joukkueet Andy Reid tuntee kuin omat taskunsa. Ja omassakin divisioonassa on surkea Raiders. Sitten vielä esim. Bills kaatui pääasiassa defensive touchdownien eli toisin sanoen hirveän tuurin avulla.

Mun mielestä toi peli on aika lailla 50-50. Chiefs hieman parempi jengi, kotietu tasaa puntit.
 

anticatabolic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Eagles/-Flyers, Real Madrid
Mielestäni aika huono esitys Philadelphialta, että voitaisiin jotain pitkää PO-runia odotella. Grönvallin ja Eagerin posteihin lisätäkseni:

Joukkueet tunsivat toisensa todella hyvin. Philly kokeili pelin alussa screenejä muutamaan otteeseen tuloksena intentional grounding Folesille ja iskua muissa kutsutuissa screeneissä. Eaglesin perusjuoksupelit inside zone ja outside zone eivät toimineet yhtään. Folesilla oli avoimia rissuja, mutta hän kuitenkin kiireessä joutui scramblaamaan paljon eikä kerennyt lukemaan pelejä loppuun saati heittämään rissuille. Dallas pelasi todella fyysisesti linjassa, jossa Philly oli alakynnessä. Hyökkäyksen linjan blokit saatiin todella sekaisin eilen myös muidenkin kuin Hatcherin toimesta ja Jason Peters ja Evan Mathis olivat jostain syystä todella pulassa, vaikkei tuo mikään kova pass rushi pitänyt olla. Jotkut peleistä oli missattuja stuntteja ja blitzejä, jotkut taas ihan rehellisiä hyviä pelejä.

Chip Kellyn play calling oli huonoa ja en tajua miksi taso tippuu niin paljon Dallasia vastaan. Desean Jacksonin alikäyttö jatkui tässäkin pelissä. TE Ertzille, TE Celekille ja Avantille saatiin jotain pelattua. Näissä käsittääkseni hyödynnettiin Cowboysin puolustuksen heikkouksia mm. SS Jeff Heathia. 4th & goal oli surkea yritys. Lopussa, kun kello piti saada kulutettua loppuun, ei yksinkertaisesti linjassa fyysisyys riittänyt viedä pelejä loppuun.

Puolustus oli myös vähän mitä sattuu. Orton löysi liian usein Wittenin, Bryantin ja Williamsin, ainakin siinä todella pitkässä catchissa, joista tuhoa tuli. En minä uskonutkaan, että ko. kavereita onnistutaan koko päivä peittämään, mutta että Dallasilla on kaksi voittodriven mahdollisuutta. Se on liikaa. Onneksi oli myös niitä hyviä pelejä. Kendricksin ja Boykinin intterit oli hyvin luettuja kuvioita, joita Dallas pelaa paljon. Kun slotin tai TE:n uloskuvioon Orton heitti, oli puolustaja samantien check downissa kiinni. Yleensä oli kutsuttu blitziä, jolloin pallon tiedettiin tulevan. Sama juttu oli tuo Barwinin kutsuttu blitzi, 4 & 2, jossa kornerit eivät hylänneet miehiänsä ja coverage oli todella hyvä. Tuloksena pallo Phillylle.

Tuo Dallasin Cover 1 man toimi toista kertaa putkeen todella hyvin enkä tajua, miksi sitä vastaan on niin vaikeaa pelata. Suurin syy taitaa olla Folesissa, jolla tosiasiat tunnustaen on vasta toinen kausi NFL:ssä. Ensi viikkoa ajatellen ei enteile hyvää, että:

- Linja ei pitänyt.
- Foles ei saanut avoimia rissuja hyödynnettyä.
- Oltiin TE:den varassa liikaa..
- McCoyltakaan ei nähty showta ja juoksu lagasi.
- Puolustuksen linja ei saanut painetta.

Positiivista oli turnoverit. Esityksien pitää parantua paljon ja voi olla että yksinkertaisesti vaaditaan kokemusta ja offseasoneita vielä väliin, jotta vakavasti voidaan puhua 4 sakkiin menemisestä.


Colts - Chiefs la klo 23.35

Coltsilla on ollut ongelmia hyökkäyksen linjansa kanssa, ja Chiefsin puolustus on omaa luokkaansa (mm. E. Berry, D. Johnson, T. Hali, J. Houston) sekä juoksua että heittoa vastaan. Tosiaan Wayne kylmänä ja Brown/Richardson bäckiosasto ei sekään ole mikään syvimpiä. Coltsin hyökkäys tulee olemaan vaikeuksissa. Chiefsin hyökkäys on ihan pysäytettävissä, mutta Chiefs on juoksupeliin kykenevä joukkue hyvällä bootleg play action QB Alex Smithillä, jolle pitäisi parikymmentä pinnaa tulla vähintään, joka voi riittää voittoon ensi LA. Etu Chiefs.

Eagles - Saints la klo 3.00

Molemmilla tiimeillä hieman tahmea loppukausi. Tästä matchupista voisi turista vaikka kuinka pitkään. Rob Ryan varmaan katsoo Dallas vs. Phillyn ja kusessa tullaan olemaan tuossa matsissa. Colstonin, Sprolesin, Meachemin ja rookie sensaatio Kenny Stillsin peittäminen tulee olemaan vaikeaa, sillä Eaglesin peittävät LB:t/DB:t nyt pelaavat välillä huonommin. Breesillä on isoista peleistä kokemusta, jolloin joukkue kykenee mukauttamaan pelikirjaansa enemmän short throw tyyliseksi. Olettaen siis, ettei Saintsin linja pidä. Jos pitää, niin tulee rumaa jälkeä.

Foles on kokematon ja tuon eilisen esityksen jälkeen luotto ei ole erityisen kova. Ryanilta on tulossa painetta vieläkin enemmän kuin Cowboysilta, joten uskoisin Phillyn hyökkäyksellä olevan vaikeuksia, vaikka McCoyta saataisiinkin hyödynnettyä. Valitettavasti ennakkoon tämä näyttäisi hienoisesti kallistuvan Saintsille, ELLEI jotain tapahdu joukkueen sisällä viikossa.

