Ja tuo kyseinen Ruotsin näkemys ei ole mikään ruotsalaisten näkemys vaan pelkästään niiden jotka erehtyivät kyselyyn vastamaan. Ei Ruotsissa ole kansan mielipdettä kysytty vielä kertaakaan.
Gallupit toki poikkeavat äänestystuloksista, mutta virhepoikkeama ei useinkaan ole suuri. Tässä tapauksessa kyseessä on perinteinen SOM-tutkimuksen NATO-gallup. Vuosittain Ruotsissa julkaistava ja tarkoin seurattu tutkimus kartoittaa kansalaisten mielipiteitä ja arvoja. Kuten Suomessakin, NATO:n kannatus on suurinta oikeistossa ja pienintä vasemmistossa ja vihreissä. Ruotsidemokraattien (Ruotsin suurin puolue gallupeissa) johto ei NATO-jäsenyyttä halua, mutta puolueen kannattajat seisovat NATO-jäsenyyden takana luvuin 49-29 (ja loput eivät osaa just nyt sanoa kantaansa). Koko kansan osalta SOM-tutkimus antaa luvut 38 prosenttia puolesta, 31 vastaan ja loput eivät kantaansa sano tai ole sitä muodostaneet.
Suomesta Ruotsin tilanne poikkeaa myös sen suhteen, että porvarpuolueet löysivät viime vuonna yhteisen NATO-myönteisen kannan. Tällä hetkellä Ruotsissa pitävät valtaa punavihreät, joiden näkemys NATO:sta on kielteinen. Seuraavat vaalit pidetään aikataulun mukaan vuonna 2018 ja silloin kyse on todennäköisesti myös NATO:sta. Aiemmin Ruotsissa päätettiin jo ennenaikaisista vaaleista, mutta ne peruttiin ja tällä hetkellä mennään sen mukaan, että kahden vuoden päästä ratkaistaan osaltaan Ruotsin NATO-jäsenyyden kohtalo.
Jos porvarit voittavat kuten gallupit ennustavat (nyt), Ruotsi järjestänee jossain vaiheessa kansanäänestyksen NATO-jäsenyydestä. Pidän suhteellisen selvänä, että siihen ryhdytään vain tilanteessa, jossa NATO-jäsenyys voittaa todennäköisemmin kuin häviää. Tähän voi mennä jokunen vuosi, mutta jos Venäjä jatkaa erilaisia harjoitushyökkäyksiään Ruotsia vastaan, ruotsalaisten kanta NATO:n osalta voi muuttua nopeasti entistä myönteisemmäksi.
Jos Ruotsi järjestää esimerkiksi vuonna 2020 NATO-jäsenyydestä kansanäänestyksen, mitä tekee Suomi? Saadaanko mitään aikaiseksi? Tällä hetkellä olen suhteellisen pessimistinen. Jo se, että Suomi palasi kiltisti Venäjän talutusnuoraan mm. Vasilin Popovin tapauksessa, kertoo karua kieltä siitä, mikä taho Suomen ulkopuolella vaikuttaa päätöksiin. Popovista hieman alla:
Venäjä ei ole oikeusvaltio | Pääkirjoitukset | HS
Venäjä sekaantuu (aiemmin Neuvostoliitto sekaantui) kaikin mahdollisin tavoin Suomen sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Venäjän harjoittaman tiedustelun keskeisimpiin päämääriin kuuluvat Suomen politiikan ennakoiminen ja päätöksiin vaikuttaminen. Tämän takia Venäjä pyrkii hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa Suomessa poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.
Supon mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö myös Suomessa. Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan ulkomaisten viranomaistenpyrkimystä vakoilla ja kontrolloida Suomessa pysyvästi asuvia tai tilapäisesti oleskelevia henkilöitä. Vakoilun kohteet kuuluvat yleensä kotimaidensa poliittiseen oppositioon tai muuhun ryhmittymään, jonka toimintaa kyseinen maa pitää uhkana.
Venäjä ei toki ole ainoa ulkovalta näissä toimissaan, mutta Suomen kannalta Venäjä on suurin uhka. Viime kuukausina Venäjä on saanut lonkeronsa entistä tiukemmin sisään Suomeen. Yksittäistapauksissa voi nostaa esille jo mainitun Popovin kohtelun tai Venäjältä tulevien kolmansien maiden henkilöiden syöttämisen systemaattisesti Suomeen pohjoisten raja-asemien kautta. Osa heistä on aivan muita henkilöitä, joiksi he itsensä täällä ilmoittavat. Nyt kun Venäjä on saanut aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia Suomen päätöksentekoon, Venäjän seuraavaa siirtoa voidaan vaan odotella. Ja niitä kyllä tulee, useampia, kuten on tullut ennenkin.
Suomi ei saa käytännössä EU:lta mitään apua Venäjän painostusta vastaan. Tämän takia Suomen NATO-jäsenyys avaisi Suomelle tien ulos verkosta, johon Venäjä pyrkii Suomea kietomaan Neuvostoliiton tapaan. Muussa tapauksessa Suomea uhkaa Venäjän niin halutessa erimuotoiset jäätyneet konfliktit samaan tapaan kuin muissakin Venäjän sotilaallisten liittoutuminen ulkopuolisissa maissa pl. Kiina. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Suomi on viimeinen rajanaapuri (liittoutumattomista ja Kiinasta), jonka kanssa ei ole meneillään suoranaista alistamisvaihetta. Merkkejä siitä on Suomessakin, kuten yllä kirjoitin.