Meikäläisen Power Ranking -päivitys. Yritin olla katsomatta toimittajien sun muiden asiantuntijoiden listoja etukäteen, että edes vähän saattaisi yleisestä linjasta poiketa.
1. New York Giants (viime viikon sijoitus 1.)
2. Tennessee Titans (2.)
3. Pittsburgh Steelers (3.)
4. Indianapolis Colts (4.)
5. Carolina Panthers (7.)
6. Dallas Cowboys (5.)
7. Baltimore Ravens (9.)
10. Atlanta Falcons (10.)
11. Minnesota Vikings (11.)
12. Philadelphia Eagles (17.)
13. Denver Broncos (12.)
14. New England Patriots (15.)
15. Arizona Cardinals (16.)
16. New York Jets (8.)
17. New Orleans Saints (18.)
18. Chicago Bears (19.)
19. Washington Redskins (14.)
20. Houston Texans (21.)
21. San Fransisco 49ers (21.)
22. San Diego Chargers (23.)
23. Buffalo Bills (20.)
24. Green Bay Packers (22.)
25. Cleveland Browns (24.)
26. Jacksonville Jaguars (24.)
27. Seattle Seahawks (28.)
28. Oakland Raiders (27.)
29. Kansas City Chiefs (29.)
30. St. Louis Rams (30.)
31. Cincinnati Bengals (31.)
32. Detroit Lions (32.)
MVP Watch:
1. Peyton Manning, Colts:
- Edes Manning ei mielestäni ole mikään aivan huippuehdokas tässä kategoriassa, mutta on ollut Coltsille todella tärkeä juoksupelin tökkiessä tällä kaudella pahasti. Colts on nipistänyt nyt epätyypillisen paljon tiukkoja voittoja ja luonnollisesti Manning on ollut useammassa arkkitehtinä.
2. Drew Brees, Saints:
- 4100 jaardia tässä vaiheessa kautta on aika tajuton luku ja heittojen onnistumisprosentti on vieläpä yli 65. Saintsilla on ollut todella paljon loukkaantumisia molemmilla puolin palloa, joten joukkueen menestys on ollut jopa tavallista enemmän Breesin varassa. New Orleansin hyökkäys on kerännyt eniten jaardeja liigassa, vaikka Colston, Bush ja Shockey ovat missanneet yhteensä 12 peliä.
3. Adrian Peterson, Vikings:
- Peterson on liigan ykkönen jaardeissa per peli jo toista kautta putkeen, vaikka joukkueen heikkopeli on korkeintaan keskinkertaista. Menestystä on myös vaikea laittaa hyvän linjan piikkiin, kun Chester Taylor juoksee samojen pelaajien takana yli jaardin/kanto vähemmän (toki roolit ovat erilaisia). Vastustaja on onnistunut ottamaan Petersonin pelistä ulos vain kerran tällä kaudella (yllätykselliset 32 jaardia @NO). Kaikissa muissa peleissä on YPC ollut kevyesti yli neljä ja jaardeja tullut vähintään 80 pintaan. Rähmäyksiä Petersonille tapahtuu kuitenkin edelleen liikaa.
4. Jay Cutler, Broncos:
- En kieltämättä ole kovin paljoa seurannut MVP-keskustelua, mutta mielestäni Cutlerin nimi ei ole juurikaan noussut siinä esille. Tämä on vähän yllättävää, koska hän on oikeastaan ollut Denverin ainoa toivo tällä kaudella. Toki Marshall, Royal ym. ovat erittäin päteviä rissuja, mutta Broncosin rosterissa kauden alussa olleesta viidestä RB:stä kaikki ovat nyt loukkaantuneina. Neljä (Pittman, Hall, Torain, Hillis) on jo IR-listalla ja Selvin Young'kin on ollut mukana vain kuudessa pelissä alkukaudesta. Liika on liikaa, vaikka Denver RB-tehtaana tunnetaankin. Myös puolustus on kärsinyt pahoista loukkaantumisista, Champ Bailey ja D.J. Williams ovat olleet pitkään sivussa. Cutler ei ehkä vielä onnistunutkaan nousemaan toivomallani tavalla liigan pelinrakentajien ehdottomaan eliittiin, mutta hänen merkityksensä Broncosin playoff-kaudelle on kiistaton.
5. Michael Turner, Falcons:
- Jos ei Jay Cutlerista ole MVP-yhteydessä puhuttu, niin Matt Ryanista itse asiassa on. Tätäkään en oikein ymmärrä. Ehkä johtuu siitä, etten ole nähnyt kuin muutaman Atlantan pelin, mutta mielestäni Turnerin 1200 jaardia ja 14 touchdownia ovat olleet tärkeämpiä Ryanille (ja joukkueelle) kuin Ryan on ollut Turnerille. Lisäksi täytyy muistaa, että Ryanin tavoin myös Turner on uusi pelaaja Falconsissa, joten joukkueen yllätyksellisen hieno kausi saattaa johtua aivan yhtä paljon hänestä - tai jopa enemmän. Loppuun pitää kuitenkin todeta, että myös Ryan on ollut huiman hyvä ja on mielestäni Joe Flaccoa edellä enemmän kuin tilastot osoittavat. Ryaninkaan tilastot eivät kuitenkaan ole vielä MVP-tasolla.
6. Kurt Warner, Cardinals:
- Warner on vähän niin kuin Brees, mutta paljon paremmilla rissuilla, huonommalla divisioonalla ja ehkä myös keskimäärin paremmalla joukkueella. Toisaalta Warner kärsii myös huonommasta linjasta ja olemattomasta juoksupelistä. Paha sanoa, mutta en ole itse vielä miehestä ihan täysin vakuuttunut.
Luonnollisesti MVP-kisaan löytyisi myös päteviä puolustuspelaajia, mutta jätän heidät tällä kertaa listaamatta, koska vertailu on vaikeaa ja hyökkääjä palkinnon tulee kuitenkin ottamaan. Ehkä puolustuskeskeisempää näkökulmaa voisi miettiä tarkemmin vielä myöhemmin. Huomioitavaa on, että MVP-tason esityksiin pystyneitä pelinrakentajia on säkitetty vähiten, joten hyökkäyslinjan merkitys täytyy taas pitää mielessä.
OPOY Watch:
1. Drew Brees
2. Kurt Warner
3. Adrian Peterson
4. Michael Turner
5. DeAngelo Williams (sleeper-valinta)
DPOY Watch (tasainen ja kovatasoinen vuosi, listalle mahtuisi vielä monta muuta):
1. James Harrison
2. Troy Polamalu
3. Albert Haynesworth
4. Nnamdi Asomugha
5. DeMarcus Ware
OROY Watch:
1. Matt Ryan, Falcons
2. Matt Forte, Bears
3. Joe Flacco, Ravens
4. Chris Johnson, Titans
5. Steve Slaton, Texans
(Ryan Clady ja Jake Long taitavat kuulua myös listalle, mutta erittäin vaikea arvioida heidän tasoaan kokonaisvaltaisesti. Ehkä myöhemmin mukana.)
DROY Watch:
1. Jerod Mayo, Patriots
2. Chris Horton, Redskins
3. Brandon Flowers, Chiefs
4. Dwight Lowery, Jets
5. Chris Long, Rams
Kaikenlaiseen sitä näköjään aikaa riittää, vaikka onkin vuoden kiireisin kuukausi.