Bengals - Chargers su klo 20.05

Kumpaakaan ei ole totuttu näkemään enää divisional kierroksella aikaisempina vuosina. Andy Dalton ja A.J Green tandemille tarjoutuu tilaisuus tehdä rumaa jälkeä, sillä SD:n heittopuolustus on NFL:n huonoimpia eikä DB-kaksikko Richard Marshall, Shareece Wright pitäisi, ainakaan tuolla SD pass rushilla, mitään shutdown esitystä tarjota. San Diegon hyökkäys on tulivoimainen, mutta alisuorittava osa, kun taas Cincinnatin frontti on tasaisen vahva ja kykenevä luomaan Riversille painetta. Rookie WR Keenan Allenilla on aivan liikaa vastuuta kokemukseensa nähden. Näkisin edun Bengalsilla.


Packers - 49ers su klo 23.35

Kauden avauksen uusinta. Packersin linja oli alkupelin pulassa Chicagoa vastaan. Uskoisin San Franciscon saavan Rodgersia vastaan ihan mukavan paineen aikaan. 2-3 kymmentä pinnaa tulossa Green Baylle.

Sitten taas tuo Packersin huonohko juoksu ja heittopuolustus enteilee Green Bayn kannalta huonoa. Se pitää paikkaansa, että mitään hirmuista painetta ei tuo frontti saa aikaan. Kun katsoo Sam Shieldiä noissa Chicago ja Dallas voitoissa, niin aikamoisia jäniksiä on saanut mies tempoa hatusta, että Packers on noista peleistä selvinnyt. Vastaan tulee kaksi aika kovaa rissua eli Boldin ja Vernon Davis. Lisäksi Kaepernick ja Gore kaksikko muodostavat kovan juoksuhyökkäyksen, joten kyllähän San Franciscon mahdollisuudet hyvältä näyttää tässä pelissä. Etu San Franciscolla.
 
Viimeksi muokattu:

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Olettaen siis, ettei Saintsin linja pidä. Jos pitää, niin tulee rumaa jälkeä.

Tässähän tuo paljon ratkaistaan. Mikäli Brees saa heitellä yhtä rauhassa, mitä Orton suurimman osan matsista, niin vaikeaa on, mutta eipä NO:n O-Line ole todellakaan vakuuttanut, peleissä mitä on joukkueelta tullut nähtyä.

Myös Eaglesin O-Linelta vaadittaisiin taas terästäytymistä, sillä Cowboys sai tosiaan annettua luvattomankin paljon painetta Folesiin.

Dallas kuitenkin kunnostautui juuri divisionan sisällä, minkä myötä olivat ylipäätään viimeisellä kierroksella pelissä mukana, joten kyllähän siellä valmennus teki hommansa todella hyvin päävastustajia vastaan, vaikkei muuten joukkueen suorittaminen aina päätä huimannut.

Uskon vankasti Eaglesin suorittavan tulevana viikonloppuna NO:ta vastaan paremmin, mutta mihin se riittää onkin ihan oma asiansa.
 

Mont-Blanc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mets
Eli tosiaan kuten Black Mondayta seuranneet tietävät, niin Tampan omistajat Bryan ja Joe Glazer laittoivat nykyisen Bucs-johdon osalta homman pakettiin ja uutta työpaikkaa saavat etsiä sekä GM Mark Dominik ja HC Greg Schiano.

GM Mark Dominik aloitti tehtävässään Bucs joukkueen ylipäällikkönä, kun hänen edeltäjänsä Bruce Allen sai lähetä John Grudenin yllätyspotkujen yhteydessä. Dominik nousi tehtävään organisaation sisältä ja olikin monelle Bucs-fanille mieluinen ja lupaava palkkaus. Vaikka Dominik ei pystynyt hänelle asetettuja odotuksia lopulta täyttämään täytyy fanina kuitenkin olla kiitollinen hänen aluilleen panemasta uudesta aikakaudesta ja toivottavasti Glazerit löytävät hänen projektilleen hyvän jatkajan.

Itse heitän varovaisen arvauksen, että Butch Davis tulee olemaan osa tätä organisaatiota myös jatkossa ja epäilen, että hänelle saatetaan kaavailla Assisstant-GM:n paikalle. Butch on valmentaja, mutta vietetty vuosi Bucs-neuvonantajana on opettanut hänelle varmasti myös vähän GM:n tehtävistä.

Mutta mitä tulee itse ylipäällikköön eli uuteen Bucs GM:n, niin ensimmäisenä tulee mieleen Rich McKay. Taitaa tämä huhu liikkua myös mediassa, mutta tämä on historian tuntien hyvinkin oletettavaa. Se on ihan toinen asia pitävätkö nämä Paloauto on punainen-arvaukset sitten paikkansa. Joka tapauksessa ei ihan huono haku ja saisi tämän fanin tyytyväiseksi, mutta tuskinpa tämä tulee tapahtumaan.

Toinen mahdollinen GM Buccaneersiin olisi Scott Pioli, mutta tässä tapauksessa allekirjoittanut ei olisi uutisesta kovinkaan innoissaan. Tekihän mies hyvää työtä kerätessään taitoa Patriotsiin ja viimeisimpänä Chiefseihin, joista Andy Reid nyt nauttii. En pidä ihan hirveänä hakuna, mutta ei tämä riemunkiljahduksia herätä, kun muistetaan miehen helvetin huono recordi pelinrakentajien kanssa.

HC Greg Schiano aloitti työssään kaksi vuotta sitten ja otti jopa vitsiksi Raheem Morrisin jäljiltä muodostuneen "Youngry"-joukkueen käskytettäväksi. Pidin palkkausta silloin hyvänä ja olen edelleen sitä mieltä, että tuo askel oli otettava, jotta menestyksestä voitaisiin tulevaisuudessa haaveilla. Kiitos Schianolle näistä muutamasta vuodesta, mutta olen samalla todella tyytyväinen, että Bucs-joukkue etsii nyt uutta käskijää. Schiano palautti kurin ja työnteon kulttuurin Tampaan, mutta NFL-valmentajana hän osoitti olevansa huono. Ehkä pari vuotta Collegea ja sen jälkeen yksi NFL-keikka DC:nä ja sen jälkeen uusi yritys NFL päävalmentajana.

