Ei yllätyksiä Ohiossa, Rangersille melko kliininen 4-0-voitto ja Igorille todennäköisesti kauden helpoin nollapeli. Blue Jackets taisteli sen minkä kykeni ja loi muutamia tilanteita, mutta isossa kuvassa vierasjoukkue oli tukevasti kuskin paikalla ja jos nuo Kakon ja Tarasenkon tolppalaukaukset olisivat menneet sisään, lukemat olisivat olleet vähän tylymmät.
Kane oli taas askissa ja pullautti samalla Tarasenkon alaspäin sekä ykkösketjusta että ykkösylivoimasta, joka ei tuntunut juuri parantavan kummankaan yksikön pelaamista. Siinä missä Tarasenkolla on pelissään huomattavasti enemmän nopeutta ja suoraviivaisuutta, Kane on vähän sellainen kaartelija ja kiekonsiirtelijä, joka heittää välillä toki aivan briljantteja siirtoja aivan tyhjästä, mutta hidastaa samalla peliä vähän liikaakin. Zibanejadin ja Tarasenkon pelityylit tuntuivat täydentävän toisiaan, Mikan ja Kanen välillä samaa yhteyttä ei ole vielä löytynyt. Myös ylivoima meni taas turhan tutuksi siirtelyksi Kanen, Foxin ja Panarinin välillä, samalla kun edellisissä peleissä ylivoimapinnoja Kanen tontilta kerännyt Tarasenko puri tuppia penkillä. Ymmärrän että Kanea halutaan edelleen tunkea tuohon ruutuun väkisilläkin koska näyttöjä niin sanotusti löytyy, mutta samalla se on vähän paradoksaalista koska tilalle löytyy myös Tarasenko, joka ei ole myöskään ihan jämäjätkä.
No lopetetaan posin kautta, eli myös Mikkola ilmoittautui mukaan Rocket Richard-kisaan iskemällä kauden ensimmäisen maalinsa Zibanejadin upeasta syötöstä. Vapise Mikko Rantanen!
Viimeiseen runkosarjaviikkoon mahtuu kaksi peliä, eli Sabresia ja Maple Leafsia vastaan mennään vielä alkavalla viikolla ja sitten alkavatkin tosipelit. Noihinkin kahteen mahtuu vielä jonkin verran panosta, sillä teoreettisesti Metron kärkikolmikon osalta sijoitukset, ja sitämyöten ottelutparit sekä kotiedut saattavat edelleen vaihtua.