Kuin käärmettä pyssyyn ajavat asiaa kannattavat Suomea Pohjois-Atlannin sotilasliittoon yrittäen lietsoa kansaan pelkoa mm. Ukrainan tilannetta keppihevosena käyttäen tai sitten viimeisimpänä manooverinä jättämällä hävittäjät maahan rajaloukkauksen tunnistuslennolta muka ylitöihin ja säästöihin vedoten.
Ei kai Suomi nyt sentään niin alas ole vajonnut, ettei Rissalasta saada tarvittaessa paria hävittäjää ilmaan käännyttämään rajan väärälle puolelle "eksyneitä" venäläiskoneita..?
Nato-intoilu kuulostaa ihmeelliseltä sitä faktaa tarkastellen, että Suomesta on supistettu puolustusmenoja rankalla kädellä viimevuosina. Miten tähän yhtälöön silloin sopii kallis Nato-jäsenyys? Vai onko nyt kuitenkin niin, että Suomessa ja Ruotsissakin on puolustus ajettu minimiin juuri tästä syystä, että tilalle saadaan ujutettua Nato?
Vaikka Suomi Natoon liittyisi, niin mielestäni se siitä huolimatta tarvitsee omat uskottavat puolustusvoimat ja miesreservin. Pohjolan sotilaallinen asema muuttuisi täysin sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen & Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä. Miten se sitten vaikuttaisi Venäjän suhtautumiseen? Todennäköisesti maa varustaisi ja sijoittaisi joukkojaan ja aseistustaan Suomen vastaiselle rajalle vieläkin entistä voimakkaammin, koska kokisi varmasti olevansa piiritettynä Naton taholta sen Euroopan puoleiselta rajalta.
Sotilaallinen jännite ja toiminta, kuten tiedustelu todennäköisesti lisääntyisi Suomen lähialueilla ja Itämerellä, olisihan rajamme ja alueemme eturintamassa sotilasliittouman päävastustajaan. Venäjä vartioisi laivastollaan mm. kaasuputkensa koskemattomuutta ja öljykuljetuksiaan.
Eli kumman linjan Suomi valitsee? Ollaan sotilaallisesti puolueeton ja luotetaan, sekä panostetaan omaan puolustukseen & siihen, että mahdollisen invaasion koittaessa saamme liittolaisia ja apua, vai sotilaallinen liittoutuminen jo rauhan aikana Natoon, jolla on hintalappunsa ja joka ainakin alkuun kenties ärsyttäisi Venäjää ja aiheuttaisi jännitettä alueella.
Molemminpuolisesta luottamuksesta osapuolten välillä näissä asioissa on pohjimmiltaan kysymys. Eiköhän sekä Venäjälle, että Suomelle olisi parasta rakentaa luottamuksen kautta kauppasuhteita. Kieltämättä Venäjän toiminta Ukrainassa asettaa kysymysmerkkejä sen kaikkiin rajanaapureihin, mutta vaikea on nähdä tilannetta, jossa esim. Venäjä hyökkäisi yksinään Suomeen ja jos näin tapahtuu, niin se olisi äärimmäisen paha virhearvio ja hinta olisi kova kaikella tavoin. Olen melko vakuuttunut, että maamme saisi apua tälläisessä skenaariossa.
