Pahoittelut, että vastaaminen on vienyt aikaa.
Siinäpä se juttu piilekkin, että ei haluta nähdä.
Kummallista, että tavattoman usein erilaiset höyrypäät ovat juuri heitä, jotka näkevät ne erityislaatuiset asiat - onpa kyse ufoista tai muista salaliitoista.
Onko asialla mitään väliä, että mitä sotaa. Pointti olikin, että siellä on oltu ja siviilejä pommitettu.
Kuuluiko asia edes Yhdysvalloille tai Natolle? Siinä on nyt tämä jutun juttu kun puhuttiin, että työnnetään nokka toisten asioihin. Kyseinen sota ei uhannut yhtään NATO-maata. Kyseessä oli sisällisota jossa tuki annettiin länsi-mielisille maille.
Eli ilmeisesti sinusta olisi ollut aivan hyväksyttävää, että maailma olisi seisonut tumput suorina 90-luvulla kun pääasiassa serbit suorittivat kansanmurhaa Bosniassa? Yksinkertainen kysymys, johon haluan selkeän vastauksen.
"
Prof. Steven L. Burg and Prof. Paul S. Shoup, writing in 1999, observed about early high figures:
The figure of 200,000 (or more) dead, injured, and missing was frequently cited in media reports on the war in Bosnia as late as 1994. The October 1995 bulletin of the Bosnian Institute for Public Health of the Republic Committee for Health and Social Welfare gave the numbers as 146,340 killed, and 174,914 wounded on the territory under the control of the Bosnian army. Mustafa Imamovic gave a figure of 144,248 perished (including those who died from hunger or exposure), mainly Muslims. The Red Cross and the UNHCR have not, to the best of our knowledge, produced data on the number of persons killed and injured in the course of the war. A November 1995 unclassified CIA memorandum estimated 156,500 civilian deaths in the country (all but 10,000 of them in Muslim- or Croat-held territories), not including the 8,000 to 10,000 then still missing from Srebrenica and Zepa enclaves. This figure for civilian deaths far exceeded the estimate in the same report of 81,500 troops killed (45,000 Bosnian government; 6,500 Bosnian Croat; and 30,000 Bosnian Serb).
— Steven L. Burg and Paul S. Shoup,
The War in Bosnia-Herzegovina" (lainaus:
Bosnian War - Wikipedia, the free encyclopedia
Millä keinoin sinusta sota olisi pitänyt lopettaa, jos kerran pommituksiin ei olisi saanut ryhtyä? YK oli jo osoittanut voimattomuutensa, Srebrenica karmeimpana esimerkkinä, jolloin hollantilaiset YK-sotilaat joutuivat katsomaan sivusta kun serbi-joukot saapuivat pikkukaupunkiin ja tappoivat 8373 muslimimiestä ja poikaa. Keinot olivat vähissä, joko hyväksyä se, että serbit (ja paikoin kroatit) suorittivat etnistä puhdistusta turvautuen joukkomurhiin ja keskitysleireihin tai sitten käyttää sotilaallista voimaa, koska se oli lopulta ainoa keino jolla Bosnian serbit ja heidän tukijansa Jugoslaviassa saatiin lopettamaan sotiminen ja etniset puhdistukset.
Niin eli puuttuttiin taas toisen maan sisäisiin asioihin ilman, että uhkaa olisi omaan maahan kohditustunut...
Sinusta on siis hyväksyttävää, että yksi etninen ryhmä ryhtyy suorittamaan kansanmurhaa yhdellä alueella eikä kukaan saisi puuttua toimintaan, lopettaa etnistä puhdistusta?
Tai onhan sinusta jos tulkitsen muita kirjoituksiasi foorumilla oikein, vai onko?
Eipä aiheesta oikein kannata edes käydä keskustelua, jos todella hyväksyt kansanmurhat osana valtion tai valtioiden toimintaa ja pidät niitä maan sisäisinä asioina.
Asialla ei ole oikeastaan mitään eroa. Niin NATO kuin "koalitiokin" laitetaan toimintaan samanlaisesti. Jos jenkit haluaa yksin johtaa niin kutsutaan sitä vain koalitioksi niin vältytään monelta kokoukselta eikä tarvitse muiden mielipitetä enempää kysellä. Ja Afganistanissa oli ensin NATO-sota josta muodostui sittemmin ISAF-operaatio. Ja kuten jo toit esille Saksan niin kun ei puhuta NATO:n toiminnasta niin ei tarvitse selitellä jälkeenpäin niin paljon, että miksi ja miksi. Riittää kun muodostaa asian ihan erinnäköiseksi.
...
Ei voikkaan mutta se, että Ranska ylipäätään suorittaa sotilaallista toimintaa ulkomailla, on osoitus siitä, että sekin kykenisi toimimaan Natossa. Nythän se ei ole sitä juurikaan tehnyt muuta kuin ottanut osaa harjoituksiin.
