Palataanpa Devils-kiekon kommentointiin pienen hiljaiselon jälkeen. Pudotuspelihaaveille tuli viime viikonvaihteessa lopullinen kuolinisku, kun punamustat hävisivät Senatorsille ja Capitalsille. Koko kauden ajan takellellut ylivoimapeli on maksanut lukuisia pisteitä, eikä näitä viime kierrosten tappioita voi pitää mitenkään "ratkaisevina", koska Devils vajosi niin syvälle marras-joulukuun tappiokierteen aikana.
Devils voi vielä nousta 89 pisteeseen, jos se voittaa kaikki jäljellä olevat kahdeksan peliään. Viimeisessä pudotuspelipaikassa kiinni oleva Sabres on jo 83 pisteessä, joten käytännössä pudotuspelit ovat jo ulottumattomissa ilman omaa voittoputkea, Sabresin täydellistä romahdusta sekä Leafsin, Thrashersin ja Canesin takeltelua.
Kovaltshukin näkemys: Tää kausi oli tässä
Viime yön vieraspelistä Penguinsia vastaan oli tuloksena 1-0-tappio rankkareilla. Maalivahdit pelasivat erheettömästi, kunnes James Neal ohitti Brodeurin huipputarkalla vedolla yläriman alle. Punamustilla oli periaatteessa hyvä mahdollisuus ryöstää siipirikolta pingviinilaumalta pisteet, mutta hyökkäyspeli ei toiminut kuin ajoittain ja toisaalta isännät puolustivat apinan raivolla, suorastaan niin tiukasti, että jopa Paul Steigerwald yltyi toteamaan, että tällaiset "shakkiottelut" ovat mielenkiintoisia.
Pens-ottelu oli erittäin tarkkaa puolustamista molemmin puolin ja varsinkin avauserän laukaustilasto (3-1 kotijoukkueelle) kertoo olennaisen pelin kulusta. Toisaalta molempien joukkueiden kenttäpelaajat uhrautuivat vaihdosta toiseen ja peittivät roppakaupalla laukauksia.
Devilsilläkin oli omat etsikkoaikansa erityisesti kolmannen erän jälkimmäisellä puoliskolla, mutta ylivoimapeli yski pahemman kerran eikä Fleuryä päästy kovistelemaan mitenkään kummoisesti. Parhaat maalipaikat siunaantuivat Kovaltshukille, Zharkoville ja Tedenbylle. Kovylla oli parikin paikkaa, mutta joko maila katkesi, kiekko pomppi lavassa tai sitten veto meni harakoille. Zharkov oli jo nokikkain Fleuryn kanssa, mutta kiekko pyörähti vetohetkellä lavan yli. Fleury puolestaan kesti Tedenbyn ja kumppaneiden lähentelyt.
Colin White loukkasi jalkansa avauserässä eikä enää palannut kentälle. White koetti potkaista kiekkoa, mutta osuikin laitaan ja tämä teki kipeää. Myös Anton Voltshenkovin pelikunto illan pelissä Sabresia vastaan on arvoitus. Venäläinen sai pari kovaa tärskyä, ja varsinkin Chris Kunitzin taklaus sattui, sillä Voltshenkov kaatui juuri ennen osumaa laitaan. Devils pelasikin ottelun kolmannen erän ja jatkoajan neljällä pakilla.
Tuttuun tapaan Devils ei kerro sen tarkemmin vammojen laadusta, vaan molempien kerrotaan kärsivän alavartalovammasta. Kuitenkin joukkue on kaiken varalta nostanut Jay Leachin joukkueen vahvuuteen, joten ainakin jompikumpi konkareista jää sivuun. Molempien jäädessä sivuun Mark Fraser ottaa toisen paikan pelaavasta kokoonpanosta. Tämä tarkoittaisi melkoista urakkaa Greenelle, Tallinderille, Faynelle ja Salmelalle, koska Leach ja Fraser nyt eivät vain ole hyvä vaihtoehtoja pelaamaan yli kymmentä minuuttia.
Kevätkauden huiman kirin primus motorit, Ilja Kovaltshuk ja Patrik Elias, ovat molemmat kärsineet tehottomuudesta ja kummankin otteissa paistaa jälleen kerran turhautuminen. Samaan tahtiin ovat kuihtuneet myös ketjukavereiden tehot. Kovaltshuk koetti taas viime yönä tehdä kaiken yksin ja luoda paikkoja väkisin. Hän on myös sortunut helmasyntiinsä eli liian vaikeisiin ja vaarallisiin pokittaissyöttöihin esimerkiksi hyökkäyssinisen tuntumassa.
Ilonaiheita on puolestaan tarjonnut uudistettu kolmosketju Tedenby-Josefson-Clarkson, jossa peli-iloa huokuvat ruotsalaiset järjestelevät paikkoja Clarksonin rähistessä laidoissa ja maalinedustalla. Koko kauden ajan hukassa ollut Clarkson on löytänyt nopeassa tahdissa kemiat nuorten ketjukavereidensa kanssa.
Muutaman tunnin kuluttua Devils kohtaa vieraissa Sabresin, jolta pitäisi viedä pisteet varsinaisella peliajalla, jos ei nyt muuten, mutta kiusanteon ja ammattiylpeyden nimissä.
Kokoonpano voisi olla jotain tällaista, joskin puolustusparit ovat melko lailla hatusta vedetyt, olkoonkin, että Salmela ja Fraser pelasivat aiemmin tällä kaudella joitain vaihtoja yhdessä.
Kovaltshuk-Zajac-Palmieri
Rolston-Elias-Zubrus
Tedenby-Josefson-Clarkson
Mair-Steckel-Zharkov
Tallinder-Fayne
Greene-Leach
Salmela-Fraser
Brodeur
Hedberg
Muuta pientä:
- Zach Parise on viimein tekemässä paluun kaukaloon. Parise on jo muun joukkueen mukana ja treenaa täysillä.
Rich Cheren mukaan Parise pelaa tulevana keskiviikkona kotiottelussa Islandersia vastaan. Pudotuspelijuna jäi saavuttamatta, mutta Parisen paluu on miellyttävä bonus ja porkkana seurata myös viimeiset Devilsin pelit tällä kaudella.
Polvivamma oli Parisen NHL-uran ensimmäinen merkittävä loukkaantuminen. Joukkuetoverit tietävät, miten vaikeaa paluu pitkän sairausloman jälkeen on:
Elias, Rolston ja Salmela puhuvat.
- Toinen jännittämisen aihe on se, saako Brodeur käännettyä tämänkin kauden voittotilaston plussan puolelle. Tällä hetkellä Martyn saldona on 21-22-2, kun vuodenvaihteessa tilasto oli surullinen 6-18-1. 13:ssa viimeisistä 14 pelistään Marty on päästänyt kaksi maalia tai vähemmän.
Martyn mietteitä
- Travis Zajac on siis Devilsin nykyinen teräsmies hänen pelattuaan 389:nnen perättäisen ottelunsa runkosarjassa viime viikolla Senatorsia vastaan. Näin Ken Daneykon nimissä ollut pisin katkeamaton putki runkosarjaotteluita jäi historiaan.