Laitetaan tämä tähän Nato-ketjuun, vaikka passaisi muuallekin:
Saksalaiset eivät halua Saksasta Euroopan johtavaa sotilasmahtia
yle.fi
Saksa siis viime vuonna päätti laittaa 100 miljardia armeijaan. Saksan armeija on ollut pitkään alennustilassa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että tuolla 100 miljardilla Saksa pystyy uudistamaan ja vahvistamaan armeijaansa noin 10-15 vuoden aikajänteellä, koska niin kauan kun Ukrainassa on sota, osa tuosta rahasta menee Ukrainaan.
Nyt on kuitenkin niin, että saksalaisilla itsellään on iso vastustus armeijaa ja aseita kohtaan (kuten myös ydinvoimaa kohtaan). Tämä on toisen maailmansodan, miehityksen ja Saksan jakamisen peruja. Vaikka siis esimerkiksi puolustusministeriössä olisi tahtotilaa armeijan laittamiseen kuntoon, niin kun demokratiassa ollaan, yleinen mielipide voi helposti torpata sen, ja hanke jää torsoksi.
Suomessa kun ollaan, niin vahva Saksa liittolaisena olisi Suomelle minusta eduksi. On totta kyllä, että pohjoismainen puolustusyhteistyö olisi yksi tosi hyvä kulmakivi, Iso-Britannia tukena toinen hyvä asia, ja myös Puolan aseistautuminen on minusta Suomelle hyvä asia. Silti pitäisin hyvänä asiana Itämeren vakauden kannalta sitä, että Saksasta löytyisi aseellista voimaa suunnilleen siinä mittakaavassa, mitä sen talous on.
Pidemmällä aikavälillä toivon, että vanhan liittolaisen Suomen Nato-jäsenyys hiljalleen muuttaa saksalaisten mielipiteitä, mutta realiteetti on se, että se ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Vaikka siis taloudellisia resursseja olisi, niin ne eivät välttämättä realisoidu armeijaan samassa mittakaavassa, ja syy on ensisijaisesti saksalaisten itsensä vastustus aseistautumista kohtaan, ei niinkään esimerkiksi vaikkapa Saksan hallinnon syy. Turhan innokkaat aseistajat äänestetään pois.