Up yours McNabb!
Viime viikolla Donovan McNabb teki ison jutun siitä kuinka hän ei ole hävinnyt kuuteen vuoteen Giantsille. Sitten tulee Eli Manning ja Comeback!
Oli kyllä uskomattoman hermoja raastava ottelu sunnuntaina. Eagles vei ottelua kolme neljännestä aivan täysin -- Giants oli aivan voimaton Eaglesin blitzin ja pass rushin edessä ja samalla McNabb repi yhdessä Stallworthin kanssa Giantsin secondarya rikki. Viimeisellä neljänneksellä Eagles sitten passivoitui ihan liikaa ja Giants tuli peliin mukaan -- lopussa tasoihin ja jatkoajalla Manning löysi Burressin kauniilla heitolla!
Tästä on nyt erittäin hyvä jatkaa eteenpäin -- tällainen voitto Eaglesista on juuri se mitä tarvitaan nostamaan Giantsin itsetuntoa.
Se mikä kahdessa ensimmäisessä ottelussa on nyt tullut ilmi ja sama oli huomattavissa myös viime kaudella on se, että Eli miettii vieläkin liikaa. Kun Giants yrittää pelata hyökkäyksiä rauhallisesti ja Elilla on aikaa katsoa ja miettä minne hän heittää, hän miettii liikaa ja tekee lopulta väärän ratkaisun. Mutta kun Giants siirtyi sunnuntaina hurry-up hyökkäykseen lopussa ja Manning joutui käyttämään enemmän vaistojaan ja luontaisia taitojaan, tulosta tuli heti paljon paremmin.
Peyton työskentelee kuin tietokone pocketissa, mutta Elilta se taito vielä vähän puuttuu. "Throw, don't out-think yourself!"
Ja sitten se ikuinen harping issue: GIANTS SECONDARY! On uskomatonta kuinka miehet ja vuodet vaihtuvat. Valmentajat vaihtuvat, pelikirjat vaihtuvat etc. Mutta silti Giantsin secondary on edelleen uskomattoman hukassa. Joka vuosi sama juttu, oli siellä sitten Sehorn, Peterson, Allen, Stoutmire, Williams (menneisyys) vs. Madison, Wilson, Demps & co. Täytyy kohta mennä itse näyttämään sinne miten heittopeleissä puolustetaan, 6 vuotta samaa sekoilua saa kohta riittää.
Muuten puolustus toimii kyllä erittäin hyvin. Umeniyora ja Strahan ovat liigan paras end-pari ja Emmons, Arrington, Pierce täyttä timanttia tukimiehinä. Mutta se fucking secondary...