Mielenkiintoisia nimiä uudeksi päävalmentajaksi on useita. Jos puhutaan ihan realistisista vaihtoehdoista ja ei ruveta fantasioimaan Cowhersita tai Dungysta, niin ensimmäisenä mieleen tulee Lovie Smith. Lovie on Tampan "kasvatti" ja moni fani tuntuu olevan melko innoissaan huhusta, jossa Smith palaisi Tampaan, minä mukaan lukien.

Toinen mielenkiintoinen nimi on Mike Zimmer. Zimmer tuntuu omasta mielestäni ihan yhtä hyvältä vaihtoehdolta kuin Lovie vaikka HC kokemus häneltä puuttuu. Tätä palkkausta jouduttaisiin toisaalta odottamaan, joten muutama HC kandinaatti saattaisi mennä Buccaneersilta ohi ennen kuin Zimmer vapautuu edes haastateltavaksi.

Greg Romanin nimeä on myös väläytelty, mutta itse suhtaudun häneen hiukan epäillen. Ei se SF:n hyökkäys niin rautaa ole ollut, että hänet Tampaan välttämättä haluaisin.

Mitäs näitä muita nyt on.. John Gruden. Ihan puolivakavissa tuon nimen heitän, sillä tuskin John enää missään ikinä valmentaa, mutta onhan se kiva spekuloida.

Ja sitten on tietysti College. David Shaw ja Bill O'Brien ovat jokseenkin kuumaa tavaraa tällä hetkellä. Itse toivon, että Bucs päätyy NFL-kokemuksen omaavaan valmentajaan, mutta ei tuo O'Brienin palkkauskaan mikään pettymys olisi.

Joka tapauksessa lopetetaan tämä viesti siihen, että toivo on taas herännyt Buccaneersin suhteen. Innolla uusia uutisia odottaen.
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
"Kun edellisen kerran jollain AFC Eastin joukkueella oli enemmän voittoja kuin New England Patriotsilla, Brian Urlacher valittiin vuoden tulokaspuolustajaksi, eikä Houston Texansia ollut olemassa."

Siinä pieni (vapaa) lainaus Tim Grahamin ironisen hauskasta ja buffalolaisittain sielua riipivästä kirjoituksesta otsikolla Patriot Fatigue.

Sunnuntai jatkoi tätä kulunutta tarinaa samalla ennustettavuudella kuin Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuus vuoden 2024 vaaleissa. NFL-kausi on huipentumassa pudotuspeleihin, joten palaan ruotimaan Billsin kautta ja tulevaisuuden näkymiä vasta kun Seahawks ja Broncos ovat selvittäneet välinsä Super Bowlissa. Tässä kuitenkin jokunen väsynyt ranskalainen kauden päätöspelistä.

- Billsin puolustus, joka lähetti kolme miestä Pro Bowliin (kaksi muuta vahvasti tyrkyllä) persraiskattiin, kuten heidät aina raiskataan kun ottelulla on jommalle kummalle joukkueelle jotain merkitystä.

- Toki juoksupuolustus oli ollut kehno läpi kauden, se heidät tappoi nytkin. Billssistä on tullut eräänlainen AFC:n keskinkertaisten running backien Make-A-Wish Foundation. Tule meille, me täytämme unelmasi. Buffalo Newsin Jerry Sullivan on pitänyt listaa siitä, kuinka moni nimetön RB on kauden mittaan pelannut Billsiä vastaan kautensa/uransa parhaan pelin. En löytänyt sitä tähän hätään, mikä lieneekin parempi mielenterveydelleni.

- Eniten juoksulunta tuli tupaan ensimmäisellä puoliajalla. Tähän ei voinut olla vaikuttamatta se, että Marcell Dareus istui penkillä kurinpidollisista syistä.

- Tarpeettomat (unforced) virheet maksoivat tässäkin ottelussa kohtuuttoman paljon. Kun Patsin 3rd down pysäytetään lyhyeksi, on tietenkin hyvä aika Alan Branchin ottaa rangaistus epäurheilijamaisuudesta. 15 jaardia ja 1s down. Kai näitä muutkin jengit tekevät, mut tää on Buffalo hei! Ei täällä riitä mikään keskiverto tössiminen. Kun tuomari julistaa tuomiota, Jerry Hughes päättää ottaa toisen samanlaisen. Eli se, minkä piti olla Patriotsin punttaus, onkin nyt 1st down 30 jaardia lähempänä maalialuetta. Tuo sinänsä eeppinen urpoilu ei johtanut pistesuorituksiin, joten puhutaanpa niistä jotka johtivat. Edellä kehuttu Dareus maksoi joukkueelleen laskutavasta riippuen 4-5 pistettä. Pelataan jo viimeisen neljänneksen alkua, Bills oli onnistunut roikkumaan Gilletten rankkasateessa matsissa mukana ja numerot olivat Patsille 16-10. Pats pääsee red zonelle, mutta pysäytetään sinne ja pakotetaan tyytymään potkumaaliin. Tai olisi pakotettu ellei Dareus olisi ottanut kyseisessä snapissa varaslähtöä (ajatteliko se oikeasti blokkaavansa sen..). Seurauksena uudet downit ja hetkeä myöhemmin TD, sekä punaisena coctail-kirsikkana kaksi lisäpistettä. 24-10.

- Entä voisivatko spessutiimit tehdä jotain palkkansa eteen? Bills teki ottelussa kaksi touchdownia. Niistä ensimmäinen toi joukkueen tilanteeseen 16-10 kolmannen neljänneksen lopulla. Tätä seuranneesta kickoffista 110-kiloinen järkäle LeGarrette Blount juoksi 83 jaardin palautuksen, joka johti vähän myöhemmin edellä kuvattuun Dareuksen avustuksella tehtyyn touchdowniin. Bills jatkaa rimpuiluaan. Kun ottelua on jäljellä noin kymmenen minuuttia, joukkue tekee toisen touchdowninsa ja on vain yhden TD:n verran jäljessä. Toki tässä kickoffissa coverage on valmiina? Kieltämättä tiettyä anttimuurismaista eteenpäin menoa oli havaittavissa, koska nyt lihakasa Blount pystyi palauttamaan vain 62 jaardia.


Ja sitten oli jotain onside kickiä ja muuta toissijaista. Ottelun voittajastahan ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä. Ei ennen ottelua, ei sen aikana eikä sen jälkeen.

