Todetaan ensimmäisenä, että Molotov-Ribbentrop oli epämiellyttävä sopimus näin meidän suomalaistenkin kannalta, mutta emmepä me toisaalta silloinkaan halunneet valita puoltamme ja torjuimme Saksan lähentelyt, joten jos ihan tarkkoja ollaan, ei Saksaa mikään estänyt käymästä kauppaa myös Suomella. Itselleenhän kaikki lopulta ensisijaisesti pelaavat. Pätee tietysti molempiin suuntiin, eli Suomella oli täysi oikeus ja siinä tilanteessa melkeinpä pakkokin pettää Saksa tekemällä erillisrauha Neukkujen kanssa. Toki tässä on se ero, että Saksa "myi" Suomen, kun emme olleet kavereita keskenämme, Suomi taas periaatteessa puukotti kaveria selkään. Vähän semmoinen "rotat jättävät uppoavan laivan"-meininki. Näinhän se Romania pääsi tekemään, vaihtoi puolta, mutta Unkarin kanssa Saksa olikin sitten paljon tarkempi, että "tämä leikki leikitään ihan loppuun asti".
Mutta onhan tässä ajat tulleet tietysti eteenpäin. Ei NATO:lla olisi varaa jättää jäsentään roikkumaan oman onnensa nojaan, se söisi keskinäisen luottamuksen. Varmaan NATO odottaisi, että "isossa sodassa" Venäjää vastaan Suomessa soditaan pääosin suomalaisilla joukoilla. Varmaan kuitenkin hyvin varustettuja erikoisosastoja saataisiin avuksemme ja mitä ennen kaikkea odotan, USA:n ja muiden merkittävien NATO-maiden ilmatukea. Kyllä sitä Suomi-pojan olisi paljon helpompi sotia, kun olisi se ilmaherruus meidän puolellamme ja nakertaisimme vihun panssarivoimia ilmasta käsin.
Mikä myös olisi varmaa, jos Venäjä sotisikin Suomen sijasta koko liittokuntaa vastaan, meidän tuskin tarvitsisi murehtia Venäjän edistyneimmistä joukoista, niitä tarvittaisiin muualla, joten senkin puolesta paine meitä kohtaan helpottaisi. Mikä kenties tärkeintä, taistelutahto meikäläisillä olisi korkeampi, kun tiedettäisiin, ettemme ole yksin suurta ja hirvittävää vastaan. Minusta se on selvää, että jos Suomi ja Venäjä sotisivat keskenään, ei Suomella olisi mitään mahdollisuuksia voittaa tai edes selviytyä kuivin jaloin. Varmaan tappioita aiheutettaisiin ihan mukavasti, mutta kyllä lähtökohtaisesti x-tason häviöstä puhuttaisiin. NATO kun olisi puolellamme, Venäjä olisi ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti ennemmin se ottava osapuoli.
Ihan tarpeeksi ollaan jo häviöitä kärsitty. Jos sotia pitää (toivottavasti ei), on syytä tällä kertaa olla sen verran voimakkaita kavereita (NATO), että ei olla enää niitä, keille jälleen kerran sanellaan rauhanehdot.