Niin, niillä on todellakin eroa onko kyse koalitiosta vaiko NATO:n operaatiosta, puhumattakaan, että olisi turvauduttu Artikla 5:een. Jos näkee nämä kaikki yhtenä ja samana ymmärtämättä ensinnäkään protokollaeroja ja eroja toimintatavoissa ja käytännöissä niin mitä minä voin siihen sanoa. Elä uskossasi.
Ranskahan toimii myös niissä sinun laskemissasi NATO-operaatioissa (jotka kaikki eivät tietenkään ole mitään NATO-operaatioita vaan erilaisia koalitoita). Ranska on osallisena tai ollut osallisena esim. seuraavissa operaatioissa:
-Afganistan Yhdysvaltojen johtama sotilaallinen operaatio sekä ISAF.
-ISIS:n vastainen ilmasota-operaatio.
-Libyan operaatiossa, käytännössä sotilaallisesti merkittävimpänä eurooppalaisena NATO-maana.
-Operaatio Desert Storm'issa.
-Operation Deliberate Force (Bosnian ilmasota).
Siis, Natossa on operoinut kongreettisesti vain Yhdysvallat, britit ja Puola. Ketään muuta ei ole kiinnostanut vaikka pitäisi toimia yhtenäsiesti jotta tästä olisi jotain hyötyä tarvittaessa jäsenille. En pidä mitään rauhan ajan ilmavalvontaa minkään arvoisena saatikka jotain meripelastus-porukkaa välimerellä. NATO on tuonut itseään esille isoimmin apuvoimana jäsinilleen. Nyt se ei vielä sitä ole ollut. Ja mitä mainitsit noista maista niin aika köykäistä on osallituminen ollut. Jos yhden laivan tai lentkokoneen on matkaan saanut niin se ei tuo turvaa kenellekkään.
Haluatko uuden yrityksen vai lukitsetko tämän vastauksen?
NATO:ssa on operoinut Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Puolan lisäksi moni muukin maa, yllä tuli jo mainittua Ranskan osallistuminen sinun laskemiisi operaatioihin. Myös Saksa osallistui Bosnian ilmasotaan kuudella koneella muiden maiden ohella.
Kosovon sodan aikana Jugoslavian pommituskampanjaan (Operaion Allied Force) otti osaa 16 NATO-maata, esim. Italian ilmavoimat otti osaa 34 koneella ja laivasto vielä Harrier II (melkoisesti enemmän kuin 1 kone tai laiva). Kanada osallitui 18 CF-18:lla - muuten kanadalaiset pudottivt kaikista liittouman pudottamista pommeista 10 % - jälleen enemmän kuin yksittäinen kone tai laiva.
Entäpä Afganistanin 9/11 jälkeen alkanut sota?
Invaasiossa vastuun kantoivat USA, Iso-Britannia, Kanada ja Australia sekä nk. pohjoinen liitto Afganistanissa. ISAF v. 2003 alkaen oli sitten jo melkoisesti laajempi koalitio, NATO-maista merkittävässä roolissa oli jälleen useampi kuin luettelemasi kolmikko USA, Iso-Britannia ja Puola - esim. Turkilla oli parhaimmillaan A-maassa kerralla yli 1700 miestä, Romaniakin on osallistunut operaatioon yhteensä 1600 miehellä, Norjalta oli F-16 x 4 sekä erikoisjoukkojen sotilaita ja muita joukkoja useampi sata, Alankomaista operaatioon on ottanut osaa useampi tuhat miestä ja lentokoneita, Italian joukot vastasivat Regional Command West ja PRT:stä Heratin provinssissa, useampi tuhat italialaissotilasta on sotinut A-maassa. Melkoisessa roolissa on myös ollut Ranska, Saksa, tsekit ja tanskalaiset erikoisjoukot, virolaisjoukot ovat olleet kovissa paikoissa - Viro onkin ottanut todella aktiivisesti osaa eri koalitioihin.
EAPC-maista monella on ollut merkittävä rooli monellakin tapaa, mutta nostetaan nyt esille Suomi, suomalaisten rooli on ollut hyvin merkittävä maan pohjoisosissa. Suomi on ollut tiukemmin kytketty ISAF:iin mitä osa NATO-maista.
Muillakin kuin NATO- tai EAPC-mailla on ollut erilaisia tehtäviä Afganistanissa, mutta sotilaallisesti merkittävässä roolissa on ollut jo invaasiovaiheessa mukana ollut Australia.
En edes jaksa käydä läpi kaikkia mahdollisia sotia ja koalitoita, kuten Libyan ilmasota tai ISIS:n vastainen pommituskampanja, niistäkin löytyy maita jotka ovat ottaneet osaa operaatioihin muinkin kuin yksittäisin konein tai laivoin. Oma tapauksensa on sitten Operation Atalanta, jolloin turvattiin merireittejä Afrikansarvea ympäröivillä merialueilla, laitan linkin niin näet kuinka merkittävästä operaatiosta oli kyse:
Operation Atalanta - Wikipedia, the free encyclopedia
Eiköhän tullut todistettua kertaalleen se, että höperehdit omiasi väittäessäsi roolia ottavan vain USA:n, Iso-Britannian ja Puolan.
Hyvää illanjatkoa...
vlad