En vaivautunut nyt puhumaan mitään EJ Manuelin tilanteesta. Se sopii paremmin niihin off-season -jorinoihin, joihin lupasin palata jahka Allen, Carroll ja Wilson ovat nostelleet Lombardia.
 

Cube

Jäsen
Colts - Chiefs la klo 23.35

Coltsilla on ollut ongelmia hyökkäyksen linjansa kanssa, ja Chiefsin puolustus on omaa luokkaansa (mm. E. Berry, D. Johnson, T. Hali, J. Houston) sekä juoksua että heittoa vastaan. Tosiaan Wayne kylmänä ja Brown/Richardson bäckiosasto ei sekään ole mikään syvimpiä.
Juoksua vastaan lähinnä keskinkertainen, mutta Chiefsin onneksi Indyn juoksuhyökkäys ei ole sen parempi.
 

OneBigRed

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pitkästä aikaa tulin ketjua lukemaan, ja täällähän on ollut melko mielenkiintoiset väännöt menossa. Steepler on nielaissut näköjään urheilumedian storyline-koukun vapaa myöten, eikä auta vaikka anticatabolic kuinka lyö faktoja pöytään. Näihin faktoihin voisi myös lisätä otoksen koon lähes aina, kun jefusta puhutaan. Otteluita vaan on niin pieni määrä, ettei yksittäisten pelaajien statseista helposti mitään kuvaavia trendejä saa aikaan. Jenkkimedia tykkää yksinkertaistaa pelin QB vs QB-väännöksi, ja klikkauksia ja lehtiä myydään keksimällä siitä hyviä tarinoita. Jonkin verran vituttaa kun NFL Mediakin vääntää usein samaa skeidaa.

Cubelle vielä sen verran, että taitaa harvassa olla NFL/NHL/NBA/liiga kuin liigassa pelaajat joilla statsit paranevat playoffeissa. Syy taitaa olla niinkin yksinkertainen, kuin että playoffeissa pelaavat parhaat joukkueet toisiaan vastaan. Ja vieläpä isoista panoksista. Tasoerot lajista riippumatta ovat silloin pienemmät. Eli Peytonilta ei varmaan kannata odottaa joka pelistä seitsemää touchdownia, kun ei ole jotain Ravensejä piestävänä tähän aikaan vuodesta. =)

Henkilökohtaisesti kuulun siihen leiriin, että Peyton Manning on raahannut suurimman osan urastaan melko keskinkertaista nippua jatkuvalla syötöllä pleijareihin, mutta karkeloiden koventuessa mies yksin ei yleensä ole riittänyt. Minulle selvisi myös Brady vs. Manning vääntö tässä vaiheessa kun Peyton 37v. pisti liigan ennätykset sellaiseen malliin mihin kukaan muu ei ole pystynyt. Olisi kiva tietää mitä olisi samanlaisella joukkueella lyöty tauluun neljä niskaleikkausta sitten.
 

janóz

Jäsen
Vuosi vetää viimeisiään ja itse odotan enemmän jo ensi lauantaita kuin tulevaa keskiyötä. Hienoja pelejä tiedossa, vaikka aina näissä wild card-otteluissa on hieman sellainen tunne, että lämmittelyähän nämä vasta tosipelejä varten on. Tottakai minua kiinnostaa eniten Bengals-Chargers ja varsinkin nyt kun kotona Cincyn peli on kulkenut hienosti. Pieni epävarmuus kuitenkin mieltä vaivaa. Vaikka Dalton löi Cincinnatin QB-ennätyksiä uusiksi runkosarjassa niin vieläkään en osaa luottaa häneen täysin. Viime pelikin alkoi niin, että näytettiin ensin kuinka pitkään on kulunut edellisestä syötönkatkosta ja sen jälkeen heti ensimmäinen syöttö päätyi Ravens-puolustajan käsiin. Ja tulihan noita mokia lisääkin. No kestihän sillä Flaccollakin muutama vuosi kypsyä Super Bowlin MVP:ksi. Ja kun tänä vuonna apuja löytyy hyökkäyksestä enemmän kuin aiemmin niin jonkinlaisia tuloksiakin voidaan jo Daltonilta ja kumppaneilta odottaa. Se mihin luotan on Bengalsin puolustus. Jos se pelaa omalla tasolla niin Chargersilla ei ole saumaa tässä pelissä ja Daltonin ei tarvitse yrittää voittoa väkisin.


Näihin faktoihin voisi myös lisätä otoksen koon lähes aina, kun jefusta puhutaan. Otteluita vaan on niin pieni määrä, ettei yksittäisten pelaajien statseista helposti mitään kuvaavia trendejä saa aikaan.

Cubelle vielä sen verran, että taitaa harvassa olla NFL/NHL/NBA/liiga kuin liigassa pelaajat joilla statsit paranevat playoffeissa. Syy taitaa olla niinkin yksinkertainen, kuin että playoffeissa pelaavat parhaat joukkueet toisiaan vastaan.

Henkilökohtaisesti kuulun siihen leiriin, että Peyton Manning on raahannut suurimman osan urastaan melko keskinkertaista nippua jatkuvalla syötöllä pleijareihin, mutta karkeloiden koventuessa mies yksin ei yleensä ole riittänyt.

Kiitos näistä! Sivusta kyseistä Manning-vääntöä olen seurannut, mutta en vain itse näitä argumentteja (jotka jaan täysin) ole viitsinyt tänne kirjoittaa. Onhan tuo otteluiden määrä, varsinkin vertailukelpoisten, niin pieni, ettei niiden tilastoista kannata suuria johtopäätöksiä tehdä. Esim. jokaisessa Super Bowlissa tehdään jokin ennätys, koska niitäkään ei niin montaa ole pelattua ja toisaalta tilastoitavia asioita on niin paljon kuin jaksaa vain keksiä. Jos välttämättä haluaa pelaajan hyvyyttä tai huonoutta arvioida niin kaikki pelit pitäisi katsoa tilanne kerrallaan ja arvioida mitä QB missäkin vaiheessa teki ja oliko ne teot oikeita tai vääriä. Toki tilastot antaa suuntaa, mutta en olisi pelkästään niiden varjolla ketään tuomitsemassa tai ylistämässä.
 

anticatabolic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Eagles/-Flyers, Real Madrid
Ns. cherry picking ilmiötä on ollut aika vahvasti havaittavissa, kuten ns. splitattuja statseja ja näitä voitto/tappio statseja - joidenka pitäisi arvioida QB-peliä millä perusteella? Loppukanettina haluaisin muistuttaa, että monesti pelinrakentaja pelastaa statsinsa sillä, ettei pääse playoffeihin. Esim. Cuben Joe Flacco, joka heitti regular seasonilla statsit:

Joe Flacco 19 TD 21 INT 59,0 COMP 73,1 RATE

Hoitaa tällä kaudella PO:sta nollastatsit. Ottamatta kantaa siihen, miten Baltimoren linja pelasi tai muuhunkaan.

