Eipä tuossa nyt kummempaa ollut syksyn läpsyttely, jossa kotijoukkue onnistui. Peli laadultaan oli keskinkertainen molemmilta joukkueilta, peli kummallakin arkailevaa virheitä pelkäävää hiirulaiskiekkoa. JYPin osalta se kulminoitui kahteen asiaan: väärä sivu oli Virtasen pelikirjastosta jäänyt auki ja esiin tuli myös rosterin tämän kauden kauneusvirhe, JYPillä ei ole varsinaista neloskenttää, jolloin yhden kentän keskitason joukkueet voivat yllättää, kun sitä yhtä kenttää ei saa pimennettyä. Osin se on tietysti kiinni loukkaantumisistakin, mutta mun silmiin toimivaa neloskenttää ei ole näkynyt koko kauden aikana. Ajatus, että jokainen kenttä voisi olla syömähammas on kaunis, mutta kaukainen ja kallis haave, siihen ei tuokaan rosteri riitä.
Kuitenkin oli siellä onnistujiakin, Vainion tekemistä oli ilo katsoa, varmaan paras kokonaisesitys tällä kaudella tänään, enkä kyllä moittimista juuri löydä yleisestikään alakerran tekemisistä. Hyökkäyspeli oli tänään tukkoista, mutta suurin syy siihen oli väärän taktiikan jolla kärppien tekemiseen alistuttiin Mutta huolta ei, matka jatkuu JYPillä on rahkeissa varaa parantaa ja paljon. Kärpät on sen sijaan yhden kentän keskikastin jengi, enkä minä näe juurikaan käyttämätöntä potentiaalia tuossa joukkueessa, vaan tuo on sen taso. Tämä ei siis perustu yhteenvetona yhteen tai kahteen peliin, vaan on otanta kun on nähnyt useamman pelin heiltäkin.