Yleensä ollaan oltu samoilla linjoilla, mutta nyt täytyy poiketa tästä muutamassa kohtaa ja herätellä keskustelua.
Melkein tulee taas fiilis toivoa että loput matsit hävitään, notta päästään varaamaan joku melko valmis CB. Järkyttävää katsoa Foxworthin toimia kentällä, kaveri on ihan kuutamolla eikä saa taklattua ketään. Sama pätee pitkälti Washingtoniin. Jos ei osaa taklata, niin pitäisi osata edes pitää rissut vähän paremmin peitossa, mutta kun ei sekään onnistu. Ei kumpikaan. Ei ihme jos Ravens D juostaan kumoon kun kaikki LB:t pitää suunnilleen pudottaa coveriin, jotta vältytään ettei CB:tä polteta jatkuvasti. Webb sensijaan vaikuttaa semmoiselta kaverilta, jolta voi jotain odottaa, kunhan vähän kokemusta saa lisää.
Ensimmäiseen ajatukseen täysin eri. Mielestäni nyt Ravensin olisi ennen kaikkea pelattava voittava kausi - pääsi sillä playoffeihin tai ei. Organisaatio on ollut kokonaisuutena yksi NFL:n menestyneimpiä 2000-luvulla (viiden kärjessä todnäk.. Patriots, Steelers, Indy ja Giants edellä), mutta jatkuvuuden kanssa on ollut suuria ongelmia. Varsinkin viime vuosina kahden peräkkäisen voittokauden pelaaminen putkeen on osoittautunut suorastaan mahdottomaksi. Nyt olisi tärkeintä luoda voittamisen kulttuuri organisaatioon, vaikka toki playoff-paikka ennen kautta ainoa tavoite olikin ja sen toteutumatta jääminen olisi valtava pettymys. Flacco, Rice, Ngata, Suggs ja lähes koko O-line ovat kuitenkin kaikki nuoria ja muodostavat hyvän pohjan minkä varaan rakentaa. Nyt täytyy kuitenkin oppia voittamaan myös rutiinilla. Playoff-mahdollisuuksia tulee jatkossa kyllä lisää, vaikkei draftin kärkisijoilta pääsisikään pelaajaa ottamaan. Eihän nykyisessäkään joukkueessa taida olla kuin yksi top10-varaus (Suggs).
Toiseksi, ei Foxworth ole mielestäni ollut noin huono. Hän on yleensä sijoittunut heitoissa itse asiassa aika hyvin, mutta rissut ovat tähän asti yksinkertaisesti olleet parempia ja vieneet kaksinkamppailut. Eivätkä huonoja rissuja olekaan olleet: esim. Bowe, V. Jackson, Moss, Ochocinco (x2) ja Marshall, joskaan en tarkkaan muista miten matchupit menivät. Periaatteessa Foxworth on kuitenkin ollut usein tilanteissa mukana ja uskon, että kaveri tuosta vielä parantaa ajan myötä. Loppukaudesta vain Indy ja Packers pystyvät heittämään WR-osastolla samanlaista haastetta kehiin, varauksin ehkä myös Steelers, koska Ward ja Holmes pelaavat mielestäni yleensä hyvin Ravensia vastaan, eikä Baltimore saa Big Beniä kuriin. Lionsilla on tietysti myös Megatron, mutta ei oikein mitään muuta, joten ehkä hänestä ei tarvitse huolehtia.
Webb näytti tosiaan oikein hyvältä, joten pitää toivoa, että hänestä saadaan kunnon playmaker secondaryyn. Jos ei tuon esityksen jälkeen peliaika kasva selvästi, niin johan on ihme. Ainoa valopilkku eilen melkeinpä.
Toinen negatiivinen piirre mikä paistaa silmiin ikävästi on se, että taklaaminen on kauttaaltaan todella aneemista. Nyttenkin oltiin hyvin takakentällä moneen otteeseen ja näytti siltä että Benson pysäytetään jo ennen line of scrimmagea, mutta ei vaan tarpeeksi laadukasta ollut taklaaminen. Ed Reedistä semmoinen havainto, että kaveri taitaa varoa oikeasti niskaansa vai mikä on, sillä etenkin hänen kohdalla taklaustyöskentely on ollut erittäin pehmeää.