Manning on regular seasonilla liigan paras pelinrakentaja ja johtaa lähes kaikkia keskeisiä season recordeja. Ja tulevaisuudessa keskeisiä career recordeja. Jos Manning pelaa vielä kauden, hän rikkoo Brett Favren career passing TD:s recordin. Jos Manning pelaa kaksi kautta, rikkoo hän todennäköisesti vielä Brett Favren career passing yards recordin. Favrehan pelasi 20 kautta, joten edit neljän kauden vaje on Manningilla noissa ennätyksissä.

Regular season statseista ( / Season) muutama Top 5 poiminta:

Most completions

1st Brees
2nd Manning
3rd Manning
4th Brees
5th Brees

Most passing yards:

1st Manning
2nd Brees
3rd Brady
4th Brees
5th Brees

Most passing TD:s

1st Manning
2nd Brady
3rd Manning
4th Marino
5th Brees

Passer rating:

1st Rodgers
2nd Manning
3rd Foles (uijjuijjiu)
4th Brady
5th Manning

Passing yrds / game

1st Manning
1st Brees
3rd Brady
4th Brees
5th Brees

Completion percentage:

1st Brees
2nd Brees
3rd Anderson
4th Young
5th Montana

Pass intercepted percentage

NFL Single-Season Pass Interception % Leaders - Pro-Football-Reference.com

Loppuun haluan huomauttaa, että Brady joutuu sorsituksi näissä statseissa sen takia, että Patriotsilla on ollut aina pihi linja rissuihin ja he ovat satsanneet pelimerkkinsä puolustukseen. Ainoa kerta kun palaset ovat olleet täysin kohdillaan oli tuo 07 vuosi ja jälki sen mukaista.

Playoffeista statsit on esitetty, ja Manningin statsit ovat vertailukelpoiset kenenkä kanssa tahansa tuon aikaisemmin mainitun viisikon ulkopuolelta.
 
Viimeksi muokattu:

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Loppuun haluan huomauttaa, että Brady joutuu sorsituksi näissä statseissa sen takia, että Patriotsilla on ollut aina pihi linja rissuihin ja he ovat satsanneet pelimerkkinsä puolustukseen.

Toki tuo Patriotsin puolustukseen satsaaminen näkyy sitten tärkeimmässä tilastossa eli Tom Bradyn Super Bowl -voittojen lukumäärässä.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Entinen Bears-valmentaja Lovie Smith siirtymässä Tampa Bay Buccaneersin päävalmentajaksi. Jossain spekulaatioissa häntä vietiin myös Redskinsiin mutta ei tämä muuten minään yllätyksenä tule.
 

Mont-Blanc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mets
Joo, nyt on hyvin todennäköistä, että Tampa Bayn seuraava päävalmentaja on Lovie Smith. Hän aloitti NFL-uranasa Bucs LB valmentajana Tony Dungyn alaisuudessa 1996, joten Lovie palaa nyt niin sanotusti "kotiin". Sana kertoo, että kyseessä on äärimmäisen pidetty ja arvostettu tyyppi pelaajien keskuudessa ja monet ovat tästä palkkauksesta äärimmäisen innoissaan.

Lovie on huhujen mukaan kerännyt jo muuta valmennusjoukkoa kasaan. Chicago aikanainen Lovien akilleen kantapää hyökkäys on suunniteltu annettavaksi OC Jeff Tedfordin vedettäväksi. Tedford valmensi 10 vuotta UCLA:n päävalmentajana ja omaa ihan mielenkiintoisen historian. Mitään varmuutta siitä minkälaista hyökkäystä hän tulee Tampassa vetämään ei ole, mutta oletettavaa on, että näemme Bucs joukkueen pelaavan enemmän College tyyppistä palloa. Se kuinka paljon jää nähtäväksi. Tedford on äärimmäisen kokenut, mutta täysi kokemattomuus NFL-tasolla on kuitenkin yksi huolenaihe. Yhdistettynä Smithin ja Frazier/Marinelli kaksikkoon on olo jo huomattavasti varmempi, mutta toiveissa oli hiukan kokeneempi OC.

Huhujen mukaan DC:nä tullaan näkemään vasta Minnesotasta erotettu Leslie Frazier. Äärimmäisen hyvä haku, jos tapahtuu. Yhdistettynä vielä Lovie Smithiin niin olen Tampa puolustuksesta äärimmäisen innoissani. Toinen yhdistetty nimi tähän titteliin on tämän hetkinen Dallasin DL Coach. Siteet Tampan suuntaan on hänelläkin Smithin tavoin vahvat ja jos Marinelli Tampaan saapuu, niin olen tästä myös äärettömän innoissani. Yksi liigan parhaista DL valmentajista ja yksi TB:n Super Bowlin voittaneen joukkueen tärkeistä taustavaikuttajista. Warren Sapp on muun muassa maininnut useasti, että Marinelli (Ei Kiffin, ei Gruden) oli paras valmentaja, joka hänellä aktiiviuran aikana oli ja suuri syy siihen miksi Tampan Super Bowlin voittanut DL oli niin dominoiva kuin se oli. Huhut toisaalta kertovat, että Marinelli jatkaisi Dallasissa DC:nä jos/kun Kiffin sieltä kenkää saa. Itse uskon, että Marinelli kävelee ulos Dallasista sillä samalla sekunnilla jos/kun Kiffin saa kenkää, jos hän ei Buccaneers vahvuuteen sitä ennen liity.

Oli kyseessä Frazier tai Marinelli (tai molemmat) niin olen Bucs puolustuksesta todella innoissani.

