Viestin lähetti varjo
Valitettavaa vain on että suurin osa Karjala-keskustelusta on tätä sentimentaalista puolta, eli vedotaan Laatokan järvimaisemiin tms.
Ja loppujen lopuksi merkityksellistä ei ole oikeastaan se kuinka paljon homma tulee maksamaan, koska puhutaan kuitenkin miljardeista vaan se tuleeko se tuottamaan mitään. Tätä et ole kyennyt mitenkään perustelemaan, olet vain esittänyt optimistisia lausuntoja siitä miten Karjala noussee takaisin loistoonsa.
Karjalassa asuu jo varmaan 4. polven ihmisiä joille Karjala on koti ja en oikein usko että kovinkaan moni muuttaisi pois kun tietää pääsevänsä Suomen rahahanojen ääreen. Etenkin vanhempi väestö suorastaan juhlii päästessään käsiksi eläkkeisiin, terveydenhuoltoon jne.
200 000 ? Käsittääkseni siellä asuu se 430 00 asukasta.
Jaa siis mielestäni rupla voitaisiin pitää rahayksikkönä?
Miksei muka Karjalaa pidä heti nostaa Suomen tasolle, on vaikea kuvitella että sinne saataisiin kovinkaan kovan tason osaajia jolleivät olot ole riittävät. Montako Diplomi-insinööriä luulet muuttamavan alueelle jossa ei ole sähköä? Tietokoneet toimivat sähköllä, tietääkseni.
Miten niin kova raja? Mitä eroa sillä on nykyiseen? EU :n raja se on nykyäänkin.
Eli pakkosiirretään heidän perheensä samantien alueelta jossa he ovat asuneet 60 vuotta. Entä jos he haluavatkin jäädä alueelle?
Sanoisin että älä puhu tuollaista populistista paskaa jos et kykene osoittamaan sitä, ei niitä miliisejä niin hirveästi Venäjälläkään ole. Puhutaan max. 20 000 ihmisestä sidosryhmineen.
Mutta montako heitä on? Minä voin nimetä jo vähintään 20 tulevaa Diplomi-insinööriä, KTM:a, juristia ym. jotka eivät takuulla lähde Karjalaan. Ja miten moni isä on valmis viemään perheensä puutteellisiin olosuhteisiin, vieraaseen kulttuuriin? Lapsilla on kavereita ja harrastuksia....harvassa ovat lapsiperheet jotka muuttavat vapaaehtoisesti. Joten mistä löydät ne korkeastikoulutetut jotka sankoin joukoin muuttavat alueelle?
Tiedätkö mitä, varjo, minäkin alan uskoa, että puhe Karjalasta on kauhean tunteellista. Erityisesti se vahva tunnetaso näkyy vaikuttavan palautusta vastustavalla tasolla. Sinunkin puheesi menee jo vahvasti tunnepiikkiin. Mutta tunteet ovat yhtä sallittuja sinulle kuin muillekin.
Suosittelisin vähän syvempää perehtymistä reformisuunnitelmaan, niin ainakin osa kokemistasi ristiriidoista häviää. Karjalan alueella oli suunnitelman tekoaikana arviolta noin 430.000 asukasta. Nyt luku on jo pienempi. Täsmällistä lukua ei tietäne kukaan, eivät venäläiset itsekään.
Karjalan nykyinen väestö on eri puolilta Neuvostoliittoa. Heidän juurensa eivät ole Karjalassa. Moni heistä kaipaa juurilleen, aivan kuin suomalaiset kaipaavat juurilleen Karjalaan. Nuori väki on lähtenyt ja lähtee leivän ja mahdollisuuksien perään, koska Karjalan rappio lisääntyy koko aika, eikä siellä ole työpaikkoja.
Reformisuunnitelmasta selviää, miten päädytään 200.000 henkeen. Ensinnäkin arvioidusta asukasmäärästä on vähennetty Terijoki-Raivolan alue, 150.000 henkeä, koska se on käytännössä kasvanut kiinni Pietariin. On aika vaikea nähdä, että se osa repäistäisiin Pietarista eroon.
Virkamieslähdön vaikutus on arvioitu 30.000 hengeksi. Ei vain miliisi, vaan myös rajavartijat, valtion korkeammat virkamiehet, tiedusteluorganisaatoiden jäsenet. Edelleen on arvioitu, että 50.000 lähtee juurilleen tai Pietariin, kun muutto on taloudellisesti mahdollista.
Fakta on se, että Karjala on viime vuosina koko aika tyhjentynyt ihmisistä ja suunta on selvästi jatkuva. Duuman jäsen Mäki on arvioinut, että Karjalaan jäisi palautusvaiheessa noin 100.000 henkeä. Hän on itse Karjalasta, joten tuntee asian.
Ketään ei pakkosiirretä puoleen eikä toiseen. Venäjä pitää itse huolen viranomaisistaan, eikä luultavasti edes suostuisi heidän jäämiseensä alueelle. Väestökysymyksissä tulee noudattaa YK:n ihmisoikeusmääräyksiä, ei siitä tarvise sen enempää keskustella, ellet sitten halua luoda niitä vastoin olevia ratkaisuja.
On selvää, että Karjalan palautuksen ollessa varma, osa ihmisistä haluaa jäädä ja paljon muiltakin alueilta olevia ihmisiä voi ilmoittautua Karjalassa asuviksi. Tokihan siinäkin määritetään pelisäännöt.
Enpä ole missään väittänyt, että rupla pitäisi jättää rahayksiköksi. Et ehkä tunne Saksan yhdistymisen historiaa, mutta siinä itämarkka vaihdettiin päittäin länsimarkkaan. Ei ollut erityisen kannattava operaatio. Enpä usko, että Karjalassa rupla vaihdetaan päittäin euroon.
Nykyinen raja on kova raja. Se siirtyisi Tarton rauhan rajojen kohdalle. Nykyisen rajan kohdalle tulisi venäläiselle väestölle toinen kova raja, jonka ylittäminen edellyttää luvanvaraisuutta. Ei siinä sen kummempaa dramatiikkaa ole.
Olisi mielenkiintoista, että osoittaisit joillakin akateemisilla tutkimuksilla tai edes loogisella päättelyllä, mitä populistista paskaa puhun esim. tässä väestöasiassa. Mutta voin hyväksyä lausumasi laittamalla sen sinne tunnepuolen läikähdyksiin.
Miksi Karjalaan suunnitellaan valtavaa kehitysprojektia, rakentamista, korjaamista, teollisuutta ... ellei tarkoituksena ole nopeasti nostaa sitä nykysuomen tasolle? Toki, totta kai.
Niiden nuorten insinöörien ja ekonomien muuttaminen alueelle ratkeaa silloin, kun Nokia ja useimmat muut suuret suomalaiset yritykset hakevat sinne vastuullisiin tehtäviin ihmisiä. Eivät he sinne mihinkään taivasalle mene. Mihin muuten tarvittaisiin noin 100.000 rakennusaikaista työntekijää?
Tehtäisiinkö niin, että jos vaikka Joensuu ei olisi kannattava, niin annetaan se pois vaikkapa venäläisille tai ruotsalaisille? Tai jos Turun tilanne heikkenee, niin annetaan se osa Suomea ruotsalaisille?
Puun tuoton osalta eihän tarkoituksena ole kaataa metsää samantien. Esim. StoraEnso toimii jo Karjalan alueella ja varmasti jatkaisi laajennetussa mitassa toimintaansa. Ei mitään markkinoiden sekottamisia, vaan järkevää, maltillista etenemistä.
Maataloudesta ei reformissa puhuta juuri mitään, vaikka ennen sotia alue olisi yksi Suomen vahvoista vilja-aitoista. Sellaisen aika alkaa olla ohitse, joten sille ei mitään erityistä funktiota ole annetukaan.
Karjalan "kannattavuudesta" olisi mukava tehdä ekonometrinen malli. Karjalalla on erittäin hyvä talousmaantieteellinen asema. Siellä on ollut ja sinne tulee syntymään merkittävää yritystoimintaa. Jos jotain kansantaloudesta tiedät, tiedät varmaankin silloin jotain myös kehittyvän liiketoiminnan kumulatiivisista vaikutuksista. Käsitykseni mukaan ne tulevat olemaan sangen positiiviset - mutta ei, siitä ei ole olemassa akateemista tutkimusta.
Kun tutustut reformisuunnitelmaan, voit havaita, ettei sitä ole tehty tunnelatausten ja kiiluvasilmäisen karjalaisuuden pohjalta, vaan maltillisen ja harkitun sekä olosuhteisiin nähden laajan tiedon pohjalta. Reformisuunnitelman tekijät eivät enää ole siinä iässä, että pitäisi pakkosyöttää tai todistella jotain. Reformisuunnitelma on tietyn hetken kuvaus asiasta ja sitä voidaan aina parantaa, kun uutta, täsmällisempää tietoa tulee.