Jos sitä itsekin kirjoittaisi jotain tänne pienen tauon jälkeen.
Kohta lähdetään Carolinan kaatoon. Alla on elintärkeä voitto Sabresista, joka kynsittiin rankkareilla. Ennen Sabres-ottelua Devilsin itseluottamus oli todella heikko, ja tappioputkessa esimerkiksi Jets- ja Leafs-ottelut hävittiin pitkälti hermoiluun ja henkilökohtaisten virheiden seurauksena.
Canesia vastaan pisteet ovat todennäköisesti tiukassa ja yön ottelussa mitataan Devilsin kykyä pelata kurinalaisesti passivoitumatta liikaa. Erityisen tärkeää on löytää lääkkeet purkaa Canesin prässi, jota Devils ei pystynyt kauden avauskohtaamisessa ohittamaan.
Bryce Salvador ja Henrik Tallinder ovat sivussa, joten ainakin pakistossa on joitain muutoksia. Krys Barch on puolestaan terve raaputus. Arvelisin, että kokoonpano on jokseenkin tässä:
Ponikarovski-Loktionov-Kovaltshuk
Elias-Henrique-Clarkson
Matteau-Zajac-Bernier
Carter-Gionta-Kostopoulos
Greene-Larsson
Fayne-Zidlicky
Voltshenkov-Harrold
Hedberg
Frazee
Kuuden ottelun tappioputken aikana Devils menetti vahvan alkukauden tuoman pienen kaulan konferenssin keskikastiin.
Pete DeBoer toteaa, että jälkimmäisellä puoliskolla Devilsin on voitettava kaksi ottelua kolmesta varmistaakseen paikan pudotuspeleissä. Toivon mukaan kahden edellisen viikon rämpiminen oli kauden huonoin jakso, koska toiseen vastaavaan pisteettömään jaksoon ei kerrassaan ole varaa.
Laurin mainitsema Dainius Zubrus on ollut todella merkittävä menetys. DeBoerilla on ollut Zubrusin loukkaannuttua vaikeuksia löytää toimivia ketjukoostumuksia. Tuohon Zubrusin tontille on vaikeaa löytää korvaavaa pelaajaa. Zubrusin arvon huomaa parhaiten nyt, kun hän ei ole voittamassa kaksinkamppailuja Devilsille.
Ennen kaikkea Devils kaipaa kuitenkin Martin Brodeuria. Johan Hedbergin niskaan on turhaa sälyttää tappion tuskaa, mutta viimeiset kaksi viikkoa olivat vaikeita myös siksi, ettei Hedbergillä koppi tarttunut odotetulla tavalla. Devils olisi tarvinnut alavireisen pelaamisen sijaan Mooselta 1-2 huippuottelua, jotta tappioputki olisi saatu poikki jo ennen torstain ottelua Sabresia vastaan. Toivottavasti Marty palaa pian, koska yksin hänen läsnäolonsa rauhoittaa Devilsin viisikkoa.
Kauden alla tuli murehdittua niin sanotun secondary scoringin saamisesta. Nyt on huudeltava joukkueen isojen pyssyjen perään. Kovaltshuk, Clarkson, Zajac ja kumppanit ovat olleet viime peleissä nallipyssyosastoa. On vaikeaa voittaa otteluita, kun joukkue saa aikaan hädin tuskin kaksi maalia. Kaikki kunnia erinomaisesti pelanneille Ryan Carterille ja Steve Bernierille, mutta he eivät saisi olla joukkueen parhaita pelaajia.
Muuta pientä
- Reid Boucher rikkoi Steven Stamkosin nimissä olleen Sarnian maaliennätyksen. Boucher on rikkonut jo 60 maalin rajan.
- Waiversista poimittu Tom Kostopoulos pelasi ihan mukiinmenevän Devils-debyytin Sabresia vastaan. Tuskin hänestä mitään sateentekijää saadaan, mutta jos tämä tarkoittaa, että Cam Janssenia ei peluuteta vakituisesti, siirto on onnistunut.
- Bobby Butlerin menetys waivers-listalta harmittaa hitusen, mutta minkäs teet. Hän pelasi kuitenkin pirteästi, mutta oli todella huono-onninen maalipaikoissa.
Loktilla ilmeisesti peli kulkenut, kuudessa pelissä viisi pistettä, viime kaudella tuohon kolmeen maalin tarvittiin Kingsissä 39 peliä. Toki tuo sentterin paikka auttaa asiaa, luontainen sentteri joutui pelaamaan Kingsissä paljon laidassa. Miltä hänen pelinsä on näyttänyt kokonaisuudessaan ? Kingsissä itse näin hänen ongelmakseen varsinkin voiman puutteen, onko näkynyt Devils-paidassa?
Miä oon tykännyt hänestä. Loktionov on ollut todella pirteä Devils-nutussa ja muutamat onnistumiset ovat ruokkineet hänen itseluottamustaan. Loktionovissa parasta on ollut hänen ennakkoluulottomat ratkaisunsa ja säntillinen pelaaminen puolustussuuntaan. Paikka ykkösketjussa on toki enemmän seurausta DeBoerin harrastamasta ketjujen sekoittamisesta ja roolitusten hakemisesta kuin Loktionovin huikeista otteista, mutta ei hän nyt suotta ole Kovyn rinnalla ykkösessä.
Mitä tulee tuohon voimakysymyjseen, kyllähän Loktionovia tönitään välillä helpostikin kiekosta pois. Toisaalta silkka voima ratkaisee lopulta harvoin. Loktionov on ongelmissa lähinnä silloin, jos hän joutuu vääntämään seisovin jaloin. Liikkeessä Loktionovia on vaikeaa pysäyttää puhtaasti, koska hän suojaa hyvin kiekkoa ja on kiekottomana vastaavasti ärhäkkä karvaaja, kuten Kingsiä seuranneet varmasti tietävät.