GM:n paikalle on uumoiltu Jerry Angeloa. Siteet Buccaneersiin ovat hänellä myös todella vahvat ja tuo Angelo/Smith paketti toimi ainakin ihan OK tasolla Chicagossa. Itse toivon McKayta, mutta epäilen, että Glazerit tähän junaan enää lähtevät. Ei Angelo mikään täysin paska haku mielestäni ole, mutta huonohko kuitenkin. Tai ainakin suhtaudun häneen suurella varauksella, sillä minulla jäi hänestä Chicagosta kuva suuriakin ongelmia vähättelevänä GM:nä. Eikö hän saanut muun muassa tuon Chicagon hyökkäyksenlinjan aika huonoon jamaan?

No oli kyseessä Angelo tai joku muu, niin tuohon valmennus kolmikkoon saa olla äärimmäisen tyytyväinen Schiano/Sullivan/Sheridan kolmikon jälkeen. Ja toivottavasti Dave Wannstedtille löytyy Smithin kokonaisuudessa tilaa sillä hän on ollut yksi harvoista onnistujista Buccaneers-organisaatiossa viime vuosien aikana. Ja ne viikset..
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tässähän tuo paljon ratkaistaan. Mikäli Brees saa heitellä yhtä rauhassa, mitä Orton suurimman osan matsista, niin vaikeaa on, mutta eipä NO:n O-Line ole todellakaan vakuuttanut, peleissä mitä on joukkueelta tullut nähtyä.

Viitaten tähän ja anticatabolicin viestiin niin minä taas en usko, että Saints korjaa tuota ongelmaansa näin lyhyessä ajassa. Samoin sille tulee ongelmia jos Graham joudutaan uhraamaan avuksi. Eagles varmaan esittelee paljon blitzia, koska tuo linjan heikkous on tiedossa. Samoin ainakin kahden viime matsin otannalla uskon takakentän suoriutuvan vähintään kelvollisesti, vaikka kova rissukalusto sieltä taas vastaan tuleekin.

Drew Brees on toki vaarallinen kaveri ja nostaa tasoaan silloin kuin tarvitaan mutta paljon on kysymysmerkkejä ihan juoksusta alkaen ja päättyen siihen, että pelataan ulkona ja vielä vieraskentällä.

Hyökkäyksessä aina puhutaan McCoysta, Jacksonista ja Folesista mutta kyllähän esimerkiksi Jason Kelcen rooli on merkittävä noissa Shadyn juoksuissa. Samoin Brent Celek ja Zach Ertz tuovat aina sen lisävaihtoehdon. Näyttäisi siltä, että Eagles-hyökkäys on haastava myös vastustajan puolustukselle, muutenkin kuin temponsa vuoksi. Siinä pakotetaan lukemaan peliä ja tekemään nopeita ratkaisuja, ja siinä kun teet virheen ja vastassa on esimerkiksi Jackson, niin se on sitten jo melkein hyvää yötä.

Minä kyllä odottelen tähän peliin yli 50:tä pinnaa ja varmaan mennään viimeiselle drivelle asti. Kovat haasteet odottavat sitten divisional roundilla.
 

Cube

Jäsen
Cubelle vielä sen verran, että taitaa harvassa olla NFL/NHL/NBA/liiga kuin liigassa pelaajat joilla statsit paranevat playoffeissa. Syy taitaa olla niinkin yksinkertainen, kuin että playoffeissa pelaavat parhaat joukkueet toisiaan vastaan.

Harvassa ovat myös pelaajat, joista puhutaan kaikkien aikojen parhaina.

Aaron Rodgers
Drew Brees
Kurt Warner
Joe Montana
Eli Manning
Brett Favre
John Elway
Troy Aikman
Warren Moon
Joe Flacco
Jake Delhomme
Matt Hasselbeck
Mark Sanchez
Rich Gannon
Kerry Collins

Ennen kuin joku ehtii ymmärtämään tahallaan väärin - ei, nämä kaikki pelinrakentajat eivät todellakaan ole olleet parempia kuin Peyton Manning, edes playoffeissa. Heidän suoritustasonsa on playoff-peleissä kuitenkin pysynyt tilastollisesti samana tai jopa parantunut (osalla selvästikin), vaikka vastassa on ollut noita keskimäärin parempia joukkueita. Otoskoko on monilla tottakai myös pieni.

E: Niin joo, tilastona siis passer rating, jossa on kyllä omat ongelmansa. Lähinnä sen on tarkoitus olla suuntaa-antava.

Olisi kiva tietää mitä olisi samanlaisella joukkueella lyöty tauluun neljä niskaleikkausta sitten.
Peytonilla oli vuodesta toiseen Coltsissa Marvin Harrison ja Reggie Wayne, kaksi tulevaa Hall of Fame -rissua. Tight endinä Dallas Clark, joka oli pätevä suorittaja hänkin. Uran alkupuolella vielä Edgerrin James, joka oli 2000-luvun alun kuumimpia bäkkejä. Kenellä pelinrakentajilla lajin historiassa on ollut parempia aseita käytössään kokonaisuutena?

Uskon, että Manning pelaa tänä vuonna oikein hyvin, mutta mun mielestä on vaan ihmeellistä väittää, ettei hän olisi urallaan tähän asti alisuorittanut playoffeissa. Manning on ollut hyvä, niin kuin jo aiemmin sanoin, mutta vaikea tietää miten siihen pitäisi suhtautua, kun runkosarjassa hän on ollut loistava.

janóz kirjoitti:
Toki tilastot antaa suuntaa, mutta en olisi pelkästään niiden varjolla ketään tuomitsemassa tai ylistämässä.
Olen mä NFL-pelejä silloin tällöin katsonutkin.
 
