Jamie Langebrunnerista vielä sen verran, että ehkä Laurin käyttämä sanamuoto oli hieman liian jyrkkä, kuten hän itsekin sanoi, mutta tosiasiassa Langenbrunner ei pelannut Brent Sutterin lähdön jälkeen omalla tasollaan kuin ajoittain, joten kritiikki häntä kohtaan on perusteltua. Sutter teki Langenbrunnerista oman lempilapsensa ja Langs pelasikin tämän alaisuudessa uransa parasta jääkiekkoa - Uskallan sanoa näin, vaikka hän on tehnyt pitkän ja maineikkaan uran ja tehnyt mainetekoja myös Dallas-kausillaan.
Monen Devils-kannattajan sappi kiehahti viime kaudella loppukauden vaikeilla hetkillä, kun kapteenin peliesitykset ja asenne olivat kaukana kiekkoammattilaisen otteista. Surullisin hetki koettiin, kun Langenbrunner julkisesti kiukutteli Jacques Lemairen päätöksestä jättää kapteeni pois Carolina-ottelun kokoonpanosta ja silti velvottaa hänet tulemaan joukkueen mukaan matkalle. Lemaire oli myös aikonut tarjota kapteeniutta Langsin poissaolon ajaksi väliaikaisesti Colin Whitelle, joka kuitenkin osoitti hyvää pelisilmää ja kieltäytyi kunniasta. Langenbrunner keskittyi tämän jälkeen osoittamaan mieltään kaukalossa ja sen ulkopuolella. Tällä kaudella sama alisuorittaminen jatkui.
Jamien kauppaamisen jälkeen esille on noussut muitakin välikohtauksia Langsin ja erityisesti valmentaja Jacques Lemairen välillä. Ex-valmentaja Mario Tremblay suomi radiossa Langenbrunneria kovin sanoin ja kertoi hänen muiden muassa kieltäytyneen menemästä laukojaksi rankkarikisassa, koska Lemaire ei ollut antanut tälle peliaikaa jatkoajalla. Parise taivutteli hänet menemään laukomaan, kuten Lemaire häneltä odotti. Tremblayn mukaan siirto puhdistaa joukkueen ilmapiiriä.
Nyt, kun Lemaire palasi takaisin Devilsin valmentajaksi, oli myös selvää, että Langenbrunnerin aika Pahoilaisissa kävi vähiin. Epävirallisten tietojen mukaan Langenbrunnerilta oli kysytty jo harjoitusleirin ja tuolloin vallinneen cap-helvetin aikaan no trade -pykälästä luopumista, mutta sillä kertaa hän ei ollut suostunut näin tekemään.
Joka tapauksessa Langenbrunnerin kohdalla on muistettava, että plussien ja miinusten vertailussa viivan alle jää paljon enemmän hyvää kuin huonoa. Langs ehti olla joukkueessa kuitenkin jo miltei kahdeksan vuotta ja nähdä joukkueen kanssa yhtä sun toista. Langenbrunnerilla oli merkittävä pelillinen vaikutus työsulun jälkeisillä parilla kaudella, jolloin Devils nojasi erittäin voimakkaasti muutamaan tiettyyn yksilöön, kuten Martyyn, Eliakseen, Maddeniin, Rafalskiin ja Langenbrunneriin.
Devilsin ja Starsin välistä kauppaa arvioitaessa näkisin asian niin, että molemmat joukkueet voittivat tavallaan tässä kaupassa. Stars sai kokeneen sotaratsun, joka tekee joukkueen hyökkäyksestä taas aavistuksen vaarallisemman. Maisemanvaihdoksen jälkeen Langs elää hyvällä todennäköisyydellä jonkinlaisen kukoistuskauden. Jos tämä kukoistus johdattaa Starsin pitkään playoff-kevääseen, niin toisen kierroksen varausvuoro on tästä ilosta todella kohtuullinen hinta. Devils puolestaan sai kaipaamansa korkeahkon (käytännössä toisen kierroksen) varausvuoron pelaajasta, jonka kanssa sillä ei ollut enää yhteistä tulevaisuutta, ja joka kuitenkin on jo 35-vuotias ja erilaisten vammojen vaivaama.
Tämän kaupan myötä kausi 2011-2012 alkoi kaikessa hiljaisuudessa Talent Newark -kilpailulla, jossa pätevimmät ja karismaattisimmat yksilöt kilpailevat Devilsin kapteeniudesta. Ennakkosuosikkeja tässä kisassa ovat Zach Parise, Patrik Elias ja Colin White. Devils ei aio toistaiseksi nimetä uutta kapteenia, vaan käyttää pelkkiä varakapteeneja (Elias ja Kovaltshuk).
Tässä vielä luettavaa Langenbrunner-kaupasta
Stan Fischler: Jamien oli mentävä
Parise: Jamie oli tärkeä tukija urani alkuvaiheessa
Langsin näkemys: Tunteet sekavia, Parisesta pitäisi tulla kapteeni
Lemaire: Devils kävi läpi sydänleikkauksen
Lemaire: Devils ei tarvitse muodollista johtajaa
Nyt näyttää tosiaan myös siltä, että dominot alkavat odotetusti kaatua. Ensimmäinen lähtijä oli MacLean, sitten Langenbrunner. Viimeisimpien tietojen mukaan Jason Arnott on sanonut julkisesti "odottavansa kauppaa". Arnott kommentoi Star-Ledgerin Rich Cherelle, että toivoisi pääsevänsä tällä kaudella pelaamaan pudotuspelejä. Arnottin kauppaaminen näyttää tällä haavaa erittäin todennäköiseltä ja hänen no trade -pykälänsä on käytännössä kuollut kirjain.
Arnottin ohella muita saatavilla olevia veteraanipelaajia ovat nähdäkseni Johan Hedberg, David Clarkson, Andy Greene ja varauksin myös Dainius Zubrus, jos tämän sopimus vain mahtuu jonkin joukkueen suunnitelmiin myös pari vuotta tästä eteenpäin. Kaikkia näitä herroja yhdistää se, että he olisivat missä tahansa playoff-joukkueessa niin sanottuja laadukkaita syvyyspelaajia. Vastineeksi näiden herrojen palveluksista Devils kaipaa nähdäkseni lähinnä varausvuoroja ja miksei myös hyökkäyspään lupauksia, koska Josefsonin ja Tedenbyn takana ei ole tulossa kovin montaa lupaavaa pelimiestä. Nick Palmieri ja Alexander Vasjunov ovat parhaimmillaan kakkosketjun pelimiehiä, mutta lähinnä hyökkäyspään varaukset ovat osastoa Vladimir Zharkov ja Adam Henrique eli päteviä 3-4-ketjujen pelimiehiä.
Lou Lamoriello: Muitakin kauppoja voi tulla
Ehtoolla pelataan myös kiekkoa, kun Devils vierailee aina lämminhenkisessä Vachovia Centerissä. Pelillisiä muutoksia ei hirveästi ole luvassa, vaan Devils pyristelee saamillaan hanttikorteilla. Johan Hedberg pelaa illan ottelussa maalilla, Matt Corrente ja Mattias Tedenby ovat terveitä raaputuksia. Edellisessä ottelussa itseään loukannut Colin White pelaa illan pelissä normaalisti.
Muuta pientä:
- Jacob Josefson on lähetetty Albanyyn hakemaan pelivirettä
- Marty saa seuraavan pelivuoron huomenna Tampaa vastaan