Ensimmäisen pelin kohdalla toin jo esille mielipiteeni Bensonista, eikä se ole muuttunut sikäli, että en häntä huippu-RB:nä missään nimessä pidä, vaikka vetäisikin nyt jonkun 400 kannon kauden ja sitä kautta isot tilastot (se on tuollaisen kuormituksen jälkeen nimittäin heihei hänen uralleen). Kuitenkin se täytyy sanoa, että Benson ei mikään helpoin taklattava ole ja Ravens hävisi taistelun käytännössä jo siinä vaiheessa, kun Benson päästettiin tilanteisiin, joissa hän pystyi taklauksen murtamalla pääsemään vapaaksi. Yleensä Ravens on ollut niin uskomattoman kurinalainen, että yhden pelaajan vetäessä ohi on toinen ollut heti paikalla paikkaamassa. Reedkin pelaa ehkä vähän liikaa tuon vanhan menestyksen mukaan sikäli, että hakee usein osumaa palloon sen sijaan, että varmasti kaataisi pallonkantajan. Varmasti niskallakin on tosin vaikutusta asiaan, vaikka paljon enemmän ja kovempaa Reed on taas tällä kaudella taklannut.
Periaatteessa Reedillä on kuitenkin oikea meininki. Se on käynyt selväksi, että Ravensin puolustus ei kovin monta jengiä tule tällä kaudella pysäyttämään, joten sen kannattaisi yrittää nyt pelata todella opportunistisesti. Vähän niin kuin Bengalsin puolustus silloin jokunen vuosi sitten, kun joukkue viimeksi oli millään tavalla olennainen. Ravensin hyökkäys on pystynyt suht hyvin tähän asti vastaamaan vastustajien pistemääriin ja tappiot ovat olleet pääsääntöisesti pieninumeroisia, vaikka puolustus on alisuorittanut rankasti. Tilanne olisi paljon parempi, jos puolustus pystyisi riistämään palloja jatkossa enemmän. Ravens on tähän asti kyennyt aika hyvin hyödyntämään syötönkatkot ja rähmäykset, mutta niitä pitäisi nyt saada enemmän - vaikka sitten vähän riskillä.
Hyökkäykseen en jaksa sanoa muuta kuin että kuutamolla ollaan. Kai tuo surkea alku tavallaan kostaantuu, eikä b-more pääse toteuttamaan sitä tasapainoista 50-50 hyökkäys-juoksu suhdetta, joka voitetuissa peleissä on ollut. Tai pääsisi, mutta ilmeisesti tulee jo heti alkuun kiire kutsua järkyttävä määrä heittopelejä. Tosin eilen ei juoksu kulkenut kovin hyvin, notta ei sieltä varmaan apuja olisi tullut.
No joo.. Yhdessä pelissä hyökkäys oli kuutamolla, kun vastassa oli kotikentällä pelaava, bye-viikon lepuuttama puolustus, jolta löytyy liigan paras nuori CB-kaksikko. En siis häntääntyisi, vaikka toki tuo heikko esitys harmitti myös täällä. Nopeasti sitä kuitenkin tottuu näköjään hyvään. :)
Eli se perus tuomarikuviokin saatiin vedettyä tähän mukaan :)
Helposti. Asialla ei nyt ole todellakaan syytä mitään selitellä, mutta en aio silti valehdella ja sanoa, että olisin ollut tyytyväinen linjaan eilenkään. Ravensin saamat liput olivat varmasti täysin perusteltavissa, mutta se ei tarkoita sitä, että linja olisi ollut tasainen. Jos kiinnipitämistä ja syötön häirintää liputetaan, olisi suotavaa, että niin tehtäisiin molempiin suuntiin. Kiinnipitämistä toisaalta tapahtuu niin paljon ylipäätään, että hiustenhalkominen sen suhteen on loputon suo, mutta nuo PI-liput ovat tällä kaudella kirpaisseet todella paljon. Edelleen, lähes kaikki niistä ovat varmaan olleet perusteltavissa, mutta silti turhauttaa todella paljon, kun liput eivät lennä toiseen suuntaan yhtä hanakasti. Tai ei ainakaan tunnu, että lentäisivät. Broncosia vastaan Alphonso Smithin päivänselvä paidassa roikkuminen muuttui Derrick Masonin kiukuttelun myötä hyökkäyksen 15 jaardin rangaistukseksi ja Bengalsiakin vastaan Jonathan Joseph sai käyttää aikas paljon käsiään end zonessa yhdessä Flaccon pitkässä heitossa. Pilkun viilaamista ehkä nämäkin, mutta PI-rangaistukset syövät lähes aina niin paljon jaardeja, että minkäänlaista epäjohdonmukaisuutta on tietysti vaikea hyväksyä. No, ehkä nämä tosiaan sitten tasoittuvat jatkossa.