Viimeksi muokattu:

Cube

Jäsen
Jottei tämä keskustelu täysin vääristyisi, niin selkeyden vuoksi mun kanta on siis se, että vaikka Peyton on playoffeissakin ollut hyvä, liittyy hänen postseason-suorituksiin kuitenkin sen verran kysymysmerkkejä, että on vaikea pitää häntä kaikkien aikojen parhaana pelinrakentajana hurjista runkosarjatilastoista huolimatta. Nykyisistäkin Brees ja ennen kaikkea Rodgers tuntuvat kovemmilta jätkiltä, mutta tottakai pitäisi malttaa katsoa heidän (ja myös Manningin) urat rauhassa loppuun. Vertailu Bradyyn on vaikeaa ja vielä vaikeampaa on suhteuttaa Manningin ura menneiden vuosikymmenten huippupelinrakentajiin. Laji on muuttunut paljon.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Vielä hieman tilastonäppäilyä ennen playoffeja:

"The team nobody wants to play in the postseason is probably Philadelphia, which ranks eighth in total DVOA but ends the year third in weighted DVOA trailing only the Seahawks and Broncos. The Colts, on the other hand, end up 13th in total DVOA but 21st in weighted DVOA."

Eli footballoutsiders.com laskee tuota DVOA-lukua (Defence-adjusted Value Over Average) jossa lasketaan success points-arvoja. Periaatteessa ja lyhyesti siis niin, että jokainen pelattu snappi analysoidaan. Eroa tulee siis noihin perinteisiin statistiikkoihin jotka eivät ota huomioon mitä joukkueita vastaan ja millaisissa tilanteissa eri tapahtumat tapahtuvat.

Tuossa lainauksessa puhutaan siis painotetusta luvusta jossa loppukauden pelit ovat merkitsevämpiä kuin alkukauden ottelut. Eli pyritään siis osoittamaan joukkueiden nykykuntoa.

Tämän painotetun listan mukaan playoff-joukkueet jakautuvat seuraavasti:

1. Seahawks
2. Broncos
3. Eagles
4. Panthers
5. Patriots
6. 49ers
7. Saints
8. Bengals
9. Chiefs
12. Chargers
21. Colts
26. Packers (tosin pitää ottaa huomioon, että kun lasketaan mukaan Aaron Rodgersin pelaamat ottelut, ja poistetaan Robb Flynnin pelaamat, nousee Packers sijalle 14.)

Eli kymmenen joukkuetta listan kahdestatoista parhaasta pääsi playoffeihin, tuossa tilastossa väliin osuvat vielä Rams ja Cardinals (mikä parantaa esim. Seahawksin ja 49ersin lukuja näiden pelattua useammin keskenään).

Koko kauden osalta jos jaetaan vielä hyökkäykset ja puolustukset erikseen päästään seuraaviin:

Koodi:
Hyökkäys:

1. Broncos
2. Eagles
3. Chargers
4. Patriots
5. Saints
7. Seahawks
8. 49ers
9. Packers
10. Panthers
13. Colts
15. Chiefs
17. Bengals

Puolustus:

1. Chiefs
2. Patriots
5. Seahawks
7. 49ers
12. Bengals
13. Panthers
15. Chargers
17. Colts
19. Packers
21. Broncos
24. Saints
25. Eagles

Näistä jos puhtaasti vetelee johtopäätöksiä niin Seahawks ja Patriots ovat vahvoilla Super Bowliin. Kärkipään hyökkäykset ja kova puolustus nostavat osakkeita. Myös Niners on iskuetäisyydellä Seahawksista.

Sen sijaan mm. Denver ja Philly nojaavat aivan valtavasti hyökkäykseensä, eikä tilanne näytä esim. Saintsin kannalta sen paremmalta. Indy näyttää olevan koko kierroksen selvin upset, huolimatta Chiefsin heikosta loppusaldosta se on silti joka osa-alueella joko edellä tai käytännössä tasoissa.

Seattle vaikuttaisi olevan todella vahva ehdokas Super Bowlin voittajaksi, sen koko kauden DVOA oli kaikkien aikojen viidenneksi paras ja se paukutteli myös puolustuksessa kovat lukemat (-25%).

Loppuun vielä todennäköisyysprosentit joukkueille. Tässä käytetään painotettua DVOA-lukua sekä kotiedulle laskettua arvoa, kausi pelataan läpi 50 000 kertaa. Ensimmäinen sarake kertoo todennäköisyyden sille, että joukkue pelaa konferenssifinaalissa, toinen on todennäköisyys millä se voittaa konferenssifinaalin ja viimeinen tietenkin Super Bowl-voiton todennäköisyys.

Koodi:
Team	CApp	CWin	SB Win
SEA	67.0%	42.1%	24.9%
DEN	69.9%	42.0%	20.2%
NE	64.8%	31.9%	14.7%
CAR	59.8%	27.5%	14.5%
PHI	26.4%	12.3%	6.5%
CIN	23.8%	11.0%	4.7%
SF	17.3%	7.0%	3.5%
KC	20.0%	8.2%	3.4%
NO	13.6%	5.4%	2.8%
GB	16.0%	5.6%	2.3%
SD	12.1%	4.4%	1.8%
IND	9.5%	2.5%	0.6%

Lainaukset http://www.footballoutsiders.com/

PS. Tiesittekö muuten, että Aaron Rodgers teki melkoisen urotyön Chicagoa vastaan viime matsissa:

"In his career, Rodgers was 0-20 at fourth-quarter comeback opportunities against teams with at least a .500 record. He was also 0-18 when trailing by more than six points in the fourth quarter. If there was ever a time to break those streaks, this had to be the moment."
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Näistä jos puhtaasti vetelee johtopäätöksiä niin Seahawks ja Patriots ovat vahvoilla Super Bowliin.
Kyllä Broncos kuitenkin kaikesta puolustuksen epävarmuudesta huolimatta on AFC:n vahvin poppoo. Pitää muistaa, että Denver oli Foxborough'ssakin 2,5 pisteen suosikki vaikka sen pelin meni toki häviämäänkin. AFC-mestaruuspelissä Broncos tulee olemaan ketä tahansa, myös Patriotsia tai Bengalsia, vastaan todella iso suosikki.

Se on selvää, että Seahawks on Super Bowlin voittajasuosikki jahka sinne selviää. Joukkueen meno on ollut yksinkertaisesti murskaavaa läpi kauden. Eräältä Las Vegasin sportsbook managerilta kysyttiin, mikä olisi hänen linjansa otteluun Seahawks-Broncos ja hän vastasi Seahawks -3,5. Ja tietysti kaikkia muita mahdollisia vastustajia vastaan toi lukema olis kaiken järjen mukaan vielä suurempi.

