Viestin lähetti varjo
VAikkakin VexiP kykenee argumentoimaan paremmin kuin essulu tai laatokka niin hänenkin viesteissään loistaa poissaolollaan negatiivisten vaihtoehtojen mukaanottaminen.
Voisinko kysyä mitä tekemistä ihmisoikeuksilla on nykyKarjalan kanssa? Tuolla aikaisemmin vaadin perusteluita sille miksi Karjala kuuluu Suomeen, tähän ei kukaan vastannut.
Meillä on myös hävittävää, mikset mainitse sitä?
Peruskysymykset jotka yhä ovat vastaamatta lienevät summittaisesti seuraavat:
- Väestömäärän joka tulisi Suomeen
- Tästä väestöstä koituvat kustannukset
- Todelliset paluumuuttajamäärät, etenkin korkeastikoulutettujen osalta
- Näiden paluumuuttajien vaikutus muun Suomen talouteen, tällä hetkellä on vaikea kuvitella että esim. lääkäreitä saataisiin alueelle tarpeeksi kun heitä ei saada lähtemään maaseudullekaan..moninkertaisella palkallakaan.
- Rikollisuus
- KArjalan tulevaisuus, onko sillä reaalista potentiaalia muuttua nettomaksajaksi.
Aika juoksee Karjalan palauttamista vastaan,
Tässä ketjussa on mukana n. 5 ihmistä,
Juu, se on varma, ettei tämä keskustelu Janinalle pärjää. Voisi siinä olla toisena syynä sekin, ettei tämä saitti ensimmäisenä juolahda mieleen, kun Karjalasta puhutaan. Ja kolmas on se luonnollinen asia, ettei Karjala ajankohtaisesti kiinnosta kaikkia.
Kun syvennyt niiden noin 420.000 ihmisen kohtaloon, jotka joutuivat jättämään kotiseutunsa, toimeentulosta, kotinsa, omaisuutensa ja erittäin lyhyellä ajalla poistumaan vihollisen jaloista, syntyi siinä ihmisoikeuskysymys. Se jatkuu siten, ettei näillä ihmisillä vieläkään ole oikeutta omille asuinsijoilleen, eikä Venäjä ole poistunut pakko-ottamiltaan mailta. Ei edes voi sanoa, että NL olisi valloittanut maat, koska se kykeni valloittamaan vain noin 1/3 ottamastaan alueesta. Eikä hyökkäyssota anna mitään oikeuksia maahan.
Toinen ihmisoikeuskysymys koskee suomalaisella alueella eli Karjalassa asuvien venäläisten kohtaloa. On tullut paljon huolestuneita viestejä siitä, että aluetta uhkaa humanitäärinen katastrofi. Saisimme mekin etsiä keinoa sen estämiseksi.
Keino ei mielestäni ole se, että rahoitetaan Venäjää. Lähialueyhteistyöhön on lahjoitettu noin 1 mrd euroa. Kukaan ei tunnu osaavan sanoa, mihin rahat ovat menneet. Vain pieneltä osalta ne ovat jääneet Karjalaan.
Lyhin perustelu sille, miksi Karjala kuuluu Suomelle on se, että Tarton rauhassa 1920 sovittiin ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen rajat. Sitä ennen ne rajat (suurin piirtein) olivat olleet ainakin tuhat vuotta suomalaisten asuma-alueita. Venäläinen tulisi alueille varsinaisesti asumaan ensimmäisen kerran 1944.
En pahemmin näe hävittävää siinä, että selvitetään Karjalan palautusta. Elämme tietääkseni rauhan aikaa, jossa Venäjä on vakuuttanut kunnioittavansa ihmisoikeuksia ja haluavansa toimia läntisen maan periaatteiden mukaisesti. Tosin Venäjä samanaikaisesti murhaa omia maanmiehiään Tsetseniassa ja polkee ihmisoikeuksia.
Venäjän johtajat ovat ottaneet esille Stalinin tekemän vääryyden, joten ei se ole tabu. Ja vaikka olisikin, ei Suomella ole mitään syytä rakennella tabuja tästä aiheesta. On aika paremminkin purkaa turhat tabut. Poliittisesti naapuruuden tulee kestää keskustelu asiasta, joka hiertää välejä.
Taloudellisesti en näe merkittävää riskiä siinä, että valtiovalta ryhtyy tutkimaan perusteellisesti tätä asiaa. Jos asiallinen tutkimus sekä kansalais- ja poliittinen keskustelu päätyy siihen, ettei Karjalaa kanannata havitella takaisin, on siihen hyvä tyytyä. Tähän mennessä ei ole ollut Karjala-keskustelua, vielä vähemmän poliittista keskustelua, eikä lainkaan valtiovallan suunnitelmia. Asia on tärkeä, mutta levällään kuin jokisen eväät.
Väestömäärää olen käsitellyt ainakin kahdesti. Arvio on 200.000 venäläistä. Perusteet ovat toisissa viesteissä. Venäläisellä väestönosalla ei ilman muuta pidä olla oikeutta muuttaa Karjalasta muualle Suomeen, ensin koeaika.
Karjalaan muuttajien määrä on arvioitu noin 300.000 henkilöksi. Tämän yksi perusta on Gallupin kysely. Toinen kokoluokkaperuste on se yritystoiminnan määrä, mitä alueelle arvioidaan tulevan.
Mikä on tämän joukon koulutustaso? Sitä en osaa sanoa, mutta arvioin sen aluksi olevan työntekijävoittoista, koska kyseessä on valtava rakennusprojekti. En näe syytä siihen, miksei pitemmän päälle koulutusjakauma ole suurin piirtein sama kuin muussakin Suomessa. Lääkäreitä en ole haastatellut, sinänsä mielenkiintoinen yksityiskohta, jotta kannattaa selvittää.
Rikollisuuden osalta olen todennut kahdesta kovasta rajasta sekä ensimmäisen päivän haltuunotosta.
ProKarelian reformisuunnitelman mukaan valtion näkökulmasta pääomatuotot ylittävät infrastruktuurimenot. On selvä, ettei suunnittelujaksona ole mitään tuloa, joten kassavirtaa joudutaan tasaamaan alkulainalla.
Budjetin osalta budjetin tulopuolen arvioidaan kulkevan alusta laskien 8 - 9 vuotta menojen jäljessä, vaikka tulokertymä sinänsä lähtee rakennusprojektien vuoksi nopeasti liikkeelle. Eli kymmenen vuoden tähtäyksellä pääomatulot on saatu ja infrakulut pääosin katettu ja alueen budjetti on tasapainossa.
Toteuman osalta keskeistä osaa esittää se, kuinka hyvin 2 ensimmäisen eli suunnittelukauden aikana kyetään systeemit rakentamaan mahdollisimman valmiiksi ja homma käynnistämään yhdellä sysäyksellä.
Karjala-kysymyksen on luultu kuolevan evakkojen myötä. Näin ei ole. Minun sukupolvessani on siitä ensimmäiset, melko lukuisat esimerkit. Eikä asia jää minun sukupolveeni, vaan se tulee hiertämään Suomen ja Venäjän suhteita niin kauan kuin asia on kunnossa tai erittäin kattava ja vapauttava selvitys ja keskustelu on tapahtunut.