J.Grönvall summasikin hyvin, mihin Aaron Schatzin poppoo Football Outsidersissa on päätynyt. Ihan hyvä tiivistys on myös Massey-Peabody Analyticsin ranking, joka havainnollistaa, mikä on kunkin joukkueen etu keskimääräistä vastustajaa vastaan neutraalilla kentällä pisteissä mitattuna. Denver ja Seattle ovat tässäkin kärjessä. Ja pitää muistaa, että molemmilla on se kotietu läpi konferenssiplayoffien. Sekä Seahawksilla että Broncosilla on myös hieman tavallista suurempi kotietu, ehkä 4-5 pistettä.

http://massey-peabody.com/nfl-2013-current-power-rankings/

Mitään absoluuttisia totuuksiahan nämä luvut eivät ole. Mutta näitä Massey-Peabodyn lukemia julkaistaan esim. Wall Street Journalissa ja Rufus Peabody on ammattivedonlyöjä ja Yale graduate, joka teki senior thesis -tutkielmansa aiheesta "inefficiencies in the MLB betting market". Eli kyllä nämä suuntaa antavat sen suhteen, millaisia ne voimasuhteet ovat.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Kyllä Broncos kuitenkin kaikesta puolustuksen epävarmuudesta huolimatta on AFC:n vahvin poppoo. Pitää muistaa, että Denver oli Foxborough'ssakin 2,5 pisteen suosikki vaikka sen pelin meni toki häviämäänkin. AFC-mestaruuspelissä Broncos tulee olemaan ketä tahansa, myös Patriotsia tai Bengalsia, vastaan todella iso suosikki.

Se on varmasti näin mutta lähinnä itse mietin sitä vanhaa mantraa jonka mukaan puolustus voittaa mestaruuksia ja siksi Patriots voi taas "yllättää". On kyllä uskomatonta miten hyvää työtä Bill Belichik on tehnyt rajallisella materiaalilla ja tietysti Tom Bradylle voi antaa krediittiä hyökkäyksen johtamisesta.

Esimerkiksi 41 pistettä Ravensin vieraana (sarjan kolmanneksi parasta puolustusta vastaan btw.) on sellaista mitä ei ihan joka päivä näe. Eihän Baltimoren kausi mitenkään putkeen mennyt ja Joe Flaccon loukkaantuminen söi hyökkäyspelistä ilmeisen paljon mutta silti, top 3-puolustukselle VIERAISSA 41 pinnaa.
 

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Esimerkiksi 41 pistettä Ravensin vieraana (sarjan kolmanneksi parasta puolustusta vastaan btw.) on sellaista mitä ei ihan joka päivä näe. Eihän Baltimoren kausi mitenkään putkeen mennyt ja Joe Flaccon loukkaantuminen söi hyökkäyspelistä ilmeisen paljon mutta silti, top 3-puolustukselle VIERAISSA 41 pinnaa.

Ei Pats tehnyt Ravensin PUOLUSTUSTA vastaan edes 30 pinnaa, sillä ainakin kaksi Patriots-touchdownia tehtiin Pats-puolustuksen toimesta Ravensin hyökkäystä vastaan.
 

Cube

Jäsen
Ei Pats tehnyt Ravensin PUOLUSTUSTA vastaan edes 30 pinnaa, sillä ainakin kaksi Patriots-touchdownia tehtiin Pats-puolustuksen toimesta Ravensin hyökkäystä vastaan.
Sinällään totta, mutta silti aivan älytön voimannäyttö Patriotsilta. Ravens oli ollut todennäköisesti liigan toiseksi paras kotijoukkue viimeisen 10 vuoden aikana (nimenomaan heti New Englandin jälkeen) ja noin vain tarjoiltiin organisaation historian pahin kotitappio. Kyllähän se melkoisen ikävältä tuntui, pakko myöntää.
 

OneBigRed

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
E: Niin joo, tilastona siis passer rating, jossa on kyllä omat ongelmansa. Lähinnä sen on tarkoitus olla suuntaa-antava.

Passer ratinghan on oikein loistava arvo tähän kohtaan!

Uran passer rating playoffeissa:


1. Bart Starr+ 104.8
2. Drew Brees (33) 103.9
3. Aaron Rodgers (29) 103.6
4. Kurt Warner 102.8
5. Joe Montana+ 95.6
6. Mark Sanchez (26) 94.3
7. Ken Anderson 93.5
8. Joe Theismann 91.4
9. Eli Manning (31) 89.3
10. Peyton Manning (36) 88.4
11. Troy Aikman+ 88.3
12. Tom Brady (35) 87.4
13. Brett Favre 86.3
14. Joe Flacco (27) 86.2
15. Steve Young+ 85.2

Tämän analyysin perusteella Peyton ei siis todellakaan ole mikään poppamies playoffeissa, mutta parempi kuitenkin kuin tunnetut chokerit kuten Steve Young ja Tom Brady. Youngin pisteet näyttävät vielä tippuvan pleijareissa runkosarjasta eniten. Menee pelle ihan tukkoon tiukoissa paikoissa.

Joku muu saa seuraavaksi keksiä miten näillä statseilla tällaisilla otoksilla perustellaan ihan mitä halutaan. Meni jo vähän liian hauskaksi tuo Cuben edellisen lista.
 

anticatabolic

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Eagles/-Flyers, Real Madrid
Eiköhän tuo Manningin kärkipaikka ole selvillä regular seasonilla ja katsellaan tämän kauden pleijjarit loppuun rauhassa, joskohan nuo osakkeet nousevat Manningilla. Sama koskee tietysti Breesiä, joka on ainoa vakavasti otettava haastaja, kun regular seasonia, playoffseja ja careeria katsoo kokonaisuutena. Jos materiaalia tarvitsee ottaa huomioon, tarvitaan joku tilastomenetelmä, joka kykenee rissut ja linjan ottamaan huomioon, eikä tällaista ole vielä ketjussa esitetty. Muussa tapauksessa tää menee "näin sen töllöstä" vänkäämiseksi, jota se oikeastaan tähänkin saakka on ollut.

edit tuossa OBR:n tilastossa on pelinrakentajia top 10, jotka ovat pelanneet pleijjaripelinsä vuoden sisään. No, hyvin se silloin sujui. :)
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös